31. TAMMIKUUTA 2018 MAANTIEN 3864 (YLÄMAANTIEN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ YLLIKKÄLÄ VILKJÄRVI PULSA, LAPPEENRANTA TOIMENPIDESELVITYS FINNMAP INFRA

Transkriptio

1 31. TAMMIKUUTA 2018 MAANTIEN 3864 (YLÄMAANTIEN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ YLLIKKÄLÄ VILKJÄRVI PULSA, LAPPEENRANTA TOIMENPIDESELVITYS FINNMAP INFRA

2 Sisällys 1 Johdanto Lähtökohdat ja ongelmat (nykytila-analyysi) Suunnittelukohteen sijainti Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Tarveselvitys, Maantien 3864 parantaminen välillä Sipari Pulsa, Kyläyhdistyksen aloite, vuoropuhelut jne Tien nykytila ja liikenne Tietekniikka Liikenne Liikenneturvallisuus Maankäyttö ja kaavoitus Kaavatilanne Asutus, väestö ja elinkeinoelämä Ympäristö Maisemakuva ja kulttuuriperintö Suojelualueet ja luontokohteet (kasvillisuus ja eläimistö) Pinta- ja pohjavedet Maaperä ja pohjaolosuhteet Tavoitteet ja toteutusvaihtoehdot Reunaehdot ja ongelma-analyysi Tavoitteet ja toimenpidevaihtoehdot Vaihtoehtoiset ratkaisut ja toimenpiteet Esitys jatkotoimenpiteistä Esitys tavoitetilaksi Kehittämispolku ja kustannukset Liitteet sivu 1/13

3 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennevastuualue (KAS ELY-keskus) käynnisti maantien 3864 parantamistoimenpiteiden esisuunnittelun keväällä 2016 saatujen asukas- ja kyläyhdistyspalautteiden ja yhteydenottojen, tehtyjen kunta-aloitteiden sekä käytyjen sidosryhmäneuvotteluiden pohjalta. Esisuunnittelu käynnistettiin kohteen maastoinventoinneilla, taustaselvityksillä (luontoselvitys, Kotkansiipi Oy) ja hankekohteen suunnitteluperusteiden laatimisella (TL- Infra Oy). KAS ELY-keskus käynnisti syksyllä 2017 varsinaisen toimenpideselvityksen laadinnan hankkeen tavoitetilan ja alustavan toteutuspolun sekä kustannuskehyksen määrittämiseksi. Työn käynnistyessä hankkeella ei ollut osoitettua suunnittelu- ja toteutusrahoitusta. Työn tilaajana toimi KAS ELY-keskus yhdyshenkilönä hankevastaava Hannu Moilanen. Toimenpideselvitys on laadittu konsulttityönä Finnmap Infra Oy:ssä, jossa työstä on vastannut projektipäällikkö Teemu Tuhkanen. Toimenpideselvityksessä esitetyistä ratkaisuista on keskusteltu hankeryhmässä, johon on kuulunut edustajia KAS ELY-keskuksesta, Lappeenrannan kaupungista, Etelä-Karjalan maakuntaliitosta, Vilkjärven sekä Pulsan kyläyhdistyksistä ja hankkeen suunnittelukonsultilta. Hankeryhmä kokoontui työn kuluessa kolme kertaa. Toimenpideselvityksen lähtökohtia esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Vilkjärven kylätalolla Tilaisuudessa oli mahdollista antaa suoraan palautetta hankkeen suunnittelijoille ja hankeryhmälle. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä esittelijöiden lisäksi. Palautetta on voinut esisuunnittelun aikana jättää myös kirjallisesti sekä selainpohjaisen karttapalautejärjestelmän kautta. Työn aikana hankkeelle perustettiin Facebook-sivut, jotka jatkavat toimintaansa myös hankkeen jatkosuunnittelun ajan ( Suunnitteluprosessiin liittyvä vuoropuheluaineisto on tallennettu toimenpideselvityksen suunnitteluaineiston yhteyteen. 2 LÄHTÖKOHDAT JA ONGELMAT (NYKYTILA-ANALYYSI) 2.1 SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI Yllikkälä - Ylämaa maantie 3864 sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupungin länsipuolisella alueella. Parannettava tieosuus alkaa Siparin kylän kohdalta ja päättyy Pulsan aseman risteysalueelle ennen Luumäki-Vainikkala rataosuuden ylikulkusiltaa. Parannettava tiejakso käsittää nykyisen sorapintaisen tieosuuden, tierekisteriosoite 3864/2/ /3/3757. Tieosuuden pituus on noin 9 kilometriä. Suunnitteluosuuden sijainti on esitetty kuvassa 1. Parannettavan tieosuuden lisäksi työssä on määritelty toimenpiteet jo aiemmin kestopäällystetyllä tieosalle (3864/1/0 3864/2/473). sivu 2/13

