Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry. Eira Pohjola. RAY projektiavustushakemus. Liite projektin Erityistä vertaisuutta projektisuunnitelmaan
|
|
- Aune Katajakoski
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry. Eira Pohjola RAY projektiavustushakemus Liite projektin Erityistä vertaisuutta projektisuunnitelmaan 1. Projektin päämäärä ja keskeiset tavoitteet Yhä suurempi osa yläkoulun ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista tarvitsee jonkinlaista tukea opinnoissaan. Koulujen tarjoama tuki ei auta oppilaita ilman vanhempien ja perheiden aktiivista osallistumista. Vanhempien osallistamiseen eivät koulun keinot ole riittäviä, vaan tarvitaan järjestöjen osaamista ja uudenlainen palveluverkosto. Järjestöt voivat yhdessä toimien tukea erilaisten oppijoiden perheitä kahdella päätavalla. Ensinnäkin ne tarjoavat oman toimialansa asiantuntemusta ja vertaistukea suoraan perheelle. Toiseksi ne auttavat vanhempia käyttämään pirstaleista yhteiskunnan palvelutarjontaa tehokkaasti hyväksi. Koulu on tässä toimijoiden kohtaamispaikka. Järjestöt eivät myöskään ole sidottuja virallisen palvelujärjestelmän muotoihin ja sisältöihin. Tukea tarvitaan vuoden ympäri ja usein hyvin henkilökohtaisella tavalla. Oppilaan kannalta kriittinen jakso on erityisesti siirtymä yläkoulusta ammatillisiin opintoihin. Järjestöt voivat tukea siirtymässä, jossa viranomaistuki on ohuimmillaan. Tämän projektin yleinen päämäärä eli kehitystavoite on synnyttää Hämeenlinnan seudulle erityistä tukea opiskelussaan tarvitsevien oppilaiden vanhemmille järjestövetoinen tukirakenne ja vertaistukijärjestelmä. Projektin päättyessä Hämeenlinnan seudulla tehdään läheistä ja suunnitelmallista yhteistyötä Kanta Hämeen vammais ja sosiaalialan järjestöjen, erilaisten oppijoiden vanhempien sekä oppilaitosten välillä. Yhteistyön keskeinen muoto on vanhempien vertaistukijärjestelmä. Projektin luoma järjestelmä parantaa erityistä tukea tarvitsevien yläkoulun oppilaiden perheiden osallistumista koulutyön sujumiseen sekä nuorten peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaiheen onnistumiseen. Projektin keskeinen toimija on Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry yhdessä Hämeenlinnan Setlementti ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta Häme ry:n kanssa. Valtakunnallisena perhe ja kasvatustyön tukijana ja toimintamallin yhtenä levittäjänä toimii Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoima YTRY verkosto, jonka lähes 80 jäsentä edustavat vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä järjestöjä ja toimijoita. Hämeenlinnan opetuspalvelut kehittää projektin kautta oppilashuoltoa ja perheyhteistyötä kahdessa pilottikoulussa (yläkouluja). Kiipulan ammattiopisto ammatillisena erityisoppilaitoksena toimii erilaisen oppimisen asiantuntijana yhdessä valtakunnallisen Erilaisten oppijoiden liitto ry:n kanssa. 1
2 Projektissa kehitetään uusi ja innovatiivinen järjestötoiminnan malli erilaisten oppijoiden vanhempien tukemiseksi, jotta heidän lapsillaan oppilaina ja opiskelijoina olisi takanaan mahdollisimman hyvä tuki. 2. Projektin tausta ja tarve Yhä useampi peruskoulun ja ammatillisen oppilaitoksen oppilas tarvitsee erityisopetusta opintojensa tueksi. Peruskoulun oppilaista 11,4 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä Näistä 3,3 prosenttia sai tehostettua tukea ja 8,1 prosenttia erityistä tukea syksyllä Vuotta aiemmin erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus oli 8,5 prosenttia. Uuteen lainsäädäntöön perustuvaa tehostettua tukea järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Tehostettua tukea saaneiden yleisin tukimuoto oli osa aikainen erityisopetus ja erityistä tukea saaneiden avustaja ja/tai tulkitsemispalvelut (Tilastokeskus). Projektiin mukaan tulevissa Hämeenlinnan Kaurialan ja Hakkalan kouluissa on