TEKNINEN KESKUS. Raitotien toimenpideselvitys Oulu

Transkriptio

1 TEKNINEN KESKUS n toimenpideselvitys Oulu

2 Pohjakartat ja ilmakuvat Oulun kaupunki, Tekninen keskus, kartastopalvelut Julkaisua saatavana: Oulun kaupunki Tekninen keskus PL Uusikatu 0 0 OULUN KAUPUNKI puhelin (0) Tiehallinto, Oulun tiepiiri PL Veteraanikatu 00 OULU puhelin 00 Telefaksi 00

3 n toimenpideselvitys Oulu Oulun kaupunki, tekninen keskus Tiehallinto, Oulun tiepiiri 00

4 TIIVISTELMÄ Lähtökohdat n toimenpideselvitys on laadittu Pateniemen (Haukiputaantie / mt ) ja Ruskon (Kuusamontie / vt 0) väliltä. llä on tärkeä asema Oulun kaupunkiseudun liikenneverkossa. Se yhdistää Pohjois-Oulun kaupunginosia. Hiukkavaaran ja Poikkimaantien sillan valmistuttua on osa Oulun kehäyhteyttä. on rakentunut useassa osassa pitkän aikavälin kuluessa, yleensä erilaisten maankäytön suunnitelmien tai tä risteävien väyläsuunnitelmien myötä. Sitä ei olekaan käsitelty kokonaisuutena, joten tie on teknisiltä ratkaisuiltaan ja ympäristöltään moninainen. on lisäksi osittain Tiehallinnon ylläpitämää maantietä ja osittain kaupungin katua. Tie on muuttumassa asemakaavoituksen myötä kokonaan kaduksi. Maankäyttö on muuttunut ja on muuttumassa voimakkaasti n ympäristössä. Ritaharjun laajat asemakaava-alueet lisäävät n käyttäjiä ja muuttavat liikenneympäristöä. Ritaportin asemakaavoitus on käynnissä. Alatalon alue täydentää Kuivasjärven ja Kuivasrannan välistä aluetta. Takalaanilan rakentuminen lisää Ruskon alueen yritystoimintaa. hen vaikuttavat myös muut mahdolliset maankäyttöalueet. Pateniemen sahan alue lisää liikennettä n länsipäässä. Liikasen alue ja Punaisenladonkankaalle mahdollisesti toteutuvat jätteenkäsittelyalueet kasvattavat liikennettä n keskivaiheilla. Ruskon lisääntyvä teollinen ja kaupallinen toiminta sekä Hiukkavaara kuormittavat erityisesti n itäpäätä. n liikennemäärät ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti sekä laajentuneen maankäytön että yleisen liikenteen kasvun myötä. Nykyisin suurimmat ajoneuvomäärät, noin ajoneuvoa, ovat Kuivasjärven ja Ruskon välillä. Raskaan liikenteen osuus on noin 0%. Alakyläntien kiertoliittymässä on sekä aamu- että iltapäiväruuhkan aikaan pitkiä jonoja, samoin Kuivasjärven asuinalueilta on hankala liittyä lle. Syksyllä 00 selvitettiin n läpiajoliikenteen määrää. Kuivasjärven kohdan liikenteestä vajaa puolet kulkee Kuivasrannasta Alakyläntielle ja noin 0% Kuivasrannasta Ruskoon. Oulun seudun liikennemallin perusteella on laadittu n liikenne-ennuste. Sen mukaan liikenne lisääntyy eniten Ritaharjussa, moottoritien eritasoliittymän yhteydessä. Liikennettä lisää eniten Ritaportin kaupallinen alue. n nykyisissä liittymissä on odotettavissa pahenevia toimivuusongelmia. n liikenneonnettomuuksista suurin osa on sattunut liittymissä viime vuosien aikana. Pahimpia risteyksiä ovat olleet Kuusamontien, Ruskontien ja Alakyläntien liittymät. On huomattava, että Ruskontien liittymään on rakennettu kiertoliittymä onnettomuustarkastelun aikana ja että Kuusamontien liittymä on sittemmin muutettu eritasoliittymäksi. Onnettomuuksia on sattunut vuosittain noin 0 ja muutama niistä on johtanut loukkaantumiseen. llä on joukkoliikennettä osalla matkaa. Tihein linjasto on Kuivasjärvellä. n suunnassa kulkee kevyen liikenteen yhteys koko suunnittelujaksolla, osa yhteydestä on tonttikatua. Kevyen liikenteen alikulkuja on useita. Osa alikuluista on peruskorjattu, osassa väylät ovat huonokuntoisia. llä on lisäksi valo-ohjaamattomia suojateitä. kevyen liikenteen väylineen on valaistu koko suunnittelujaksolla. Osa valaistuksesta on vanhaa ja kaipaa uusimista. n päällysrakenteet on tarpeen uusia pitkältä matkalta. Syynä ovat päällysrakenteiden ikääntyminen ja sitä kautta niiden kestävyyden loppuminen, osalla matkaa tietä on levennettävä. Lisäksi kuivatus vaatii useissa paikoissa korjaamista. Vaihtoehdot ja toimenpide-esitykset Vaihtoehtoisia ratkaisuja tutkittiin liittymien ja muutaman kevyen liikenteen väylien osalta. Pateniemessä päädyttiin esittämään kevyen liikenteen väylä asemakaavasta poiketen etäämmälle stä, vanhan Pateniemen sahan ratapenkan lähelle. Jalopuuntien liittymässä varaudutaan kanavointiin ja valo-ohjaukseen. Aaltokankaantien liittymä valo-ohjataan tarvittaessa. n pohjoispuoliset pienet asuinalueet suojataan meluvallilla. Ritaportin liikennejärjestelyt tarkentuvat alueen asemakaavoituksessa. Tässä on esitetty suuntaisliittymät alueelle. Ritaportin ja Ritaharjun kohdalla tarvitaan toinen ajorata, moottoritien ylittävä silta sekä uusia ramppijärjestelyitä. Ramppiliittymiin ja Ritaharjun liittymiin rakennetaan liikennevalo-ohjaukset. Ratsuväentien liittymä esitetään katkaistavaksi ja alueen liikenne ohjattavaksi Eränkävijäntaipaleen kautta. Linja-autopysäkkeihin varaudutaan niin moottoritien rampeilla kuin lläkin. Sähkövoimalinjan ympäristöä parannetaan mm. maakumpareilla. Liittymien päävaihtoehdot Kuivasjärvellä olivat valo-ohjatut liittymät tai kiertoliittymät. Ratsastajantien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä, joka toimii samalla Kuivasjärven porttina. Liittymän itäpuolelle rakennetaan alikulkukäytävä pysäkkeineen. Alangontien liittymä siirretään vastapäätä Saikkosentietä, ja liittymään rakennetaan kanavointi ja liikennevalot. Kiertoliittymä ei mahtuisi muutoin kuin lohkaisemalla tontteja katualueeksi. Eekintien liittymä esitetään katkaistavaksi. Kylmäniementien liittymään toteutetaan väistötila. Viereisten liittymien liikennevalot katkovat liikennettä sen verran, että Kylmäniementieltä pääsee lle. Saikkosentien liittymään rakennetaan kanavointi ja liikennevalo-ohjaus. Pöllöntiellä on kanavointi valmiina, joten liikennevalo-ohjauksen rakentaminen on järkevämpää kuin kiertoliittymän, varsinkin kun se ei mahtuisi nykyiselle katualueelle. Kuivasjärven kohdalle rakennetaan melusuojaukset. Suojauksena käytetään maavallia siellä, missä tilaa on riittävästi. Ahtaammissa paikoissa rakennetaan meluseiniä, Alikulkujen kohdilla käytetään ajoradan reunassa melukaiteita. Alakyläntien kiertoliittymän sujuvuutta parannetaan ensimmäisessä vaiheessa rakentamalla vapaat oikeat. Myöhemmin itse kiertoliittymä muutetaan ns. turboliittymäksi, jossa ajokaista valitaan ennen kiertoliittymää, eikä ympyrässä voi vaihtaa kaistaa. Kuivasjärven kevyen liikenteen olosuhteet paranevat väylien kunnostamisen myötä. Uusia väyliä ovat Poukamapolku ja Okseripuiston väylä, joka helpottaa Saikkosentien suuntaisen kevyen liikenteen turvallisuutta. Alakyläntien kertoliittymän eteläpuolelle rakennetaan uusi väylä alikulkuineen Kerttulanpolulta kohti Pyykösjärveä. Alakyläntien ja Ruskontien välille on esitetty kolme kevyen liikenteen alikulkua. Lähinnä Alakyläntietä oleva alikulku on varaus mahdollista n etelä- ja pohjoispuolista maankäyttöä varten. Keskimmäinen alikulku palvelee ensi vaiheessa kuntoreittiä, myöhemmin myös maankäyttöä. Ruskontien alikulku korvaa nykyisen suojatien. Ruskoon on, syksyllä toteutetun Kuusamontien remontin ja suunnitellun Kiilletien liittymän lisäksi, esitetty vain pysäkkien rakentamista katuliittymien yhteyteen. Vaikutukset ja vuoropuhelu lle esitetyt toimenpiteet mahdollistavat suunnitellun maankäytön n läheisyyteen. Osa n toimenpiteistä ratkeavat ja tarkentuvat maankäytön suunnittelun myötä. Liikenteen haitat, erityisesti meluhaitat asumiselle, pienenevät merkittävästi. Asuinalueiden pihojen melutaso on melusuojausten rakentamisen myötä ohjeiden mukaisella tasolla. Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus paranevat liittymäjärjestelyjen ja alikulkujen myötä. Esitettyjen toimenpiteiden rakentamiskustannus on noin, miljoonaa euroa. Toimenpiteet voidaan toteuttaa vaiheittain. Rakentaminen esitetään aloitettavaksi Kuivasjärven alueelta, jossa liikenteen nykyiset haitat ovat pahimmat. Moottoritien eritasoliittymän ja toisen ajoradan rakentaminen riippuu Ritaportin toteuttamisaikataulusta. n toimenpideselvitys esitetään hyväksyttäväksi ohjeellisena jatkosuunnittelun pohjaksi. Toimenpiteiden rakentaminen vaatii rakennussuunnitelmat ja osittain asemakaavamuutoksia. Selvityksestä on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Yleisötilaisuuksia on järjestetty Pöllökankaan koululla kaksi kertaa. Molemmissa on ollut yleisöä runsaasti ja vuoropuhelu on ollut vilkasta. n toimenpiteitä, varsinkin melusuojauksia ja liikenneturvallisuuden parantamista, on pidetty tärkeinä, ja niitä on kiirehditty.

