kysely ja haastattelut, kevät 2014

Transkriptio

1 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult

2 Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen äärellä -ohjelmaa kehitetään keväällä 2014 entistä osallistuvammaksi: yhteisöille tarjotaan välineet tuottaa ja visualisoida taustatietoa päätöksiin, tuoda oma näkökulma esiin videolla ja haastaa päättäjät keskusteluun suorassa lähetyksessä. Kysely ja haastattelut *selvitetään kaupunkilaisyhteisöjen kokemuksia vaikuttamisesta *tuotetaan tietoa yhteisöjen median käytöstä ja viestintätarpeista Pilotit ja arviointi *tehdään 3:n yhteisön kanssa pilottiohjelma- ja koulutuskokonaisuus *arvioidaan tuotantomallin toimivuus ja vaikuttavuus

3 kyselyn vastaajat *49 vastausta 36 yhteisöltä *15 yhteisön haastattelut *mukana erilaisia yhteisötyyppejä ja aiheita *vastaajista naisia 50%, miehiä 50% *ikäluokat (alle 20v. 4%, 20-40v. 33%, 40-60v. 39%, yli 60v. 24%)

4 aiheet Kyselyssä juuri nyt tärkeitä asioita: *yleiskaava 2050 (erityisesti lähiluonto) *asukastalojen ja -tilojen turvaaminen *kohtuuhintainen asuminen ja rakentaminen *päiväkodin puolustaminen *itsensä toteuttaminen ja yhteisöllisyys

5 tiedon löytyminen *monet vastaajista aktiivisia: löytyy kun kaivaa *avoin hallinto -malli parantanut tiedon saatavuutta selvästi *valmisteluvaihe yhä musta aukko

6 tiedon löytyminen Päätösten valmisteluun liittyvää tietoa on vähän ja on todellista salapoliisityötä päästä päätösten valmistelun alkulähteille (asukasverkosto) Kaupungin sivuilta ja puskaradiosta (yhdistys) *Nähtävissä on kaupungin kehittämien sähköisten palveluiden myönteinen vaikutus (esim. uutiskirjeet kaavoitukseen liittyen, Helsinki-kanava, asiakirjojen julkaisu verkossa, karttapalvelut) *Ahjon tarjoamia tiedonhakumahdollisuuksia ei tunneta vielä *Valmistelun varhaisvaiheissa olevien asioiden selvittäminen vaatii ennakoivaa ajattelua ja keskusteluyhteyksiä päättäjiin; esim. edustusta työryhmissä *Tarve tuottaa tietoa yhteisön toiminnan vaikutuksista, jotka eivät näy kaupungin tuottamissa tilastoissa (esim. suorana taloudellisena hyötynä) *Järjestöjen ja kaupunkilaisyhteisöjen asiantuntemus tulisi saada tehokkaammin hallinnon käyttöön

7 koetut vaikutusmahdollisuudet *keskivarvosana tyydyttävä, kolmannes pitää mahdollisuuksiaan heikkoina/välttävinä *osallisuuden oikea-aikaisuus tilauksessa: näennäiskuuleminen turhauttaa

8 koetut vaikutusmahdollisuudet Teimme 2008 päätöksen, ettemme tee yhtään valitusta vaan pelkkiä kehitysehdotuksia (kaupunginosayhdistys) Ideaalitilanteessa olisimme mukana päätöksenteossa jo linjausvaiheissa. Kuullaanko kaupungin prosesseissa järjestöjen edustajia? (yhdistys) Tuntuu käsittämättömältä, että virkamiehillä on näin suuri valta valmistella järjenvastainen ehdotus ja sen pysäyttäminen on todella vaikeaa. Halu toimia alueen sidosryhmien kanssa on olematon (päiväkodin vanhempainyhdistys) *Yhteissuunnittelun esteinä usein ratkaisevat näkemyserot päätöksentekoa ohjaavissa strategioissa (esimerkkinä kaavoitusta ohjaavat arvot) *Hallinnolla ja yhteisötoimiojilla erilaista tietoa, joka tulisi saada yhteisen suunnittelun tueksi *ns. tekemisen demokratia on vallannut alaa, osa kaupunkilaisliikkeistä toimii proaktiivisesti jopa ohi päätöksenteon

9 medianäkyvyys *ei se määrä vaan se laatu ja kenen näkökulmasta puhutaan, media myös usein leimaa kansalaiset tyhmiksi tai nimbyiksi *aiheiden pitäisi pysyä tasaisesti esillä, ei pelkkää kohu-uutisointia (vanhuspalvelulaki) *Helsingin Sanomat saa vahvaa kritiikkiä puolueellisuudesta ja lähdekritiikin puutteesta

10 vaikuttamisen välineet *suoran vaikuttamisen määrä yllätti *web+suorat yhteydet päättäjiin yleisin yhdistelmä *omille kaupunginosalehdille uusi tilaus?

11 vaikuttamisen välineet *monet mainitsivat puskaradion tehokkaaksi viestintäkanavaksi: verkostoituminen tärkeää *media keskeistä, mutta vähintään yhtä tärkeää on välitön vuorovaikutus kaupunkilaisten ja viranomaisten kesken (kehittämisryhmät, foorumit ym.) *video nousemassa tärkeäksi viestinnässä (40% jo käyttänyt ja 14% suunnitellut)

12 keskustelua Miten yhteisömedia voisi parhaiten tukea osallisuutta ja vaikuttamista? * Kyselyssä näkyi että yhteisöaktiivit olivat vastaajina, selkeästi paremmat arviot omista vaikuttamismahdollisuuksista kuin kansan syviltä riveiltä * Nuorilla mediataidot on jo hallussa, leffaa syntyy mutta äänestysaktiivisuus laskussa, voisiko videon valjastaa vaikuttamiseen? * Osallisuus ja vaikuttaminen kaksi eri asiaa, oikea-aikaisuus eli silloin kun asiat ovat menossa päätöksentekoon on jo myöhäistä, mikä usein kärjistää tilannetta * Tilausksessa media joka tukisi asukkaiden aktiivisuutta: kysymykset jotka annetaan faktoina avataan keskustelulle, data ja sen visualisointi myös päätösten taustalla olevista arvoista ja vaihtoehdoista? * Datakriittisyyteen ja tiedon ymmärtämiseen tarvitaan myös työkaluja (tulossa PÄvisualisointipajoissa!)

13 keskustelua Miten yhteisömedia voisi parhaiten tukea osallisuutta ja vaikuttamista? * Eri ikäisten ihmisten välinen keskustelu voisi olla yhteisömedian mahdollinen malli (nuoret videoita, seniorimmat vaikuttamisen perinteitä?) * Kouluissa annetaan idealisoitu kuva siitä miten demokratia toimii, tässä korjauksen varaa ja vastuullista olisi auttaa kaikkia ymmärtämään politiikan todellisuutta * Miten media voisi positiivisella tavalla tukea proaktiivisia kansalaisten aloitteita / vaihtoehtoisia malleja? * Yhteisömedia erilaisia mediamuotoja, mahdollisuus myös päätösprosessien seurantaan * Eri tulkinnat samasta datasta voisivat tuoda esiin eri näkökulmia ja vaihtoehtoisia polkuja data dynaamisessa keskustelussa * vaikuttavuus, kenelle viesti menee / kaupungilla uusi palautejärjestelmä, yhteydet siihen?