Kolmiportaisen tuen kysymyksiä avin näkökulmasta. Turku

Transkriptio

1 Kolmiportaisen tuen kysymyksiä avin näkökulmasta Turku Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue

2 Kolmiportaisen tuen oikeudellisia ongelmia Pedagogisten asiakirjojen laatiminen Yhteistyö kodin kanssa Moniammatillisuus, suhde oppilashuoltoon (monialainen asiantuntijaryhmä?!) Erityistä tukea koskevan päätöksen tekeminen Hallintopäätöksen sisältö- ja muotovaatimukset kuuleminen, päätöksen perusteleminen Pääsääntöinen opetusryhmä koulun vaihto Oppiaineen yksilöllistäminen Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Toimivalta päätöksen tekemiseen Päätöksen täytäntöönpano Päätöksen purkaminen HOJKS Yhteistyö kodin kanssa HOJKS:n sisältö ja tarkistaminen Vaativan erityisen tuen oppilaat Aggressiiviset oppilaat Koulukuntoisuus Koulupäivän lyhentäminen erityiset opetusjärjestelyt (PeoL 18 ) Salassapito 2

3 Erityinen tuki Muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 :stä sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään 3

4 Pedagogisen selvityksen selvityksen laatiminen Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on hankittava: oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä Tätä prosessia ohjataan perusopetuslailla, ei oppilashuoltolailla! Oppilashuollon ammattihenkilöt tuovat tähän oman ammatillisen osaamisensa ja tietonsa oppilaasta, mutta eivät osallistu päätöksentekoon ) Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue

5 Tehostettu tuki vai erityinen tuki, pedagoginen selvitys, opetuspaikka Huoltaja katsoo, että hänen lapselleen toteutettu tehostettu tuki on ollut sisällöltään ja määrältään vähäistä. Annettu tuki on ollut toiselta luokalta neljännelle luokalle enimmäkseen työskentelyn etenemisen tukemista, e- kokeiden käyttöä ja kokeiden pilkkomista ja tukea läksyjen merkitsemisessä. Huoltaja katsoo, että jatkossa tehostettua tukea ilman siirtymistä erityiseen tukeen on mahdollista lisätä oppilashuollon, tukiopetuksen, osaaikaisen erityisopetuksen ja pedagogisten järjestelyjen osalta. Rehtorin lausunnon mukaan tehostettu tuki ei ole riittävää S:lle. S tarvitsee erityistä tukea ja pienemmän opetusryhmän tunne-elämänsä ja sosiaalisten taitojen tueksi. Koululla ei ole tarjota tähän tilanteeseen vaihtoehtoja. Tuen tarve ei liity yksittäisiin oppilaineisiin vaan on kokonaisvaltaista ja jatkuvaa. X on tehnyt S:lle erityisen tuen päätöksen huomioiden huoltajan toiveen V:n koulusta. Aluehallintovirasto toteaa, että rehtorin lausunnossa ja pedagogisessa selvityksessä ei ole tarkemmin eritelty, miksi tehostettu tuki ei ole S:lle riittävää. Pelkkä toteamus, että S tarvitsee erityistä tukea ja pienemmän opetusryhmän tunne-elämänsä ja sosiaalisten taitojen tueksi ei aluehallintoviraston käsityksen mukaan ole sillä tavoin yksilöity, että sen perusteella voitaisiin todeta tehostetun tuen riittämättömyys. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan S:n pedagoginen selvitys on Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen tehty erityisesti annetun tehostetun tuen muotojen osalta tehty siinä määrin puutteellisesti, että X:llä ei ole ollut riittävää selvitystä päätöksensä perustelemiseksi. Kun otetaan lisäksi huomioon se, että S:n koulupaikasi on huoltajan toiveen mukaisesti X:n päätöksessä osoitettu V:n koulu, eikä päätöksestä käy ilmi, onko koulussa rehtorin lausunnossa mainittua pienryhmää, aluehallintovirasto katsoo X:n päätöksen perustuvan niin puutteellisen selvitykseen, että palauttaa asian X:lle uudelleen käsiteltäväksi. 5