5 Alkusanat Vuoropuhelu Sisällys n toimenpideselvitys käynnistyi syksyllä 00, koska n liikenteelliset ja ympäristölliset vaatimukset eivät täyty. Tavoitteena on ollut liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenteen haittojen pienentäminen ja tulevaisuudessa tarvittavien liikennejärjestelyjen määritteleminen tilavarauksia ja toteutussuunnittelua varten. Toimenpideselvitys on laadittu Oulun kaupungin teknisen keskuksen ja Oulun tiepiirin toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:n Oulun toimistossa. Suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Oulun kaupunki : - Erkki Martikainen (puheenjohtaja) - Matti Räinä (..00 asti) - Liisa Kääriä-Fischer - Paula Korkala - Anne Olsbo - Jouko Hyttinen - Uki Lahtinen Oulun tiepiiri: - Risto Leppänen - Marjo Paavola Ramboll Finland Oy: - Matti Jäntti - Kari Rusi - Erkki Sarjanoja Ramboll Finland Oy:ssä työhön ovat lisäksi osallistuneet Matti Åman (sillansuunnittelu), Mikko Sivonen (geotekniikka), Sari Havana (katusuunnittelu) ja Sanna Kaikkonen (valaistussuunnittelu) sekä Jouko Lehtomäki (visualisointi). Ympäristösuunnittelun alikonsulttina on ollut AIRIX Ympäristö Oy, jossa työhön on osallistunut Terttu Kurttila, Mikko Korhonen ja Tuija Junttila. Helmikuussa 00 Suunnitteluryhmä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma n toimenpideselvityksen laatimisesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on hyväksytty teknisessä lautakunnassa..00. Vuoropuhelu asukkaiden kanssa Hankkeesta järjestettiin ensimmäinen yleisötilaisuus Pöllökankaan koululla. Tilaisuuteen osallistui runsaasti alueen asukkaita, ja siinä esiteltiin työn lähtökohtia ja alustavia vaihtoehtoja. Tilaisuuden keskustelu ja sen jälkeen annetut kirjalliset mielipiteet keskittyivät n ympäristöhaittoihin sekä liikenneturvallisuusja sujuvuusongelmiin. Toinen yleisötilaisuus pidettiin..00 niin ikään Pöllökankaan koululla. Tilaisuudessa oli esillä suunnitelmaluonnokset. Ratkaisuihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja niiden pikaista toteutusta toivottiin. Erityisesti vaadittiin melusuojausten toteuttamista Kuivasjärven kohdalla. Keskustelua herättivät mm. melutorjunnan riittävyys sekä Ratsukentäntien ja Eekintien katuliittyminen katkaisemisesta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Suunnitteluaineisto on ollut esillä teknisen keskuksen www-sivulla. Ensimmäisen yleisötilaisuuden aineisto vietiin www-sivulle tilaisuuden jälkeen, mutta toisen tilaisuuden aineisto oli esillä ennakkoon. Nähtävillä olo Suunnitelmaraportti oli nähtävillä Suunnitelmaa on hiukan tarkistettu saadun palautteen perusteella, ja osa mielipiteistä huomioidaan tarkemassa toteutussuunnittelussa. Tiviistelmä Alkusanat Vuoropuhelu Nykytilanne. Suunnittelualue. Maankäyttö. Liikenne ja väylät. Ympäristö. Nykytilan yhteenveto Tavoitteet Vaihtoehtotarkastelut. Liittymät ja kadut. Kevyen liikenteen väylät. Melusuojaukset Toimenpide-esitykset. Katuverkko. Kevyen liikenteen väylät. Joukkoliikenne. Sillat. Melusuojaus. Ympäristö. Automaattinen liikennevalvonta Vaikutukset. Maankäyttö. Liikenne ja ympäristö. Rakentamiskustannukset 0 Jatkotoimenpiteet Liitteet Suunnitelmakartat Siltaluettelo Rakenteen parantamisen luettelo Valaistusluettelo

6 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE Nykytilanne. Suunnittelualue yhdistää neljä maantietä: Haukiputaantie (mt ), Pohjantie (vt / E), Alakyläntie (mt 0 ja Kuusamontie (vt 0). Tie jatkuu tulevaisuudessa Hiukkavaaran kautta Poikkimaantielle ja muodostaa tärkeän kehäyhteyden. Tiellä on merkittävä asema kaupunkiseudun päätie- ja pääkatuverkossa. n toimenpideselvityksen suunnittelualue on Haukiputaantieltä Kuusamontielle, ja tiejakson pituus on noin yhdeksän kilometriä. Osa tiejaksosta on kaupungin katua ja osa Tiehallinnon ylläpitämää maantietä. Suunnittelujaksoa ei ole aiemmin käsitelty kokonaisuutena. tä on suunniteltu useina erillisinä pätkinä, yleensä erilaisten maankäytön suunnitelmien tai tä risteävien väyläsuunnitelmien yhteydessä. Tärkeimpiä huomioitavia suunnitelmia, joissa esitettyjä toimenpiteitä ei ole vielä kokonaisuudessaan toteutettu, ovat: Ritaharjun alueen asemakaavat Alatalon asemakaava Takalaanilan asemakaava moottoritien (Pohjantien) kehittämissuunnitelma Ritaportin kaupallinen alue Oulun liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 00 on esitetty n ongelmia ja parantamistoimenpiteitä. Kuusamontien tiesuunnitelman mukaiset ratkaisut valmistuivat syksyllä 00, tämän raportin valmistumisen aikaan. Samoin Ritaharjun Aaltokankaan asemakaavan mukaiset toimenpiteet ovat työn alla. Ote oulun yleiskaavasta 00 Päätie- ja pääkatuverkko Kuva. Oulun päätie- ja pääkatuverkossa. Kuva. Suunnittelualue ja katu- ja maantiejaksot.

