OPPIMISEN TEORIOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN
|
|
- Tauno Tamminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPPIMISEN TEORIOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN Päivi Häkkinen
2
3
4 VR / AR Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland
5 KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVA TEKNOLOGIA Tiedon hakeminen ja jakaminen siinä tilanteessa jossa sitä tarvitaan teknologia älyllinen proteesi, joka sulautunut ympäristöömme. Ihmiset, esineet ja paikat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, sulautuneena yhteen (ubiquitous computing; Weiser, 1991)
6 OPPIMISEN KAIKKIALLISUUS Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland
7 MIKÄ ON OLLUT ITSELLESI ERITYISEN MIELEENPAINUVA OPPIMISKOKEMUS? (VOI OLLA MYÖS KOULUN ULKOPUOLINEN KOKEMUS) Mitä opin? Miksi opin? Milloin opin? Miten opin? Missä opin? Kenen kanssa opin? Mitä työvälineitä käytän oppimisen tukena? Mistä tiedän oppineeni?
8 MONIMUOTOISTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöistä monenlaisia määritelmiä (Billett, 2008; Bransford et al., 2006; Jonassen & Land, 2000; Wilson, 1996) Tila / ympäristö, jossa oppijat työskentelevät yksin ja yhdessä oppimistavoitteiden suunnassa ja oppimisen lähtökohtana olevia ongelmia / haasteita ratkoen, tuetusti, käyttäen erilaisia välineitä ja resursseja. Oppimisympäristö sisältää oppijat, opettajat, oppimistehtävät, tietolähteet, työvälineet (esim. teknologia, kieli), oppimisen tuotokset, kulttuuriset tekijät (esim. arvot, odotukset), fyysisen toimintaympäristön tekijät. Oppimisympäristö on dynaaminen ja muuttuvat oppijat muokkaavat oppimisympäristöä tuomalla siihen tietonsa, kokemuksensa ja historiansa. Tämän päivän oppimisympäristöjen olennaisia piirteitä: oppijalähtöisyys, opetuksen ja oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ulkopuolelle sekä tietotekniikan pedagoginen hyödyntäminen (Norrena & Kankaanranta 2010; Shear, Gallagher & Pattel 2011).
9 KESTÄVÄT OPPIMISTEOREETTISET PERIAATTEET JA NIISTÄ JOHDETUT RATKAISUT Yksittäisen sovelluksen sijasta tärkeintä opiskelun pedagoginen infrastruktuuri, joka muodostuu useiden eri välineiden, ohjelmistojen sekä OPPILAIDEN ja OPETTAJIEN muodostamasta kokonaisuudesta!!
10 TEKNOLOGIAN VAIKUTUS OPPIMISEEN EPÄSUORA Teknologia voi auttaa tässä käytännöllisesti (avoimmuus, saatavuus) sekä aktivoivan pedagogiikan mahdollistajana (oltava tilaa opiskelijan ajattelulle) Tietoa ei tänä päivänä omaksuta valmiina oppikirjasta (ei myöskään digitaalisesta sellaisesta) tai opettajalta!! Intohimoisesti tietoon suhtautuva opiskelija toteuttaa aktiivisena toimijana itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa oppimistehtäviä ja projekteja.
11 MILLAISTA OPPIMISTA JA VUOROVAIKUTUSTA (TEKNOLOGIAN AVULLA JA ILMAN) TAVOITELLAAN? MISTÄ SYNTYY LAADUKAS PEDAGOGIIKKA?
12 YKSILÖN OPPIMINEN: aktiivinen mieli perustana ja teknologia ajattelun työvälineenä Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland
13 YKSILÖLLISEN OPPIMISEN EDELLYTYKSET Hyvin jäsentyneet ja syvälliset, aikaisempaan tietoon perustuvat tiedonrakenteet (vonwright ym., 2003) Ihmisen aktiivinen mieli oppimisen perustana, oppijan aktiivinen vuorovaikutus sisällön kanssa Intohimoinen suhtautuminen tietoon, tiedon tuottaminen ja tiedon kanssa työskentely Kehittyneet tiedonkäsittelyn taidot, metakognitiiviset taidot ja kriittisen arvioinnin taidot; oman oppimisen ohjaaminen ja säätely; oppimisen strategiat Omien käsitysten, teorioiden, selitysten ja selityksiä hakevien kysymysten muodostaminen (Hakkarainen ym., 2004; 2005) Sisäinen motivaatio ja kiinnostus -> Kuinka saadaan syttymään ja pysymään kiinnostus yllä? -> Ei vain taitoa vaan myös tahtoa!!
