VALTIMON KUNTA TASEKIRJA 2017

Transkriptio

1 VALTIMON KUNTA TASEKIRJA 2017

2 2 VALTIMON KUNTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Muutoksia kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosikate, yli-/alijäämä, veroprosentti ja asukasluku tp sekä rahavarat Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin olennaiset tapahtumat, konsernivalvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 55

3 3 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 84 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä säilytystavoista 85

4 4 1. Toimintakertomus 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2017 oli merkittävien toiminnallisten uudistusten vuosi. Siun soten operatiivinen työ käynnistyi vuoden alusta ja kuntayhtymä otti hoitoonsa kunnan sosiaalipalvelut ja NuVa-kuntayhtymän järjestämät terveyspalvelut. Muutosvaihe työllisti huomattavasti myös kunnan hallintoa. Siun soten aloitusvuosi sujui organisaation kokoon ja tehtävien määrään nähden hyvin niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Tästä on hyvä jatkaa. Kunnan omassa toiminnassa merkittävä muutos oli uuden hallintomallin käyttöönotto Kunnan hallintoa kevennettiin, mutta samalla korostettiin kuntalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä uuden kuntalain hengessä. Hyvinvoinnin ja osallisuuden neuvottelukunta, Siun sote-neuvottelukunta, vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto on perustettu tarkoituksella päästä lähemmäksi kuntalaisia ja heidän arkeaan. Uudet toimielimet hakevat vielä omia toimintatapojaan. Valtuutetuille järjestettiin syksyn aikana useita perehdyttämistilaisuuksia, joilla luotiin samalla pohjaa tämän vuoden puolella käynnistyneelle kuntayhteisön tulevaisuustyölle. Muutoksia tapahtui myös PIKES Oy:ssä. Lieksan kaupunki irtaantui yhtiöstä ja yhtiö toimii nyt uuden osakassopimuksen pohjalta Valtimon ja Nurmeksen yhteisenä kehittämisyhtiönä. Yhtiön toimesta laadittiin Ylä-Karjalan elinkeino-ohjelma, johon kunnat ovat sitoutuneet. Taloudellisesti vuosi 2017 muodostui budjetoitua selvästi paremmaksi. Yli euroa alijäämäinen budjetti muokkautui vuoden aikana noin euroa ylijäämäiseksi. Suurin yksittäinen tekijä oli Siun soten eläkemaksujen kirjaamistavan muutos, jonka vaikutus oli noin euroa parempi kuin budjetoitu. Kilpailukykysopimuksesta ja kunnan omista toimista johtuen muut palkka- ja henkilöstömenot olivat noin euroa arvioitua pienemmät, samoin kuin talous- ja palkkahallintoa hoitavan Pielisen Karjalan tilitoimiston menot noin euroa arvioitua pienemmät. Kasvatuksessa ja koulutuksessa kotikuntakorvauksia saatiin noin euroa arvioitua enemmän ja lasten kotihoidontukeen ja kuntalisään meni noin euroa arvioitua vähemmän johtuen alentuneesta kysynnästä. Myös lomituksen hallinnosta jäi kunnalle noin euroa arvioitua suurempi tulos. Korvaus on laskennallinen ja perustuu lomituspäivien määrään. Menojen osalta suurin arvioitua suurempi erä oli Siun soten ostopalvelujen kasvu euroa, joka johtui suurelta osin vuokraperusteiden muuttumisesta. Verotulot toteutuivat kokonaisuudessaan lähes talousarvion mukaisesti. Kunnan tulovero jäi euroa alle arvion. Kokonaistilannetta korjasivat yhteisöverotulot, joita kertyi n euroa arvioitua enemmän toukokuussa 2017 tapahtuneesta valtakunnallisesti merkittävästä, kertaluonteisesta Supercellin maksamasta yhteisöverosta. Valtionosuudet toteutuivat myös lähes arvioidun suuruisina.

5 5 Hyvä lopputulos syntyi lukuisista menojen ja tulojen muutoksista. Vuoden lopussa kertyneiden ylijäämien määrä nousi 3,6 miljoonasta eurosta hieman yli 4 miljoonaan. Kassassa oli vuoden poikkileikkaustilanteessa rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Kassan määrä vaihteli vuoden aikana vajaasta miljoonasta kolmeen miljoonaan. Investoinneista merkittävin oli Mäkelän katujen ja vesi- ja viemäriputkistojen saneeraus, johon viime vuonna käytettiin euroa sekä kaukolämmön varavoiman hankkiminen hieman vajaa euroa. Viimeisten viiden vuoden investointitahti on ollut poikkeuksellisen kova, mikä on nostanut poistojen tasoa. Uuden kuntalain myötä omistajaohjauksen ja konsernitalouden merkitys on korostunut vahvasti. Talouden tunnusluvuissa pääpaino on ollut peruskunnan taloudessa. Nyt tunnusluvut lasketaan vertailukelpoisuuden parantamisen vuoksi myös konsernitilinpäätöksestä, jossa mukaan tulevat myös kunnan tytäryhtiöiden varat ja velat sekä kuntayhtymien osuudet. Monista muista kunnista poiketen Valtimon konsernitalous on jopa hieman parempi kuin peruskunnan. Tämä Valtimon kunnan tasekirja Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuodelta jää hallintojohtaja Helena Korhosen viimeiseksi. Sydämelliset kiitokset Valtimon kunnan ja kuntalaisten eteen tekemästäsi pitkästä ja ansiokkaasta urasta. Parhaimmat kiitokset kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille toimeliaasta ja tuloksellisesta vuodesta. Leena Mustonen kunnanjohtaja 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto hyväksyi Valtimon kunnan uuden hallintomallin