4 Kuva 1 Kohteen sijainti (Lähde: AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Tarveselvitys, Maantien 3864 parantaminen välillä Sipari Pulsa, 2000 Vuonna 2000 laaditussa tarveselvityksessä parannustoimenpiteiksi esitettiin tien rakenteen parantamista ja päällystämistä sekä pahimpien tienkohtien vaaka- ja pystygeometrian parantamista. Parannustoimenpiteet ehdotettiin tehtäväksi kahdessa vaiheessa, ensin välille Sipari - Vilkjärvi ja toisessa vaiheessa välille Vilkjärvi - Pulsa. Hankkeen kustannusarvio oli yhteensä 9,5 Mmk (Tr.ind: 144). Tarveselvityksestä on tehty toimenpidepäätös vuonna 2000, mutta hankkeelle ei ole ollut osoittavissa rahoitusta, minkä takia jatkosuunnittelu ei ole myöskään edennyt. Tarveselvitys ei ratkaisuiltaan vastaa nykytilanteen standardeja eikä sellaisenaan toimi enää suoraan jatkosuunnittelun pohjana. Tarveselvityksen perusratkaisujen sisältö ja ongelmakohtien määrittely on kuitenkin huomioitu tämän toimenpideselvityksen laadinnassa Kyläyhdistyksen aloite, vuoropuhelut jne. Pulsan Tanin ja Sipari-Myllylä-Vilkjärven kylätoimikunnat ovat aktiivisesti ajaneet Ylämaantien perusparantamista jo 1990-luvulta saakka. Kyläyhdistys on lähestynyt Lappeenrannan kaupunkia ja Tiehallintoa/KAS ELY-keskusta useaan kertaan hankerahoituksen saamiseksi. Tien kunnossapidon puutteista on annettu säännöllisesti palautetta KAS ELY-keskukseen. Aloitteita kyläyhdistysten lisäksi ovat allekirjoittaneet kylällä toimivat yritykset, elinkeino- ja kuljetusyrittäjät sekä yksityishenkilöt. sivu 3/13

5 2.3 TIEN NYKYTILA JA LIIKENNE Tietekniikka Maantie 3864 on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie. Maantie alkaa valtatieltä 6 Selkäharjun eritasoliittymästä ja päättyy Vaalimaa-Lappeenranta (Vaalimaantie) maantielle 387. Tien leveys vaihtelee tierekisteritietojen perusteella 6-7,5 metrin välillä. Alle 7 metrin osuuksia on tierekisteritietojen perusteella noin 1,7 kilometrin matkalla (2/4700-3/400 ja 3/ ). Kyläyhdistys on mitannut lisäksi useita pistemäisiä puutteita tien leveydessä. Maantie on valaistu Vilkjärven kylän kohdalla noin 1,2 kilometrin matkalla. Tievalaistus on rakennettu 2014 ja sen ylläpitäjänä on Lappeenrannan kaupunki. Nopeusrajoitus Siparin kylän kohdalla on 60 km/h ja Vilkjärven sekä Pulsan kylien kohdalla 50 km/h. Muutoin tieosalla on voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Tien vaaka- ja pystygeometriassa on puutteita ja tien geometria noudattaa suurimmalla osalla vain km/h mitoitusnopeutta. Sorapintaisen tien rakenteessa ja rakenteen kuivatuksessa on pahoja puutteita, jotka heikentävät mm. tien kantavuutta. Tieosalla on lukuisia yksityistieliittymiä, joissa on paikoin hyvin puutteelliset näkemät tien nopeustasoon nähden. Lisäksi tienpitäjä on saanut lukuisia palautteita etenkin soratieosuuden ympärivuotisesta kunnossapidosta sekä muista tien turvallisuuspuutteista ja ongelmakohdista. Tien nopeusrajoitukset, liikennemäärät sekä liittymätiheydeltään merkittävät kohdat on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 Tien nopeusrajoitukset, liikennemäärät ja liittymätiheydeltään merkittävät alueet Liikenne Suunnitteluosuudella on tehty koneelliset liikennelaskennat viikon ajalta heinä- ja lokakuussa Näiden pohjalta on laskettu keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä tieosittain: Tieosa 2: KVL 443 ajon./vrk ja KVLraskaat 29 ajon./vrk (yhdistelmiä 4) Tieosa 3: KVL 221 ajon./vrk ja KVLraskaat 24 ajon./vrk (yhdistelmiä 2). Liikennelaskenta uusitaan kesällä 2018 tiesuunnitelman yhteydessä, samalla laaditaan myös liikenne-ennuste normaalilla kasvuennusteella. Suunnitteluosuudella ei ole erillisiä väyliä jalankulkijoille tai pyöräilijöille. Näiden osalta ei ole tehty liikennelaskentoja. Suunnitteluosuudella kulkee säännöllinen linja-autoliikenne kouluvuoden aikana. Lähiliikenteen linja A ajaa aamulla kerran Ylämaalta Lappeenrantaan ja iltapäivällä sivu 4/13

