ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

2 1. TOIMIPISTEEN TIEDOT (esiopetusyksikön/ ryhmän rakenne ja erityispiirteet, henkilöstö). Lintulan päiväkodissa toteutetaan vuorohoitoa ja esiopetusta. Työskentelemme lasten parhaaksi yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa (esim. neuvola ja lasten- ja nuorten psykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja). Kasvatusta, opetusta ja hoitoa toteutetaan lapsilähtöisesti.; lapsen kulttuuritausta ja yksilöllisyys huomioiden, kannustavassa ja kiireettömässä ilmapiirissä nauttien arjen asioista. Lintulan päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää: Melukylä, Kissankulma, Päivänsäteet ja Menninkäiset. Lapsia on hoidossa noin Lasten ikäjakauma on 0-7 vuotta. Lapset ovat pääsääntöisesti iältään Melukylän lapsiryhmässä vuotiaita, Kissankulman lapsiryhmässä vuotiaita, Menninkäisten lapsiryhmässä vuotiaita ja Päivänsäteiden lapsiryhmässä alle 2 - vuotiaita. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja sen piiriin kuuluvat kaikki alle kouluikäiset lapset. Koulua edeltävänä vuonna lasten kanssa harjoittelemme erityisesti sosiaalisia- sekä ryhmätaitoja leikin ohella. Esiopetus toteutuu ma-pe, 4h/ pv, koulujen luku- sekä loma-aikojen mukaan ja esiopetusaika sisältyy lapsen hoitoaikaan. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti klo 8-17 välillä. Esiopetus voi toteutua vuoropäiväkodissa esim. klo tai tai 9-13, eli käytännössä hyvin joustavasti perheitä palvellen. Yhteystiedot: Lintulan päiväkoti Linnustontie Orimattila. Puhelinyhteystiedot: päiväkodinjohtaja Kati Hostikka varajohtaja Sari Kaurama

3 Sininen siipi: Mennikäiset Päiväsäteet Vihreä siipi: Melukylä Kissankulma Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Melukylässä työskentelevät opettajina Satu Väliahdet ja Virpi Hattunen. Hoitajina työskentelevät Tiina Lievonen ja Heidi Lehtonen sekä avustajana Riitta Peltonen.

4 Lintulan päiväkodin päiväjärjestys: - klo aamupala - ulkoilu ja leikki - klo lounas - päivälepo - klo välipala - ulkoilu ja leikki - klo päivällinen. Päivällinen tarjotaan lapsille, joiden hoidontarve vanhempien työstä johtuen kestää yli kello leikki - iltapala Iltapala tarjotaan lapsille, joiden hoidontarve vanhempien työstä johtuen kestää yli klo 20. Yö- ja viikonloppuhoito toteutetaan päiväkodin sinisessä siivessä. 2. YKSIKÖN TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITTEET Lintulan päiväkodin esiopetuksen toiminnan punaisena lankana on hyvä ja turvallinen toiminta, opetus ja kasvatus. Toiminta rakennetaan vastaamaan lasten ikä- ja kehitystarpeita. Leikille on aikaa ja tilaa. Oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti, tavoitteellisesti ja ohjatusti sekä leikeissä että arjen vuorovaikutustilanteissa, lasten keskinäisessä sekä aikuisten ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa. Kaikki tunteet ovat sallittuja, elämää opitaan pienin askelin. Aikuinen toimii lapselle oppimisen peilinä. Vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat käyttäytymisen malleja, joita käyttävät toimiessaan arjen tilanteissa niin lasten kuin aikuisten kanssa. Tilanteita ennakoidaan ja toimitaan mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä ja jaetuissa ryhmissä, jotta arki olisi lapsille mukavaa kohdata. Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Huomioidaan perheiden kohtaamistilanteet arjessa sekä lapsen saapuessa päiväkotiin että lasta haettaessa. Aikuisen läsnäolo ja lapsen kohtaaminen on tärkeää.

5 3. OPPIMISKOKONAISUUDET JA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