6 Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös Ennen päätöksen tekemistä kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään, huom! HaL 36 miten kuuleminen tehdään käytännössä! Tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä Määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. 6

7 Päätöksen tarkistaminen, kuuleminen, avioero, yhteishuoltajuus Huoltaja T hakee muutosta koulunjohtaja L:n tekemään päätökseen sillä perusteella, että huoltajaa ei ole kuultu ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä. Huoltaja ei ole keskustellut asiasta O:n luokanopettajan kanssa. H ei ole osallistunut pedagogisen selvityksen käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä, koska Wilmajärjestelmän kautta tulleessa viestissä ei ollut mainintaa siitä, että hän voisi olla paikalla. Huoltaja haluaisi oikeasti käydä päätökseen liittyvät keskustelut koulun henkilökunnan ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa.huoltaja vaatii koulunjohtajan päätöstä kumottavaksi. Lisäksi huoltaja vaatii, että O:lla säilyy henkilökohtainen avustaja, kuten lukuvuonna Koulun selvityksessä todetaan, että vaikka O:n tuen tarve on selvästi vähentynyt ja tarvetta henkilökohtaiselle koulunkäyntiohjaajalle ei enää ole, ovat koulunjohtaja ja luokanopettaja sitä mieltä, että oppilasta koskeva erityisen tuen päätös on edelleen lapsen edun mukaista eikä sitä tulisi purkaa. Oppilaan tuen tarpeet ovat kuitenkin vahvemmat kuin tehostetun tuen oppilailla. Sivistysjohtaja R toteaa koulunjohtajan ja luokanopettajan antamiin selvityksiin viitaten, että S:n koulun koulunjohtaja on huolehtinut oppilaan ja huoltajan kuulemisesta siten, että heillä on ennen asian ratkaisemista ollut tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Oppilaan huoltajat ovat allekirjoittaneet suostumuksensa erityisen tuen järjestämiseen ja heidät on kutsuttu oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen, jossa asiaa on käsitelty. Oppilaan huoltajan kanssa on myös keskusteltu asiasta ennen oppilashuoltotyöryhmän kokousta. Koska molemmat vanhemmat ovat oppilaan huoltajia, on koululla ollut perusteltu syy olettaa, että huoltajat keskustelevat myös keskenään oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 7

8 Aluehallintoviraston ratkaisu Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 5 :n nojalla lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Aluehallintovirasto katsoo selvitetyksi, että huoltaja T:aa ei ole ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä kuultu hallintolain 34 :ssä säädetyllä tavalla, koska koulunjohtaja L päätöksentekijänä ei ole ennen asian ratkaisemista varannut huoltajalle tilaisuutta lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Aluehallintovirasto ei pidä hallintolain 34 :ssä säädettynä kuulemisena sitä, että luokanopettaja on keskustelut asiasta vain toisena huoltajana toimivan äidin kanssa varmistamatta, että myös isällä on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Hallintolain 34 :n mukaisesta kuulemisesta ilmoittamisessa olisi tullut lisäksi ottaa huomioon hallintolain 36, jonka mukaan asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. Aluehallintoviraston saaman selvityksen mukaan huoltajalle on lähetetty Wilma-viesti, jossa kerrotaan, että O:n pedagogista selvitystä käsitellään S:n koulun oppilashuoltotyöryhmässä Viestistä ei suoraan ilmene, että kyseessä on huoltajalle tarkoitettu kutsu ja että huoltajan tulisi määräaikaan mennessä lausua mielipiteensä ja vaatimuksensa ko. asiasta. Huoltajalla ei myöskään ole ollut mahdollisuus etukäteen tutustua ao. asiakirjoihin. Mikäli hallintolain 34 :n mukainen kuuleminen oli tarkoitus suorittaa järjestetyssä tilaisuudessa S:n koululla, siitä ilmoittamisessa olisi tullut noudattaa hallintolain 36 :ää. Saadun selvityksen mukaan näin ei ole toimittu. Koska huoltajaa ei ole ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuultu siten, kuin hallintolain 34 ja 36 :issä säädetään, päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi aluehallintovirasto katsoo oikeaksi hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja palauttaa asia koulunjohtaja Ln käsiteltäväksi. 8