7 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE. Maankäyttö n suunnittelujaksolla on voimassa Oulun seudun yhteinen yleiskaava ja Oulun yleiskaava. Tie on esitetty kaavoissa päätienä / -katuna. Osa suunnittelujaksosta on asemakaavoitettu. Toimenpideselvityksen aikana on käynnistynyt Ritaportin asemakaavoitus. Kuva. n suunnitteluun liittyvä uusi maankäyttö. n lähialueen maankäyttö suunnittelujaksolla on moninaista. Jakson pohjoispää on omakotivaltaista pientaloaluetta. Rautatien ja moottoritien ympäristö on muuttumassa maaseutumaisesta alueesta liike- ja toimistoalueeksi. n pohjoispuolelle on suunnitteilla merkittävä ns. Ritaportin kaupallinen alue. Kaavailujen mukaan lähinnä tilaa vievälle kaupalle ja vähittäiskaupan suuryksikölle on mahdollista varata noin kerrosneliömetriä. Moottoritien itäpuolelle on rakentumassa Ritaharjun alue, joka on pääosin asumista, mutta myös liike- ja toimistorakentamiselle on varattu huomattavia alueita. Kuivasjärven alue on vanhinta n asuinaluetta. Alakyläntien ja Ruskontien välinen alue on asemakaavoittamaton metsäinen jakso. Ruskontien lähellä tien pohjoispuolelle on rakentumassa pienteollisuusalue, jossa on myös asumista. Ruskontieltä Kuusamontielle n varsi on teollisuusaluetta. Jakson pohjoispuoli on vanhaa Ruskoa, jossa on varsin suuria teollisuusrakennuksia. Tien eteläpuoli on rakentumassa, ja sinne on kaavailtu mm. logistiikkapalveluja. Suunnittelujakson itäpäässä on kaupan palveluja, joiden osuus saattaa tulevaisuudessa kasvaa. n rooliin Oulun liikenneverkossa vaikuttavat myös monet etäämpänä suunnittelujaksosta olevat uudet alueet. Hiukkavaaran rakentuminen Poikkimaantien siltayhteyksineen täydentää Oulun pääkatuverkkoa. Pateniemen saha-alueen mahdollinen rakentaminen lisää maankäyttöä suunnittelujakson länsipäässä. Ritaharjun pohjoispuolella oleva Kellon eritasoliittymän maankäytön kehittyminen saattaa muuttaa liikennevirtoja Oulun ja Haukiputaan raja-alueella. Punaisenladonkankaan alue vaikuttaa erityisesti raskaan liikenteen määriin. Muutoksen suuruuteen ja suuntaan vaikuttaa erityisesti mahdollinen tieyhteys Punaisenladonkankaalta Kuusamontielle ja edelleen Kellon eritasoliittymään.. Liikenne ja väylät Liikennemäärät n liikenne on kasvanut viime vuosien aikana. Tien vaikutuspiiriin on rakennettu merkittäviä uusia asuinalueita. Raskaan liikenteen määrän on arvioitu myös kasvaneen merkittävästi muun muassa siksi, että on varsin suora reitti Ruskosta moottoritielle. Alakyläntien varressa on useita maa-aineksen ottopaikkoja. n liikennemääriä laskettiin lokakuussa 00. Laskennoissa oli mukana myös risteäviä teitä ja katuja. Tien poikkileikkausten liikennemääriä laskettiin koneellisesti useassa pisteessä. Lisäksi vilkkaimpien liittymien liikennevirrat laskettiin käsin. Alakyläntien kiertoliittymän läheisyydessä laskettiin liikennettä uudelleen vuoden 00 lokakuussa, koska edellisen laskennan tuloksen epäiltiin olevan vääristynyt Kuusamontien remontin takia. Remontti lisäsi kiviaineksen kuljetuksia ja ohjasi liikennettä pois Kuusamontieltä, mm. osalle tä. n pohjoispäässä liikennemääriä oli laskettu aiemmin lähialueiden maankäyttösuunnittelujen yhteydessä. n suurimmat liikennemäärät ovat Ruskon ja Liikasen kohdilla, Alakyläntien kiertoliittymän itäpuolella, jossa vuorokauden liikennemäärä on lähellä ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuudet ovat noin %. Vuoden 00 laskennoissa n liikennemäärä on hiukan isompi kuin vuoden 00 laskennassa, mutta Alakyläntiellä liikennemäärä on hiukan pienentynyt. Vuonna 00 laskettiin myös Saikkosentien ja Eekintien liikennemäärät n lähellä. Molemmilla kaduilla liikennemäärä on noin 0 ajoneuvoa vuorokaudessa. n ja Alakyläntien liikennehavainnoista lasketuissa liikenteen tuntijakaumissa näkyvät selvästi aamu- ja iltapäivän ruuhkahuiput. Jakaumakäyrät ovat samantyyppiset kaikissa tutkimuspisteissä. Suunnittelujakson vilkkain liittymä on Alakyläntien kiertoliittymä. Nykyisen kiertoliittymän kapasiteetti on lähellä ylittymistä vilkkaimpina ruuhka-aikoina. Tämä näkyy käytännössä pitkinä jonoina aamuisin Kuivasjärven suunnasta ja iltapäivisin Ruskon suunnasta. Liittymän sujuvuutta voidaan kuvata palvelutasoilla, ja niitä merkitään kirjaintunnuksilla A:sta F:ään. A kuvaa sujuvaa liikennettä ja F täysin ruuhkautunutta tilannetta. Liikenteen simulointiohjelma (Sim Traffic) laskee liittymän palvelutasoksi D:n vilkkaimman minuutin aikana, eli palvelutaso on tyydyttävä. Muissa katuliittymissä odotusajat ovat laskennallisesti pienempiä. Liikenteen vilkkaimmilla hetkillä kiertoliittymä ja sivukatujen liittymät ovat ruuhkautuneet Kuivasjärven alueella.

8 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE Kuivasjärven (Ahvenojan) kohdalla noin puolet liikenteestä kulkee Kuivasrannan kohdalta Alakyläntien kiertoliittymään. Tuosta määrästä on noin % raskasta liikennettä. Edelleen Kuusamontielle jatkaa alle 0% Kuivasjärven kohdan liikenteestä. Läpiajoliikenteen määrää tutkittiin myös Oulun seudun liikennemallilla. Siitä saadut tulokset ovat samaa suuruusluokkaa kuin maastohavaintojen tulokset. Liikenne-ennuste n liikenne-ennuste on laadittu vuodelle 00, ja se perustuu Oulun seudun liikennemalliin. Liikenne-ennusteessa ovat mukana uudet maankäyttöalueet Hiukkavaarassa, Ritaharjussa, liikennemäärä Läpiajoliikenne Liikennelaskentojen yhteydessä selvitettiin läpiajoliikenteen määrää Kuivasjärven kohdalla. Tutkimuksella haluttiin selvittää moottoritieltä Alakyläntielle ja Kuusamontielle suuntautuvan liikenteen määrä ja sen osuus n kokonaisliikenteestä. Menetelmänä oli ns. rekisterikilpitutkimus. Siinä Kuivasrannan kohdalla olevassa tutkimuspisteessä ohiajavien ajoneuvojen rekisteritunnukset ja ohituksen ajankohdat kirjattiin, ja niitä verrattiin Alakyläntien kiertoliittymän länsipuolella ja Konetien itäpuolella olevien mittauspisteiden vastaaviin tietoihin. Menetelmällä voitiin määritellä myös ajoneuvoluokat klo K K K K Alakyläntie liikennemäärä klo K Kuva. K K n ja Alakyläntien liikennejakaumia eri mittauspisteissä 00. Laskentapisteen K liikennemäärät (ajon./h) /00 0/ kellonaika (h) Kuva. n liikennemääriä. Kuva. n liikennejakaumat pisteessä K (Alakyläntien kiertoliittymän länsipuolella) vuosina 00 ja 00.

9 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE Ritaportissa ja Pateniemen sahan alueella. Uusia n liikenteeseen liittyviä katuyhteyksiä ovat yhteys Ritaharjun läpi moottoritien Kellon eritasoliittymään, n jatko Hiukkavaaran läpi ja Poikkimaantien siltayhteys. Liikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa llä monin paikoin merkittävästi. Suurin kasvu on moottoritien eritasoliittymän tuntumassa, jossa Ritaportin ja Ritaharjun alueiden rakentuminen lisää liikennettä nykyisestä jopa kolminkertaiseksi. Liikenteen kasvu on huomattava myös Kuivasjärven kohdalla, missä se on noin 0%. Suunnittelujakson päissä kasvu on maltillisempaa. On huomattava, että n itäpäässä kasvuun vaikuttavat maankäytön mahdollinen muutos nykyisestä teollisuusalueesta kaupalliseksi alueeksi. Liikennelaskentojen tuloksissa saattaa olla Kuusamontien remontista johtuvaa epätarkkuutta, mikä saattaa vääristää liikenteen muutoksen suuruutta. Onnettomuudet Viimeisten viiden vuoden aikana on suunnittelujaksolla sattunut noin 00 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Vuosittaisten onnettomuusmäärien vaihtelut ovat suuria, eikä niistä voi päätellä onnettomuusmäärien muutoksia tulevina vuosina. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut vuosittain keskimäärin kolmesta neljään. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut tarkastelujaksolla. Onnettomuuksien jakaantuminen kuukausittain noudattaa valtakunnallista jakaumaa ja onnettomuuksia sattuu enemmän sulan kelin aikana kuin talvikeleillä. Viikonpäivistä korostuu keskiviikko, jolloin sattuu eniten onnettomuuksia. Viikonloppuisin onnettomuuksia sattuu valtakunnallista keskiarvoa vähemmän. Iltapäivän ruuhkat näkyvät myös onnettomuuksien tapahtumaajankohdissa. Iltaisin onnettomuuksia sattuu paljon suhteessa liikennemääriin. Liikenneonnettomuudet KUOLEM AAN JOHT. LOUKKAANTUM ISEEN JOHT. OM AISUUSVAH. JOHT. vuosi kpl Kuva. Tieliikenneonnettomuuksien määrät v Liikenneonnettomuudet onnettomuustyypin mukaan hirvionnettomuus jalankulkijaonnettomuus polkupyöräonnettomuus Kuolemaan joht. Loukaantumiseen joht. Omaisuusvahinkoon joht. mopedionnettomuus peräänajo-onnettomuus kohtaamisonnettomuus risteämisonnettomuus ohitusonnettomuus kääntymisonnettomuus yksittäisonnettomuus kpl Onnettomuustyyppi Vakavuusaste m.ajon. yksitt. eläin pp jk kuolemaan johtanut onnettomuus loukkaantumiseen johtanut onnettomuus omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Kuva. Tieliikenneonnettomuuksien tyypit v Kuva. Tieliikenneonnettomuuskartta v