tehostetun tuen oppilaiden määrä yhteensä 32. Erityisen tuen oppilaiden yhteismäärä puolestaan on 67 oppilasta. Ammatillisen koulutuksen puolella noin 6 % kaikista opiskelijoista oli luokiteltu erityisopiskelijoiksi. Nuorten kohdalla ammatillisella toisella asteella luku on lähes kaksinkertainen. Jokaisen erityistä tukea oppimisessaan tarvitsevan nuoren takana on perhe, jonka tuki ja osallistuminen oppimisen esteiden poistamisessa on ensisijaisen tärkeä. Mikään virallisen palvelujärjestelmän muoto ei kuitenkaan tavoita vanhempia ja tukea ja tietoa on saatavissa hyvin pirstaleisesti. Samalla kuitenkin tiedetään, että oppimisen vaikeudet ovat vahvasti periytyviä. Syynä on niin genetiikka kuin perheen kulttuuristen tapojen periytyminen. Vertaistukea järjestöjen tarjoamana palvelumuotona on viime vuosina kehitetty monessa hankkeessa. Erityislasten kohdalla esimerkiksi Leijonaemot ry on saanut RAY:ltä tukea Voimaa vertaisille projektille Yhdistyksen toiminta ja projekti antavat hyvän kuvan vertaistuen tarpeesta ja mahdollisuuksista erityisesti hoitoa tarvitsevien lasten vanhempien kohdalla. Yhdistyksen toiminta osoittaa, miten monilla eri keinoilla koulutukset, tapaamiset, tempaukset vertaistukea voidaan luoda ja ylläpitää. Vertaistuki on myös tarvittaessa vahva vaikuttamiskanava. Vertaistuen vaikutuksia on myös tutkittu (mm. Tuula Kinnunen / DIAK; Jaana Lehto ja Annikki Liljefors / HAMK). Vanhempien kannalta vertaistuki auttaa käsittelemään riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita sekä antaa tietoa ja keinoja edistää haasteellista kasvatustyötä. Lapsen tai nuoren kannalta vertaistuki auttaa yhdistämään virallisen hoito tai koulumaailman perheen omaan toimintaan. Ammattitahojen hoitajat, opettajat, sosiaalityöntekijät näkökulmasta vertaistuki helpottaa työtä ja antaa sille sisäistä jatkuvuutta. 3. Projektissa käytettävät toimintatavat ja mallit Projektin toiminnan ydin on vertaisryhmätoiminnan käyttäminen ja sen kehittäminen. 2
3 Vertaisryhmässä erilaisen oppijan vanhemmat tukevat toisiaan hakemaan oppimiseen liittyviin vaikeuksiin ratkaisuja. Vertaisten kesken ylläpidetään ja tiedostetaan voimavaroja, jotka kantavat arjessa. Puutteiden sijaan haetaan vahvuuksia ja taitoja, joilla ongelmat ratkeavat. Ongelmat voidaan todeta, mutta niistä on päästävä ulos. Ryhmäläinen on itse elämänsä paras asiantuntija. Vertaisryhmien teemat rakennetaan jatkumoksi, jolloin niitä voidaan prosessoida pitkin matkaa. Toiminnan sisältö on selviytymistarina painotteista. Toiminta rakennetaan niin, että syntyy uskallusta jakaa omia kokemuksia, jolloin tuotetaan yhteistä kokemusperäistä tietoa ja mahdollistetaan toinen toisiltaan oppiminen. Teemojen kautta tiedostetaan voimavaroja, sekä tuetaan sen hetkisen elämäntilanteen ymmärrettävyyden vahvistumista. Vertaisryhmätoiminta on yhdistyksen (projektin) työntekijän koordinoimaa toimintaa. Yhdistyksen työntekijä on tasavertainen ryhmän jäsen, mutta myös vastuussa tilaisuuksien kulusta, ryhmäprosessin ohjaamisesta ja edistämisestä. Ryhmäläisten kokemuksellinen asiantuntijuus on toiminnan lähtökohta. Ohjaajan tärkein tehtävä on edistää vertaistuen toteutumista. Tässä projektissa vertaisryhmässä on 4 8 osallistujaa. Kokoontumisia ainakin aluksi tulee olla noin kerran viikossa. Aiheet nousevat usein käytännön ongelmista ja niihin haetaan ryhmässä ratkaisumahdollisuuksia. Akuuttien asioiden ohella käydään läpi omaa ja lapsen oppimista ja sen tukemista. Tavallisia aiheita ovat luku ja kirjoitustehtävien tukeminen, matematiikka sekä läksyjenluvun systemaattisuus. Lisäksi tutustutaan tarjolla oleviin tukimahdollisuuksiin: koulu, perhepalvelut jne. Vertaisryhmätoiminnan lisäksi projektissa kehitetään järjestöjen yhteistyörakenteita. Tavoitteena on järjestöjen yhteistyön lisääminen toistensa ja oppilaitosten suhteen. Projektissa tukeudutaan myös muuhun jo olemassa olevaan toimintaan. Koulujen vanhempainyhdistykset ovat tärkeä yhteistyökumppani mm. tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi vireä Zapwaytoiminta tukee projektin päämääriä järjestämällä koko perheelle suunnattua liikuntaa. 