9 Pedagoginen selvitys, oppilaan kuuleminen Oikaisuvaatimuksen mukaan keskeinen virhe oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on sen pohjana olleen pedagogisen selvityksen puutteellisuus. S:llä ei ole sellaista syvää erityisen tuen tarvetta kuin L:n koulun laatimassa pedagogisessa selvityksessä virheellisesti väitetään. Päätöstä pidetään virheellisenä myös sen vuoksi, että siinä on täysin jätetty mainitsematta, että S:n aiempi Asperger kirjon diagnoosi on purettu, kun erikoislääkäri A muutti arvionsa perusteella diagnoosin pois autismikirjon häiriöstä kielellisen kehityksen semanttispragmaattiseksi häiriöksi. Vanhemmat ovat kevään 2017 aikana samoin kuin myös K:n viittaamassa neuvottelussa tuoneet esiin sen, että L:n koulun ja erityisesti S:n luokanvalvojan toimesta S:n erityisen tuen tarvetta on jatkuvasti ja järjestelmällisesti liioiteltu. Koska kyse on kiistanalaisesta oppilaan erityisen tuen tarpeen arvioinnista, olisi K:n tullut ottaa huomioon perusopetuslain 17. Sen mukaan pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Jos K ei luota erikoislääkäri A:n ja neuropsykologian erikoispsykologi H:n ja PsM, neuropsykolgiaan erikoistuvan psykologin E:n arvioihin, hänen olisi tullut teettää uudet arviot toisten asiantuntijoiden toimesta. Vähintään K:n olisi tullut selvittää, miksi S:n vanhempien L:n koululle ja kaupungille toimittamia lääketieteellisiä tai psykologisia asiantuntijalausuntoja ei ole otettu L:n koulun laatimassa pedagogisessa selvityksessä mitenkään huomioon ja miksi niitä ei arvioida muutenkaan K:n päätöksen perusteluissa. K:n päätöksen perusteluissa ei mainita myöskään mitenkään sitä, että S:n omaa mielipidettä tai toiveita koulupaikastaan olisi jotenkin selvitetty ja mikä merkitys hänen mielipiteilleen annetaan 9

10 Aluehallintoviraston ratkaisu Aluehallintovirasto katsoo selvitetyksi, että muutoksenhaun kohteena oleva S:n koulupaikkaa koskeva päätös on tehty puutteellisen selvityksen perusteella, koska: 1. S:ää ei ole asiassa kuultu ennen päätöksentekoa. 2. Päätös on perustunut yksipuolisesti L:n koululla tehtyyn pedagogiseen selvitykseen eikä siinä ole otettu huomioon huoltajien K:lle ennen pidettyä palaveria toimittamia lausuntoja.k:n olisi päätöksenteossaan tullut ottaa huomioon asiantuntijalausunnossa esitetyt suositukset S:n koulunkäynnin järjestämisestä, jotka tukevat S:nn sijoittamista yleisopetuksen ryhmään, jossa hänellä on mahdollisuus käyttää myös toista kotikieltään. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan S:n edun ja edellytysten mukaista edellä mainittujen asiantuntijalausuntojen perusteella on, että hänen opetuksensa järjestetään P:n koulun X:n luokalla. Tämän vuoksi aluehallintovirasto harkitsee oikeaksi hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja muuttaa muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä hallintolain 49g :n nojalla niin, että S:n koulupaikaksi osoitetaan P:n koulu. 10