6 KIELEN RIKAS MAAILMA Kielelliset taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologia S-2 Tavoitteet - Lapsi puheen tuottajana ja ilmaisijana - Luonnollinen ja vastavuoroinen vuorovaikutus - Kielellinen tietoisuus - Kuunteleminen ja havainnollistaminen - Luova ilmaisu, kerronta ja muistin kehittyminen - Kirjallisuus: sadut, lorut, riimit ja rytmitykset - Käsitteiden hallinta ja sanavaraston vahvistuminen - Tablettiin tutustuminen Toiminnan kuvaus - Ymmärtää ja osaa käsitellä kuulemaansa, toimiminen ohjeen mukaan - Sanoitetaan asioita ja käytetään tarvittaessa kuvia apuna arjen tilanteissa - Vastuun ottaminen omasta toiminnasta, kysyminen, kyseenalaistaminen ja ryhmässä puheenvuoron ottaminen - Rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään esim. oma kerronta / muu suullinen ilmaisu, kielellä leikkiminen ja ilmaisun vapaus - Tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja esim. kaverisuhteiden luomisessa - Sanarytmi, alku- ja loppuäänne, kirjain /äänne - Ruoka- ja päiväpiirit, ryhmässä toimiminen, pienissä ryhmissä toimiminen, leikki ja pelaaminen - Kirjojen lukeminen, sadut, lorut ja riimit, suujumppa - Käytetään Orimattilan kirjastoautoa lastenkirjallisuuden lainaamisessa (lapsetkin voivat tehdä itsenäisiä kirjavalintoja)

7 - Omien työskentelyvihkojen käyttö ja tabletin käyttö esim. Ekapelin pelaaminen. Tuetaan lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. - Orimattilan kaupungissa esioppilaille tehdään seulontatehtävät, joissa kartoitetaan lasten kielellinen ja matemaattinen valmius syksyllä ja keväällä. - Suomi toisena kielenä S2- lapsille tehdään Lauran-päivä tai Kieliraketti- testit, joilla kartoitetaan suomen kielen taitotasoa. Alle esiopetusikäisille tehdään Kettu-testi. Lisäksi näille lapsille täytetään yhdessä huoltajan kanssa kaksikielisyyden suunnitelma, joka liitetään lapsen omaan leops- suunnitelmaan. Orimattilan kaupungin esioppilaille täytetään yhteistyössä huoltajan kanssa kouluun tiedonsiirtolomake, joka lähetetään lapsen alkuopettajalle huoltajan suostumuksella.

8 ARVIOINTI Melukylän esiopetuksessa hyödynnettiin soveltaen Salainen maa-esiopetusmateriaalia äidinkielen ja Hauska matka-esiopetusmateriaalia matematiikan osalta. Esikoululaisilla oli käytössään omat vihkot, joihin he työstivät käsiteltyjä asioita. Välillä he myös tekivät monistetehtäviä, mutta pääpaino oli toiminnallisessa tekemisessä. Esiopetusvuoden alussa sovittiin ryhmän yhteiset säännöt ja päivärytmi havainnollistui kuvin. Selkeä päivärytmi auttoi lapsia jäsentämään ja ennakoimaan päivän kulkua. Päivää rytmittivät esiopetushetkien lisäksi ruokapiiri ennen lounasta ja päiväpiiri ennen välipalaa. Näissä hetkissä pääpaino oli kirjojen ja satujen lukemisessa, suujumpassa, riimittelyissä ja loruissa, vapaassa esiintymisessä sekä kuuntelemistaitojen opettelemisessa. Yhteisiä koettuja asioita käytiin lävitse ja samalla opeteltiin käsitteiden hallintaa ja sanavarasto vahvistui. Talvella pidettiin pienimuotoinen r-koulu ja leikiteltiin muutenkin suomen kielellä. Esikoululaiset opettelivat mm. sanarytmejä, riimipareja ja tavutuksia, kirjainten alku- ja loppuäänteitä, erottamaan kaksoiskonsonantteja sanan keskeltä sekä nimeämään kirjaimia. Esikoululaiset osallistuivat toimintaan innokkaasti ja olivat kiinnostuneita kirjaimista. Lukivalmiudet kehittyivät kaikilla. Itsensä ilmaisua ja vapaata kerrontaa harjoiteltiin esim. pienillä esiintymisillä, leluesittelyillä ja omien kuulumisten kertomisella. Ryhmässä korostettiin arjen vuorovaikutustaitojen kartuttamista. Lapset olivat innokkaita esiintymään ja keksimään omia esityksiä. Orimattilan kirjastoautoa käytettiin ahkerasti lasten kirjojen lainaamisessa. Sanomalehtiviikolla esikoululaiset tutustuivat Etelä-Suomen sanomiin viikon ajan, mediataitoja opeteltiin muutenkin tabletin avulla mm. tutustumalla Ekapeliin. Esikoululaiset tutustuivat myös taidemuseoretken yhteydessä Orimattilan kirjastoon. Retki onnistui hyvin ja lapset olivat kiinnostuneita sekä taidemuseon näyttelystä sekä kirjaston esittelystä. Esiopetusryhmässä oli kuluneella kaudella kaksi S2-lasta. Suomen kielen taitojen kartoittamisessa käytimme Lauran päivä ja Kieliraketti materiaaleja. Leops-keskustelujen yhteydessä teimme S2-lapsille yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelman. S2-lapsille pidettiin myös omia suomenkielen harjoitustuokioita ja Veo Marjaana Rautakoski piti myös kielellisen tietoisuuden harjoituksia niitä tarvitseville. Esikoululaisille tehtiin seulontatehtävät heti syksyllä, joilla kartoitettiin kielellinen ja matemaattinen valmius. Seulontatehtäviä jatkettiin osalla esikoululaisista toimintakauden aikana talvella ja keväällä.