6 takaisin Ylämaalle. Suunnitteluosuudella on kaksi linja-autopysäkkiä, Vilkjärven ja Siparin kylien kohdalla. Lisäksi linja-auto poimii tarvittaessa matkustajia muualtakin tien varresta. Kyläyhdistykset ovat tehneet talkootöinä pysäkkikatokset Vilkjärven kylän kohdalla Huomontien linja-autopysäkille, sekä Jukkalantien liittymään. Suunnitteluosuudella toimii myös kaupungin järjestämä koulukyyti. Koululaisia poimitaan kyytiin myös Ylämaantieltä Hounintien, Jukkalantien ja Ravatuntien liittymistä. Etäisyyksien ollessa pitkät Ylämaantielle, noudetaan koululaisia kyytiin myös läheltä kotiovea. Suunnitteluosuus ei kuulu erikoiskuljetusten reittiin. Tieosuutta käytetään runsaasti alueen puutavarakuljetuksiin. Alueelta hakataan puuta vuosittain noin m3. Pulsan vanha asema on merkittävä paikallinen, ympärivuotinen matkailukohde. Yrittäjän ilmoituksen mukaan vuosittaiset kävijämäärät ovat lähes henkilöä Liikenneturvallisuus Suunnitteluosuudella on tapahtunut vuosina kuusi liikenneonnettomuutta (Tierekisteri ). Näistä kolme onnettomuutta on johtanut henkilö- ja kolme omaisuusvahinkoihin. Onnettomuuksista kaksi on ollut eläinonnettomuuksia, yksi kohtaamisonnettomuus ja loput yksittäisonnettomuuksia (suistuminen tieltä). Kaksi loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on tapahtunut 1990-luvulla parannetulla ja valaistulla tieosalla tiheimmän asutuskeskittymän kohdalla. 2.4 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Kaavatilanne Suunnittelualueella on ympäristöministeriön hyväksymä Etelä-Karjalan maakuntakaava. Suunnitteluosuudella on osaa aluetta yleiskaava. Alueella on kaksi oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa Myllylä-Sipari-Vilkjärven osayleiskaava (1991) sekä Pulsa- Tanin osayleiskaava (1992). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa Asutus, väestö ja elinkeinoelämä Suunnittelualueella on kyläalueita ja asukaskeskittymiä välittömästi tien läheisyydessä Siparin, Vilkjärven ja Pulsan alueilla. Suunnittelualueella ei ole kuitenkaan kauppaa eikä toimivaa koulua. Suunnittelualueella on maa- ja metsätaloutta ja muuta yritystoimintaa, joista liikenteellisesti merkittävin on Pulsan Asema. sivu 5/13