6 6 Valtuusto Puheenjohtaja Määttä Tapio, KESK maanviljelijä (valtuusto ) 1. vpj. Hämynen Aune, KESK emäntä 2. vpj. Rautiainen Marko, SDP tuotantopäällikkö Albert Rauli-Jan, KESK maatalousyrittäjä, DI Heikkinen Arto, KD lehtori Hiltunen Reijo Juhani, PS yrittäjä, MKT Hämäläinen Arto, KESK maatalousyrittäjä Härkin Anne, KESK erityisnuorisotyöntekijä Härkin Päivi, KESK YTM yo, lähihoitaja Hölttä Anna, KESK opettaja Karppinen Veijo, VAS maanviljelijä, autoilija Kilponen Arto, SDP kiinteistönhoitaja Kärkkäinen Petri, PS automaalari Nyman Antti, KESK toiminnanjohtaja Oinonen Elina, SDP sosionomi (AMK), maatalousyrittäjä Pelkonen Maija, KESK maanviljelijä Pääkkönen Pentti, KESK metsuri, eläkeläinen Rautiainen Tuula, SDP siivooja, eläkeläinen Saastamoinen Juhani, KESK kirkkoherra Savolainen Jani, KESK lehtori Suhonen Keijo AA, SDP herastuomari Valtuuston varajäsenet puolueittain: PERUSSUOMALAISET R.P. 1 Mustonen Markku eläkeläinen SUOMEN KESKUSTA R.P. ja SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT R.P. 1 Kuokkanen Marketta emäntä, eläkeläinen 2 Siira Arto sairaanhoitaja 3 Härkin Teuvo kirvesmies 4 Pehkonen Mikko yrittäjä 5 Oinonen Timo maatalousyrittäjä, agrologi (AMK) 6 Määttä-Timonen Virpi postinjakaja 7 Kostjala Helmi tarkkailuneuvoja, maatalousyrittäjä 8 Ronkainen Mikko maataloustyöntekijä VASEMMISTOLIITTO R.P. 2 Rantamäki Heli energiahoitaja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE R.P. 1 Kilpeläinen Anu yrittäjä, vaatetusalan artesaani 2 Karhunen Maire elektroniikkatyöntekijä 3 Hytönen Pasi metsäkoneenkuljettaja 4 Tolvanen Ilkka luokanopettaja

7 7 Valtuusto Puheenjohtaja Alhoniemi Ilona, KESK agronomi vpj. Rautiainen Marko, SDP tuotantopäällikkö Davenport Edward, KESK koneenkuljettaja Heikkinen Arto, KD opettaja Hermaja Jussi, VAS toimittaja, kokki Härkin Päivi, KESK YTM, kylätoimija Hölttä Anna, KESK opettaja, eläkeläinen Karppinen Veijo, VAS maanviljelijä, taksiautoilija Määttä Tapio, KESK maanviljelijä Oinonen Timo, KESK agrologi (AMK), maaseutuyrittäjä Ollilainen Pekka, SDP yrittäjä, kauppateknikko Ovaskainen Tapani, PS osastoapulainen Piirainen Jari, SDP yksityisyrittäjä, nuohooja Pirinen Markku, KESK tekniikan tohtori Rautiainen Tuula, SDP siivooja, eläkeläinen Saastamoinen Juhani, VIHR kirkkoherra Salpakari Jenna, KESK karjanhoitaja Savolainen Jani, KESK lehtori Siira Arto, KESK sairaanhoitaja Suhonen Keijo AA, SDP herastuomari Tuovinen Reija, KESK lähihoitaja Valtuuston varajäsenet puolueittain: PERUSSUOMALAISET R.P. VIHREÄ LIITTO 1. Hiltunen Reijo J. yrittäjä 2. Korhonen Veera ravitsemustyöntekijä 1. Pekkala Laura palveluohjaaja 2. Pekkala Janne pääjärjestelmäkehittäjä SUOMEN KESKUSTA R.P. ja SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT R.P. 1. Hämynen Elisa merkonomi, talonrakentaja 2. Turpeinen Jarmo maanviljelijä 3. Hakanen Minna kartanpiirtäjä 4. Pehkonen Mikko yrittäjä (ero valtuusto ) 5. Härkin Anne kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, yrittäjä 6. Turunen Vappu siivooja 7. Ronkainen Mikko virikeohjaaja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE R.P. 1. Härkin Teuvo kirvesmies 2. Kallio Marja-Liisa sosionomi (AMK), yrittäjä 3. Kilponen Arto ent. pankinjohtaja 4. Kärkkäinen Ossi seppä 5. Hampinen Tiina lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija

8 KUNNANHALLITUKSEN, LAUTAKUNTIEN JA MUIDEN TOIMIELINTEN VALINNAT Kunnanhallitus vv JÄSEN Pj. Anna Hölttä Vpj. Keijo AA Suhonen Jäs. Päivi Härkin Jäs. Jani Savolainen Jäs. Arto Hämäläinen Jäs. Reijo Hiltunen Jäs. Tuula Rautiainen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Tapio Määttä ( saakka) Arto Heikkinen (Valtuusto ) Pekka Ollilainen Anne Härkin Virpi Määttä-Timonen Antti Nyman Petri Kärkkäinen Anu Kilpeläinen Kunnanhallitus JÄSEN Pj. Anna Hölttä Vpj. Tuula Rautiainen Jäs. Jani Savolainen Jäs. Päivi Härkin Jäs. Timo Oinonen Jäs. Jari Piirainen Jäs. Veijo Karppinen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Jenna Salpakari Tiina Hampinen Markku Pirinen Reija Tuovinen Tapio Määttä Keijo AA Suhonen Arto Heikkinen Keskusvaalilautakunta vv JÄSEN Pj. Heikki Ovaskainen Vpj. Arto Kilponen Jäs. Markku Mustonen Jäs. Heli Rantamäki Jäs. Marketta Kuokkanen VARAJÄSEN 1. Helena Korhonen 2. Tuula Rautiainen 3. Urpo Määttä 4. Jaana Mattila 5. Erja Pelkonen 6. Janne Pekkala (kh ) väliaikaiset varajäsenet: 7. Ilkka Tolvanen 8. Pekka Ratilainen 9. Arto Hämäläinen