10 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE n onnettomuuksista yli puolet sattuu liittymissä tai niiden läheisyydessä. Yksittäisonnettomuuksia on sattunut myös runsaasti, suhteellisesti kuitenkin vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Eniten onnettomuuksia on sattunut n ja Kuusamontien liittymässä, mutta kyseinen valoliittymä on muutettu eritasoliittymäksi vuonna 00. Alakyläntien ja Ruskontien kiertoliittymissä sattuu usein ns. peltikolareita. Konetien liittymä on muutettu liikennevalo-ohjatuksi onnettomuuksien tutkimusjaksolla. Joukkoliikenne Osalla matkaa n suunnittelujaksosta on joukkoliikennettä. Vilkkaimmat reitit ovat Alakyläntien kiertoliittymän ja Kuivasrannan välillä. Kuivasjärven kohdalla kulkee kaksi bussireittiä ja vuoroväli on noin minuuttia. Ruskosta pohjoiseen kulkee vain muutamia bussivuoroja arkiaamuisin ja -iltapäivisin. Suunnittelualuetta palvelevat risteävät joukkoliikennereitit Haukiputaantiellä, Alakyläntiellä ja Kuusamontiellä. Kevyen liikenteen verkko Suunnittelujaksolla on n suuntainen kevyen liikenteen yhteys koko matkalla. Suurin osa yhteydestä on erillistä kevyen liikenteen väylää, osa reitistä on tonttikatuja. Haukiputaantieltä Kuivasrantaan yhteys on n eteläpuolella, siitä eteenpäin Kuusamontielle jatkuva yhteys on tien pohjoispuolella. Tämän suunnittelun aikana oli rakenteilla tai oli päätetty rakentaa kevyen liikenteen väylä Ritaharjun kohdalle, tien pohjoispuolelle. Mopoilu on sallittu koko suunnittelujaksolla. n risteää usea kevyen liikenteen reitti. n risteäviä alikulkuja on kpl, suojateitä viisi, joista kaksi on saarekkeellisia, ja valo-ohjattuja suojateitä on yksi. Tiet ja kadut n leveys vaihtelee eri osuuksilla. Pääosa suunnittelujaksosta on seitsemän metriä leveää väylää, jossa ajoradan leveys on,0 metriä. Moottoritien eritasoliittymän läheisyydessä leveys on 0 metriä ja Ruskossa metriä. Suunnittelujaksolla on maantie-, ramppi- tai katuliittymää ja lisäksi on muutamia huoltoliittymiä. Liittymätiheys vaihtelee paljon, tiheimmillään Kuivasjärven kohdalla katuliittymiä on muutaman sadan metrin välein. Suunnittelujaksolla on kaksi eritasoliittymää (moottoritie ja Kuusamontie), kolme kiertoliittymää (Haukiputaantie, Alakyläntie ja Ruskontie), liikennevalo-ohjaus Konetien ja Laakeritien sekä Kuusamontien rampin liittymissä, vasemmalle kääntyvien kaistat valo-ohjattujen liittymien lisäksi moottoritien ramppien, Versotien, Pöllöntien ja Kiilletien liittymissä sekä väistötila Aaltokankaantien liittymässä. Ruskossa on rautatien tasoristeys. Rata on Ruskon teollisuusalueelle johtava pistoraide. n ajoradalla on turvalaitteina puolipuomit, kevyen liikenteen väylällä vain tasoristeyksestä varoittavat liikennemerkit. Rata on on sähköistämätön ja rautatieliikenne on vähäistä. Kuva. Halkeillut kevyen liikenteen väylän päällyste Kuivasjärvellä. Kuva 0. Kevyen liikenteen verkko ja joukkoliikenten pysäkit.

11 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE n nopeusrajoitus on 0 km/h. Tie ja sen suuntaiset ja risteävät kevyen liikenteen yhteydet on valaistu. Osa valaistuksesta on vanhaa, mm. vanhoja valaisimia, puupylväitä ja ilmajohtoja, eikä siten täytä nykypäivän toiminnallisia ja esteettisiä vaatimuksia. n pystygeometriassa ei ole puutteita. Suurimmat mäet ovat radan alituksessa ja eritasoliittymien yhteydessä. Tien vaakageometria on riittävä pääkadulle. n rakenteiden ikä ja materiaalit ja kerrospaksuudet vaihtelevat eri tiejaksoilla. Tierakenteita on paikoin uusittu viime vuosina mm. siltaremonttien ja liittymien rakentamisten yhteydessä. Visuaalisen tarkastuksen perusteella kappalekuonarakenteiden kohdilla, lähinnä rautatien alikulun ja Kuivasjärven välisellä osuudella, kestopäällysteessä on kapeita pitkittäis- ja poikittaishalkeamia sekä pitkittäispainumia. Kuivasjärven kohdalla halkeamat ja painumat ovat suurempia. Vaurioita on myös Kuivasjärven ja Ruskon välillä. n kevyen liikenteen väylillä vauriot ovat samantyyppisiä. Pahimmat routavauriot ovat Kuivasjärvellä. Liitteellä olevassa taulukossa vauriot on kuvattu tarkemmin. ja sen suuntaiset kevyen liikenteen väylät on kuivatettu pääosin sivuojiin. Ne ovat kuitenkin liettyneet, samoin kuin monet laskuojat, mistä johtuvat useat väylien routavauriot. Vanhimpien ja remontoimattomien kevyen liikenteen alikulkujen kuivatus- ja väylä rakenteet on uusittava. Alikulkujen pumppuamot ovat kunnossa. Sillat Suunnittelualueella on yhteensä siltaa, joista alikulkukäytäviä kpl, yksi moottoritien ylittävä risteyssilta (Pateniemen risteyssilta) sekä yksi alikulkusilta radan ali (Laholaisen alikulkusilta). Silloista kaksi on Tiehallinnon yleistarkastusohjelman piirissä, ja muista silloista on tehty yleis- tai erikoistarkastus v Pääsääntöisesti sillat ovat uudehkoja ja hyväkuntoisia ( jälkeen rakennettuja), lukuun ottamatta kolmea elementtirakenteista kehäsiltaa, jotka on rakennettu vuonna. Yksi näistä silloista, Kerttulanpolun alikulkukäytävä, on peruskorjattu vuonna 00 ja Poukamapolun alikulkukäytävälle on jo tehty erikoistarkastus. Kolmessa sillassa on matala sillankaide, joista kahdesta puuttuu suojaverkko. Kerttulanpolun alikulkukäytävään on asennettu betoniset sillankaiteet peruskorjauksen yhteydessä. Asemakaavahankkeisiin liittyen rakennussuunnitelmat on laadittu kolmesta alikulkusillasta. Alueen nykyiset sekä uudet sillat on esitetty luettelomuodossa liitteessä.. Ympäristö Tien vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisia kasveja, muinaismuistoja eikä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita tai kohteita. Alueen tieympäristöön on suunnitteilla ja rakenteilla monia hankkeita, jotka muuttavat ympäristökuvaa voimakkaasti. Merkittävimmät näistä ovat Ritaportin kaupallisen keskuksen suunnittelu välillä rautatie Pateniemen eritasoliittymä, josta voimakas muutosalue jatkuu Kuivasrannan ja Ritaharjun rakentamisen kautta Aaltokankaalle ja Alatalon alueelle. Jokaiselle näistä alueista on laadittu erillinen ympäristösuunnitelma. Uutta rakentamista on myös Takalaanilan alueella ja merkittävänä tieympäristön kohteena tulee vaikuttamaan Kuusamontien eritasoliittymä. Alueen tieympäristön nykytilaa analysoitiin useiden maastokäyntien avulla. Maisemakuvaa tarkasteltiin pyöräillen, kävellen ja ajaen. Tieympäristön jaksotuksessa otettiin huomioon n tieympäristön muuttuva kuva. Jaksotuskartalla korostuu asuminen, joka jatkuu yhtenäisenä nauhana Ritaharjun ja Kuivasrannan alueelta Alakylän kiertoliittymään saakka. Kuivasjärven kohdalla lähiökuva on kerrostunut. Alueen rakennuskannan kirjo on 0 luvulta tähän päivään. Toinen selvä asumisen jakso on välillä Haukiputaantien kiertoliittymä rautatie. Täällä rakennukset jäävät kauemmas tiestä ja sijaitsevat tien eteläpuolella meluvallien takana. Yhtenäinen, säilyvä metsäjakso on välillä Kuva. Tieympäristön jaksottelu.