7 2.5 YMPÄRISTÖ Maisemakuva ja kulttuuriperintö Tieympäristö muodostuu avoimista peltoalueista, osittain pensoittuneiden peltojen ja niittyjen muodostamista alueista sekä erityyppisistä metsäalueista mm. kuiva kangas, tiheät kuusimetsäalueet, osittain kuivaneet vanhat metsittyneet suoalueet. Tieosuus kulkee paikoin pienten asutuskeskittymien halki, jotka muodostavat osaltaan herkkiä asumismiljöitä ja kokonaisuuksia. Pulsan rautatieasema on Museoviraston suojelukohde yhtenä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tienparannustoimet koskevat vain asemalle johtavaa liittymäyhteyttä. Lähtökohtaisesti jatkosuunnitteluratkaisussa hyödynnetään nykyistä tiekäytävää. Oikaisujen kohdalla syrjään jäävät tieosuudet maisemoidaan. Yksittäisten laskuojien perkaustarpeet laajentavat hankealuetta pistemäisesti sivusuunnissa. Suunnitellut toimenpiteet eivät aiheuta asuinrakennusten purkutarpeita. Tieosuuden ympäristösuunnittelutarpeet tarkentuvat tiesuunnittelussa Suojelualueet ja luontokohteet (kasvillisuus ja eläimistö) Suunnitteluosuudella on laadittu luontoselvitys vuonna Suunnitteluosuudella tai tien sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa merkittäviä Natura-ohjelmaan kuuluvia kohteita. Suunnitteluosuudella tien välittömässä läheisyydessä on muutama liito-oravalle soveltuva elinympäristö, mutta alueilta ei ole tuoreita papanahavaintoja eikä niitä voida pitää luonnonsuojelulain 49 mukaisina liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalueina. Laajojen hakkuiden välttäminen näillä alueilla on kuitenkin suositeltavaa liito-oravan kulkumahdollisuuksien säilyttämiseksi. Jos suuntauksen parannusoikaisut kohdistuvat alueille, joissa on liito-oravalle sopivaa metsää, tulee jatkosuunnittelussa varmistaa, ettei toimenpiteiden yhteydessä hävitetä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisäksi ns. Ropon mutkien läheisyydessä, noin tierekisteripaalulla 2/2300 on pohjavesivaikutteisen noron vedenjuoksu-uoma, joka on luonnontilaisen kaltainen. Noro on vesilain suojelema, sekä sitä ympäröivät metsät ja suot metsälain 10 suojelemia kohteita. Tällä alueella tulee välttää toimenpiteitä, jotka muuttavat alueen luonnollista vesiolosuhteita. Ainut luontoselvityksessä havaittu uhanalainen laji oli töyhtötiainen, johon tienparannuksella ei ole vaikutusta Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita. sivu 6/13

8 2.5.4 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelualueelta ei ole saatavilla arkistokairauksia. Esisuunnittelun yhteydessä ei ole tehty erillisiä pohjatutkimuksia, ainoastaan soratien pintakunnon inventointia. Pohjamaan luokittelu perustuu Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttaan. Suunnittelualueen maasto vaihtelee korkeustasojen välillä. Alavilla alueilla pohjamaa on hiekkaa, silttiä tai savea. Hiekkavaltaisia jäätikköjokimuodostumia esiintyy suunnittelualueen pohjois- ja eteläpäässä sekä Vilkjärven eteläisellä alueella. Maaston korkeammilla kohdilla mäet ovat kallio -tai hiekkamoreenirinteitä. Tiesuunnitteluvaiheessa tehdään yksityiskohtaisia pohjatutkimuksia tien penkereiden ja rakenteiden määrittämistä varten kesän 2018 kuluessa. 3 TAVOITTEET JA TOTEUTUSVAIHTOEHDOT 3.1 REUNAEHDOT JA ONGELMA-ANALYYSI Työn aikana on käyty läpi aikaisemmissa selvityksissä ja saadussa yleisöpalautteessa todetut ongelmakohteet. Lisäksi havaintoja on tehty maastotarkasteluihin ja muuhun lähtötietoon perustuen (tierekisteri ja kartta-aineisto). Tien nykyistä suuntausta on arvioitu maastokarttatarkkuudella sekä maastossa tehtyjen näkemähavaintojen perusteella. Tien suuntauksen on todettu olevan hyvin puutteellinen näkemävaatimuksiin nähden ja mm. suuri liittymätiheys edellyttäisi tiegeometrian merkittävää parantamista. Suunnittelutyön aikana käytyjen hankeryhmäkeskustelujen perusteella on päädytty siihen, että tien mitoitusnopeus pidetään liittymätiheydeltään suurilla osuuksilla alhaisena (50 km/h) ja muutoinkin yleisrajoitusta alempana (60 km/h). Tällöin tien suuntaus ei houkuttele tieympäristöä suurempaan nopeuteen. Metsäisillä ja liittymätiheydeltään harvemmilla osuuksilla pyritään saavuttamaan mitoitusnopeuden ohjearvojen mukainen geometria, joka on lähellä 70 km/h välttäviä arvoja. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia riittävistä liittymänäkemistä, jotta tielle liittyminen on turvallista. sivu 7/13