9 Keskusvaalilautakunta vv JÄSEN Pj. Heikki Ovaskainen Vpj. Sampsa Oinaala Jäs. Vappu Turunen Jäs. Martti Maho Jäs. Laura Pekkala VARAJÄSEN 1. Tapani Ovaskainen 2. Minna Hakanen 3. Jarmo Komulainen 4. Elisa Hämynen 5. Markku Mustonen 6. Marketta Kuokkanen Tarkastuslautakunta vv JÄSEN Pj. Arto Kilponen Vpj. Maija Pelkonen Jäs. Jaana Mattila HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Pasi Hytönen Ilona Alhoniemi Heli Rantamäki Jäs. Markku Mustonen Tarkastuslautakunta JÄSEN Pj. Jussi Hermaja Vpj. Arto Siira Jäs. Veera Korhonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Marja-Liisa Kallio Vappu Turunen Tapani Ovaskainen Sivistyslautakunta vv JÄSEN Pj. Jani Savolainen Vpj. Pekka Ollilainen Jäs. Mikko Pehkonen Jäs. Anne Härkin Jäs. Reija Tuovinen Jäs. Tiina Kilpeläinen Jäs. Veijo Karppinen Jäs. Veera Korhonen Jäs. Anu Kilpeläinen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Antti Nyman Risto Lipponen Pentti Pääkkönen Maija Pelkonen Arto Heikkinen Virpi Määttä-Timonen Heli Rantamäki Petri Kärkkäinen Maire Karhunen

10 10 Tekninen lautakunta vv JÄSEN Pj. Marko Rautiainen Vpj. Jani Savolainen Jäs. Maija Pelkonen Jäs. Teuvo Härkin Jäs. Virpi Timonen Jäs. Urpo Määttä Jäs. Anu Kilpeläinen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Erkki Tuovinen Anne Härkin Timo Oinonen Päivi Härkin Reijo J. Hiltunen Ann-Marie Björkman Vapaa-aikalautakunta vv JÄSEN Pj. Anne Härkin Vpj. Elina Oinonen Jäs. Veijo Karppinen Jäs. Mikko Pehkonen Jäs. Marika Kanervo Jäs. Petri Kärkkäinen Jäs. Ilkka Tolvanen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Mikko Ronkainen Anu Kilpeläinen Heli Rantamäki Keijo Korhonen Anu Parkkinen Markku Mustonen Ympäristölautakunta vv JÄSEN Pj. Maija Pelkonen Vpj. Pasi Hytönen Jäs. Tyyne Karppinen Jäs. Jarmo Turpeinen Jäs. Teuvo Härkin HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Ilona Alhoniemi Ossi Kärkkäinen Jaana Mattila Mikko Ronkainen Virpi Määttä-Timonen

11 11 Ympäristöjaosto JÄSEN Pj. Tuula Rautiainen Vpj. Jani Savolainen Jäs. Timo Oinonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Jari Piirainen Päivi Härkin Anna Hölttä Sote-neuvottelukunta JÄSEN Pj. Marja-Liisa Kallio Vpj. Edward Davenport Jäs. Jenna Salpakari Jäs. Teuvo Härkin Jäs. Janne Pekkala Jäs. Veera Korhonen Jäs.Veijo Karppinen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Tiina Hampinen Arto Siira Elisa Hämynen Keijo AA Suhonen Laura Pekkala Tapani Ovaskainen Jussi Hermaja Hyvinvoinnin ja osallisuuden neuvottelukunta JÄSEN Pj. Reija Tuovinen Vpj. Tiina Hampinen Jäs. Markku Pirinen Jäs. Jari Piirainen Jäs. Laura Pekkala Jäs. Tapani Ovaskainen Jäs. Jussi Hermaja HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Päivi Härkin Marja-Liisa Kallio Mikko Pehkonen Arto Heikkinen Valtuusto Pekka Ollilainen Juhani Saastamoinen Veera Korhonen Veijo Karppinen

12 12 Vanhus- ja vammaisneuvosto Pj. Marja-Liisa Kallio Siht. Arja Hälinen Jäs. Else Salmikannas Jäs. Elvi Heikkinen Jäs. Sari Kuittinen Jäs. Tapio Määttä Nuorisovaltuusto Pj. Siiri Hakkarainen Siht. Enni Pelkonen Jäs. Nuutti Turunen Jäs. Kiia Korhonen Jäs. Ensio Hartikainen Jäs. Elina Meriläinen Jäs. Salla Nevalainen Kiinteistötoimituksien uskotut miehet vv Voitto Heikkinen Anita Ovaskainen Ilpo Nevalainen Juhani Saastamoinen Maija Pelkonen Risto Lipponen Kiinteistötoimituksien uskotut miehet Ilpo Nevalainen Martti Maho Minna Hakanen Vappu Turunen Jussi Hermaja Juhani Saastamoinen