12 0kV Teräkuja 0kV 0kV Siioninpolku Honkalanpolku 0 kv 0kV Teräkuja 0kV 0kV 0kV Siioninpolku 0kV 0kV 0kV Oravanreitti Kuivasrannantie Teriötie 0kV Pmo 0kV Raitopolku 0kV Alatalontie 0kV Raitopolku Oravanreitti Kuivasrannantie Teriötie 0kV Eekintie 0kV Pmo Kylmäniementie Kalikkakuja Raitopolku 0kV Alatalontie Raitopolku 0 HAUKIPUTAANTIE - KUUSAMONTIE OSA I HAUKIPUTAANTIE- KUIVASJÄRVI TIEYMPÄRISTÖANALYYSI LIIKENNEVÄYLÄÄ RAJAAVA METSÄNREUNA Aluetta hoidetaan laadittujen viheraluesuunnitelmien perusteella. LIIKENNEVÄYLÄÄ RAJAAVA VIHERRAKENNETTU ALUE n toimenpideselvitys NYKYTILANNE Aluetta hoidetaan ja/tai se rakennetaan laadittujen viheraluesuunnitelmien perusteella. MÄNTYMETSÄ OULUSSA..00 PUISTOMAINEN ALUE TERTTU KURTTILA Alakyläntien kiertoliittymä Ruskontien kiertoliittymä. Ruskontien EN TOIMENPIDESELVITYS kiertoliittymästä Kuusamontien VÄLILLÄ MAISEMA-ARKKITEHTI, MARK eritasoliittymään asti tieympäristön reunoille on sijoittunut teollisuus ja varastohalleja. Ruskossa UTAANTIE - KUUSAMONTIE AUKIPUTAANTIE- hallit jäävät KUIVASJÄRVI reilunkokoisen puustoisen vihervyöhykkeen taakse. Takalaanilan reuna rakentuu paraikaa, Takalaanilan kaavaratkaisussa on korostettu säilytettävän reunavyöhykkeen RISTÖANALYYSI merkitystä..00 ILA ITEHTI, MARK Näkymät tieympäristöön ovat pääasiassa suljetut, Kuivasjärven rannalla on projein aikana raivattu puustoa. ltä on avautunut uusi merkittävä näkymä Kuivasjärvelle kuvaan merkityn uimarantanäkymän lisäksi. Tieympäristön analyysikartoilla on kuvattu tien ympäristössä hahmottuvia metsiköitä ja metsänreunoja, puistomaisia ja rakennettuja viheralueita sekä rakennusten muodostamaa yhtenäistä reunaa. Rakennettu reuna korostuu Kuivasjärven kohdalla, jossa n puoleiset tonttirajat on pääsääntöisesti rajattu joko puu- tai pensasaidalla. Puuaitalinjaa on alueella määrällisesti selvästi enemmän kuin pensasaitaa. MERKITTÄVÄT ALUEET LIIKENNEVÄYLÄÄ RAJAAVA METSÄNREUNA Aluetta hoidetaan laadittujen viheraluesuunnitelmien perusteella. LIIKENNEVÄYLÄÄ RAJAAVA VIHERRAKENNETTU ALUE Aluetta hoidetaan ja/tai se rakennetaan laadittujen viheraluesuunnitelmien perusteella. MÄNTYMETSÄ PUISTOMAINEN ALUE LIIKENNEYMPÄRISTÖÄ RAJAAVA RAKENNETTU REUNA ONGELMA-ALUEET LIIKENNEYMPÄRISTÖÄ RAJAAVA RAKENNETTU REUNA VALTAOJA TAI PURO ULKOILUREITTI METSÄINEN JÄSENTYMÄTÖN ALUE Joutomaa, tieheäkasvuinen metsikkö, linja-aukko tms. PUOLIAVOIN JÄSENTYMÄTÖN ALUE Linja-aukko, kenttä, tiheä pienpuusto, joutomaa tms. VALTAOJA TAI PURO ULKOILUREITTI ONGELMA-ALUEET METSÄINEN JÄSENTYMÄTÖN ALUE Joutomaa, tieheäkasvuinen metsikkö, linja-aukko tms. PUOLIAVOIN JÄSENTYMÄTÖN ALUE Linja-aukko, kenttä, tiheä pienpuusto, joutomaa tms. Eränkävijäntaival Ratsuväentie Ahvenojanpuisto Ratsastuskentäntie 0kV Satulatie Riimukuja Riimutie Kaviokuja Kaviopuisto Kannuskuja Ratsastajantie Kannuspuisto Oulunsuu AHVENOJA Ahvenoja Ahvenojanpolku Ratsumiehentie Risues KUIVASJÄRVI Satulapuisto Okseripolku Ritaharju Satulatie Jalustintie Kippolankuja Saikkosentie Okseripuisto Saikkosenkuja 0 kv Sahantie Ritarinpuisto Lautatarhanpuisto Lautatarhanpuisto Honkalanpuisto Honkalanpuisto Honkalanpuisto Ritarinpolku Haukiputaantie Pateniemen koulu Pateniemen kenttä Mallunpolku Sahantie Terätie Siioninpuisto Siioninpuisto Teräpolku Haukiputaantie Koropuisto Jalopuunkuja Siionintie Jalopuuntie Vallitie Aaltokankaantie Jalopuuntie Vallipuisto Vallipuisto Lahotie Latvatie Koropuisto Korotie Vallitie Vallipuisto Haukiputaantie Laholaisenpuisto Jaatisentie Laholaisenpolku Hietalantie Vallipolku Ainonpuisto Maukuntie Koropuisto Laholaisenpuisto Ainonpuisto Ainonpuisto Ainonpolku Ainonpolku Aaltokankaantie Ainonpolku Laholaisentie Ainonpuisto Pelkkapuisto Koropuisto Pelkkatie Ratamotie Pölkkytie Ritaharju Ritakummuntie 0kV Eränkävijäntaival Pohjantie Ratsuväentie Ahvenojanpuisto Ratsastuskentäntie Pohjantie Satulapuisto 0kV Satulatie Ritaharjuntie Kuivasrannantie Satulatie Riimukuja Riimutie Metsälauhantie Kasteheinäntie Jalustintie Metsälauhantie Kaviokuja Kasteheinäntie Kaviopuisto Metsälauhanpuisto Kuivasrannantie Kannuskuja Okseripolku Ratsastajantie Versotie Oulunsuu Ahvenojanpolku Kippolankuja Ratsumiehentie Ratsumiehenpolku Koulupolku Saikkosenkuja Urputie AHVENOJA Ahvenoja Norkkotie Silmutie Saikkosentie Taimitie Risuesteenpuisto KUIVASJÄRVI Laitisenkuja Kannuspuisto Tuiranniitty Silmupuisto Kuivasjärven koulu Saikkosenpolku Alatalontie Kuivasjärvi Alatalonpuisto Paloniementie Paloniemi Alatalonpuisto KUIVASJÄRVI Kuusikkopuisto Kippolantie Kippolantie Neulaspuisto Nilatie Okseripuisto Pateniementie Haukiputaantie Terätie Siioninpuisto Siionintie Vallitie Vallipuisto Vallitie Vallipuisto Vallipolku Ainonpuisto Ainonpolku Ainonpuisto Honkalanpuisto Honkapirtti Ritakummuntie Metsälauhantie Metsälauhantie Metsälauhanpuisto Kuivasrannantie Versotie Silmutie Alatalontie Paloniementie Alatalonpuisto Kippolantie Kippolantie Laitisentie Karjakentänpuisto Karjakentäntie Raitopolku Karjakentänpolku Ritaharjuntie Ritarinpolku Pateniemen koulu Mallunpolku Siioninpuisto Teräpolku Koropuisto Jalopuunkuja Jalopuuntie Vallipuisto Lahotie Koropuisto Korotie Jaatisentie Hietalantie Ainonpuisto Koropuisto Ainonpolku Ainonpolku Aaltokankaantie Ainonpuisto Pelkkapuisto Koropuisto Pelkkatie Ratamotie Pohjantie Pohjantie Kuivasrannantie Kasteheinäntie Kasteheinäntie Urputie Norkkotie Taimitie Silmupuisto Kuivasjärvi Alatalonpuisto Paloniemi KUIVASJÄRVI Kuusikkopuisto Alangontie P Lak.yht.tie Kylmäniemenpolku Nyystinpolku Kylmäniementie Kylmäniemenpolku Kylmäniemenkuja Pateniemen kenttä Sahantie Haukiputaantie Aaltokankaantie Haukiputaantie Jalopuuntie Latvatie Laholaisenpuisto Laholaisenpolku Maukuntie Laholaisenpuisto Laholaisentie Pölkkytie 0kV 0 00m 00m Honkapirtti Neulaspuisto Nilatie Mittakaava : 000 P Kuva. Tieympäristön analyysi. 0 00m 00m km

13 n toimenpideselvitys NYKYTILANNE Tieympäristössä hahmottuvat ongelma-alueet ovat kiertoliittymäympäristöjen lisäksi hoitamattomia metsäkuvioita, joista osa hoidettiin projein kuluessa. Kuva. Liettynyt sivuoja Kuivasjärvellä.. Nykytilan yhteenveto tä voi paikoin kutsua moniongelmaiseksi tieksi. Ongelmat kasaantuvat selkeimmin vanhimmalle tiejaksolle Kuivasjärven kohtaan. Toisaalla tie palvelee kohtuullisesti, mutta tulevaisuudessa tarpeita on useita. Tiejaksoittain ongelmat ja tarpeet voidaan tiivistää seuraavasti: A) Haukiputaantie moottoritie kevyen liikenteen yhteystarve ja melusuojaustarve n pohjoispuolella Ritaportin maankäyttö edellyttää mittavia muutoksia moottoritien eritason yhteydessä Haukiputaantien kiertoliittymän ympäristö jäsentymätön ja sen keskusaihe vaatimaton, merkittävä liittymä, jota voisi korostaa suhteessa Haukiputaantien muihin kiertoliittymiin tien pohjoispuoli maaseutumainen, vaikuttaa keskeneräiseltä, irrallinen meluvalli B) moottoritie Kuivasjärvi Ritaportin ja Ritaharjun maankäytön tehostuminen johtaa merkittäviin liikennejärjestelmän muutoksiin Kuivasrannan puolella oleva sähkölinja-aukko ja sen takana oleva taimikko ovat jääneet keskeneräisiksi tieympäristö muuttuu voimakkaasti alueiden rakentamisen myötä C) Kuivasjärven kohta vanha asutus kiinni tiessä ja sen seurauksena on vakavia meluongelmia. liikenneturvallisuus on puutteellinen (valo-ohjaamattomia suojateitä) kadun ja muutamien alikäytävien rakenteellinen kunto on huono liikenteen sujuvuus on ruuhka-aikana huono tieympäristö mielenkiintoinen tonttien rikkonaisen reunan vuoksi näkymät hyvät, Kuivasjärven lähiö näyttää vanhalta kyläkeskukselta D) Alakyläntie Ruskontie liittymävapaa vali, jossa ei ole maankäyttöä yksi risteävä ulkoilureitti tasoylityksenä tien ja kevyen liikenteen väylän rakenteellinen kunto kohtuullinen tieympäristö metsää E) Ruskontie Kuusamontie maankäyttö kehittyy liittymäratkaisut kunnossa kevyen liikenteen risteäminen lisääntyy tieympäristö muuttuu Takalaanilan rakentamisen myötä Kuva. Kuivasjärven aitoja ja metsän reunaa. Kuva. Kuivasjärvellä katualue on monin paikoin kapea. Kuva. Poukamapolun alikulkukäytävä. Kuva. Nykytilanteen jaksottelu.