9 Tien mitoitusnopeudeksi esitetään seuraavaa: Väli Mitoitusnopeus Huom. Sipari Pistokallionmäki 50 km/h Suuri liittymätiheys Pistokallionmäki Vilkjärvi 60 km/h Mahdollisuuksien mukaan pyritään 70 km/h välttäviin arvoihin. Vilkjärven kohta 50 km/h Suuri liittymätiheys, 40 km/h nopeusrajoitusta harkittava kylän kohdalle Vilkjärvi Mökkikylä Mökkikylä Pulsa 60 km/h 50 km/h 3.2 TAVOITTEET JA TOIMENPIDEVAIHTOEHDOT Hankkeen liikenteellisenä tavoitteena on parantaa yleistä liikenneturvallisuutta ja tiejakson ympärivuotista liikennöitävyyttä erityisesti elinkeinoelämän kuljetustarpeet huomioiden. Tien mitoitusnopeus valitaan siten, että tien suuntaus tukee yleisrajoitusta alhaisempaa nopeustasoa. Maankäytöllisenä tavoitteena on tukea osaltaan kyläseutujen täydennysrakentamista sekä alueen yritys- ja elinkeinotoiminnan harjoittamista. Ympäristöllisenä tavoitteena on tuottaa tien parantamisella luonnolle, rakennetulle ympäristölle, ihmisille ja yhteisöille mahdollisimman vähän haittaa. Laadittava tiesuunnitelma tulee voida hyväksyä maantielain mukaisesti ja sen tulee täyttää riittävässä määrin asetetut liikenteelliset tavoitteet ja olla teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoinen hankkeen toteutukseen käytettävissä olevan kustannuskehyksen puitteissa. Hankerahoitusmahdollisuuksien rajallisuuden huomioiden jatkosuunnittelussa tulee määrittää vähintään toimenpideselvityksessä tärkeydeltään C-luokkaan sijoitettujen osuuksien toimenpiteet. Alustavia toimenpide-ehdotuksia on esitetty kohdassa 4 ja liitteenä olevilla kartoilla. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutus mm. tiealueen tarpeeseen tulee määrittää jatkosuunnittelussa. Vähäisempiä toimenpiteitä ovat mm.: - Tien tasauksen nosto paikallaan (rakenteen ja kuivatuksen parantaminen) - Poikkileikkauksen avartaminen (sivuojat ja luiskat) - Näkemäleikkaukset ja -raivaukset liittymissä ja kaarteissa 4 VAIHTOEHTOISET RATKAISUT JA TOIMENPITEET Toimenpideselvityksen suositus on, että tärkeysluokaltaan luokkiin A ja B sijoitetut toimenpiteet toteutettaisiin. Rahoitustilanteen tarkentuessa on tärkeysluokaltaan sivu 8/13

10 luokkaan C osoitettuja toimenpiteitä mahdollista jättää pois ja parantaa ko. osat paikallaan. Lisäksi joihinkin A- ja B-luokkien toimenpiteisiin liittyy periaatteiltaan vaihtoehtoisia, jatkossa kustannustehokkuudeltaan tarkentuvia toteutusmahdollisuuksia. Näitä kohteita ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä on kuvattu seuraavassa: C, plv Kohdalla on mitoitusnopeuteen nähden puutteellinen kaarre. Paikalla on kuitenkin peltoympäristöstä johtuen hyvä näkemä, joten kaarteen vähäinen loiventaminen on mahdollista jättää tekemättä. Kaarre toimii myös luonnollisena hidasteena tultaessa kohtaan, jossa on useita liittymiä maantielle. Mikäli kaarretta ei loivenneta, tulee tarkastella molemmin puolin sijoittuvien kiinteistöjen liittymien näkemät ja osoittaa näkemien avoimena pidettäväksi tarvittava tiealue. Lisäksi tien sivukaltevuus tulee suunnitella ajonopeutta vastaavaksi. Kohteen kustannusvaikutus on vähäinen, sillä kaarteen loiventaminen ei lisää merkittävästi pohja- ja alusrakentamisen tarvetta. A, plv Jatkosuunnittelussa voidaan tarkastella vielä plv tielinjauksen loiventaminen sisäkaarteeseen päin. Vaihtoehto edellyttää tierakenteen uusimista hiukan pidemmällä matkalla, suurempia maan- ja kallioleikkauksia ja peltopinta-ala pienenee toimenpideselvityksessä esitettyä enemmän. Toisaalta vaihtoehto vaikuttaa vähemmän liito-oravalle soveltuvaan metsäalueeseen. Kustannusvaikutus on kohtalainen ja valinta vaihtoehtojen välillä suositellaan tehtävän tien teknisiltä ominaisuuksiltaan (geometria) paremman vaihtoehdon puolesta. Noin paalulla 1040 vas. oleva palokaivo on tarpeeton ja sen voi hävittää. B, plv Jatkosuunnittelussa on suuntausta tarkasteltava suhteessa kohdalla tunnistettuihin luontoarvoihin. Mikäli esitetyllä suuntauksen parantamisella todetaan olevan liian suuria vaikutuksia luonnontilaiseen vesinoroon tai liito-oravalle soveltuvalle elinympäristölle, on tietä mahdollista parantaa myös paikallaan tai oikaisten enemmän sisäkaarteesta plv Tämä kuitenkin edellyttänee tien leikkaamista paikallaan noin 100 metrin matkalla plv Tien suuntaus ei ole optiselta ohjaukseltaan yhtä hyvä kuin toimenpideselvityksessä esitetty vaihtoehto. Tien leikkaaminen paikallaan tuo lisäkustannuksia työn aikaisista järjestelyistä johtuen (paikallaan rakentaminen on hitaampaa ja edellyttää työnaikaista kiertotietä sekä liikenteenohjausta). C, plv Kohdalla on näkemää rajoittava pyöristyssäde tien pystygeometriassa. Toimenpideselvityksessä on esitetty, että suuntaus parannettaisiin osittain nykyisen tien viereen, jolloin leikkaus voidaan tehdä samanaikaisesti kuin nykyinen tie on liikenteellä eikä rakentaminen edellytä kiertotiejärjestelyjä. Mikäli kohdetta ei toteuteta, on näkemää mahdollista parantaa nostamalla tien tasausta näkemää rajoittavan nyppylän molemmin puolin. Kohdalla olevat yksityistiet ovat vähäliikenteisiä. sivu 9/13