13 13 Käräjäoikeuden lautamiehet Keijo AA Suhonen Aune Hämynen Käräjäoikeuden lautamiehet Ilona Alhoniemi Keijo AA Suhonen Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus vv JÄSEN Anna Hölttä Tapio Määttä Keijo AA Suhonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Anne Härkin Jarmo Turpeinen Tuula Rautiainen NuVa kuntayhtymän hallitus JÄSEN Keijo AA Suhonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Tuula Rautiainen Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän tarkastuslautakunta vv JÄSEN Aune Hämynen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Maija Pelkonen NuVa kuntayhtymän tarkastuslautakunta JÄSEN Laura Pekkala HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Juhani Saastamoinen

14 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuusto vv JÄSEN Anna Hölttä HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Päivi Härkin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuusto JÄSEN Anna Hölttä HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Markku Pirinen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajain kokous EDUSTAJA Tapio Määttä VARAEDUSTAJA Jani Savolainen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton edustajainkokous EDUSTAJA Tapio Määttä VARAEDUSTAJA Timo Oinonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymävaltuusto vv JÄSEN Marko Rautiainen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Tuula Rautiainen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuusto JÄSEN Keijo AA Suhonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Tuula Rautiainen Pohjois-Karjalan poliisin neuvottelukunta vv JÄSEN Aune Hämynen VARAJÄSEN Timo Oinonen

15 15 Poliisin neuvottelukunta JÄSEN Tapani Ovaskainen VARAJÄSEN Reijo J. Hiltunen Savo-Karjalan vaalipiirin kuntapäivät EDUSTAJA Ilona Alhoniemi VARAEDUSTAJA Anna Hölttä Valtuuston vaalilautakunta vv JÄSEN HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Pj. Antti Nyman Arto Hämäläinen (Puukari) Vpj. Arto Kilponen Elina Oinonen Jäs. Petri Kärkkäinen Reijo J. Hiltunen Valtuuston vaalilautakunta vv JÄSEN HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Pj. Juhani Saastamoinen Jussi Hermaja Vpj. Tapani Ovaskainen Tuula Rautiainen Jäs. Jenna Salpakari Arto Heikkinen Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto JÄSEN Jani Savolainen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Jenna Salpakari Pielisen Karjalan tilitoimistoliikelaitoksen johtokunta JÄSEN Helena Korhonen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Leena Mustonen

16 16 Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n yhtiökokousedustaja JÄSEN Veijo Karppinen HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Leena Mustonen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n hallitus JÄSEN Pekka Ollilainen Anna Hölttä HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Keijo AA Suhonen Timo Oinonen Kunnan edustajat ja varaedustajat eri yhteisöjen hallintoelimissä vv Edustaja Varaedustaja - Asunto Oy Anitanrivi III yhtiökokous Anna Hölttä Helena Korhonen - Asunto Oy Anitanrivi IV yhtiökokous Helena Korhonen Anna Hölttä - Kiinteistö Oy Valtimon Lintinrivin yhtiökokous Rauli-Jan Albert, Marko Rautiainen, - Reijo Hiltunen - Asunto Oy Valtimon Säästösepon Päivi Härkin, Anna Hölttä - yhtiökokous Tuula Rautiainen - Kiinteistö Oy Valtimon Puustellin Päivi Härkin, Rauli-Jan Albert, - yhtiökokous Marko Rautiainen - Jukolan Osuuskaupan Tuula Rautiainen Päivi Härkin osuuskuntakokous - Valtimon kalastuskunnan yleiset Anna Hölttä Keijo AA Suhonen kokoukset - kutsuntalautakunta Jani Savolainen Keijo AA Suhonen - Pohjois-Karjalan Pelastusliitto ry:n yleiset kokoukset Marko Rautiainen Keijo AA Suhonen - Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n Leena Mustonen Anna Hölttä yhtiökokous - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n Keijo AA Suhonen Leena Mustonen yhtiökokous - Runon ja Rajan Tie ry:n yleiset Päivi Härkin Anne Härkin kokoukset - Valtimon 4H-yhdistys ry:n yleiset Päivi Härkin Tuula Rautiainen kokoukset - Valtimon 4H-yhdistys ry:n hallituksen Aune Hämynen jäsenesitys - Ves-neuvottelijat Päivi Härkin, Keijo AA Suhonen, Leena Mustonen - Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n yleiset kokoukset Marko Rautiainen Jani Savolainen - tiekuntien osakasten kokoukset, joissa Reijo J. Hiltunen Veijo Karppinen kunta on osakkaana - Nurmeksen Jäähalli Oy:n yhtiökokous Anne Härkin Marko Rautiainen - Jätekukko Oy:n neuvottelukunta Keijo AA Suhonen Anna Hölttä - Jätekukko Oy:n yhtiökokous Tuula Rautiainen Keijo AA Suhonen