4. Hankkeen osatavoitteet ja konkreettiset tulokset Erilaisuuden tueksi projektissa järjestöt toimivat kunnallisen palvelujärjestelmän täydentäjinä. Mukana on kolme hämeenlinnalaista yhdistystä, kaksi valtakunnallista säätiötä sekä Hämeenlinnan kaupunki. Tavoitteena on tuottaa oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevien nuorten vanhemmille vertaistukijärjestelmä, joka tukee osallistujien elämänhallintaa ja jonka avulla he pystyvät paremmin tukemaan nuortaan. Oppimisen ongelmilla ei läheskään aina ole mitään tekemistä älyllisen kyvykkyyden kanssa. Silti tunnistamattomat ongelmat saattavat ajaa yksilön ulos koulutusinstituutioista ja aiheuttaa syrjäytymisen uhkaa. Nuorten kohdalla perheen oikeanlainen tuki on ensisijaisen tärkeää ongelmien ennaltaehkäisyssä. 3
4 Usein oppimisen ongelmien vaivaamien nuorten taustalla on samoista murheista kärsivä perhe. Vertaistuen avulla ja yhteistyössä virallisen palvelujärjestelmän kanssa voidaan saavuttaa koko perhe ja tukea sitä. Projektissa kehitetään seuraavat konkreettiset toimintatavat ja mallit: Oppilaiden / opiskelijoiden vanhempien vertaisryhmätyön toteutusmalli erilaisen oppimisen tunnistamiseksi ja sen haittojen vähentämiseksi. Työssä käytetään hyväksi mm. Erilaisten oppijoiden liiton kehittämiä erilaisen oppimisen tunnistus ja tukimateriaaleja. Vertaisryhmien käytännön työskentelyn ohjekirja. Eri ryhmien (maahanmuuttajat, kehitysvammaiset ym.) säännölliset kokoontumiset yhdessä koulun ja järjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Toiminnalliset päivät, tutustumisretket yms. ryhmiin kuulumattomien henkilökohtaisen tuen tavat, s posti ja puhelin. Järjestöjen apua tarjoava yhteistyörakenne oppimisessaan tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Toimintamalli perusopetuksen opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä ammatillisen koulutuksen erityisopettajille perheiden vertaistukitoiminnan käytöstä oppimisen esteiden poistamisessa. Vuositason tavoitteet ovat: : Järjestöt kehittävät mallia käytännössä vuorovaikutuksessa toistensa, perheiden ja koulutoimijoiden kanssa. Kiipulasäätiö vastaa perusmallin kiteyttämisestä kehittävän arvioinnin keinoin. 2015: Toimintamallista tulee osa järjestöjen ja koulun yhteistyötä kouluohjaajien ja järjestövastaavien kautta. 2016: Toimintamalli leviää hyvänä käytäntönä valtakunnalliseen käyttöön. Projektin määrälliset tavoitteet ovat: Vuosittain tavoitetaan 15 vanhempaa molemmissa kouluissa Toimintaan osallistuu koulujen opettajia ja oppilashuollon henkilöstöä vuosittain 10 Projektin tiedotus ja esittelytilaisuuksissa käy vuosittain noin 100 henkeä Järjestöistä vapaaehtoistyötä tekee noin 20 henkeä vuosittain 5. Kohderyhmät ja yhteistyökumppanit rooleinensa projektissa Projektin varsinainen kohderyhmä ovat erityistä tukea opiskelussaan ja opiskelun siirtymävaiheissa tarvitsevat nuoret ja heidän vanhempansa. Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluiden kautta projektissa aloittaa kaksi yläkoulua: Kaurialan koulu ja Hakkalan koulu. Näiden koulujen opettajat ja oppilashuolto on avainasemassa projektin toteutuksessa. Kokoava ajatus Hämeenlinnan koulutoimella on kasvatuskumppanuuden vahvistaminen. Tästä näkökulmasta koulut tarvitsevat uusia keinoja tavoittaa tuen tarpeessa olevien oppilaiden vanhempia koulun kasvuyhteisön "jäseniksi". Käytännössä tämä tarkoittaa projektissa kehitettäviä luontevia keinoja tulla koululle, ja saada juuri tällä hankkeella tavoiteltua vertaistukitoimintaa. Toiminnan limittyminen muuhun tukityöhön on eräs tärkeä projektin kehittämisalue. 4