11 A, plv Lensulantien liittymän kohdalla tulee jatkosuunnittelussa tarkastella uimarannan kulkuyhteyksien järjestelyt. Toimenpideselvityksessä toimenpiteenä on esitetty tasauksen nostamista kohdalla ja kaiteen toteuttamista sisäkaarteeseen. On ehdotettu myös Lensulantien liittymän madaltamista, mikä tulee tarkastella tarkempien maastotietojen avulla. A, plv Toimenpideselvityksessä on esitetty kohdalle hyvin hienovarainen ratkaisu, joka olisi mahdollista tehdä ilman merkittäviä, kallita louhintoja. Tarkentuneiden maastotietojen avulla voi kohdalla jatkosuunnittelussa tarkastella myös enemmän nykyisestä tielinjauksesta poikkeavan vaihtoehdon. Paalulla 4880 olevan ladon purkamisesta on alustavasti keskusteltu toimenpideselvityksen aikana. Jukkalantien kohdalla tietä siirretään nykyistä lännemmäs. A-B, plv Tavoitetilanteen mukaisesti Uusisilta uusitaan nykyisen viereen toteutettavana putkisiltana (B). Mikäli sillan toteutus jää tekemättä tai se tehdään myöhemmin erillishankkeena, tulee rakennusten kohdalla tien sijaintia tarkastaa nykyistä idemmäs (A). B, plv Tavoitetilanteen mukaisesti kaarretta loivennetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä sisäkaarteeseen riittävän pysähtymisnäkemän antava näkemäraivaus ja varata tälle riittävä tiealue. B, plv Tavoitetilanteen mukaisesti kaarretta loivennetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä sisäkaarteeseen riittävän pysähtymisnäkemän antava näkemäraivaus ja varata tälle riittävä tiealue. A, plv Jatkosuunnittelussa tarkastellaan vaihtoehtoinen tielinjaus. Vaihtoehtojen valinnassa huomioidaan tien pohjarakentamisesta aiheutuva kustannusvaikutus ja tien suuntauksen vaikutus ajonopeuksiin. Pitkä suora voi houkutella suuriin ajonopeuksiin, mikä vaarantaa tielle liittymistä plv asutuksen kohdalla. C, plv Kohdalla on useita tonttiliittymiä. Liittymiä olisi mahdollista kerätä yhteen, jos maantien linjausta siirrettäisiin kohdalla nykyistä idemmäs. A, plv sivu 10/13