17 - Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n yhtiökokous - Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n hallituksen jäsenesitys - Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n yhtiökokous - Pielisen Karjalan maaseutuhallinnon neuvottelukunta - Valtimon Kehittäjät ry:n yleiset kokoukset - Valtimon Kehittäjät ry:n hallituksen jäsenesitys - Rautavaaran tietoverkkoosuuskunnan osuuskuntakokous - Rautavaaran Tietoverkkoosuuskunnan hallituksen jäsenesitys Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen neuvottelukunta 17 Arto Hämäläinen (Puukari) Päivi Härkin Tuula Rautiainen Rauli-Jan Albert Leena Mustonen Päivi Härkin Päivi Härkin Anna Hölttä Leena Mustonen, Rauli-Jan Albert, Keijo AA Suhonen Marko Rautiainen Rauli-Jan Albert Tuula Rautiainen Rauli-Jan Albert Arto Hämäläinen Veijo Karppinen Tuula Rautiainen Tuula Rautiainen Anne Härkin Kunnan edustajat ja varaedustajat eri yhteisöjen hallintoelimissä vv Edustaja Varaedustaja - Asunto Oy Anitanrivi III yhtiökokous Ari Jaaranen Helena Korhonen - Asunto Oy Anitanrivi IV yhtiökokous Ari Jaaranen Helena Korhonen - Kiinteistö Oy Valtimon Lintinrivin ja Kiinteistö Oy Valtimon Puustellin Jari Piirainen Keijo AA Suhonen yhtiökokous - Asunto Oy Valtimon Säästösepon yhtiökokous Arto Siira Edward Davenport - Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n yhtiökokous Markku Pirinen Jani Savolainen - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n yhtiökokous Jari Piirainen Tuula Rautiainen - Jätekukko Oy:n neuvottelukunta Jari Piirainen Marko Rautiainen - Jätekukko Oy:n yhtiökokous Tuula Rautiainen Marko Rautiainen - Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n yhtiökokous Veijo Karppinen Jussi Hermaja - Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n yhtiökokous Tuula Rautiainen Marko Rautiainen - Rautavaaran tietoverkkoosuuskunnan osuuskuntakokous Markku Pirinen Timo Oinonen - Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto Marko Rautiainen Timo Oinonen - kutsuntalautakunta Jani Savolainen Timo Oinonen - Savo-Pielisen jätelautakunta Marko Rautiainen - - Pielisen Karjalan maaseutuhallinnon neuvottelukunta - Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen (Meijän maakunta) ohjausryhmän edustaja Timo Oinonen Merja Kortelainen Ilona Alhoniemi Arto Hämäläinen (Puukari) Katja Timonen

18 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntien yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden nopea kasvu vuoden 2017 aikana on helpottanut selvästi julkisen talouden tilaa. Kilpailukykysopimukseen liitettyjen veronhuojennusten myötä finanssipolitiikka kevenee vuosina 2017 ja 2018 ja rakenteellinen alijäämä syvenee. Ennustettu talouskasvun kiihtyminen ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden pidemmän aikavälin ongelmia. Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän väheneminen rajoittaa talouskasvua ja siten julkisen talouden rahoituspohjaa. Ikäsidonnaisten menojen kasvu synnyttää kestävyysvajeen, jonka arvioidaan olevan edelleen noin 3 % suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen alijäämä on pienentynyt vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Ensin alijäämää kohensivat pääasiallisesti sopeutustoimet ja myöhemmin myös talouskasvun käynnistyminen. Kehitys jatkuu samankaltaisena lähivuodet, mutta alijäämän supistuminen on hyvin verkkaista. Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen loppupuolella alijäämäinen. Kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet ovat viime vuosina painottuneet menojen kasvua hillitseviin toimiin. Kunnallisveron korotukset ovat olleet hyvin maltillisia. Vuonna 2018 keskimääräinen kunnallisveroprosentti jopa laskee 0,04 prosenttiyksiköllä 19,86 prosenttiin. Lasku johtuu pitkälti Helsingin veronalennuksesta. Lisäksi kiinteistöverojen tuotot ovat jäämässä aiemmin arvioitua pienemmiksi, sillä hallitus perui kiinteistöveron alarajoihin suunnittelemansa korotukset. Vuoden 2017 yhteisöveron poikkeuksellisen hyvän kasvun taustalla on kertaluonteisia tekijöitä, joiden vaikutus ei ulotu tuleville vuosille. Siksi yhteisöveron tuotto laskee v Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle asukkaan kuntia. Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka.

19 19 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta laski yli ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa. Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana. Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty ja selvityksessä arvioidaan, että kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta. Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Kuntien tulopohjaa ei saa enää heikentää valtion toimenpitein, koska myös maakunta- ja sote-uudistus aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntien talouteen lähivuosina. Oman talousalueen kehitys Väestö Pielisen Karjalan väestömäärä väheni vuonna 2017 yhteensä 399 henkilöä, edellisenä vuonna vähennys oli 382. Juuka ei kuulu Pielisen Karjalan seutukuntaan, vaan Joensuun seutuun. Kunnittain väestö väheni seuraavasti: Lieksa -258 (ed. vuonna -192), Nurmes -120 (ed. vuonna -111), Valtimo -21 (ed. vuonna -79). Asukkaita oli vuoden vaihteessa Lieksassa , Nurmeksessa ja Valtimolla Yhteensä Pielisen Karjalassa asui vuoden 2017 lopussa henkilöä (ed. vuoden lopussa ). Suhteessa asukasmäärään vähennys oli Valtimolla -1,2 %, Lieksassa -2,4 % ja Nurmeksessa -1,5 %. Valtimon asukasmäärä on kehittynyt viimeisenä 10 vuotena seuraavasti:

20 20 Ikärakenne * % Hlöä % Hlöä % Hlöä % Hlöä 0 6 v 5, , , , v 6, , , , v 56, , , , v 16, , , , v 9, , , , v 5, , , ,5 122 yhteensä *Ennakollinen ikärakenne

21 21 Työllinen työvoima toimialoittain (TOL 2008) Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut; Taiteet jne Muut palvelut; Kotitalouksien toiminta työnantajina Tuntematon Yhteensä Elinkeinorakenne maa- ja metsätalous 29,1 % 28,9 28,6 % 26,1 % 23,4 % - jalostus 8,3 % 8,9 8,5 % 7,9 % 14,8 % - palvelut 60,7 % 60,7 57,6 % 63,2 % 60,1 %