5 Projektin hallinnoijana toimiva Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry on edistänyt merkittävästi erilaisten oppijoiden välistä vertaistukea sekä toiminut tiiviissä yhteistyössä niin Hämeenlinnan kaupungin koulujen, Hämeenlinnan setlementti ry:n kuin Kiipulan ammattiopistonkin kanssa. Järjestön kautta projekti on kiinteässä yhteistyössä valtakunnallisen Erilaisten oppijoiden Liitto ry:n kanssa. Hämeenlinnan setlementti ry on perhe ja palveluohjauksen asiantuntija. Viime vuosina se on erityisesti kehittänyt monikulttuurista toimintaa Hämeenlinnan seudulla. Erilaisuuden tueksi projektissa setlementillä on vertaistuen ja palveluohjauksen sekä monikulttuurisen toiminnan asiantuntijarooli. Setlementti on tehnyt yhteistyötä monen oppilaitoksen. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä setlementtiyhdistyksen hallinnoiman Yhdessä Lähemmäksi hankkeen kanssa, jossa etsitään tavoittamistyön uusia muotoja yhdessä kahdeksan eri sosiaalija terveysalan järjestön kanssa. Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta Häme ry on omaisten ja perheiden tukemisen asiantuntija. Se järjestää koulutusta ja tapahtumia lähinnä mielenterveyskuntoutujien omaisille. Järjestöllä on takanaan vahva valtakunnallinen verkosto. Tässä projektissa omaisyhdistys toimii yhteistyökumppanina viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä ja vertaistuen tarjoamisessa. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) tarjoaa YTRY verkostonsa kautta koulutus ja ohjauspalveluja projektin toimijoille. Säätiö on tehnyt pitkään työtä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten tukemiseksi ja viranomaispalvelujen kehittämiseksi. Säätiö tarjoaa projektin toimijoille koulutusta ja neuvontaa sekä toimii valtakunnallisena levittämisen linkkinä. Vamlas on juuri aloittanut RAY rahoitteisen ETU hankkeen. Hankkeessa kehitetään perhekeskeistä kotoutumisen mallia maahanmuuttajaperheille, joissa on vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia. ETU projektissa opittua voi käyttää hyödyksi myös nyt haettavassa hankkeeessa. Kiipulasäätiön ammattiopisto järjestää ammatillista erityisopetusta seitsemällä paikkakunnalla yli 600 opiskelijalle. Opetuksen tukena ovat monesta työntekijäryhmästä koostuvat opiskelujen tukipalvelut. Kiipulan ammattiopisto tekee paljon yhteistyötä opiskelijoidensa vanhempien kanssa, joskin oppilaitoksen voimavarat eivät riitä aktiiviseen perhetyöhön. Projektissa Kiipulan ammattiopisto toimii kahdessa roolissa. Ensinnäkin se tarjoaa erityisopetuksen kehittämis ja palvelutehtävänsä kautta asiantuntijatukea oppimisvaikeuksien kohtaamisessa. Toiseksi projektiin osallistetaan ammattiopiston valmentavan koulutuksen edustajat, jotka tarjoavat ryhmiensä opiskelijoiden vanhemmille mahdollisuutta osallistua vertaisryhmätoimintaan. Näin saadaan oppimis ja vertaisryhmä ensimmäisen koulutusasteen toimijoille. Hämeenlinnan kaupungin osalta projekti toteutetaan yhteistyössä koulujen oppilashuollon ja kaupungin kehittämispalveluiden kanssa. Varsinainen toiminta tapahtuu Kaurialan ja Hakkalan kouluilla. Hämeenlinnan kaupungissa on perusopetuksen oppilasmäärä noin Opetushenkilöstön ohella kaikilla kouluilla toimii oppilashuoltoryhmä, joihin kuuluu oppilashuollon erityistyönteki 5
6 jöiden lisäksi edustus koululta ja kouluterveydenhoidosta sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilasta hänen koulunkäynnissään ja vanhempia kasvatustehtävässä. Oppilashuollon tukena Hämeenlinnassa on mm. noin 100 kouluohjaajaa. Toimijoiden roolit ovat selkeät. Järjestöt toimivat vertaistuen järjestäjinä ja asiantuntijoina. Jokaisella niistä on kokemusta tästä toiminnasta ja jokaisella on oman toimintansa kautta valmiita suhteita niin potentiaalisiin asiakkaisiin, viranomaisiin kuin oppilaitoksiinkin. Hämeenlinnan koulutoimi on valinnut toimintansa teemaksi kasvatuskumppanuuden ajatuksen. Se merkitsee lapsen ja nuoren kaikkien verkostojen virittämistä koulutyön tueksi. Koulu ei voi olla irrallinen osa lapsen elämää. Kaupungin toimintaan rekrytoitavat yläkoulut tarjoavat kanavan saavuttaa erilaisten oppijoiden vanhempia. Opetuspalvelujen kautta tuloksia myös levitetään muihin kouluihin. Projektin seurannasta ja arvioinnista vastaa Kiipulasäätiön projektitoimisto. Arvioinnissa noudatetaan Kiipulan projektikäsikirjan ohjeita. Kiipulalla on kokemusta projektiarvioinnista mm. Kelan ja Oph:n hankkeista. 