12 Jatkosuunnittelussa tarkastellaan vaihtoehto, jossa tietä loivennetaan sisäkaarteen puolelle plv ja tasausta nostetaan paikallaan C, plv Kohdalla oleva mäki suositellaan leikattavaksi hiukan nykyistä tielinjaa lännempänä. Mäen leikkaamisella parannetaan Luumäentien ja Eerolanmutkan liittymisnäkemiä. A, plv Jatkosuunnittelussa voidaan tarkastella vielä Pulsan Asemantien liittymän sijaintia ja sen vaikutusta näkemäleikkaustarpeeseen. Mikäli liittymälle löydetään näkemältään parempi paikka, vähentää tämä näkemäleikkauksesta aiheutuvia rakentamiskustannuksia. 5 ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ 5.1 ESITYS TAVOITETILAKSI Esitys tavoitetilaksi on esitetty liitteenä olevilla kartoilla Y Suuntauksen parantamiskohteet on esitetty tärkeysluokkiin A-C siten, että A on merkitykseltään tärkein. Lisäksi on esitetty joitakin erilliskohteita, joissa linjaustarkasteluja tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa kustannusten ja vaikutusten osalta ja tehdä valinta teknistaloudellisin perustein. Kartoilla esitettyjen parantamiskohteiden lisäksi esitetään parannustoimenpiteitä pohjoisessa nykyiselle kestopäällystetylle osuudelle (3864/1/0 3864/2/473). Valtatien 6 eritasoliittymästä n. 1,6 km on parannettu valtatien 6 parantamisen yhteydessä 2009 ja se on verrattain hyvässä kunnossa. Tieosalla 3864/1/ /2/473 kestopäällyste on huonossa kunnossa ja paikoin routinut. Huonokuntoiselle kestopäällystetylle osuudelle parannustoimenpiteeksi esitetään nykyisen päällysteen sekoitusjyrsintää, uudelleenpäällystämistä sekä ojituksen parantamista kuivatuksen toimivuuden varmistamiseksi. Uudelleenpäällystämisen yhteydessä esitetään parannettavaksi myös tierakennetta routavauriokohdissa tarpeen mukaan. Arvioitu kustannusarvio toimenpiteille on noin Toimenpiteet tehdään ja ajoitetaan erillisen päätöksen pohjalta mahdollisesti esim. KAS ELY-keskuksen alueurakkaan sisältyvinä, erillisinä kunnossapitotoimenpiteinä. Toimenpideselvityksen kartoilla esitetyt suuntaustarkastelut ovat kaikki tarkkuudeltaan suuntaa antavia ja jokaista kohdetta tarkastellaan vielä tiesuunnittelussa. Lopullinen linjaus ja vaikutuksen laajuus ympäristöön voidaan määrittää vasta kun tarkemmat lähtötiedot maastosta ja pohjaolosuhteista ovat käytettävissä. Nykyiselle linjaukselle jäävillä (muut kuin suuntauksen parantamiskohteet A-C) osuuksilla tien päällystäminen edellyttää rakenteen parantamista ja monin paikoin myös pientä leventämistä. Kelirikkokohteissa ja merkittävissä tien profiilin paikallaan parantamisissa (tasauksen nosto tai sivukaltevuuden korjaus) tulee tielle sivu 11/13