14 n toimenpideselvitys TAVOITTEET JA VAIHTOEHDOT Tavoitteet A) Suunnittelutyön tavoitteet suunnittelu on avointa, osallistuvaa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä maankäytön suunnittelun kanssa suunnitelma tukee ja tukeutuu maankäytön suunnitelmiin ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun suunnitelmassa esitetään toimenpiteet noin vuoteen 00 mennessä ja niiden kehittämispolku toimenpidesuunnittelussa keskitytään liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantamiseen sekä liikenteen haittojen vähentämiseen liikenneväylien ja siltojen rakenteellinen kunto ja kuivatuksen toimivuus selvitetään B) Suunnitelmaratkaisujen tavoitteet Liikenneverkko tie on pääosin yksiajoratainen, teknisesti korkeatasoinen pääkatu, jonka päätehtävä on välittää lähekkäisten kaupunginosien välistä liikennettä moottoritien kohdalla varaudutaan toisen ajoradan tekemiseen ja tarkistetaan toisen ajoradan tarve Kuusamontien läheisyydessä liittymien toimivuus turvataan myös vilkkaimpina aikoina kevyt liikenne kadun poikkisuunnassa on järjestetty joko alikäytävien tai liikennevalo-ohjauksen kautta nopeusrajoitustaso on nykyinen eli 0 km/h joukkoliikenteelle turvataan hyvät toimintaedellytykset Ympäristö ja kaupunkikuva tie on ympäristöllisesti korkeatasoinen pääkatu liikenteen haitat asumiselle ovat suositusarvojen puitteissa. näkymä Kuivasjärvelle säilyy maisemakuvan ongelmakohta, Kuivasrannan kohdalla oleva johtokatunäkymä, korjataan Talous toimenpiteet ovat toteuttamisen ja käytön kannalta perusteltuja ja kustannustehokkaita tarvittaessa vaiheittain rakennettavia elinkaariajattelua tukevia Vaihtoehtotarkastelut. Liittymät ja kadut n kehittämiseksi tutkittiin lähinnä liittymien parantamisvaihtoehtoja Ritaharjun ja Kuivasjärven kohdilla. Pateniemessä ja Ruskossa vaihtoehdoille ei nähty tarvetta. Liittymätyyppien vaihtoehtotarkastelun lähtökohtana oli n rooli kaupungin osien välisen liikenteen välittäjänä. Liittymätyypeillä voidaan, niin haluttaessa, vähentää ainakin läpiajavan raskaan liikenteen määrää. Ritaharju n liikennemäärä kasvaa tiejaksolla voimakkaasti lisääntyvän maankäytön myötä. n ja Ritaharjuntien liittymää on suunniteltu aikaisemmissa suunnitelmissa sekä kiertoliittymänä että valo-ohjattuna liittymänä. sisältyi kyseiseltä kohdalta Ritaharjun keskuksen asemakaavaan. Siihen liittyvässä katujen yleissuunnitelmassa liittymäratkaisuksi on valittu valo-ohjattu kanavoitu liittymä, koska kiertoliittymän kapasiteetin ei ole katsottu riittävän. Tässä selvityksessä todettiin, ettei kiertoliittymävaihtoehtoa tarvitse enää tutkia, koska valo-ohjattu liittymä toimii hyvin kasvavilla liikennemäärillä. Ratsukentäntie Ratsukentäntien liittymän säilyttämisestä ja katkaisemisesta aiheutuvia ratkaisuvaihtoehtoja tutkittiin. Liittymän säilyttäminen vaatisi kanavoinnin ja liikennevalo-ohjauksen liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen takaamiseksi. Liittymä alentaisi merkittävästi n standardia liittymätiheyden kasvaessa ja kanavoinnin rakentaminen olisi vaikeaa viereisen alikulkusillan takia. Joukkoliikenteen pysäkkien rakentaminen nykyisen alikulun yhteyteen olisi hankalaa. Liittymän katkaiseminen helpottaisi n parantamista, mm. koska pysäkkien sijoittaminen olisi helppoa ja n liittymät vähenisivät. Yhteys esimerkiksi Ratsastajantien (A) suuntaan johtaisi liikenteen lisääntymiseen vanhan asuinalueen sisällä ja Satulapuiston lävistämiseen. Lyhin korvaava yhteys on Eränkävijäntaipaleelle suoraan Ratsastuskentäntien päästä (C). Toinen teoreettinen yhteys voisi mennä Ratsukentäntien alueen ja n välistä Eränkävijäntaipaleelle (B). Katuyhteys sijoittuisi kuitenkin erittäin kapeaan viherkaistaleeseen, johon on vast ikään rakennettu kevyen liikenteen väylä. Vähäinenkin jäljellä oleva puusto hevosalueen ja n välistä jouduttaisiin poistamaan. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi valittiin suora yhteys Ratsastuskentäntien päästä Eränkävijäntaipaleelle. Ratkaisu vaatii turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien ja hevosreittien rakentamista alueelle sekä asemakaavamuutoksen. Ratsastajantie / Alatalontie Liittymässä tutkittiin kanavoitua ja tarvittaessa valo-ohjattua liittymää sekä kiertoliittymää. Molemmat mahtuvat nykyiselle katualueelle. Liikennevalo-ohjattu liittymä korostaa n pääsuuntaa, kiertoliittymä on tasa-arvoisempi. Kiertoliittymä mahdollistaa kapeamman alikulkusillan rakentamisen liittymän itäpuolelle, muutoin rakentamiskustannuksissa ei ole suurta eroa. Ratkaisuksi valittiin kiertoliittymä, koska lle haluttiin portti ennen Kuivasjärven aluetta ja alikulun ja kevyen liikenteen valmiisiin rakennussuunnitelmiin tarvittiin vain vähäisiä muutoksia. Kuva. Ratsukentäntien vaihtoehtoja. Kuva 0. Ratsastajantien / Alatalontien kanavointivaihtoehto.

15 n toimenpideselvitys VAIHTOEHDOT Saikkosentie / Eekintie / Alangontie Nykyiset kolme T-liittymää sijaitsevat niin lähellä toisiaan, ettei toimivien valo-ohjauksien rakentaminen onnistu kaikkiin liittymiin. Lisäksi liikenneturvallisuuden varmistaminen liittymissä vaatisi kanavointeja. Siksi tutkittiin erilaisia liittymien katkaisumahdollisuuksia. Saikkosentie ja Eekintie palvelevat samaa asuinaluetta, joka on niin pieni, että yksi liittymä lle riittää. Sisääntulona Saikkosentie on selkeämpi, koska muut tonttikadut liittyvät siihen. Eekintien ja n liittymässä on ravitsemusliike, jolle liittymä lle suoraan on tärkeä. Alangontien liittymän vaihtoehtoina olivat joko nykyinen sijainti (B)tai siirto kadun länsipäähän (C), jolloin se liittyisi hen Saikkosentien kohdalla. Liittymän siirto mahdollistaisi yhtenäisen melusuojauksen asutuksen kohdalla, ja n tasauksen laskun, mikä parantaisi kaupunkikuvaa ja melusuojausta. Melusuojaus katkaisisi näkymän ltä Kuivasjärven rantaan ja kevyen liikenteen yhteyden suoraan uimarannalle. Alangontien liikenne lisääntyisi hiukan tien länsipäässä. Toimenpiteeksi valittiin Eekintien liittymän katkaiseminen (A) ja Alangontien liittymän siirto. Saikkosentien liittymään voidaan rakentaa kanavointi, valo-ohjaus ja pysäkit. Suojatie saadaan valo-ohjatuksi. Ratkaisua helpottaa Eekintien liittymän katkaisun vaiheistaminen. Kalikkatie / Kylmäniementie Kalikkatien liittymän vaihtoehtoina olivat kanavointi ja liikennevalo-ohjaus tai kiertoliittymä. Kylmäniementien liittymän osalta tutkittiin nykyisen liittymäpaikan säilyttämistä tai liittymän siirtoa vastapäätä Kalikkatietä. Liittymän siirto Poukamatien itäpäähän (D) olisi huono ratkaisu, koska Poukamatie on erittäin kapea tonttikatu, jolle vähäinenkin lisäliikenne on ongelmallista. Yhteyden Kylmälänniemenkujan (E) päästä estää asuintontit. Molemmissa vaihtoehdoissa kustannuksia lisää heikko pohjamaa. Koska Kylmälänniementien liittymä päätettiin säilyttää nykypaikallaan, Kalikkatien liittymäratkaisuksi valittiin kanavointi ja valo-ohjaus. Se vie vähemmän tilaa kuin kiertoliittymä ja kolmihaaraiselle kiertoliittymälle tässä paikassa ei löytynyt liikenteellisiä, ympäristöllisiä tai taloudellisia perusteita. Pöllöntie / Piipontie Kiertoliittymä ja kevyen liikenteen alikulku eivät mahdu Pöllöntien / Piipontien liittymään ilman, että tonteista lohkaistaan osia katualueeksi. Toisaalta liittymässä on valmiina kanavointi ja selkeä kevyen liikenteen ylittämisen tarve. Siksi ratkaisuksi valittiin kanavointi ja liikennevalo-ohjaus. Alakyläntie Nykyisen kiertoliittymän etuna on se, että ja Alakyläntien ovat keskenään tasa-arvoisia. Liittymän muuttaminen valoohjatuksi liittymäksi olisi kallis, koska tiet jouduttaisiin rakentamaan uudelleen ja alikulkusillat samalla leventämään. Siksi päädyttiin kiertoliittymän parantamiseen, mikä voidaan tehdä vaiheittain. Nykyistä yksikaistaista kiertoliittymää voidaan parantaa vapailla oikeilla, toisella kaistalla tai ns. turbo-kiertoliittymänä. Vapaat oikeat mahtuvat alueelle hyvin ja ne voidaan tehdä muuttamatta nykyistä ympyrää; vain alikulkusiltoja joudutaan leventämään kaistojen osalta. Kaksikaistaisten kiertoliittymien kapasiteetti Suomessa ei ole käytännössä niin hyvä kuin on oletettu. Liikenneturvallisuutta heikentää kaistan vaihtaminen ympyrässä, mikä on monesta autoilijasta myös niin hankalaa, ettei sitä tehdä. Sen vuoksi kaksikaistaisten kiertoliittymien rakentamista suositellaan vain erittäin harkitusti. Uudempi versio useampikaistaisesta kiertoliittymästä on ns. turbo-liittymä, jossa ajokaista valitaan ennen ympyrään ajoa, eikä ympyrässä kaistaa voi enää vaihtaa. Tämä lisää turvallisuutta ja liikenteen sujumista. Toimenpiteeksi valittiin vapaat oikeat ja turbo-kiertoliittymä vaiheittain rakentamisineen turvallisuuden ja korkean kapasiteetin takia. SWOV, Leidschendam, augustus 00 Kuva. Esimerkki turbo-kiertoliittymästä. Kuva. Eekintien / Alangontien /Kylmäniementien vaihtoehtoja. Kuva. Pöllöntien kiertoliittymävaihtoehto. Kuva. Alakyläntien kiertoliittymä.