22 22 Työttömyys Työttömyysasteet vuoden 2017 lopussa olivat Pielisen Karjalassa kunnittain seuraavat: Lieksa 19,9 % (ed. vuonna 20,3), Nurmes 15,8 % (18,2 %) ja Valtimo 15,7 % (16,3 %). Valtimon työvoiman määrä vuonna 2017 oli 927 henkilöä, josta vuoden vaihteessa oli työttömänä 146 henkilöä (ed. vuonna 152). Valtimon työttömistä alle 25-vuotiaita oli 9 (ed. vuonna 7) henkilöä ja yli 50-vuotiaita 81 (ed. vuonna 92) henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 44 (ed. vuonna 44) henkilöä. Kunta maksoi vuonna 2017 työmarkkinatuen kuntaosuutta euroa (ed. vuonna ). Vuoden 2016 alusta aloitti toimintansa Pohjois-Karjalan monialainen yhteispalvelu (TYP), jonka tarkoituksena on, että TE-toimisto, kunnat ja Kela yhdessä arvioivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Valtimolaisia oli 11 henkilöä TYP:n piirissä vuoden 2017 lopussa Muutoksia kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toimintamenot vuonna 2017 toteutuivat 96,5 prosenttisesti. Toimintatulot toteutuivat 98,2 prosenttisesti. Toimintamenot vähenivät edellisestä vuodesta 6,7 %, toimintatulot puolestaan 10,6 prosentilla. Syynä alentumisiin oli sosiaalitoimen siirtyminen menoine ja tuloineen Siun sotelle. Tulopuolella suurin vähennys talousarvioon verrattuna oli myyntituotoissa, ja niissä Melan kunnalle maksamassa lomituspalvelukorvauksessa. Lomituksen menot ja tulot ovat kuitenkin yhtä suuret, joten muutos ei lisännyt kunnan nettomenoja. Menoista suurimpia eriä olivat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 60 % kokonaismenoista sekä palkat sivukuluineen, joiden osuus kokonaismenoista oli 27,4 %. Vuonna 2016 palkat sivukuluineen muodostivat yli 40 % kokonaismenoista. Verotulot yhteensä alittuivat eurolla. Kunnallisverotulot alittivat arvion euroa ja kiinteistöverotulot ylittivät arvion 404 euroa ja yhteisöverotulot euroa. Valtionosuudet jäivät euroa alle arvion. Valtionosuuksien ja verotulojen suhde on 60:40. Käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) toimintatuotot muodostavat 29 %, valtionosuudet 43 % ja verotulot 28 %. Kunnan rahavarat vähenivät vuoden aikana n eurolla. Rahavarat olivat talletustileillä. Kunnalla on pitkäaikaista lainaa yhteensä 4,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 erääntyvää lainaa Vuonna 2017 investoinnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. Vuonna 2016 investointien loppusumma oli 2,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 n.1,17 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suurin investointi oli Anitan-, Uusi- ja Ranta- ym. katujen peruskorjaukset, yhteensä n Peruskorjaukseen liittyivät myös vesi- ja viemärijohtojen korjaukset samoilla alueilla, yhteensä n Muita investointikohteita olivat mm. varalämpökeskuksen hankinta, katuvalaistuksen uusiminen sekä Kuntalaisten Talon sisätilojen korjausten jatkaminen. Puukoulun alueen kehittämisprojekti aloitettiin mm. sähkötöillä ja kesäteatterin pohjan kaivulla. Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden kunnan perustama Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) aloitti toimintansa Siun sote vuokrasi

23 kunnalta Kotorannan palvelutalon huoneistot ja osan yhteisistä tiloista sekä toimistotilat Kuntalaisten Talolta. Kunta tuottaa Siun sotelle ruokahuolto- ja kiinteistöhuoltopalvelut. Kunta erosi vuoden 2017 alussa Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä. 23 Lieksan kaupunki erosi alkaen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:stä ja Valtimon kunta ja Nurmeksen kaupunki jäivät yhtiön osakkaiksi ja uusivat osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Valtimon terveysaseman vuodeosaston tilat muutettiin palveluasunnoiksi NuVa - kuntayhtymän toimesta. Uudet tilat valmistuivat toukokuussa Vuoden 2017 puolella käynnistyi mm. Uudistuvat elinvoimataajamat hanke, joka jatkuu vuoden 2019 ajan. Hankkeeseen osallistuu kuusi kuntaa Itä-Suomesta sekä Ruralia-instituutti ja Spatia Alue- ja kuntatutkimuskeskus. Kunnan ja Riveria kuntyhtymän yhteistyö uuden lämpölaitoksen rakentamisen suunnittelussa jatkuu ja varsinaisen rakentaminen toteutuu vuosina 2019 ja Uuden kuntalain voimaantulon myötä valtuuston toimikausi alkoi Edellisen vuoden joulukuussa hyväksytyn hallintomallin mukaisesti Valtimon kuntaan jäivät lautakunnista ainoastaan lain vaatimat keskusvaali- ja tarkastuslautakunnat. Kunnanhallituksen jaostoksi perustettiin ympäristöjaosto. Edellä mainittujen lisäksi kuntaan perustettiin vaikuttamistoimieliminä Hyvinvoinnin ja osallisuuden neuvottelukunta, Sote-neuvottelukunta, Nuorisovaltuusto ja Vanhus- ja vammaisneuvosto. Vuonna 2019 toteutettavaksi suunnitellun maakuntauudistuksen täytäntöönpano siirtyi vuoden 2020 alkuun. Uudistuksen myötä kunnan vastuulta siirtyy pois maatalouslomitus. Mm. henkilöstön siirtoon liittyvät valmistelut aloitettiin maakunnallisessa ryhmässä, johon Valtimolta osallistuu lomituspalvelupäällikkö Vuosikate, yli-/alijäämä, veroprosentti ja asukasluku tilinpäätöksissä sekä rahavarat Vuosikate, /asukas , Vuosikate/poistot % 5, ,1 13, ,8 100 Yli-/alijäämä/vuosi Yli-/alijäämä kumulatiivinen Veroprosentti 18,25 18,25 18,25 18,25 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 Asukasluku Vuosikate, /asukas Vuosikate/poistot % ,5 50,7 53,6 140, ,1 30,2 120,5 Yli-/alijäämä/vuosi Yli-/alijäämä kumulatiivinen Veroprosentti 18,75 18,75 18,25 18,25 18,75 19,25 20,00 20,00 21,00 21,00 Asukasluku