11 Opetuksen järjestämispaikka Aluehallintoviraston saaman selvityksen mukaan T:n sosiaaliset taidot ovat varsin heikot ja hänelle tulee riitaa usein toisten oppilaiden kanssa. Hän on käyttäytynyt toistuvasti aggressiivisesti muita oppilaita kohtaan ja tarvitsee jatkuvan kontrollin käyttäytymisensä säätelyyn niin, ettei hän vahingoita muita oppilaita. Aluehallintoviraston saama selvitys ei kiistatta tue oikaisuvaatimuksen tekijöiden väitettä siitä, että aggressiivisen käyttäytymisen syynä olisi yhden oppilaan häneen kohdistama koulukiusaaminen, vaan aggressiivinen käyttäytyminen on jatkunut koko koulunkäynnin ajan kohdistuen useisiin oppilaisiin. Selvityksen mukaan aggressiivisen käyttäytymisen kohteena olevat oppilaat valikoituvat satunnaisesti. Saadun selvityksen mukaan T:nn siirtämistä opiskelemaan pienryhmässä on harkittu jo hänen aloittaessaan ensimmäisen luokan, mutta silloin päädyttiin kuitenkin sijoittamaan hänet K:n koulun yleisopetuksen ryhmään, jossa oli 15 oppilasta ja koulunkäyntiavustaja. Opetusryhmä on sittemmin kasvanut 20 oppilaan ryhmäksi, ja T:n aggressiivista käyttäytymistä ei ole saatu koulussa loppumaan, vaan hän tarvitsee oppimisensa tueksi pienemmän opetusryhmän. K koulussa ei ole pienryhmää, johon T voitaisiin sijoittaa. Tämän vuoksi on perusopetuslain 17 :n 1 momentin nojalla perusteltua järjestää hänen opetuksensa hänen etunsa ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen erityisluokalla, S:n koulun pienryhmässä. 11

12 Opetuksen järjestämispaikka, lapsen etu Aluehallintoviraston saaman selvityksen mukaan oppilas tarvitsee asiantuntijalausuntojen perusteella perusopetuslain 17 :ssä tarkoitettua erityistä tukea, joka muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Kunnan antaman selvityksen mukaan oppilaan opetus on järjestetty T:n koulun kahden oppilaan erityisryhmässä, jossa on opettajan lisäksi koulunkäyntiavustaja. T:n koulu on oppilaan lähikoulu. Ottaen huomioon perusopetuslain 17 :n 1 momentin säännöksen, jonka mukaan erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla aluehallintovirasto katsoo, että kunta on voinut sijoittaa oppilaan hänen lähikoulunsa T:n koulun erityisluokkaan riippumatta siitä, että ko. luokan opettajalla ei ole erityisopettajan tai erityisluokanopettajan kelpoisuutta. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 :n säännös väliaikaisesti opetusta antavan opettajan kelpoisuudesta koskee myös erityisopetusta väliaikaisesti antavan opettajan kelpoisuutta. Näin ollen oppilaan oikeutta saada perusopetuslain 3 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta ja perusopetuslain 17 :n 1 momentissa säädettyä erityistä tukea ei ole asiassa loukattu. Tämän vuoksi aluehallintovirasto harkitsee oikeaksi hylätä valituksen. Turun hallinto-oikeus: Huoltajien valitus avin päätöksestä hylättiin avin päätöksessä esitetyin perustein. 12