16 n toimenpideselvitys VAIHTOEHDOT JA TOIMENPIDE-ESITYKSET. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien osalta vaihtoehtotarkasteluja on vähän, koska suunnittelujaksolla on varsin kattava väylästö. n länsipäässä, Haukiputaantien ja Ritaportin välillä vaihtoehtoina etsittiin väylän sijaintia tien pohjoispuolella. Tien varressa oleva väylä (A) olisi asemakaavan mukainen, ja opastettavuudeltaan helppo. Vaihtoehtoinen linjaus vanhan Pateniemen sahan ratapenkan lähellä on viihtyisämpi (B). Ratapenkkalinjausta puoltavat lisäksi: n pohjoispuolelle mahtuu melusuojaus maavalleina, linjaus ohjaa Haukiputaantien uuteen mahdolliseen alikulkuun yhdessä ulkoilureitin kanssa, Ritaportin puolella ei tarvita alikulkuratkaisuja Ritaportin sisääntuloväylillä ja radan alitus voi olla yhteinen ulkoilureitin kanssa. Näiden syiden vuoksi valinta kohdistui ratapenkkalinjaukseen. van mukainen väylä (B). Lisäksi Saikkosentien liittymät esitetään rakennettavaksi korotettuina. Ruskossa n ylittävien kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrä lisääntyy Kemiran puolen maankäytön toteutuessa. Kiilletien ja Konetien liittymien yhteyteen ei mahdu kevyen liikenteen alikulkuja, joten toteuttavissa oleva vaihtoehto on suojatiet valo-ohjatuissa liittymissä.. Melusuojaukset Melusuojausten osalta on tutkittu meluvalli-, meluseinä- ja melukaideratkaisuja. Lähtökohtana on ollut, että meluvallia käytetään aina, jos tilaa on riittävästi. Meluvalli on rakentamis- ja hoitokustannuksiltaan selkeästi huokeampi ja suojausvaikutukseltaan tehokkaampi kuin muut vaihtoehdot. Toimenpide-esitykset. Katuverkko Liittymät Käytännössä kaikkiin n katuliittymiin tarvitaan toimenpiteitä. Liittymät parannetaan joko valo-ohjatuiksi tai kiertoliittymiksi; vain kahdessa vähäliikenteisessä tonttikadun risteyksessä toimenpiteet ovat vähäisempiä. Pateniemessä Haukiputaantien nykyinen kiertoliittymä säilyy liikennejärjestelyiltään ennallaan. Jalopuuntien liittymä kanavoidaan ja varustetaan liikennevalo-ohjauksella, kun liikenne on nykyisestä kasvanut noin kaksinkertaiseksi. Se vienee aikaa vähintään kymmenen vuotta. Aaltokankaantien liittymässä on väistötila, ja siihen rakennetaan liikennevalo-ohjaus tarvittaessa. Ritaportin alueen liittymät ratkaistaan tarkemmin alueen suunnittelun yhteydessä. Tässä on oletettu, että tarvitaan eritasoliittymä, jossa llä on suuntaisliittymät. Kaksi ajorataa tarvitaan moottoritien eritasoliittymän molemmin puolin Ritaportin ja Ritaharjun kohdilla. Kuva. Kevyen liikenteen väylävaihtoehdot Pateniemessä. Eekintien liittymän poistamisen takia Saikkosentien liikenne lisääntyy liikennelaskennan mukaan (0/00) noin 0 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se vähentää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta, varsinkin koulumatkoilla. Saikkosentien katualue on niin kapea, ettei tielle voi tehdä edes jalkakäytävää (A). Osittain yhteyden voi korvata Ahvenojan varteen rakennettava, asemakaa- Kuva. n nykyinen meluvall pyöräilijän näkökulmasta. Moottoritien eritasoliittymään tarvitaan uusia ramppeja, kun Ritaportin ajateltu maankäyttö toteutuu. Etelä-itä -suuntaiselle liikenteelle rakennetaan uudet rampit. Moottoritien nykyisten länsipuolisten ramppien linjaus muuttuu lännemmäksi. Ratkaisut mahdollistavat myös moottoritietä liikkuvien pikavuorojen pysäkit rampeille. Ensimmäisessä vaiheessa ramppiliittymien toimivuus turvataan liikennevalo-ohjauksilla, jotka ovat tarpeen lähivuosina jo Ritaharjun asumisen myötä. Kuva. Kevyen liikenteen väylävaihtoehdot Saikkosentien ympäristössä. Kuva. n nykyisiä meluvalleja ja -kaiteita autoilijan näkökulmasta. Kuva. Näkymä nykyiselle moottoritien ylikulkusillalle.

17 n toimenpideselvitys TOIMENPIDE-ESITYKSET Ritaharjun kohdalla Ritaharjuntien ja Versotien liittymät kanavoidaan ja niihin rakennetaan liikennevalo-ohjaus. Ritaharjuntien liittymään toteutetaan vapaat oikeat ltä lännestä Kuivasrantaan ja Ritaharjun keskuksesta moottoritielle päin. Ratsukentäntien katuliittymä lle katkaistaan ja korvaava yhteys rakennetaan Eränkävijäntaipaleelle. Alatalontien ja Ratsastajantien liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Eekintien liittymä katkaistaan ja korvaava yhteys on Saikkosentien kautta. Ensimmäisessä vaiheessa Eekintie katkaistaan siten, että kulku ravintolan pihalle ltä säilyy. Alangontien nykyinen liittymä katkaistaan, ja uusi liittymä rakennetaan kadun länsipäähän vastapäätä Saikkosentien liittymää. Uusi nelihaaraliittymä kanavoidaan ja liikennevalo-ohjataan. Kylmäniementien liittymään rakennetaan väistötila. Kalikkatien liittymään rakennetaan liikennevalo-ohjaus ja kanavointi. Pöllöntien liittymä valoohjataan. Poikkileikkaus n peruspoikkileikkaus on / metriä. Peruspoikkileikkauksessa ajoradan leveys on seitsemän metriä ja päällysteen leveys, metriä. Uusien ja levitettävien siltojen kohdalla peruspoikkileikkaus on / metriä. n nykyinen linjaus säilyy. Tasausta lasketaan maksimissaan noin, metriä Kuivasjärvellä Saikkosentien ja Karjakentänpolun välillä noin 0 metrin matkalla. Ratkaisu parantaa liikennemelun torjuntaa ja kadun ympäristö paranee. Väylärakenteet tä joudutaan remontoimaan monin paikoin. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylien parantamistoimenpiteet jakaantuvat kolmeen päätyyppiin, jotka ovat päällysrakenteiden uusiminen, päällysrakenteiden kantavan kerroksen uusiminen sekä päällysrakenteen levitykset. Kaikissa toimenpiteissä parannetaan kuivatusta. Oheisissa poikkileikkauksissa on esitetty alustavasti parantamisen periaatteet. Liikenteellinen periaateratkaisu ja melusuojaukset = liikennevalot ja tarvittavat kaistajärjestelyt Alakyläntien kiertoliittymä muutetaan ns. turbokiertoliittymäksi. Lisäksi ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan vapaat oikeat koillis-, kaakkois- ja lounaisneljänneksiin. = kiertoliittymä Vt = väistötila = kiertoliittymän lisäkaista = turbokiertoliittymä TU = liittymän poistaminen = melusuojaus St = suojatie Alakyläntien kiertoliittymän kaakkoispuolelle suunnitellun maankäytön tarvitsema uusi liittymä on mahdollista rakentaa lle, kuitenkin kiertoliittymän kaistajärjestelyt huomioiden. 0 0, 0, 0, St Vt Ruskontien kiertoliittymän maankäytössä varaudutaan vapaan oikean rakentamiseen liittymän kaakkoisneljännekseen. Tasoristeys jää ennalleen. St Kuusamontien eritasoliittymän kohdalle on mahdollista rakentaa toinen ajorata, mikäli lähinnä Ruskon uusiutuvan maankäytön myötä lisääntyvä liikenne sitä vaatii (ks. liite, sivu ). Tämän suunnitelman lähtötietoina ollut maankäyttö ei vaadi toista ajorataa. TU Liittymä Tp-alueelle St Nyk. St Nyk. Nyk. Kuva 0. Ruskontien kiertoliittymä. Kuva. n liikenteellinen periaate.,0 km