13 rakennettavaksi vastaavat kerrokset kuin uusilla linjauksilla. Tällöin kustannushyöty syntyy lähinnä raivaustöistä. Tien kuormitusluokaksi esitetään 0.4 PAB ja vaatimusluokaksi V5. Toimenpideselvityksen yhteydessä tehdyssä päällysrakenteen mitoituksessa ja kustannuslaskennassa on jakava kerros ajateltu tehtävän sorasta ja alusrakenne määritelty tasalaatuiseksi. Oikaisuosuuksilla on kustannuslaskennassa huomioitu alusrakenteen tasalaatuistaminen. Suuntauksen tai rakenteen parantamisen lisäksi esitetään tehtäväksi seuraavia toimenpiteitä: - Nykyisiä liittymäpaikkoja maantielle 3864 tarkennetaan sijainniltaan ja liittymäkulmaltaan. - Kylän kohdalla olevaa valaistusta jatketaan kummassakin päässä. - Valaistuksen alkamisen kanssa kyläalueen esille nostamiseksi esitetään toteutettavaksi kylätoimikunnan toimesta ns. taajamaportit. Esimerkkejä toteutuksesta on esitetty mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Pienten liikenneturvallisuus-hankkeiden tuotekuvauksissa : keskus.fi/documents/10191/58656/ _tuotekuvasto.pdf/fc647bc3- d c Linja-autopysäkkejä lisätään ja koululaiskyytien järjestelyt hoidetaan jatkossa näiltä pysäkeiltä. Kylätoimikunnan toimesta rakennetaan katokset nousupysäkeille. Tienrakennusurakassa on mahdollista siirrättää nykyisiä katoksia. Katokset jäävät toimikunnan hoitoon ja ylläpitoon. Tiealueen ulkopuolelle sijoitettavat katokset edellyttävät maanomistajan suostumusta. o pysäkkien tarkempi sijoitus suhteessa mm. liittymäjärjestelyihin tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Pysäkkien sijainteihin pyydetään myös liikennöitsijöiden mielipide. 5.2 KEHITTÄMISPOLKU JA KUSTANNUKSET Hankkeen tavoitetilan - nykyisen Sipari - Pulsa soratieosuuden parantaminen yhtenä hankeosuutena - alustava kustannusarvio on n. 2,5 M (MAKU 110,60 (2010=100)). Hankkeelle on jo myönnetty vuoden 2017 lopussa 0,7 M :n rahoitusosuus suunnittelu- ja rakennustyön käynnistämiseksi. Hankkeen yksityiskohtainen jatkosuunnittelu etenee vuonna 2018 siten että hankkeen toteutus on mahdollista käynnistää lainvoimaisen tiesuunnitelman perusteella aikaisintaan vuonna 2019, viimeistään vuonna Tällöin koko hankeosuus on mahdollista saada parannetuksi viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Mikäli koko hankeosuuden toteutuksen mahdollistavaa, vielä puuttuvaa rahoitusosuutta ei ole käytettävissä vielä loppuvuodesta 2019, hankkeen toteutus on mahdollista käynnistää myös osavaiheittain jakamalla tieosuus eri toimenpideosiin. Jo myönnetty rahoitusosuus ei ole kuitenkaan sellaisenaan riittävä hankekokonaisuuden osavaiheittaiseen toteutukseen, vaan edellyttää vielä täydentävää lisärahoitusosuutta vuoden 2019 kuluessa. Tieosuuden toimivuuden turvaamiseksi ja todettujen puutteiden korjaamiseksi hanketta ei ole kuitenkaan myöskään tarkoituksenmukaista pilkkoa kahta osavaihetta I - sivu 12/13

14 II useampaan pienempään osavaiheeseen, etenkään mikäli toteutusosat jakautuvat eri vuosina toteutettaviin erillisiin urakkaosuuksiin. Alustava kustannusarvio tavoitetilan mukaisesta ratkaisusta ja sen sisältämistä eri toimenpiteistä on esitetty tarveselvityksen liitteessä Y4. Tiesuunnitteluvaiheen alussa kyseisiä tarveharkintaperusteisia osakokonaisuuksia on vielä mahdollista päivittää kustannustehokkaammiksi yksityiskohtaisen sisältöluokituksen ratkaisuvaihtojen A - C pohjalta. Välin Sipari-Uusjoki linjaosuuden tavoitetilanteen mukainen kustannusarvio on noin 1,25 M ja välin Uusjoki-Pulsa 1,0 M. Lisäksi kustannuksia syntyy liittymäparannuksista, linja-autopysäkeistä sekä valaistuksen rakentamisesta (ja nykyisen valaistuksen muutoksista) yhteensä noin 0,25 M. Kustannusarviossa ei ole otettu huomioon johtosiirto- eikä lunastuskustannuksia. Mikäli hanke toteutetaan vaiheittain (ei kestopäällystetä kokonaan I vaiheessa). Vaihtoehdot ensimmäisen vaiheen toimenpiteiksi kustannuksineen ovat: Koko välin Sipari Pulsa suuntauksen ja rakenteen parantaminen, mutta ei päällystystä 2,2M. Välin Sipari Uusjoki suuntauksen ja rakenteen parantaminen ja päällystys, loppuosa kokonaan 2-vaiheessa 1,4M. Välin Sipari Uusjoki suuntauksen ja rakenteen parantaminen ja päällystys, loppuosalle vain suuntauksen parantaminen, päällystys 2-vaiheessa 2,35 M. Uusjoen kohdalla voidaan nykyinen vesistösilta uusia myös erilliskohteena. Toimenpideselvityksen laadintaan osallistunut hankeryhmä esittää kantanaan että hanke rahoitettaisiin ja toteutettaisiin esitetyssä aikataulussa, vuonna 2018 laadittavan ja sisällöltään jatkosuunnittelussa vielä tarkentuvan tiesuunnitelmaratkaisun pohjalta yhtenäisenä, koko Sipari - Pulsa tieosuuden kattavana parantamiskohteena. 6 LIITTEET Y1 Sijaintikartta Y2-1 6 Suunnitelmakartta ja pituusleikkaus 1:4000 Y3 Y4 Palautekartta Kustannusarvio sivu 13/13