14 OPPIMISEN OHJAAMINEN Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland METAKOGNITIO JA ITSESÄÄTELY OPPIMISEN TUKEMINEN Oman tietämyksen, kokemuksen sekä ajattelu- ja oppimisprosessien tunnistaminen ja säätely ymmärryksen syventämisessä? Itseohjautuva toiminta vs. etukäteen määritellyt polut ja ratkaisuvaihtoehdot? -> Onko oppimisympäristössä tilaa ajatukselliselle aktiivisuudelle ja itseohjautuvalle toiminnalle? Ajatteluprosessien ja tietorakenteiden jäsentämisen tuki? Oppijayhteisön ja opettajan ohjauksellinen rooli?
15 TUTKIVA OPPIMINEN (Hakkarainen ym., 2004; 2005) Setting research questions Initial hypothesis Case or problem Evaluation of existing knowledge Acquiring new knowledge New theory Setting more exact questions
16 OPPIMISEN TILANNESIDONNAISUUS, MERKITYKSELLISYYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖT Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland
17 MERKITYKSELLISYYS Oppimisen kontekstuaalisuus ja tiedon kulttuurisidonnaisuus (Brown, Collins, Duguid, 1989; Greeno, 1998; Lave & Wenger 1991) Ongelmakeskeinen työskentelyote: avoimien ja todellisen elämän tilanteiden, tapausten ja ongelmien tutkiminen, ei vain koulukirjatehtävien suorittamista Tavoitteena kuitenkin käsitteellisesti hyvin organisoitujen tuotosten aikaansaaminen Omakohtaiset ja riittävän monimutkaiset ongelmat Mahdollisuuksia intressilähtöiseen, sytyttävään ja merkitykselliseen toimintaan, joka saa opiskelijassa aikaan kognitiivista ja emotionaalista sitoutumista Emootiot oppimisessa emotionaaliset taidot
18 1 Teoreettinen / käsitteellinen tieto PERINTEINEN NÄKÖKULMA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMISEEN 2 Käytännöllinen / kokemuksellinen tieto 3 Sosiokulttuurinen tieto 4 Itsesäätely /02/11/the-invisible-heroesamong-us/ LUOKKA / LUENTOSALI KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSET, SIMULAATIOT, TODELLISEN ELÄMÄN KOKEMUKSET EI KEHITY ITSESTÄÄN -> Yo. tiedon muotoja integroivat mallit (Tynjälä ym., 2006; Tynjälä, 2008; Heikkinen ym., 2011; Tynjälä & Gijbels, 2012)
19 OPPIMISEN SOSIAALINEN LUONNE Mikä on itsellesi merkityksellisin yhteisöllisen oppimisen tilanne? Miksi?
20 OPPIMINEN ON SOSIAALISTA Yhteiskunnan ongelmat yhä monimutkaisempia, eivät yksin ratkaistavissa Tiedon rakentumisen sosiaalinen luonne, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen oppiminen, sosiaaliset verkostot - mahdollisuus jakaa tietoa ja rakentaa uusia ajatuksia toisten tuottaman tiedon varaan -> enemmän kuin osiensa summa Parhaimmilaan tavoitteellista ja koordinoitua yhdessä työskentelyä sekä korkeatasoisia yhteisöllisiä toimintoja (Vygostky; Piaget; Cole; Hutchins, 1991; Salomon, 1993; Baker, 2002; Barron, 2003; Crook, 2000; Dillenbourg, 1999, 2002; Mercer & Littleton; 2007; Stahl, 2004)
21 MIKÄ HOUKUTTELEE YHTEISTOIMINTAAN? Oletus on, että sosiaalisuus innostaa Sosiaalisessa tilanteessa usein kilpailevat erilaiset motiivit, sosiaaliset konfliktit ja turhautuminen Mikä tekee kollaboraatiosta luontaisesti houkuttelevan? Mutta toisaalta niin vaikean? Miksei yleisempää?