6. Resurssit ja toteutussuunnitelma Projektissa palkataan kaksi työntekijää. Toinen on vertais ja järjestötyön osaaja ja toinen erityisopetuksen ja ohjauksen ammattilainen. Projektin hallinnoinnista vastaa Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry. Palkallisen henkilökunnan lisäksi jokainen toteuttajapartneri tuo oman kehittämispanoksensa projektiin ja tarjoaa sille tiloja ja muuta tukea. Järjestöjen henkilöstöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä osa projektin toimintaa. Toimintasuunnitelma Vuosi 2014 Rakennetaan projektin organisaatio. Valitaan työntekijät ja nimetään ohjausryhmä. Laaditaan projektille arviointi ja tiedotussuunnitelma. Sitoutetaan yhteistyöjärjestöt ja muut kumppanit projektin toimintaan mm. järjestämällä yhteisiä foorumeja. Tutustutaan muualla kehitettyihin vastaavankaltaisiin malleihin. Käynnistetään projektia tukeva kehittävä arviointityö. Tehdään työsuunnitelma projektiin valittujen yläkoulujen kanssa. Valituissa kouluissa kartoitetaan perheyhteistyön solmukohdat. Järjestetään Kiipulan ammattiopiston ja valittujen yläkoulujen ohjaushenkilöstölle tapaamisia, joissa suunnitellaan projektin sisältöä. Käynnistetään syksyllä vertaisryhmätyö vanhempien rekrytoinnilla ja motivoinnilla. 6
7 Vertaistyössä kootaan erityistä tukea opiskelussaan tarvitsevien 8. ja 9. luokkalaisten ja ammatillisen oppilaitoksen valmentavan koulutuksen yhden ryhmän nuorten vanhemmista 3 6 vertaisryhmää. Määritellään lukukauden tavoitteet. Vuosi 2015 Arvioidaan ensimmäisen vuoden toiminta ja käsitellään tuloksia vertaisfoorumeissa ja yhteistyökumppaneiden kesken. Kootaan ensimmäisen vuoden kokemukset alustavaksi malliksi vertaisryhmätyöhön sekä kartoitetaan osallistuvien organisaatioiden resurssi ja osaamistarpeet. Laajennetaan vertaisryhmätoimintaa tempauksilla ja tapahtumilla. Opettajia ohjataan yhteydenpidossa vanhempiin ja järjestetään yhteisiä tapaamisia ja vertaistyönohjausta projektin työntekijöiden vetämänä. Tapaamiset suunnitellaan ja toteutetaan koulun ja osallistuvien järjestöjen yhteistyönä. Käynnistetään järjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille suunnattu koulutus ja työnohjaus koulumaailman haasteista ja toimintatavoista. Käynnistetään kaikille projektin toimijoille suunnattu koulutus ja konsultaatio oppimisen ongelmien tunnistamisessa, haittojen vähentämisessä ja perheiden ottamisesta mukaan toimintaan. Vuosi 2016 Arvioidaan alustavasti toimintamallien toiminta. Laaditaan projektin toiminnasta väliarviointi. Laaditaan projektin toiminnasta tiedotusmateriaali levitystyötä varten. Jatketaan projektissa aloitettua täydennyskoulutuksia tarpeen mukaan. Laajennetaan vertaisryhmätoimintaa oppilaitoksissa. Kootaan haastattelemalla kokemuksia eri osallistujatahoilta toiminnan suuntaamiseksi. Vuosi 2017 Arvioidaan projektin tuotokset hyvinä käytäntöinä. Laaditaan projektista loppuarviointi ja järjestetään arviointifoorumeja yhteistyökumppanien kesken. Tiedotetaan projektista eri menetelmin, levitetään projektin tuotoksia. Tuotetaan lopulliset kuvaukset projektin toiminnoista. Kootaan tuotokset internetmateriaaleiksi sekä painettaviksi. Levitystyössä projektin työntekijät keskittyvät pysyvien rakenteiden luomiseen, jotta projektissa kehitetyt toimintatavat jäisivät pysyviksi käytännöiksi oppilaitoksiin ja kuntaan. 7. Hankkeen seuranta, arviointi ja riskit 7