18 n toimenpideselvitys TOIMENPIDE-ESITYKSET Osa päällysrakenteiden uusimisista ja levityksistä sisältyy seuraaviin erillisiin hankkeisiin: valtatien kehittäminen, Ritaportin alue sekä Alatalon kiertoliittymän rakentaminen. Liitteessä on tarkemmin kuvattu toimenpiteet n ajoradalla ja kevyen liikenteen väylillä sekä toimenpiteiden sijainnit. Väylien kunto on määritelty visuaalisen tarkastelun perusteella ja on näin ollen hyvin alustava. Jatkosuunnittelussa on tehtävä maaperätutkimuksia, joiden perusteella parantamistoimenpiteiden laajuus määritellään tarkemmin. Kaikki väylien kuivatuksen parantamiseen liittyvät laskuojat kunnostetaan. Niillä n osuuksilla, joilla on ns. suljettu päällysrakenne, käytetään salaojia ja hulevesiviemäröintiä. Tällaisia kohtia on meluseinien ja ahtaiden katualueiden kohdilla lähinnä välillä Saikkosentie - Kerttulanpolku. Huonokuntoisten alikulkukäytävien päällysrakenteet ja salaojitukset uusitaan. Nykyiset hulevesipumppaamot ovat hyväkuntoisia. Valaistuksen uusimistarpeet on esitetty liitteessä. Valaistusta uusitaan sekä väylien parantamisen yhteydessä että pelkästään valaistuksen huonon kunnon takia.. Kevyen liikenteen väylät Pateniemessä n kevyen liikenteen väylä voidaan rakentaa Vallipuistoon Ainonpolun ja Haukiputaantien väylän välille. Väylä voi jatkua uuden alikulkukäytävän kautta Haukiputaantien länsipuolelle. Itäänpäin väylä voi jatkua rautatien uuden alikulun kautta Ritaportin alueelle ja edelleen Ritaharjun keskukseen. Samaan yhteyskäytävään rakennetaan kuntoreitti. Ritaportin ja moottoritien yleissuunnittelun yhteydessä tarkennetaan alueen kevyen liikenteen yhteyksiä. Nykyinen väylä n eteläpuolella säilyy ja pohjoispuolinen yhteys tulee maankäytön sisään. KANTAVAN KERROKSEN UUSIMINEN SIVUOJIEN KUNNOSTUS,0 Nyk. ~,0 tsv : : : : Nyk. päällysrakenne SMA ABK Kantava 0mm 0mm mm KANTAVAN KERROKSEN UUSIMINEN RAKENTEEN LEVITYS KUIVATUKSEN PARANTAMINEN,0 Nyk. ~,0 tsv : : : : : So So Nyk. päällysrakenne Kuva. n parantamiskohteet. Kuva. n poikkileikkausten periatteelliset muutokset.

19 n toimenpideselvitys TOIMENPIDE-ESITYKSET Ratsastusalueen asemakaavan ja Ratsuväentien liittymän katkaisun yhteydessä ratkaistaan alueen sisäiset kevyen liikenteen yhteydet. Yhteydet n väylälle ja Aaltokankaan suuntaan ovat tärkeitä ja erityisen tärkeitä ovat turvalliset hevosten kulkuyhteydet kultakin tontilta alueen pohjoispuolisille ratsastusreiteille. Okseripuistoon toteutetaan kevyen liikenteen yhteys, joka parantaa koulureitin turvallisuutta lännen suunnasta Kuivasjärven koululle. Kuivasjärvellä rakennetaan Poukamapolku Poukamatien ja Piipontien välille. Kerttulantien itäpäästä tehdään uusi yhteys Alakyläntien alitse kiertoliittymän kaakkoispuolen uudelle maankäyttöalueelle. Yhteys voi jatkua edelleen Pyykösjärven pohjois- ja länsipuolille. Ruskonniityn länsipuolella olevan kuntoreitin kohdalle rakennetaan alikulkukäytävä, jossa varaudutaan myös kevyen liikenteen väylään. Ruskontien kiertoliittymän itäpuolelle rakennettava alikulku lisää kevyen liikenteen turvallisuutta. Gneissitien toteuttamisen yhteydessä lle rakennetaan valo-ohjattu suojatie.. Joukkoliikenne Linja-autopysäkit ovat tai ne rakennetaan kevyen liikenteen alikulkukäytävien tai liikennevalo-ohjattujen suojateiden yhteyteen. Pysäkkien sijoittelussa on lähdetty siitä, että llä on nykyistä monipuolisempi joukkoliikenteen linjasto tulevaisuudessa ja että linjoja voidaan sijoittaa mille n osalle tahansa. Ritaportin ja moottoritien eritasoliittymän pysäkit ratkaistaan Ritaportin asemakaavoituksen ja moottoritien yleissuunnittelun yhteydessä. Eritasoliittymän yhteyteen tulee vaihtopysäkit. Uusia pysäkkipareja on esitetty ja vanhojen pysäkkien poistamisia kolme. Pysäkit voidaan toteuttaa vaiheittain ja usein alikulkukäytävän tai uuden maankäytön toteuttamisen yhteydessä.. Sillat Siltatyyppien valinnassa on päädytty käyttämään olemassa olevia siltatyyppejä alueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Uudet alikulkukäytävät ovat pääsääntöisesti vinojalkaisia kehäsiltoja, joissa siipimuurit ovat ylittävän tien suuntaisia. Uusi moottoritien ylittävä Pateniemen risteyssilta rakennetaan nykyisen sillan rinnalle, Kuva. n uusi pysäkki Pöllöntien liittymän lähellä. Kuva. Teräpolun uudehko alikulku Pateniemen kiertoliittymän vieressä. Kuva. Kevyen liikenteen väylät ja pysäkit.

20 n toimenpideselvitys TOIMENPIDE-ESITYKSET jolloin siltatyyppi on luonnollisesti jännitetty jatkuva palkkisilta. Nykyisten alikulkukäytävien levittäminen on pyritty tekemään vain sillan toiseen reunaan, jolloin siltojen muutostyöt ovat helpommin toteutettavissa. Elementtirakenteiset kehäsillat levitetään paikalla rakentaen, jolloin vältytään uusien ja vanhojen elementtien yhteensovittamiseen liittyviltä ongelmilta. Asemakaavoissa esitettyjä, vielä rakentamattomia siltoja on neljä (Ritaharju ja Alatalo) ja tässä suunnitelmassa on esitetty täysin uusia siltoja neljä kappaletta (Alakyläntie-Ruskontie). Lisäksi Ritaportin ja moottoritien eritasoliittymään liittyviä uusia siltoja on viisi.. Melusuojaus n varrelle rakennettavat melusuojaukset aiheuttavat suuria muutoksia. Suurin osa melusuojauksista on suunniteltu toteutettavaksi meluvalleina. Meluvalleja rakennetaan nykyisten lisäksi välille Haukiputaantie - rautatie ja Kuivasjärven kohdalle. Kuivasjärvellä meluvalleille on ollut riittävästi tilaa n pohjoispuolella. Kuivasjärven puolella tonttirivistö sijaitsee niin lähellä n reunaa, että melusuojaksi mahtuu vain meluseinä. Meluvallien ilmettä monipuolistetaan kivikorimuureilla ja puuistutuksilla. Tavoitteena on kehittää meluvalleista luonnonmukaisen oloisia, puoliavoimia, loivaa rinnemaastoa mukailevaa maisemakuvaa. Vallien luiskakaltevuus on : tai loivempi. Meluseinät voivat olla ontelobetonilaattoja, jotka pinnoitetaan puulla.. Ympäristö Kuivasrannan kohdalla olevalle linja-aukolle muotoillaan loivia niittykumpareita, joille voidaan istuttaa pensasryhmiä. Kumpareet muotoillaan mataliksi; ne eivät ole lasten kelkkamäkiä eivätkä muutoinkaan lasten leikkipaikkoja. Taustalla kasvavaa suoraa metsänreunaa aukotetaan rikkonaiseksi poistamalla runkoja. Ritaharjun, Aaltokankaan, Alatalon ja Takalaanilan alueiden kohdalla on rakentaminen meneillään ja näillä alueilla toteutetaan kyseisiin rakennushankkeisiin liittyvät ympäristösuunnitelmat. Muut alueet ovat pääsääntöisesti metsää, jonka tien puoleisia reunoja hoidetaan poistamalla huonokuntoista puustoa, raivaamalla risukkoja ja huolehtimalla metsäalueiden ojien kunnosta. Oulun kaupunki hoiti suunnitteluprojein aikana Kuivasjärven rantametsän ja Pateniemen reunametsiköitä. Kuivasjärvelle avautui hieno näkymä koivumetsän läpi Ahvenojan kohdalla. Tämän näkymän avoimena pitäminen on ympäristösuunnitelman merkittävä tavoite. n keskikaistoille istutetaan puurivejä osoittamaan saapumista merkittävään liittymään. Välikaistoille ja meluseinän eteen istutetaan puuryhmiä jäsentämään ja katkaisemaan pitkiä suoria näkymiä. Puulajit tulee ahtaissa paikoissa valita kapeista lehtipuulajeista, välikaistalla ja meluvallien rinteillä voi käyttää myös alueelle tyypillistä havupuustoa ryhminä.. Automaattinen liikennevalvonta Mikäli Oulunseudulla kokeillaan tai otetaan käyttöön liikennevalo-ohjauksen tai kaduilla ajonopeuksien automaattista liikennevalvontaa, olisi sopiva kohde. tä rakennetaan lähivuosina, joten liikennevalvontalaitteiston asentaminen tai siihen varautuminen olisi helppoa. Kuva. Kuvapari Kylmäniemenpolun kohdalta, ylhäällä nykytilanne, alhaalla kuva suunnittelman virtuaalimallista. Kuva. Meluseinien luonnoksia.