22 TEKNOLOGIATUETUN YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN HAASTEITA Irrallista viihtymistä ilman ajatuksellista ponnistelua Faktoja selitysten sijasta Kysymysten tekemisen vaikeus Eri näkökulmien koordinointi Vastavuoroinen ymmärrys Vapaa-matkustajat Jengiytyminen tehtävän ympärille Ei todellisia ryhmätehtäviä: ei tiedollista riippuvuutta, ei tilaa neuvotteluille, liian yksinkertaiset tehtävät Vaatii sitoutumista ja yhteisen työskentelyn säätelyä Arvaja, Salovaara, Häkkinen, & Järvelä, 2007; Häkkinen & Järvelä, 2006; Häkkinen, Arvaja, Hämäläinen, & Pöysä, 2010; Häkkinen, 2013; Häkkinen & Hämäläinen, 2012
23 Ei yksittäinen psykologinen prosessi tai pedagoginen metodi (Dillenbourg, 2002) Argumentointi (-> kogn. konflikti) Neuvottelu Yhteistyö? Yhteinen säätely Selittäminen Oppiminen? Kysyminen Ennakkoon Struktuuri / ped. malli Reaktiivisesti Säätely / ohjaaminen Työskentely teknologian avulla voi parhaimmillaan rikastaa oppimista käynnistävää vuorovaikutusta!
24 YHTEISÖLLINEN TEKNOLOGIA JA TEKNOLOGIAN YHTEISÖLLINEN KÄYTTÖ Työskentelyprosessin vaiheiden jakaminen ja yhteisöllinen pohdiskelu oppimisyhteisön jäsenten kesken, uuden tiedon luominen ja jäsentely Monimutkaisten ajatteluprosessien läpinäkyväksi tekeminen, yhteinen työskentelyavaruus -> kollektiivinen muisti Luonnollinen asetelma ongelmien ja ratkaisuvaihtoehtojen selittämiselle, merkitysneuvotteluille, argumentoinnille (vaativille sosio-kognitiivisille toiminnoille) Sosiaalinen media jaetun sisällön ja tiedon luomisen välineenä (esim. talkoistaminen) Yhteisöllinen VR -> joint flow
25 (YHTEISÖLLISEN) OPPIMISYMPÄRISTÖN STRUKTUROINTI (Dillenbourg, 2002) Kokoelma ennalta määriteltyjä skriptejä / käsikirjoituksia / malleja ohjeistamaan pedagogista toimintaa kuinka muodostaa ryhmiä kuinka tehdä yhteistyötä kuinka ratkaista ongelmia Puolistrukturoidut käyttöliittymät (esim. promptit) ja/tai yhteisöllistä työskentelyä tukevat skriptit / käsikirjoitukset / mallit Olennaista ydinmekanismi (esim. tiedollinen riippuvuus tiimin jäsenten välillä)
26 ESIMERKKI: VASTAVUOROINEN OPETTAMINEN (Palincsar & Brown, 1994) Tekstin ymmärtämisen taidot Edistyneiden strategioiden jäljittely ja tiedonkäsittelytaitojen ulkoistaminen Heterogeeninen ryhmä harjoittelee strategisia toimintoja kysymyksen esittäminen tekstin pääajatusten selkiyttäminen yhteenvedon tekeminen tekstistä tekstin etenemisen ennustaminen Erilaiset roolit: oppimisjohtaja, keskustelun organisoija, oppiva kuuntelija, kriitikko
27 ESIMERKKI: HAJAUTETUN ASIANTUNTIJUUDEN MALLI (Brown ym.) / JIGSAW (Aronson ym., 1978) Kullakin tiimin jäsenellä spesifi asiantuntijuuden alue ja rooli liittyen johon osa-alueeseen -> asiantuntijaryhmiä spesifien kysymysten ympärillä Perusryhmiä joissa kunkin alueen asiantuntija mukana -> tiedollinen riippuvuus toisista tiimin jäsenistä Vaiheita: aihepiirin tutkiva opiskelu hankitun tiedon hajauttaminen tai jakaminen (vastavuoroinen opetus tai oppimisyhteisön yhteiset keskustelut) tehtävän kaikkien vaiheiden ja osien yhteinen pohdiskelu jaetun tehtävän toteuttamiseksi koko projektin syvän käsitteellisen ytimen ja selittävien periaatteiden ymmärtäminen
28 ArgueGraph (Dillenbourg & Jermann, 2006) Vaihe1 P. Dillenbourg
29 The «ArgueGraph» script Vaihe 2 P. Dillenbourg sivu 29
30 The «ArgueGraph» script Vaihe 3 P. Dillenbourg sivu 30
31 The «ArgueGraph» script Vaihe 4 Theories Design choices Immediate FB Delayed FB Microworld FB Behavioursim Constructivism Metacognition P. Dillenbourg