8 Hankkeen suurista linjoista vastaa hankkeelle valittava ohjausryhmä, jossa on edustajat eri osallistujaryhmistä. Ohjausryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa ja vastaa myös toiminnan seuraamisesta ja arvioi asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arviointiraportit käsitellään ohjausryhmässä. Projektin seurannasta ja arvioinnista vastaa projektipäällikkö. Projektin arviointia tukee Kiipulasäätiön projektitoimisto. Se tekee yhdessä projektityöntekijöiden kanssa arviointisuunnitelman ja päivittäisen työn dokumentoinnin suunnitelman. Lisäksi toimisto tukee erilaisten arviointifoorumien järjestämistä ja vertaisarviointitapaamisia. Projektin arviointi järjestetään osallistavana kehittävänä arviointina, jossa sovelletaan empowerment arvioinnin kehyksiä. Arviointi toteutetaan monitahoarviointina ja siitä kootaan väli ja loppuraportit käsittelytilaisuuksineen. Projektin toteutuksen keskeiset riskit ovat oppilaitosten osallistujien niukat resurssit vanhempien rekrytoinnin ja motivoinnin epäonnistuminen järjestöjen resurssit ja työnjaolliset ongelmat verkostomaisella toimintatavalla toteutettavan projektin ohjauksen ongelmat tuotettavan materiaalin relevanssin ja tason ongelma kehitettyjen mallien levittämisen ongelma, joka lähinnä johtunee resurssien vähäisyydestä Projektin riskit tunnistetaan projektin arvioinnin yhteydessä ja niitä seurataan projektin arvioinnin yhteydessä. Projektille laaditaan arviointisuunnitelman oheen riskeihin varautumisen suunnitelma. 8. Hankkeen vaikutukset ja tulosten hyödynnettävyys Hankkeen seurauksena Hämeenlinnan seudulle vakiintuu järjestöjen, kaupungin ja oppilaitosten välinen tiivis yhteistyömalli, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Mallissa erilaisia oppijoita (erityisoppilaita) tuetaan järjestämällä heidän vanhemmilleen aktiivista vertaisryhmätoimintaa. Opettajien ja kouluohjaajien työnkuva kehittyy siten, että yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa paranee, erityisopetukselliset ohjaustaidot karttuvat ja yhteydenpito vanhempien kanssa tulee luonnolliseksi osaksi työnkuvaa. Koulujen erityisopetuksen tarve vähenee, kun vanhemmat saadaan paremmin integroitua opetuksen tukityöhön. 8
9 Tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Projekti toteutetaan vuoropuhelussa muiden aihepiirissä liikkuvien hankkeiden ja opetushallituksen kanssa. Eheytetyn koulupäivän, kouluohjaajien tutkinnonuudistuksen ja erityisopetuksen järjestämisen teemat ovat tärkeitä joka puolella Suomea. Hämeenlinnassa. partnereiden puolesta Eira Pohjola Kanta Hämeen erilaiset oppijat ry 9
VERTAISUUTTA. Kehittämishanke
ERILAISTA VERTAISUUTTA HANKE PÄHKINÄN KUORESSA Erilaista VERTAISUUTTA. Kehittämishanke 2014-2016 Erilaista vertaisuutta hanke on Kanta-Hämeen Erialiset Oppijat ry:n hallinnoima innovatiivinen kehittämishanke
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotErityinen tuki-webinaari
Erityinen tuki-webinaari 4.9.2018 14.00-14.30 Erityinen tuki osana henkilökohtaistamista ja HOKS-prosessia. Lehtori, EO Annikki Torikka, TAMK. 14.30-14.55 Opiskelija toimijana- miten toimijuutta vahvistetaan?
Lisätiedoterilainen Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry:n jäsenkirje 1/2014 Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry. JÄSENKIRJE 1/2014
erilainen Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry:n jäsenkirje 1/2014 Puheenjohtajan tervehdys Käsillä oleva toimintavuosi on Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry:n yhdestoista. Takana on kymmenvuotinen taival,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotOppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo
LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI Kainuun osahanke ErinOmainen erityislasten omaishoidon kehittäminen OSSI hanke Tavoitteet Muistisairaan