24 24

25 25 Vuosi Rahavarat Vuosi Rahavarat , , , , , , , , , , , , , , , , Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnan sisäisen valvonnan ohjeistus sisältyy kunnan hallintosääntöön ja siitä annettuihin hallintosäännön taloutta koskevien määräysten noudattamisohjeisiin, jotka ovat tulleet voimaan Sisäinen valvonta on hallintokunnissa keskittynyt pääasiassa esimiesten tekemään talousarvion toteutumisen seurantaan, päätöksenteon valvontaan ja sisäiseen tarkkailuun, jota toteutetaan päivittäisissä toiminnoissa ja keskusteluissa. Talousarvion toteutumista käydään läpi johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Uuden hallintosäännön tultua hyväksytyksi tammikuussa 2018 käynnistyy sisäisen valvonnan ohjeen ja konserniohjeen sekä muun ohjeistuksen uudistaminen. Kuntaa kohtaan ei kohdistu tällä hetkellä lakisääteisten tehtävien laiminlyönneistä johtuvia vaateita. Päätöksistä ei juurikaan tehdä valituksia muotovirheiden perusteella. Ympäristöjaoston tulosalueella on vuoden vaihteessa kolme valitusta hallinto-oikeudessa käsiteltävänä.

26 26 Tavoitteiden toteutumista on käsitelty toimintakertomuksessa kunnanhallituksen selonteon yhteydessä. Valtuustotason tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Kunnassa on nimetty riskienhallinnan vastuuhenkilöiksi kunnansihteeri ja kunnaninsinööri, jotka vuosittain käyvät läpi vakuutusyhtiön edustajan kanssa läpi kunnan vakuutukset ja riskit. Vakuutusyhtiö on myös järjestänyt tarpeen mukaan koulutusta kunnan henkilöstölle riskien tunnistamisesta ja niihin varautumisesta. Lisäksi kukin esimies vastaa oman toimialansa tai tulosalueen riskien suunnitelmallisesta tunnistamisesta ja arvioinnista sekä niiden poistamisesta tai riskien pienentämisestä. Henkilöstöriskien osalta kunnassa käytetään apuna mm. aktiivisen varhaisen vaikuttamisen mallin toimenpiteitä. Lisäksi Populus palkkaohjelma hälyttää esimiehiä sairauspoissaoloista asetettujen hälytysrajojen mukaan. Esimiehen tulee käydä työntekijän kanssa poissaolokeskustelu ja kuitata se järjestelmään. Henkilöstön kanssa käydään toimialasta riippuen vuosittain kehityskeskustelut, joissa henkilöstöriskiä pystytään myös kartoittamaan. Toimenkuvissa on määritelty henkilöstön tehtävät niin, että työnjako estää väärinkäytösten mahdollisuudet ja vaaralliset työyhdistelmät. Viranhaltijapäätökset julkaistaan kunnan internet-sivuilla. Ne toimitetaan säädetyssä ajassa tiedoksi kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle, jotka voivat käyttää ottooikeuttaan ja viedä päätökset kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Palkkojen osalta kunnansihteeri on hyväksynyt palkanmaksupäivittäin ns. sepa-listan, josta käy ilmi kunkin palkansaajan nettopalkka. Kunnan pankkitileistä tilitoimisto toimittaa kopion kunnansihteerille, joka pistokoeluontoisesti voi tarkistaa tapahtumat verkkopankista. Kunnassa on kaksi käteiskassaa, toinen kirjastossa ja toinen teknisessä toimistossa. Kassojen hoitajat laativat kuukausittain tilitykset tilitoimistolle ja toimittavat niiden yhteydessä tilitoimistoon myös kuitit. Tilitykset tarkistetaan tilitoimistossa. Kunnansihteeri on tarkistanut valtionosuuksien kriteerit ja toimittanut kunnanhallitukselle tiedoksi tekemänsä yhteenvedon ja vertailun edelliseen vuoteen. Opetustoimessa rehtori on käynyt henkilökunnan palavereissa läpi, ovatko tietyt opetussuunnitelman mukaiset toimet toteutuneet. Vastuuta on jaettu mm. kansainvälisiin projekteihin ja ICT-vastuisiin liittyen. Investointien osalta noudatetaan rakennussuunnitelmia ja seurataan maksuerätaulukosta maksuerien toteutumista. Isoille investointihankkeille on valittu ulkopuolinen valvoja. Valtimon kunta on mukana Pohjois-Karjalan hankintatoimessa, joka hoitaa kuntien puolesta kilpailutuksen ja muut siihen liittyvät toimenpiteet. Kunnassa on v hyväksytty yleiset hankintaohjeet. Suurin osa hankinnoista tehdään Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta. Kunnan irtaimen omaisuuden seurannassa noudatetaan hyväksyttyjä irtaimiston luettelointiohjeita. Kunnanhallitus arvioi, että sisäinen tarkastus on järjestetty kunnassa tyydyttävästi, kun otetaan huomioon kunnan henkilöresurssit.