32 Individual Group Social Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland Script ArgueGraph P. Dillenbourg
33 STRUKTUROINNIN RISKEJÄ Luonnollisen vuorovaikutuksen häiritseminen (spesifit ohjeistukset tarjoavat liian rajattuja vaihtoehtoja) Luonnollisen ongelmanratkaisuprosessin häiritseminen (liian tarkka vaiheistaminen voi vaikuttaa motivaatioon tehtävän haasteellisuus häviää) Kognitiivisen taakan kasvaminen (vaiheiden ja ohjeiden muistaminen ja suorittaminen) Tavoitteeton vuorovaikutus (aliprosessit ja vaiheet -> jaettujen tavoitteiden muodostaminen?)
34 PEDAGOGISIA MALLEJA Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Scardamalia & Bereiter, 1994) Ongelmakeskeinen oppiminen (Walton & Matthews, 1989) Vastavuoroinen opettaminen (Palincsar & Brown, 1984) Jigsaw (Aronson & Patnoe, 1997)
35 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN JA TIEDON LUOMINEN KOMMUNIKAATIO JA TIEDON JAKAMINEN TUOTTAVA YHTEISÖLLINEN TOIMINTA JA UUDEN TIEDON LUOMINEN UUDET YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN MUODOT Mahdollisuus jakaa tietoa ja rakentaa uusia ajatuksia toisten tuottaman tiedon varaan? Korkeatasoisten yhteisöllisten toimintojen aikaansaaminen (esim. argumentointi, selittäminen, tiedon artikulointi, selityksiä hakeva kysyminen)? Edellyttävätkö oppimistehtävät aitoa yhteisöllistä toimintaa, jossa jokaista tiimin jäsentä tarvitaan lopputuloksen aikaansaamiseksi? Kannustaako eri tasoilla tapahtuvaan yhteisölliseen toimintaan (esim. pienryhmät, luokkahuone, talkoistaminen sosiaalisessa mediassa / verkostoissa)?
36 Yhteisöllisen ongelmanratkaisutaidon arviointi Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland
37 OPPIMISTA PALVELEVA ARVIOINTI OSAKSI OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ (Ahonen, Häkkinen & Pöysä-Tarhonen, 2018; Pöysä-Tarhonen, Care, Awwal, Häkkinen & Ahonen, 2018) Arviointimenetelmät ohjaavat vahvasti pedagogisia käytänteitä Helposti mitattavien / testattavien tietojen arvioinnista yhä monimutkaisempien taitojen arviointiin Esim. kuinka oppilaat ratkovat ongelmia yhdessä ja kehittyvät ko. taidossa? Teknologia tuonut mahdollisuuden kerätä yhteisestä ongelmanratkaisusta jälkiä Oppimisanalytiikka = menetelmiä ja välineitä oppimisen etenemisen seurantaan ja anlysointiin -> tiedon hyödyntäminen oppimisen edistämisessä (= formatiivinen arviointi)
38 YHTEISÖLLINEN ONGELMANRATKAISUTAITO JA SEN ARVIOINTI (Care ym., 2015; Griffin & Care, 2015) PISA ( ATC21S (Assessment & Teaching of 21st Century Skills; ( -> PREP21 ( Kyky työskennellä ryhmässä yhteisten ongelmien / haasteiden ratkaisemiseksi ajatuksia, tietoja ja resursseja vaihtamalla. Yhteisöllinen ongelmanratkaisu Sosiaaliset taidot Kognitiiviset taidot Osallistuminen Perspektiivin ottaminen Sosiaalinen säätely Tehtävän säätely Tiedonrakentelu
39 ATC21S -JÄRJESTELMÄ (Melbournen yliopisto) Yhteistyössä tehtäviä oppimis- ja arviointitehtäviä Ongelmanratkaisun taitoa arvioidaan tehtävien ratkaisuun ja tiedonrakenteluun liittyvien kognitiivisten prosessien kautta Yhteistyötaitoja arvioidaan tutkimalla tehtävien tekemisen aikana käytyä keskustelua ja prosessien laatua osallistuminen työskentelyyn ja keskusteluun Automaattinen pisteytys -> lokitiedostot, Chat - Action ketjut -> WLE (Weighted Level Estimates) Taustalla IRT analyysit ja Rasch mallinnus Jokaiselle osallistujalle osaamisen tasoa kuvaava raportti välittömästi arvioinnin jälkeen
40