13 Erityisen tuen päätös, yksilöllistäminen 5. luokan oppilas opiskelee koulun pienryhmässä. Oppiainesisältöjen lisääntyessä ja vaikeutuessa hänelle on tullut ongelmia yleisen opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi hänen kannaltaan on hyvä yksilöllistää opetus kaikissa oppiaineissa osana erityisen tuen tukitoimia. Opettaja on tehnyt asiaan liittyvän pedagogisen selvityksen ja pitänyt keskustelupalaverin ryhmäkoti Huvipaikan henkilökunnan kanssa. Päätöstä tukee myös viimeisin psykologin tekemä tutkimus ja siihen liittyvä lausunto. Rehtorin päätöksen mukaisesti oppilas siirrettiin opiskelemaan kaikkia oppiaineita yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti lähtien. Oppilaan HOJKSiin lisätään oppiaineiden yksilölliset sisällöt ja tavoitteet sekä arviointiperusteet. Opiskelu jatkuu pienryhmässä, LSAVI: Aluehallintovirasto ei pidä Opetushallituksen määräyksen mukaisena sitä, että kaikkien oppiaineiden oppimäärät on yksilöllistetty perustelematta päätöstä kunkin oppiaineen osalta erikseen, vaan päätös on tehty vain oppilaan oppimisedellytyksistä tehdyn kokonaisarvion perusteella. Tässä menettelyssä oppiaineiden erilaisuutta ja oppilaan edellytyksiä saavuttaa kunkin oppiaineen yleiset tavoitteet ei ole riittävästi selvitetty. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen ei ole myöskään Opetushallituksen määräyksen edellyttämällä tavalla selvitetty yksilöllistettyjen oppimäärien mahdollisia vaikutuksia jatko-opintoihin. Koska rehtorin päätös on tehty Opetushallituksen määräyksen vastaisesti, aluehallintovirasto harkitsee oikeaksi hyväksyä valituksen ja palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi 13

14 Erityisen tuen päätös ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista 17 4 Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Tarkistetaan siten kuin 17 :n 2 momentissa säädetään. 14

15 Erityisen tuen päätös ilman pedagogista selvitystä ja tehostettua tukea Päivähoidon johtaja VIRANHALTIJAPÄÄTÖS ASIA Erityisen tuen piiriin siirtäminen Asianosaiset :Liisa ja Pekka Pekkanen, Paavo Pekkasen huoltajina PÄÄTÖS Paavo Pekkanen siirretään erityisen tuen piiriin. Asiantuntijalausunnon mukaan Paavo tarvitsee tukea käyttäytymisensä säätelyssä. Opetus annetaan Varsakedon päiväkodin esiopetuksen pienryhmässä. Allekirjoitus Aino Aamunkoitto, päivähoidon johtaja MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Lounais- Suomen aluehallintovirastolta 15

16 HOJKS Aluehallintovirasto toteaa HOJKS:n kuuluvan olennaisena osana erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden pitkäjänteisen oppimisen takaamiseen. Aluehallintovirasto katsoo siten aiheelliseksi saattaa opetuksen järjestäjän tietoon käsityksensä perusopetuslain 17 a :n oikeasta tulkinnasta, joka edellyttää HOJKS:n laatimista erityisopetusta saavalle oppilaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajan toistuvat sairauslomat eivät ole perusteltu syy HOJKS:n laatimisen viivästymiselle. Aluehallintovirasto lähettää lisäksi opetuksen järjestäjän tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun(oa , Dnro 1812/4/00), jossa myös korostetaan HOJKS:n merkitystä oppilaan oikeuksien toteutumisen kannalta. 16

17 Vammaisten lasten oikeus perusopetukseen ja HOJKS ( EOA ,Dnro 1812/4/00) EOA Paunio katsoi, että perusopetuslain 17 :n mukaan erityisopetukseen otetulle lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Opetushallituksen antaman määräyskirjeen mukaan sen toteutumista on arvioitava säännöllisesti. Kyseessä olevan lapsen kohdalla suunnitelman toteutumista ei ollut selvityksen mukaan arvioitu sellaisen lukuvuoden aikana, jona hän oli vaihtanut mukautetun opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta yleisopetukseen ja odotti paikkaa toisen koulun erityisluokkaan. OA kiinnitti huomiota myös siihen, että opetuksen henkilökohtaisessa suunnittelussa olisi voitu ottaa paremmin huomioon moniammatillinen asiantuntemus ja opetuksen ja terveydenhuollon välinen yhteistyö perusopetuslain esitöiden ja opetushallituksen määräyksen mukaisesti. 17