9 TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI Matemaattiset taidot Tavoitteet - Tietojen ja taitojen kehittyminen ja herätteleminen - Matematiikan tietoisuuteen tutustuminen - Hahmottaminen - Syy- ja seuraussuhteet - Ongelmanratkaisu - Aikakäsitteet Toiminnan kuvaus - Tietojen ja taitojen herätteleminen arjen toiminnoissa ja leikeissä - Tutustutaan lukualueille 0-20 erilaisten harjoitusten avulla - Matemaattisten tietojen ja taitojen harjaannuttaminen esim. luokittelu, vertailu ja mittaaminen oman kokemuksellisuuden kautta leikeissä, lauluissa, loruissa, peleissä, liikunnassa Ympäristökasvatus Teknologia - Lähiympäristöön tutustuminen - Luonnon havainnointi ja tarkkailu - Luonnon kunnioittaminen ja kestäväkehitys - Vuodenaikojen vaihtuminen arjessa - Liikenne- ja turvallisuuskasvatus - Kotiseudun tunteminen ja tutustuminen - Retket/kävelyretket lähiympäristöön - Seurataan luonnon vuoden kiertokulkua, pienet ihmeet, roskien lajittelu - Päiväjärjestys, keskustellaan päivän tapahtumista ja kulusta (päiväjärjestys kuvitettuna) - Liikennesäännöt, liikennekasvatusviikko ja huomioliivin käyttö kävelyretkillä - Osana kulttuurikasvatusta kotiseutumuseoon tutustuminen (ja mahdollisesti muuhun Orimattilan museoon tutustuminen). Kulttuurisuunnitelmaan sisältyvän projektin toteutamme kotiseutumuseon vierailun pohjalta. Näin toteutamme osaltamme Orimattilan kulttuurisuunnitelmaa v Uimahallikäynnit mahdollisuuksien mukaan

10 ARVIOINTI Matematiikka: Matemaattisia taitoja harjoiteltiin arjen toiminnoissa ja leikeissä, ohjatuissa esiopetushetkissä. Päivittäin käytiin lävitse kalenteri, jossa opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään luku- ja aikakäsitteitä. Laskemista: yhteen- ja vähennyslaskutaitoja harjoiteltiin mm. päässälaskujen avulla. Lukujonotaitoja sekä lukujen hajotelmia harjoiteltiin esim. omenalukusuoran avulla ja sekä käyttämällä nappeja pienissä laskutehtävissä. Matematiikkaa sisältyi myös liikuntahetkiin- ja kim- leikkeihin. Kellonaikoja harjoiteltiin ahkerasti askarrellen mm. omat kellot. Osa lapsista oppi tunnistamaan kellonaikoja. Mittaamista opeteltiin käyttämällä mm. omia kehonosia apuna, massaan / painoon tutustuttiin punnitsemalla tavaroita omatekoisella henkarivaakalla sekä käyttämällä oikeaa vaakaa lasten punnitsemiseen. Rahaan tutustuttiin tutustumalla leikkirahoihin, jotka muistuttivat oikeita euroja. Lapset leikkivät myös kauppaleikkejä, joissa oli mukana leikkirahat. Matematiikan tuokioilla oli myös luokittelua, vertailua, muotoihin tutustumista ja aikakäsitteitä. Esikoululaiset olivat innostuneita laskutehtävistä etenkin toiminnallisia harjoituksia tehtäessä. He olivat myös innostuneita kortti ja lautapeleistä. Ympäristökasvatus- ja teknologia: Esikoululaisten kanssa retkeiltiin paljon lähiympäristössä. Syksyllä teimme useita kävelyretkiä lähimetsään ja seurasimme luonnonkiertokulkua. Kävelyretket jatkuivat läpi toimintakauden ja metsästä tulikin lasten suosikki leikkipaikka. Liikennekasvatusviikolla tutustuimme lähiympäristön liikennemerkkeihin ja keskustelimme muutenkin liikenteessä käyttäytymisestä. Kävelyretkille lapset lähtivät mielellään ja niillä käytettiin aina huomioliivejä. Osana kulttuurikasvatusta esikoululaiset tutustuivat Orimattilan taidemuseoon ja kirjastoon. Kulttuurisuunnitelmaan sisältyvä projekti toteutettiin tutustumalla Orimattilan historiaan kirjojen avulla ja esikoululaiset saivat tuoda vanhoja leluja päiväkotiin ja pukeutua vanhanajan vaatteisiin. Keväällä käytiin tutustumassa myös Orimattilan kotiseutumuseoon. Kulttuurisuunnitelman projekti ei toteutunut aivan suunnitellusti, koska vierailu kotiseutumuseoon siirtyi syksystä kevääseen museohenkilökunnan sairastumisen vuoksi. Kestävää kehitystä esikoululaiset harjoittelivat esim. roskien / jätteiden lajittelulla ja hyödyntämällä askarteluissa kierrätysmateriaalia. Uimahallikäynnit toteutuivat toukokuussa ohjattuine uimakertoineen.