41 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhteisöllisellä oppimisella yleisen inhimillisen näkökulman lisäksi oppimista palveleva vaikutus Uudesta teknologiasta lisäarvoa oppimista palvelevan monipuolisen arvioinnin tueksi (esim. oppimisanalytiikka formatiivisen arvioinnin ja itsesäätelyn tukena) -> olennaista miten arviointitietoa käytetään VR:n tai muiden ns. nousevien teknologioiden mahdollisuudet -> emotionaalisesti koskettavien oppimistilanteiden luominen? Ei vaan irrallista viihtymistä vaan kognitiivista ja emotionaalista kiinnittymistä ja ajatuksellista aktiivisuutta Yhteisöllinen VR/AR? Pedagogiset skenaariot ja opettajan rooli Välineiden / mahdollistajien lisäksi tarvitaan tukea ja taitoja!!
42 Olennaista ymmärtävää oppimista tavoittelevissa oppimisympäristöissä? Oppijoiden kannustaminen: Aktiiviseen toimijuuteen Kysymiseen, selittämiseen, tutkimiseen ja ongelmanratkaisuun Yhteistyöhön Ts. älyllisiin, yhteisöllisiin ja luoviin toimintoihin Teknologia vaivaton osa arjen, ml. opiskelun toimintoja, läsnä kun tarvitaan!
43 Kiitos mielenkiinnostasi! Professori Päivi Häkkinen Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti:
Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotOppimisen teoriasta opettamisen malleihin Prof. Sanna Järvelä
Oppimisen teoriasta opettamisen malleihin Prof. Sanna Järvelä Yhteisöllinen oppiminen, oppimisyhteisöt, vastavuoroinen opettaminen, tutkiva oppiminen, Mitä on yhteisöllinen oppiminen? Parhaimmillaan voi
LisätiedotYhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelu
1 Yhteisöllisen verkko-oppimisen suunnittelu Päivi Häkkinen Edutool / Learning and Collaboration in Technology Enhanced Contexts 2 3 Mitä on yhteisöllinen (verkko-)oppiminen? Voiko ihminen ylittää rajansa
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotYhteisöllinen verkko-opetus murroksessa
Yhteisöllinen verkko-opetus murroksessa Nettisukupolvi ja oppijalähtöisyys opetuksen haastajina? Päivi Häkkinen http://www.youtube.com/watch?v=bjgkzrkmetu&feature=related OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ INTEGROITUVAT:
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotNettisukupolvi opetuksen haastajana
Nettisukupolvi opetuksen haastajana Taitavia verkostovirtuooseja vai pinnallisia heinäsirkkamieliä? Päivi Häkkinen http://www.youtube.com/watch?v=bjgkzrkmetu&feature=related Millaista osaamista tulevaisuudessa
LisätiedotVERKKO-OPPIMISEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
VERKKO-OPPIMISEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Tutkimuksen ja pedagogisten käytänteiden näkökulma Päivi Häkkinen University of Jyväskylä Institute for Educational Research TieVie-koulutuksen Jyväskylän lähiseminaari
LisätiedotMIKSI VERKKO-OPPIMISTA? TEKNOLOGIAN ROOLI OPPIMISEN TUKENA KESKEISIÄ HAASTEITA -> KOHTI INTEGROITUJA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
VERKKO-OPPIMISEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Tutkimuksen ja pedagogisten käytänteiden näkökulma Päivi Häkkinen University of Jyväskylä Institute for Educational Research TieVie-koulutuksenJyväskylän lähiseminaari
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotOppiminen ja sen tukeminen
Oppiminen ja sen tukeminen Hanna Järvenoja & Pirkko Hyvönen OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA Epäselvät, muuttuvat, avoimet ongelmat luovuus Tiedon yhteinen tuottaminen KOULUSSA, TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ YLEENSÄ?