27 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset -169 Satunnaiset tuotot 126 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä

28 28 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 30,5 29,4 27,2 25,6 Vuosikate/poistot % 40,9-48,1 30,2 135,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

29 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 126 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -266 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

30 30 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 12,8-12,8 12,0 102,1 Pääomamenojen tulorahoitus 10,6-12,6 11,3 86,3 Lainanhoitokate 0-12,6 7,0 4,9 Kassavarat , Kassastamaksut/vuosi, Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

31 31 Investointien tulorahoitus % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus % osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset

32 32 Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 Lainasaamiset Muut saamiset 93 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä 0 0 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä

33 33 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHT PAKOLLISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä

34 34 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 74,2 74,2 62,9 69,2 Lainakanta , Lainat /asukas Rahoitusvarallisuus /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,22 25,27 42,80 33,19 Velat ja vastuut % käyttötuloista* 33,52 Asukasmäärä *Uusi tunnusluku vuoden 2017 tilinpäätöksestä alkaen. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Omavaraisuusaste % mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tavoitetaso hyvälle on n. 70 %. Alle 50 % merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus % kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selvitä veloista tulorahoituksella.

35 Kokonaistulot ja menot TULOT 1000 % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,9 Verotulot ,1 - Valmistus omaan käyttöön -22 Valtionosuudet ,0 Korkokulut 57 0,2 Korkotuotot Muut rahoituskulut 11 Muut rahoitustuotot 158 0,7 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 126 0,5 Tulorahoituksen korjauserät 161 0,7 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 Investointimenot ,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 723 3,1 luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 322 1,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 8 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset- Kassavarojen muutos [564] [153] 411

36 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Kuntakonsernin osuus (1000 ) Kotipaikka Konsernin omasta vieraasta tilikauden omistusosuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Kuntayhtymät P-K:n sos.- ja terveyspalv. ky (Siun Sote) Joensuu 1,67 % NuVa-kuntayhtymä Nurmes 20,83 % P-K:n koulutuskuntayhtymä Joensuu 1,5 % P-K:n maakuntaliitto Joensuu 1,54 % Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Valtimon Puustelli Valtimo 100 % Kiinteistö Oy Valtimon Lintinrivi Valtimo 100 % Osakkuusyhteisöt Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Nurmes 21,95 % Muut Kiinteistö Oy Säästöseppo Valtimo 45,99 % Asunto Oy Anitanrivi IV Valtimo 20,29 % Kiinteistöosakeyhtiö Valtimon Puustellissa ja Valtimon Lintinrivissä on yhteensä 64 huoneistoa. Ne muodostavat pääosan kunnan vuokrattavista asunnoista. Kunta vuokraa suoraan yhdeksää asuntoa. Valtimon kunta on eronnut Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymästä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun Sote) aloitti toimintansa ja samalla Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toiminta lakkasi. Valtimon kunnan ja Valtimon kunnan konsernin omistusosuus kuntayhtymästä on PKSSK:n omistusosuuden mukainen (1,67 %) PKSSK:n peruspääoman siirryttyä Siun Sotelle. Lieksan kaupunki myi Valtimon kunnalle ja Nurmeksen kaupungille osakkeensa Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:stä. Valtimon omistusosuus osakeyhtiöstä kasvoi 21,95 %:n ja Pikesistä tuli kunnan osakkuusyhteisö. Kunta myi omistamansa huoneiston Anitanrivi III:ssa kesäkuussa Muut yhteisöt on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen. Näitä yhteisöjä ovat Kiinteistö Oy Säästöseppo, Pielisen ajoharjoitteluratasäätiö sekä Asunto Oy Anitanrivi IV.

37 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäisen omistuksen eliminointi 37 Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöjen osalta on tehty voitto/tappio-kirjaus sekä hankintahintaoikaisu. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut, mukaan lukien kiinteistöverot, sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Sisäistä katetta ei ole. Suunnitelmapoistojen oikaisu Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Valtimon Lintinrivin rakennuksen poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että vastuu sosiaalipalvelujen tuottamisesta siirtyi alkaen Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle eli Siun Sotelle. Myös kunnan sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi Siun Soten palvelukseen vuoden 2017 alusta. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan Konsernin olennaiset tapahtumat, konsernivalvonta Kiinteistöosakeyhtiöiden asunnot ovat olleet hyvin vuokrattuina koko vuoden. Tytäryhtiöiden hallituksissa on kunnanhallituksen jäseniä ja niiden tilintarkastajana on toiminut sama Talvea Oy:n tilintarkastaja kuin kunnassakin.

38 Vuoden 2017 alusta aloitti toimintansa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote). Lieksan kaupunki irtaantui Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:stä alkaen. Valtimo ja Nurmes jäivät yhtiön osakkaiksi ja uusivat osakassopimuksen Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 5 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 126 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Laskennalliset vero Vähemmistöosuudet -1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 53,6 55,4 48,1 49,3 Vuosikate/poistot % 126,9 57,2 3,3 82,4 Vuosikate, /asukas , Asukasmäärä