11 ILMAISUN MONET MUODOT Musiikki Tavoitteet - Kuuntelu ja oma tuottaminen - Musiikin ilo, omat elämykset ja kokemukset Toiminnan kuvaus - Rytmi, laulu, soittimiin tutustuminen, soitto, riimittely, tanssi, ryhmän ja siiven yhteiset lauluhetket - Vuoden kierto rytmittää musiikkia. Laulut vuodenaikojen mukaan. (Sisältyen juhlat ja pyhäpäivät.) Käsityö Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu Tekemisen ilo ja oppiminen ja onnistuminen - Kaikessa tekemisessä on tärkeää oman yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden tukeminen sekä vahvistaminen, että toisen arvostaminen, yhdessä tekeminen. - Tutustutaan eri materiaaleihin, välineisiin, tekniikkoihin, monipuolinen materiaalien käyttö - Taiteeseen tutustuminen: muodot ja keinot, kauneuden kokeminen, havainnointi ja kokemuksellisuus - Vuoden kierto rytmittää tekemisiä esim.: askartelut / piirustukset yms. muut kädentyöt Suullinen ja kehollinen ilmaisu Suullinen ja kehollinen ilmaisu tavoitteet: - Lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä leikitään ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä - Lasten omia kokemuksia ja havaintoja asioista työstetään yhdessä ilmaisun keinoin - Lasten kanssa luetaan kirjoja, satuja, lauletaan, riimitellään ja keksitään itse satuja ja tarinoita - Asioista keskustellaan ja niiden pohjalta voidaan esim. piirtää - Lapset saavat itse keksiä omia esityksiä - Yhteiset leikit esim. pantomiimi

12 ARVIOINTI Musiikki: Esikoululaisten kanssa laulettiin ja musisoitiin viikoittain. Isojen siiven yhteisiä lauluhetkiä pidettiin salissa laululeikkien merkeissä joka toinen viikko, ja koko päiväkodin yhteisiä lauluhetkiä vietettiin kerran kuussa. Lauluhetkissä huomioitiin vuodenkierto ja siihen liittyvät teemat ja perinteet. Esikoululaiset olivat hyvin innokkaita osallistumaan ja laulamaan sekä oppimaan uusia lauluja. Käsityö, kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu: Esikoululaiset tutustuivat erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Metsä- / kävelyretkien antia hyödynnettiin askarteluissa ja toteutuneita tapahtumia kuvitettiin omiin vihkoihin. Vuodenkierto heijastui tuotoksissa esim. joulu-, talvi- ja pääsiäisaskartelut. Esikoululaiset ompelivat äitienpäiväksi liinat. Esikoululaiset olivat innokkaita ja osaavia kädentaitajia. Suullinen ja kehollinen ilmaisu: Esikoululaisten kanssa luettiin paljon kirjoja ja satuja. Niiden pohjalta keskusteltiin ja lapset saivat keksiä omia esityksiä. Omat laulu-, pantomiimi- ja temppuesitykset olivatkin hyvin suosittuja ja esikoululaisten ykköstoivomuksia. MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME Historiallinen näkökulma Eettinen näkökulma Katsomuksellinen näkökulma Tavoitteet - Oikean ja väärän erottaminen - Erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen - Toisen kunnioittaminen ja koskemattomuus - Hyvät tavat - Kristillinen perinne ja perinteiden kunnioittaminen Toiminnan kuvaus - Opetellaan toimimaan ryhmässä toiset hyväksyen, keskustellaan erilaisuudesta yms. ja luodaan ryhmän yhteiset pelisäännöt. - Opetellaan hyviä käytöstapoja esim. anteeksi, ole hyvä, ruokatoivotukset ja tervehdykset.