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotPedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Anne Virtanen & Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.2016 Jyväskylä Geneeriset taidot
LisätiedotYHTEISTOIMINNALLISUUS JA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN VERKOSSA
YHTEISTOIMINNALLISUUS JA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN VERKOSSA Päivi Häkkinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto TieVie-koulutuksen lähiseminaari Jyväskylä 24.1.2002 VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA
Lisätiedot2/5/2002 MISTÄ SYNTYY VERKKOPEDAGOGIIKKA? MIKSI VERKKO-OPETUSTA? LAADUKKAAN OPPIMISEN PERUSTAA VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA
YHTEISTOIMINNALLISUUS JA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN VERKOSSA Päivi Häkkinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto TieVie-koulutuksen lähiseminaari Jyväskylä 24.1.2002 VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotYhteistoiminnalliset menetelmät
Yhteistoiminnalliset menetelmät YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN -TEKNOLOGIA Yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen on ryhmäorientoitunut, oppilaskeskeinen pedagoginen lähestymistapa.
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita
Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotKati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
Lisätiedot(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä
(Verkko)pedagogiset mallit yhteisöllisen oppimisen edistäjinä Essi Vuopala Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Luennon sisältö Pedagogisista malleista pedagogisiin skripteihin Yhteisöllisen
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
Lisätiedotyhteisöllinen opettajuus Asiantuntijuus ja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Luento Niina Impiö
Asiantuntijuus ja yhteisöllinen opettajuus Luento 19.9.2012 Niina Impiö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Hyödynnä mahdollisuuksia oppia tekemään yhteistyötä! Teachers attitudes toward collaborative
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotKorkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita
Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media
Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKoulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa
http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,
LisätiedotOpettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
LisätiedotO K L A M I R J A TA R N A N E N
TUTKIVA OPPIMINEN JA ARVIOINTI O K L A 1 2 0 9 2 0 1 8 M I R J A TA R N A N E N KOHTI AKTIIVISTA OPPIMISTA Keskeistä aktiivissa lähestymistavoissa Oppija on keskiössä; hän on aktiivinen Oppimista suunnitellaan,
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Verkkojen käyttöön liittyvät toiveet Ajan ja paikan rajoitusten voittaminen: etäopetus Informaation saannin monipuolistaminen Instituutioiden
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen. 13.10.2009 EduTool Topsek Johanna Bluemink
Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen 13.10.2009 EduTool Topsek Johanna Bluemink Oppiminen kaikenikäisten etuoikeutena Esimerkkinä taidemaalari Rafael Wardi (80v.) Riippumatta
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus
Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotValmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010
Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä
LisätiedotMiten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!
Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotKiinnostaako koodaus ja robotiikka?
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotOppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?
Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotInnostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi
Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotOppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
LisätiedotOpettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma
Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos VERME-mentorikoulutus Nokia 27.10. 2009 Mistä asioista opettajan osaaminen ja asiantuntijuus
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328
TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotPedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti
Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotInnovaatiokasvatusta kansainvälistäjille
Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotMuotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL
Muotoiluopetus perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopisto OKL Mikä oppiaine tarjoaa? ongelmanratkaisua ja toiminnallisia taitoja kehittävää toimintaa,
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotOPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään?
OPTEK-tutkimushanke Muuttuuko mikään? Analyysi koulun arjesta kun oppilaat ja opettaja työskentelevät erilaisen teknologian avulla Miisa Brännfors, Saara Kotkaranta, Kristiina Simojoki, Hanna Järvenoja
LisätiedotUusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää
Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia 6.2.2017 Outi Kallionpää Mitä on kirjoittaminen? Miten kirjoittamista voi oppia ja opettaa? Uusi kirjoittaminen tekniset taidot
LisätiedotOPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on
LisätiedotOsaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta
Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotYHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU
YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
Lisätiedot