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotAmmatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset Mitä on ammatillinen erityisopetus? Tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja jatkosijoittumisessa vaativaa erityistä tukea Tuen perusteena esim. oppimisen
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotKenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
LisätiedotIntensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen pienluokat Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma Tukipalvelukoordinaattorit, 2018 Intensiivisen tuen pienluokat Perustaminen mahdollistui
LisätiedotIntensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma
Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6 Toimintasuunnitelma 07.02.2018 3.-6.lk Pienryhmässä opiskelee 6 8 oppilasta Pienryhmän työjärjestys laaditaan siten,
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotYksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT
Ura- ja opintoohjaus LAY Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Oppiminen ja osaamisen hankkiminen työelämässä LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO LAY
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotItä-Suomen oppimisen tuen päivät
Itä-Suomen oppimisen tuen päivät 9. 10.11.2017 Mikkeli AVAUSSANAT Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 1 Kari Lehtola, opetustoimen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotIntensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut
Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut Toimintasuunnitelma 14.2.2018 Mari Luosa, vastaava tukipalvelukoordinaattori Vuosiluokat 7-9 intensiivisen tuen joustoluokka
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotYTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016
YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotErityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen
Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla
LisätiedotKOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi
ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotLiikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotYTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty )
YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 (päivitetty 17.11.2015) 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotErilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa
Erilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa 30.8.2017 Kirsi Ek Projektipäällikkö, Noheva ESR Kiipulan ammattiopisto 2 Noheva ESR Noheva hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle.
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotUraohjaus2020, hankkeen perustiedot
Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotTarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat Tarkistuslistat Hankkeen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotMonialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto
Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotYhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea
Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotAmmatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus
Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotKolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla. Opetuslautakunta
Kolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla Opetuslautakunta 10.6.2019 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA 2019-2021 Kehityksen ja oppimisen tuen henkilöstön lisääminen Henkilöstön kokemus
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
1 Alueellisen työskentelyn nostamat keskeiset kehittämisalueet 1. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman laatiminen 2. Yhteys lastensuojelulain mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
Lisätiedot