13 - Perheiden ja heidän oman vakaumuksen kunnioittaminen - Ryhmän omien sääntöjen luominen ja kunnioittaminen - Toiminnassamme otamme huomioon perheiden vakaumuksen tai uskonnollisen suuntauksen. - Päiväkodissa perinteet (esim. isovanhempien päivä) ja juhlapyhät huomioimme toiminnassamme esim. lauluhetkissä. Juhlapyhien aikaan ruoka saattaa olla perinteisiin viittaavaa esimerkiksi jouluateria. ARVIOINTI Historiallinen näkökulma: Esiopetuksessa perinteitä käytiin läpi mm. kotiseutumuseossa vierailtaessa ja tutustuessa vanhoihin leluihin. Muuten perinteitä huomioitiin mm. viettämällä koko päiväkodin yhteistä isovanhempien päivää laululeikkien ja kahvittelun merkeissä. Päivä sai suuren suosion ja vieraita oli paljon. Päiväkodin joulujuhla järjestettiin salissa ja jouluaterialla maisteltiin perinteisiä jouluruokia mm. lohta ja joululaatikkoa. Joulujuhlasta muodostui tunnelmallinen lasten esitysten ja piparitarjoilujen merkeissä. Kevätjuhla vietettiin perinteiseen tapaan päiväkodin pihalla. Juhla sujui lasten esitysten, esikoululaisten muistamisen ja todistusten jaon merkeissä. Eettinen näkökulma: Esikoululaiset opettelivat toimimaan ryhmässä toiset huomioiden. Hyviä käytöstapoja opeteltiin kuvien avulla mm. keskustelutaitoa eli kuuntelemista ja puhumista ja syksyllä sovittiin omat ryhmän pelisäännöt. Näihin sääntöihin jouduttiin palaamaan aika-ajoin. Katsomuksellinen näkökulma: Esikoululaiset osallistuivat joulukirkkoon Orimattilan kirkossa ja pääsiäisvaellukseen kirkon pappilassa. Joulukertomus esitettiin pöytäteatterina. Lapsen kuuluessa eri kieli- ja kulttuuriryhmään tai uskontokuntan kuuntelimme perheen toiveita ja huomioimme ne toiminnassamme järjestäen hänelle muuta toimintaa.

14 KASVAN JA KEHITYN Liikunta Tavoitteet - Lapsen innostaminen liikkumiseen, ilo - Perusliikuntamuodot - Tutustuminen erilaisiin liikkumisen muotoihin ja välineisiin. - Kehon tuntemus, karkea- ja hienomotoriikka, silmän ja käden yhteistyö - Liikunnalliset leikit Toiminnan kuvaus - Jumpat, aistiradat, temppuradat päiväkodin salissa ja ulkona pihalla - Tutustutaan eri välineisiin esim. leikkivarjo, pallot yms. - Vuodenaikojen mukaan liikkuminen esim. hiihto, luistelu ja uinti mahdollisuuksien mukaan. - Aistit ovat tärkeitä: esim. aistiradat - Kannustetaan lasta liikkumaan päiväkodin pihalla ja keksimään mahdollisesti itse omia liikuntaleikkejä ja pelejä - Arjen liikunta päiväkodin pihalla ulkoiluaikaan Turvallisuus - Opitaan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä ja liikenteessä - Painotamme yksikössämme liikenne- ja turvallisuuskasvatusta. Pyrimme toimimaan arjessa päiväkodin turvallisuussuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti, turvallisuus ohjaa toimintaamme. Päiväkodin yhteiset ja ryhmien omat ohjeet sekä sisä- ja ulkosäännöt (ikä- ja kehitystaso huomioiden) ovat turvaamassa arkeamme. - Liikenneturvallisuusohjeistukset ohjaavat toimintaamme myös liikkuessamme päiväkodin ulkopuolella myös retkien yhteydessä.

15 - Harjoittelemme liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä tulevia kouluvuosia ajatellen. Käymme arjessa keskustellen ja leikinomaisesti läpi mahdollisia vaaratilanteita. Keskustelemme heijastimen käytön, pyöräilykypärän ja turvavöiden käytön tärkeydestä. Perustoiminnot Terveys Ruoka - Itsestä huolehtimisen harjoittelu ja vahvistaminen arjen tilanteissa - Opitaan huolehtimaan omista tavaroista - Riittävän levon suominen vuorohoidossa - Lapsen kasvun tärkeys - Monipuolinen ruokavalio, tutustutaan uusiin makuihin, tietoisuus ruoka-aineallergioista - Hyvien ruokailutapojen noudattamisen harjoittelu ja ruokailuvälineiden oikean käytön opettelu - Lapset opettelevat huolehtimaan omista vaatteistaan ja tavaroistaan laittaen ne niille merkatuille paikoille. - Ryhmässä opetellaan omasta hygieniasta huolehtimista WC- toimintojen ja käsienpesun yhteydessä. - Lapset opettelevat pukemis- ja riisumistaitoja sekä säänmukaista pukeutumista. - Selkeä päivärytmi ja toistot auttavat hahmottamaan lapsen päivän kulkua paremmin ja luo turvallisuuden tunteen. Lapsen arvostus ja hyväksyminen oman ryhmän jäsenenä on myös lapselle tärkeä asia.

16 - Sapere- ruokakasvatusmenetelmänä - Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta. Melukylässä Saperessa on tärkeää: - Ruokailo ja rauha ovat parhaat väylät ruokamaailmaan. - Ruokiin tutustutaan kaikkien aistien avulla. - Leikki, tutkiminen ja uteliaisuus ovat lapsen tapa oppia ruuasta. - Mitä enemmän lapsi osallistuu ruokien tekemiseen, sitä enemmän hän innostuu. - Pakottamalla lasta syömään tai maistamaan emme luo ruokailoa, vaan sammutamme sen. Painotamme toiminnassamme terveitä elämäntapoja ja tarjoamme mahdollisuuden täysksylitolipastillien käyttöön lounaan yhteydessä.

17 ARVIOINTI: Liikunta: Liikunnassa esikoululaiset hyödynsivät päiväkodin salia, pihaa ja lähiympäristöä. Talvella hiihdettiin ja esikoululaisille pidettiin Muumihiihtokoulua, josta annettiin osallistumistodistus. Talven ollessa leuto ja erityisen lyhyt, esikoululaiset eivät päässet luistelemaan, vaan he panostivat hiihtämiseen. Liikuntaleikkejä (polttopallo, tervapata, hippaleikit yms.) esikoululaiset harjoittelivat päiväkodin pihalla ja lähialueen pallokentällä. Salissa pidettiin jumppatuokioita hyödyntäen eri välineitä mm. pallo, hernepussit, vanteet, hyppynarut. Esikoululaiset innostuivat leikkimään keskenään ulkona juoksuja hippaleikkejä. Huhtikuussa liikuntaopiskelijat tutustuttivat esikoululaiset jalkapallon saloihin ja pallon käsittelytaitoihin. Ohjatutut uimakoulut toteutuivat toukokuussa. Turvallisuus: Esikoululaiset toimivat arjessa turvallisuusohjeistusten mukaisesti eli käyttivät mm. pyöräillessä pyöräilykypärää ja kävelyretkillä huomioliivejä. Sisä- ja ulkosäännöistä keskusteltiin. Syksyn liikennekasvatusviikolla esikoululaisten kanssa käytiin tarkemmin lävitse liikennesääntöjä ja merkkejä sekä käyttäytymistä liikenteessä. Liikennesääntöjä noudatettiin ja kerrattiin kävelyretkillä koko toimintavuoden aikana. Perustoiminnot, terveys, ruoka: Esikoululaiset opettelivat itsenäisiä toimintatapoja koko toimintakauden ajan esim. laittamalla omat vaatteet / tavarat omille paikoilleen, hakemalla ruokailuvälineet, ottamalla itse ruokaa, viemällä astiat paikoilleen aterian päätteeksi. Tässä kaikessa lapset kehittyivät hyvin omatoimisiksi ja osaaviksi. Sapere- ruokakasvatusmenetelmää esikoululaiset toteuttivat leipomalla joulupipareita, pikkuleipiä ja äitienpäiväksi marjapiirakan. Ruokailutilanteissa esikoululaiset tutustuivat erilaisiin ruokamakuihin ja opettelivat maistamaan sekä syömäänkin erilaisia ruokia. Lapsia kannustettiin itse maistamaan ilman pakkoa. Esikoululaiset opettelivat myös kuorimaan itse perunan ja keitetyn kananmunan. Sapere- teema esiintyi myös lauluissa ja loruissa.

18 4. YHTEISTYÖ (vanhemmat, muut tahot) Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö toteutuu pääsääntöisesti päivittäisissä kohtaamisissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa ja tutustumis- / vanhempainilloissa. Erilaiset juhlat ja tapahtumat vahvistavat yhteistyötä. Esiopetuksessa hyödynnämme huoltajien asiantuntijuutta. Perheiden osallisuutta ja kuulemista toiminnassamme vahvistamme keskusteluilla tutustumis-/ vanhempainillassa, vanhempien viesteillä lasten työskentelyvihkoihin ja ottamalla huomioon esim. vanhempien toiveita lasten käytänteistä. Peda.net on Orimattilan päivähoidon yhteinen sähköinen verkko, josta vanhemmat saavat tietoa ja tukea päivähoidon toiminnasta. Lintulan vuoropäiväkodin sivuilla on Melukylän ryhmän OmaTila. Perheiden kasvatustehtävää tukevaa yhteistyötä tehdään talon henkilöstön kanssa yhteisesti sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lastenneuvolan ja psykologin kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Orimattilan ev.lut seurakunta, kuraattori, terapeutit, varhaiskasvatuksen perheohjaaja, tutkivat tahot, muiden päiväkotien henkilökunta, alkuopetus, sosiaali- ja perhetyö, työryhmät, tulkkipalvelut. Toiminnassamme kiinnitämme huomiota lapsen oppimiseen sekä oppimisprosessiin. Tarvittaessa tuemme lasta yleisin, tehostetuin tai erityisin tukitoimin (pienryhmät / pienet jaetut ryhmät, yksilöllinen ohjaus, mahdolliset muut tukitoimet). Tehostetuissa tukitoimissa korostuu yhteistyö vanhempien sekä mahdollisesti muiden tarvittavien asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Pitkäaikaissairaan lapsen Leopsiin liitetään osaksi lääkehoidonsuunnitelma, jonka laatimisessa on mukana lapsen huoltaja ja lasta hoitava lääketieteellinen taho. Päiväkodin sisäistä yhteistyötä ovat talon palaverit, tiimi- sekä siipipalaverit, mahdollisesti työnkehittämisillat sekä tarvittaessa työnohjaus. Oppilashuolto toteutetaan vanhempien, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, neuvolan, esi- ja alkuopetuksen, lasten- ja nuorten psykologin ja lastentarhanopettajan yhteistyönä. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, tunnistaa varhain lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet ja puuttua niihin ajoissa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon olemme tehneet yhdessä erillisen suunnitelman, josta käy ilmi työryhmien toiminnat, yhteistyötahot ja suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta ja häirinnältä. (Liite 1)

19 Lapsen kuuluessa eri kieli- ja kulttuuriryhmään tai uskontokuntaan, kuuntelemme perheen toiveita ja pyrimme huomioimaan ne toiminnassamme yksilöllisesti. Jos lapsi ei osallistu ev.lut uskontoon liittyviin tilaisuuksiin, hänelle järjestetään muuta korvaavaa toimintaa. Arviointi: Esiopetusvuonna korostui yhteistyön merkitys kodin ja päiväkodin välillä ja vanhemmuuden tukeminen. Kasvatuskeskustelut, päivittäiset kohtaamiset ja puhelin keskustelut olivat tärkeässä osassa yhteistyötä tehdessä. Leops ja muut perhekohtaiset keskustelut toteutettiin suunnitellusti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan (Veo) palveluita mm. konsultaatiota käytettiin aina tarvittaessa. Oppilashuolto ja koulun tiedonsiirtopalaverit toteutuivat myös suunnitellusti. Pedanettiä hyödynnettiin paljon esim. tiedotettaessa esiopetukseen liittyvistä asioista ja toiminnasta. Pedanettiin toimintaa oli dokumentoitu myös kuvin salasanan taakse, vanhemmilla oli siis mahdollisuus nähdä kuvia ryhmän toiminnasta. Yhteistyö eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa oli tiivistä ja onnistui hyvin. 5. LASTEN/PERHEIDEN OSALLISUUS - Yhteinen esikoululaisten tutustumisilta - Vanhempainilta - Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - leops - Lasten ja vanhempien toiveiden huomiointi, keskustelukulttuuri - Esikoululaisten itsearviointi - Lasten kuuntelu ja aikuisen läsnä oleminen

20 Arviointi: Esikoululaisten tutustumisilta järjestettiin elokuussa ja vanhempainilta syyskuussa. Leops keskustelut pidettiin sovitusti ja kolmi portaisen tuen mallin keskustelut pidettiin niitä tarvitseville. Päivittäin vaihdoimme tietoja vanhempien kanssa lasten päivän kulusta. Esikoululaiset tekivät oman itsearvioinnin toukokuussa. Lasten kuulluksi tuleminen ja aikuisen läsnäolo olivat tärkeitä asioita lapsille. Esikoululaiset mielellään keskustelivat, kyselivät, esittivät mielipiteitään ja halusivat muutoinkin tulla huomatuksi ryhmässä. Toiminnassa pyrimme ottamaan esikoululaisten toiveita huomioon mm. vapaassa leikissä ja liikunnassa. Vanhempien toiveet olivat usein lapsen hoitoaikoihin liittyviä esim. hoitoaika muutoksia. Vanhemmat osallistuivat yleisönä joulu ja kevätjuhlaan. Lasten ja etenkin vanhempien osallistaminen toimintaan vaatii jatkossa enemmän kehittämistä päiväkodin henkilökunnalta. 6. OPPIMISYMPÄRISTÖ (tilat, laitteet, opetusmateriaalit/-välineet) - Käytetään päiväkodin omia tiloja monipuolisesti - Päiväkodin pihan ja lähiympäristön monipuolinen käyttö - Lasten omat vihkot, kynät, oman lelun päivä - Muu monipuolinen opetusmateriaali mm. kuvaamataidon välineet, musiikkivälineet, liikuntavälineet, pelit, kirjat, muu kirjallisuus, tietotekniikka, tabletit, internet, opetuspelit, kirjastoauton käyttö, henkilökunnan oman materiaalin käyttö Arviointi: Esiopetushetkissä hyödynnettiin päiväkodin omia tiloja monipuolisesti pienissä ryhmissä toimien. Päiväkodin piha ja lähiympäristö olivat myös ahkerassa käytössä. Päiväkodin pihaa hyödynnettiin eri vuodenaikoina monipuolisesti esim. hiihtokoulun pitämiseen ja ohjattujen liikunta- ja leikkituokioiden pitämiseen. Esikoululaisten kanssa tehtiin useita kävely ja metsäretkiä lähiympäristöön. Leikkiympäristöinä toimivat myös lähimetsä lasten tekemine majoineen ja lähellä oleva leikkipuisto. Leikkimateriaaleina toimivat metsän kepit ja kannot. Esikoululaiset olivat hyvin kiinnostuneita kaikesta luontoon liittyvästä.

21 Esikoululaisilla oli omat vihkot käytössä, joihin he työstivät oppimiaan asioita. Tietotekniikka ja tabletit tulivat pikkuhiljaa tutuiksi. Tietotekniikkavälineiden käyttöä harjoittelemme lisää tulevaisuudessa. Esiopetusmateriaali oli muuten monipuolista ja sitä hyödynsimme ahkerasti toiminnassa. Oppimista tapahtui myös uimahallissa ohjatussa uimakoulussa, Orimattilan taidemuseolla, kirjastossa ja Orimattilan kotiseutumuseossa. Käynnit ja retket näihin kohteisiin olivat esikoululaisista mukavia. 7. ARVIOINTISUUNNITELMA (lapsi, työyhteisö) Arviointia teemme useita näkökulmia huomioiden. Tarkoituksena on arvioida lapsen kasvua ja kehitystä, asiakastyytyväisyyttä ja työyhteisömme toimintaa. Lapsen kasvun ja kehityksen arviointi: - Leops - Toimimme Orimattilan kolmiportaisen tuen mallin mukaan, tarvittaessa esim. pedagoginen arvio - Esiopetuksen lapsihavainnointiseuranta - Esioppilaiden alkukartoitustehtävät - Lapsi harjoittelee arvioimaan itseään ja toimintaansa esim. lapsen kanssa keskustelemalla mikä oli mukavaa, mitä osaa - Oppilashuolto-, kuntoutus- ja pikku lapsi työryhmät - Lapsen kehityksen ja oppimisen havainnointi - Konsultaatio - Esikoululaisille todistus esiopetukseen osallistumisesta

22 Asiakastyytyväisyys: - Arjessa jatkuva vuorovaikutus ja keskustelut perheiden kanssa - Palautteen kautta arvioimme ja kehitämme toimintaamme - Asiakaskyselyt ja palautteet Työyhteisön toiminta - Talon viikkopalaverit - Tiimien ja siipien palaverit - Pedagogiset tiimit (ammattiryhmien omat palaverit) - Kehityskeskustelut - Työnkehittämisillat - Yhteistyöpalaverit - Arjen vuorovaikutus Arviointi: Esikoululaisen kasvua ja kehitystä arvioimme leops-keskusteluilla, toimimalla kolmiportaisen tuenmallin mukaan, havainnoimalla esikoululaisia, alkukartoitustehtävien avulla, esikoululaisten itsearvioinnilla, konsultoiden ja tekemällä yhteistyötä oppilashuolto-, kuntoutus- ja pikkulapsityöryhmien kanssa. Havainnointia teimme yhdessä Melukylän aikuisten kanssa; katsellen, kuunnellen, keskustellen ja kirjaamalla asioita ylös. Havainnoista oli hyötyä vanhempien kanssa käydyissä päivittäisissä keskusteluissa lapsen esikoulupäivästä. Leops-keskusteluissa havainnot antoivat myös valmiudet kertoa lapsen kasvusta ja kehityksestä.

23 Asiakastyytyväisyyttä arvioimme vanhempien kanssa keskustellen. Työyhteisön toimintaa olemme arvioineet ja kehittäneet päiväkodin yhteisillä menetelmillä. Muutokset ja haasteet huomioiden olemme saavuttaneet toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet. Orimattilassa

24 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI - kolmiportaisentuen malli

25 Liitteet Yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma Liite 1