18 Voimakeinojen käyttö oppilaan rauhoittamisessa, LSAVI/344/ /2015 Oikeuskäytännössä ja aluehallintoviraston laillisuusvalvonnassa on katsottu, että opettajan virkatehtäviin kuuluu järjestyksen ylläpitäminen koulussa. Tässä tarkoituksessa rehtorilla ja opettajalla on katsottu olevan oikeus oppilaan rauhoittamiseen voimakeinoin. Lausuntopyynnössänne kuvattua sylihoitoa voidaan pitää tällaisena oppilaan rauhoittamisena, joka on sallittu oppilaan itsensä ja muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Rauhoittamisessa tulee kuitenkin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti käyttää vain sellaisia voimakeinoja, jotka ovat oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen perusteltuja. Lausuntopyynnössänne kuvattua nakkihoitoa aluehallintovirasto ei pidä perusopetuslain mukaisena rauhoittamiskeinona. Siinä puututaan oppilaan perustuslaissa turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tavalla, jota ei voida pitää voimakeinojen käytössä noudatettavan suhteellisuusperiaatteen mukaisena. Se on aluehallintoviraston käsityksen mukaan myös oppilasta nöyryyttävä keino ylläpitää järjestystä koulussa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on mm. ratkaisussaan Dnro 3013 katsonut, että peruskoulun oppilaan kurinpidossa ei voitu käyttää nöyryyttävää seisottamista. YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksen 28 artiklan 2. kohdan mukaan sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että kurinpito kouluissa tapahtuu tavalla, joka on lapsen ihmisarvon mukaista ja sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan oppilaan kääriminen maton sisälle ei ole hänen ihmisarvonsa mukaista eikä sopusoinnussa lastenoikeuksien yleissopimuksen kanssa. 18

19 Mitä yksilökohtainen opiskeluhuolto ei ole? Opetusta Oppilasarviointia Kolmiportaista tukea Yleistä moniammatillista yhteistyötä: tiimityö, verkostopalaveri, moniammatillinen yhteistyö Kurinpitoa Lastensuojelua 19

20 Opetuksen järjestäjän tiedonsiirtovelvollisuus PeoL 40 4 Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tämän lain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestämään opetukseen, toimintaan tai koulutukseen aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. (ns. nivelvaiheen tiedonsiirto alle 18-vuotiaiden osalta helpommaksi) Velvoittaa oma-aloitteisesti siirtämään tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen järjestämiseksi (vrt. oppilas- ja opiskelijahuoltol 23 2, joka edellyttää opiskeluhuoltoa koskevien tietojen osalta suostumusta) Myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue

21 Opetuksen järjestäjän tiedonsaantioikeus PeoL 41 Opetuksen järjestäjällä oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä jos tiedot ovat välttämättömiä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta arviointi tapauskohtaisesti Velvoite antaa tietoja koskee sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia välttämätöntä niiden ongelmien estämiseksi, joita esiintyy tilanteissa joissa lapsi on saanut hoitoa yksityisellä sektorilla Sosiaalihuollon asiakaslaki 20 : vastaava oikeus sosiaaliviranomaisilla saada tietoja esim. kouluviranomaisilta Terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä ei vastaavaa tiedonsaantioikeutta (tiedot hankitaan potilaalta tai huoltajalta) Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue

22 Hallinnon oikeusperiaatteet HaL 6 Tasapuolisuus Perustuslain 6 : ihmisten yhdenvertaisuus Viranomainen soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee Ratkaisutoiminnan johdonmukaisuus Tarkoitussidonnaisuus Velvollisuus käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on laissa määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi Puolueettomuus Päätöksenteko ja toiminta objektiivisesti perusteltavissa Suhteellisuus Toimet oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden Tärkeä merkitys erityisesti epäedullisia seuraamuksia asetettaessa Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue

23 KIITOS! Yhteystiedot: Puh Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue