EUROOPAN PARLAMENTTI Kehitysvaliokunta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kehitysvaliokunta /2233(INI) TARKISTUKSET 1-74 Brian Hayes (PE v01-00) EU:n kauppa- ja investointipolitiikkojen ulkoisista vaikutuksista julkisen ja yhteisiin aloitteisiin unionin ulkopuolisissa maissa (2014/2233(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegOpinion PE v /41 AM\ doc

3 1 Patrizia Toia 1 kohta 1. korostaa, että EU:n kauppa-, investointija kehityspolitiikka ovat yhteydessä toisiinsa ja että Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja edellytetään, että kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan huomioon toteutettaessa muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin; 1. korostaa, että EU:n kauppa-, investointija kehityspolitiikka ovat yhteydessä toisiinsa ja että Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja edellytetään, että kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan huomioon toteutettaessa muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin; korostaa lisäksi, että Euroopan unionin investointitoimet on tärkeä suunnata sellaisiin taloudellisiin valintoihin, joihin sisältyy todellinen sosiaalisten vaikutusten arviointi; Or. it 2 Ignazio Corrao 1 kohta 1. korostaa, että EU:n kauppa-, investointija kehityspolitiikka ovat yhteydessä toisiinsa ja että Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja edellytetään, että kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan huomioon toteutettaessa muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin; 1. korostaa, että EU:n kauppa-, investointija kehityspolitiikka ovat yhteydessä toisiinsa ja niillä on suora vaikutus kehitysmaihin; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja edellytetään, että kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet otetaan huomioon toteutettaessa muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin; AM\ doc 3/41 PE v01-00

4 3 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus kehitysmaissa voivat auttaa tukemaan paikallisia yrityksiä ja paikallistalouksia sekä tarjoamaan kunnon työpaikkoja, mikä auttaisi poistamaan köyhyyttä, jos suoria ulkomaisia investointeja säädellään asianmukaisesti ja ne kytketään konkreettisiin kotimaisen talouden parannuksiin, esimerkiksi tekniikan siirtämiseen ja koulutusmahdollisuuksien luomiseen paikalliselle työvoimalle; korostaa, että yksityisten sijoitusten ei tule korvata virallista kehitysapua ja että julkisen ja kumppanuushankkeet tulee kaikissa tilanteissa sovittaa yhteen isäntävaltion kansallisen kehityssuunnitelman kanssa; korostaa erityisesti, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 4 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 2 kohta PE v /41 AM\ doc

5 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 5 Paul Rübig 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; muistuttaa, että tällaisilla julkisen ja kumppanuusjärjestelyillä voi olla vieläkin voimakkaampi kehitysvaikutus vähiten kehittyneissä maissa, sillä suhteeton sijoitusriski ei kannusta riittävästi yksityisiin sijoituksiin; AM\ doc 5/41 PE v01-00

6 6 Nirj Deva, Jan Zahradil 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. painottaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on edistettävä kehitysyhteistyön tavoitteita; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, jotka koskevat juomaveden saatavuutta, energian toimitusta, infrastruktuuria erityisesti valokaapeleita, teitä ja satamia sekä jätehuoltoa; 7 Norbert Neuser 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen, että yksityisten sijoitusten ei tule korvata PE v /41 AM\ doc

7 virallista kehitysapua ja että julkisen ja kumppanuushankkeet tulee kaikissa tilanteissa sovittaa yhteen kansallisten kehityssuunnitelmien kanssa; 8 Brian Hayes 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen ja muihin kestävän kehityksen tuloksiin ja ne on mukautettava kumppanimaiden omiin kansallisiin strategioihin ja uudistusohjelmiin; 9 Fernando Ruas 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina AM\ doc 7/41 PE v01-00

8 noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja muihin kestävän kehityksen tuloksiin ja ne on mukautettava kumppanimaiden omiin kansallisiin strategioihin ja uudistusohjelmiin; 10 Ignazio Corrao 2 kohta 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kestävän kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että kehitysmaiden tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, kestävään ja myönteiseen ympäristömuutokseen ja sosiaaliseen muutokseen; 11 Doru-Claudian Frunzulică 2 kohta PE v /41 AM\ doc

9 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen; 2. toteaa, että yksityiset sijoitukset ja rahoitus ovat todennäköisesti kasvun tärkein moottori ja että kehittyvien maiden kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina noin viisi prosenttia; korostaa, että tulevien, vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan sisältyvien julkisen ja kumppanuushankkeiden on keskityttävä enemmän köyhyyden vähentämiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä energia- ja resurssitehokkuuteen; 12 Louis Michel, Beatriz Becerra Basterrechea 2 a kohta (uusi) 2 a. kannustaa tukemaan paikallisten taloudellisten toimijoiden, erityisesti naisten, hoitamien pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä ja suosittaa, että etusija annettaisiin työpaikkoja luoville yrityksille ja erityisesti tuotantolaitoksille; Or. fr 13 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 2 b kohta (uusi) AM\ doc 9/41 PE v01-00

10 2 b. panee huolestuneena merkille, että monet lahjoittajien rahoittamat julkisen ja kumppanuusohjelmat ovat vain lahjoittajamaiden yritysten käytettävissä; pelkää siksi, että julkisen ja kumppanuuksien tukeminen kehitysmaissa saattaa johtaa uudenlaiseen avun sitomiseen; muistuttaa, että kehitysapu tulisi sitoa vain köyhyyden poistamisen tavoitteeseen, ei EU:n kauppaetupolitiikan edistämiseen; 14 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 2 c kohta (uusi) 2 c. katsoo, että tulisi laatia selvät suuntaviivat julkisen tuen kanavoimiseksi vain sellaisiin investointeihin, jotka tuottavat myönteisiä kehitystuloksia ja ovat vastuullisen rahoittamisen periaatteiden mukaisia, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että pankkisalaisuutta soveltavilla oikeudenkäyttöalueilla sijaitsevat yritykset jäävät sen ulkopuolelle; 15 Ignazio Corrao 2 d kohta (uusi) PE v /41 AM\ doc

11 2 d. vaatii EU:n yrityksiä, jotka osallistuvat kehitysmaissa julkisen ja kumppanuushankkeisiin ympäristönsuojelun, maansuojelun ja uusiutuvan energian alalla, noudattamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta; 16 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 2 e kohta (uusi) 2 e. tuomitsee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet mekanismina, jolla pakotetaan kehitysmaat yksityistämään valtion ylläpitämät palvelut ja siirtämään vastuu julkisten palvelujen parantamisesta yksityisille tahoille; 17 Lola Sánchez Caldentey 2 f kohta (uusi) 2 f. huomauttaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat tärkeällä sijalla kehitysohjelmassa ja niitä AM\ doc 11/41 PE v01-00

12 edistetään edelleen tapana kuroa umpeen infrastruktuurin rahoitusvajetta niin kehittyneissä maissa kuin kehitysmaissakin; 18 Lola Sánchez Caldentey 2 g kohta (uusi) 2 g. korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden käyttö on ollut ongelmallista niihin liittyvien sopimusten avoimuuden, arviointimenetelmien sekä korruption estämiseksi tarvittavan selvän ja avoimen sääntelykehyksen puutteiden vuoksi; 19 Nirj Deva, Jan Zahradil 2 h kohta (uusi) 2 h. muistuttaa, että laadukkaiden ja kustannustehokkaiden tuotteiden ja palvelujen toimittaminen väestölle on välttämätöntä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden onnistuneen täytäntöönpanon, kannattavuuden ja sosiaalisten etujen varmistamiseksi; PE v /41 AM\ doc

13 20 Lola Sánchez Caldentey 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; Poistetaan. 21 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; Poistetaan. AM\ doc 13/41 PE v01-00

14 22 Norbert Neuser 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; huomauttaa myös, että kehitysmaiden julkisen ja kumppanuushankkeita on arvioitava sen perusteella, miten niillä pystytään tuottamaan kehitystuloksia, ja että riskirasite on jaettava tasapuolisesti julkisen ja kesken; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 23 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin 3. panee merkille, että vaikka julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin PE v /41 AM\ doc

15 kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; kaltaisia hyötyvaikutuksia, julkisen ja kumppanuushankkeet ovat kallis rahoitusmalli, pääosin siksi, että lainojen kustannukset ovat valtion hintoja korkeammat; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin, kuten koulujen, sairaaloiden ja terveydenhuoltopalvelujen, tarjoamiseen on kasvussa; 24 Paul Rübig 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; kannustaa siksi hankkeisiin erityisesti terveydenhuollon, puhtaan veden saannin ja jäteveden käsittelyn sekä koulutuksen alalla; AM\ doc 15/41 PE v01-00

16 25 Fernando Ruas 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; huomauttaa, että tarkoituksena on kuitenkin edistää julkisen ja kumppanuushankkeita muilla tärkeillä aloilla julkisesti rahoitettujen hankkeiden korvaajana ja tarjota yhdennettyjä ratkaisuja, jotka voivat edistää näiden valtioiden kestävää kehitystä; 26 Brian Hayes 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin, tehokkaamman resurssien käytön sekä laadukkaamman takaamisen ja valvonnan kaltaisia hyötyvaikutuksia; PE v /41 AM\ doc

17 keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 27 Louis Michel, Beatriz Becerra Basterrechea 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon alalla on harvinaista; Or. fr 28 Doru-Claudian Frunzulică 3 kohta 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella 3. panee merkille, että julkisen ja kumppanuushankkeiden asianmukaisella AM\ doc 17/41 PE v01-00

18 jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; jäsentelyllä ja tehokkaalla toimeenpanolla voi olla monia muun muassa innovoinnin, kilpailukyvyn ja talouskasvun kaltaisia hyötyvaikutuksia; toteaa, että kehittyvissä maissa julkisen ja kumppanuushankkeet ovat keskittyneet energia- ja televiestintäaloille ja että yksityisten tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; 29 Judith Sargentini, Maria Heubuch 3 a kohta (uusi) 3 a. korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita ei pidä kohdistaa sellaisten pohjoisten monikansallisten yritysten tukemiseen, jotka voivat saada rahoitusta vaihtoehtoisista lähteistä; on sitä mieltä, että päätökset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden käytön tukemisesta kehitysmaissa tulee perustaa näiden mekanismien perusteelliseen arviointiin ja aiemmista kokemuksista opittuihin asioihin; korostaa tässä yhteydessä, että tehtyjen tutkimusten mukaan suurin osa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeista ei perustu vakaaseen vaikutustenarviointiin, sillä niiden kehitystuloksista on olemassa vain heikkoa näyttöä; 30 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala PE v /41 AM\ doc

19 3 b kohta (uusi) 3 b. panee huolestuneena merkille, että peruspalvelujen yksityistäminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1990-luvulla on muun muassa haitannut vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista sekä veden että jätevesihuollon alalla, sillä sijoittajien keskittyminen kustannusten takaisinsaantiin on muun muassa lisännyt näiden palvelujen tarjoamiseen liittyvää epätasa-arvoa pienituloisten kotitalouksien kustannuksella; korostaa, että vesipalvelujen yksityistämisen epäonnistumisen vuoksi vesipalvelujen siirtäminen yksityisiltä yrityksiltä paikallisviranomaisille on vesialan kasvava suuntaus koko maailmassa; on sitä mieltä, että yleishyödyllisten palvelujen tehokkaan tarjoamisen varmistamiseksi on tutkittava muita vaihtoehtoja, kuten julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia; 31 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 3 c kohta (uusi) 3 c. varoittaa käyttämästä edullisin ehdoin annettavia lainoja sosiaalisektorin investointeihin, kuten terveyteen ja koulutukseen, sillä se voi heikentää yleishyödyllisten palvelujen tarjoamista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville väestönosille; korostaa, että niukoista julkisen tuen varoista tulisi AM\ doc 19/41 PE v01-00

20 tukea julkista investointia isäntämaissa, joiden ei välttämättä odoteta saavan tuottoja lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä; 32 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 3 d kohta (uusi) 3 d. painottaa, että kehitysmaiden hallituksen asemaa sääntelyviranomaisena on vahvistettava, jotta voidaan saavuttaa tasan jakavaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva kestävä kehitys; korostaa, että toisin kuin haitallisia vaikutuksia tuovat julkisen ja kumppanuushankkeet, jotka mahdollistavat sen, että valtiot kattavat lähes täysin yksityisten kumppanien riskit siirtämällä liiketoimintariskin julkiselle sektorille, lisääntyvät julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet ovat mekanismi, jolla voidaan elvyttää ja parantaa valtiojohtoisia infrastruktuuriyrityksiä; 33 Ignazio Corrao 3 e kohta (uusi) 3 e. pitää valitettavana, että yksityisten PE v /41 AM\ doc

21 tahojen osallistuminen yhteiskunnan infrastruktuurin luomiseen on harvinaista; korostaa hallitusten tehtävää kannustaa yksityisiä tahoja osallistumaan laatimalla lainsäädäntöä sekä luomalla vakaan ja ennakoitavan poliittisen kehyksen pitkän aikavälin tuottoa tuovan investoimisen edistämiseksi kestävässä kehityksessä; 34 Lola Sánchez Caldentey 3 f kohta (uusi) 3 f. korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden kykyä tuottaa myönteisiä kehitystuloksia ei voida pitää selvänä; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita tulee edistää ja ne tulee suunnitella niin, että ne tuottavat todellisia tuloksia köyhille; 35 Lola Sánchez Caldentey 3 g kohta (uusi) 3 g. huomauttaa, että julkisen ja kumppanuushankkeiden ei tule toimia tapana siirtää riski pois rikkaiden yksityisyritysten veronmaksajilta köyhissä maissa; AM\ doc 21/41 PE v01-00

22 36 Lola Sánchez Caldentey 3 h kohta (uusi) 3 h. huomauttaa, että julkisen ja kumppanuushankkeet saattavat olla ongelmallisia, sillä julkinen sektori kantaa usein suhteettoman suuren osan taloudellisista riskeistä, kun taas yksityiset sijoittajat saavat tuotot; 37 Lola Sánchez Caldentey 3 i kohta (uusi) 3 i. korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeissa tulee aina noudattaa sovittuja kansainvälisiä kehitysperiaatteita, kuten kehityksen tehokkuusperiaatteita, ja ne tulee mukauttaa kumppanimaiden kansalliseen kehitykseen ja että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden malleissa ja täytäntöönpanossa keskeistä on paikallisen tiedon ja omistajuuden kunnioittaminen; PE v /41 AM\ doc

23 38 Lola Sánchez Caldentey 3 j kohta (uusi) 3 j. kehottaa harkitsemaan julkisen ja kumppanuushankkeita vain silloin, kun muita edullisempia ja vähemmän riskialttiita rahoitusvaihtoehtoja ei ole käytettävissä; 39 Lola Sánchez Caldentey 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; Poistetaan. 40 Brian Hayes 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua, jotta parannetaan niiden kykyä vaatia julkisen ja kumppanuushankkeiden omistusoikeutta ja kantaa osansa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden AM\ doc 23/41 PE v01-00

24 hallinnointivastuusta; 41 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; 4. huomauttaa, että aiempien kokemusten perusteella huonosti neuvotellut julkisen ja kumppanuussopimukset voivat lisätä valtion velkaantuneisuutta, sillä julkinen sektori kantaa usein suhteettoman suuren osan taloudellisista riskeistä, kun taas yksityiset sijoittajat saavat useimmiten tuotot; kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua, jotta ne voivat laatia järkevän sääntelykehyksen vastuulliselle rahoittamiselle, kustannusten takaisinperintä ja etujen jakaminen mukaan luettuina; 42 Louis Michel, Beatriz Becerra Basterrechea 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua, jotta niitä voidaan auttaa ottamaan käyttöön pankkijärjestelmiä ja veroviranomaisia, jotka pystyvät takaamaan talouden hallinnan sekä julkisten ja yksityisten PE v /41 AM\ doc

25 varojen hoidon; Or. fr 43 Paul Rübig 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua osaamisen ja teknisen tiedon jakamiseksi sekä paikallisen henkilöstön kouluttamisen tukemiseksi; 44 Doru-Claudian Frunzulică 4 kohta 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua; 4. kehottaa lisäämään kumppanimaiden hallituksille annettavaa teknistä apua ja teknologian jakamista niiden kanssa; 45 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 4 a kohta (uusi) AM\ doc 25/41 PE v01-00

26 4 a. varoittaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet tekevät elintarvikeitsenäisyyden tavoitteen saavuttamisesta mahdotonta, sillä ne vahingoittavat pientilallisia vaatimalla kehitysmaita muuttamaan politiikkaansa niin, että maataloustuotannon laajentaminen ja maananastus investointien vastineena helpottuu; 46 Beatriz Becerra Basterrechea, Louis Michel, Charles Goerens 4 b kohta (uusi) 4 b. tukee voimakkaasti yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden tehokasta ja kattavaa levittämistä ja täytäntöönpanoa sekä unionissa että sen ulkopuolella, korostaa, että on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin politiikkatoimiin ja lainsäädännöllisiin toimiin YK:n ohjaavien periaatteiden tehokkaassa täytäntöönpanossa olevien puutteiden korjaamiseksi, ja toteaa, että tämä koskee esimerkiksi oikeussuojan saatavuutta; 47 Nirj Deva, Jan Zahradil 4 c kohta (uusi) PE v /41 AM\ doc

27 4 c. korostaa, että keskeisiä tekijöitä julkisen ja kumppanuushankkeiden edistämisessä kolmansissa kumppanimaissa ovat hyvä hallinto, oikeusvaltioperiaate, omistusoikeudet, oikeuslaitoksen riippumattomuus, korruption valvonta, avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä sääntelykehys, joka tukee menestyvää yksityissektoria; 48 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 5 kohta 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; huomauttaa erityisesti, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden tavoitteet määritellään usein hyvin yleisellä tasolla ja yksityiskohtaisten, mitattavissa ja saavutettavissa olevien sekä ajankohtaisten tavoitteiden kriteerit usein puuttuvat; korostaa, että julkisen ja kumppanuushankkeiden tulisi olla väline, jolla palkitaan yksityisyritysten vastuullinen toiminta; katsoo siksi, että on otettava käyttöön vahva sääntelykehys, jolla varmistetaan, että näissä investoinneissa noudatetaan ihmisoikeuksia, sosiaali- ja ympäristönormeja sekä avoimuutta ja että yksityinen sektori maksaa oman osuutensa veroista; toteaa yhtä lailla, että AM\ doc 27/41 PE v01-00

28 jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten pakollinen etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 49 Nirj Deva, Jan Zahradil 5 kohta 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä kehityspainotteinen seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; PE v /41 AM\ doc

29 50 Norbert Neuser 5 kohta 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi, jolla varmistetaan ihmisten oikeudet, erityisesti maan, veden ja perussosiaalipalvelujen saatavuus; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 51 Ignazio Corrao 5 kohta 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä AM\ doc 29/41 PE v01-00

30 hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 52 Doru-Claudian Frunzulică 5 kohta 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin tärkeyttä täydellisen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; 5. on huolestunut siitä, että tiettyjä julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuden takaavia suojakeinoja ei aina sovelleta; toteaa, että jokaiselle virallisesta kehitysavusta hyötyvälle julkisen ja kumppanuushankkeelle on tehtävä köyhiä hyödyttävän kehitysyhteistyön seurausten etukäteisarviointi; korostaa, että projektien valmisteluvaiheessa on sovittava sekä mitattavissa olevista tuotosindikaattoreista ja valvonnasta että arviointimenetelmistä ja niitä on sovellettava tehokkaasti; korostaa parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan virallisen, neuvoa antavan aseman ja valvontaroolin ehdotonta tärkeyttä täydellisen avoimuuden, lainmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamisessa; PE v /41 AM\ doc

31 53 Davor Ivo Stier 5 a kohta (uusi) 5 a. pitää julkisen ja kumppanuushankkeita tarpeellisena innovatiivisena ratkaisuna julkisten investointien puutteen kasvavaan ongelmaan; myöntää, että julkisen ja kumppanuushankkeet voivat aiheuttaa julkiselle sektorille organisatorisen ja institutionaalisen haasteen, sillä ne ovat luonteeltaan monimutkaisia ja edellyttävät monenlaista osaamista ja uusia laitoksia; korostaa tässä yhteydessä hyvän hallinnon, oikeusvaltioperiaatteen sekä osallistavien ja avointen julkisten laitosten tärkeyttä; muistuttaa EU:n johtoaseman tärkeydestä oikeuspalveluja ja tehokkaita instituutioita koskevan kestävän kehityksen 16. tavoitteen vahvistamisessa vuoden 2015 jälkeisen globaalin kehityksen toimintakehyksen hallitustenvälisissä neuvotteluissa; 54 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 5 b kohta (uusi) 5 b. kehottaa Euroopan komissiota panemaan täytäntöön Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhdistämismekanismien käytöstä antaman erityiskertomuksen suositukset ja arvioimaan lainojen ja avustusten AM\ doc 31/41 PE v01-00

32 yhdistämismekanismin, erityisesti kehityksen ja rahoituksen täydentävyyden, avoimuuden ja luotettavuuden osalta, sillä se on osoittanut toiveensa laajentaa merkittävästi yhdistämismekanismin käyttöä tulevina vuosina; 55 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 5 c kohta (uusi) 5 c. huomauttaa, että julkisen ja kumppanuushankkeet avaavat kehitysmaiden terveydenhuoltoalaa yksityiselle sektorille, mikä johtaa niukkojen julkisten varojen suuntaamiseen pois perusterveydenhuollon palveluista käytettävissä olevien julkisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisen sijaan; 56 Patrizia Toia 6 kohta 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita PE v /41 AM\ doc

33 hankkeiden kaikissa vaiheissa; hankkeiden kaikissa vaiheissa; pyytää lisäksi, että OECD:n toimintaohjeet ja etenkin ihmisoikeuksia käsittelevä luku IV otetaan huomioon hankkeiden koko elinkaaren ajan yritysten sosiaalisen vastuun periaatteiden mukaisesti; Or. it 57 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 6 kohta 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; 6. katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvien yksityisten sektorien on sitouduttava noudattamaan YK:n liikeelämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita, ILO:n keskeisiä työnormeja ja YK:n korruption vastaista yleissopimusta sekä sisällytettävä ne osaksi ydinliiketoimintojaan; kehottaa yhtä lailla komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun sitovia periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; 58 Lola Sánchez Caldentey 6 kohta 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita AM\ doc 33/41 PE v01-00

34 varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun ja vastuuvelvollisuuden periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa, sillä julkisen ja kumppanuudet eivät voi toimia tehokkaasti ilman riittävää sääntelykehystä; 59 Brian Hayes 6 kohta 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita, kuten ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua ja ILO:n standardeja, hankkeiden kaikissa vaiheissa; 60 Norbert Neuser 6 kohta 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat 6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat PE v /41 AM\ doc

35 yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa ja että säädetään täytäntöönpanokelpoisia vastuumekanismeja; 61 Louis Michel, Beatriz Becerra Basterrechea 6 a kohta (uusi) 6 a. painottaa velvoitetta kunnioittaa YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työntekijöitä, ympäristöä ja korruption torjuntaa; Or. fr 62 Judith Sargentini, Maria Heubuch 6 b kohta (uusi) 6 b. kannustaa EU:ta tukemaan monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä kansainvälisesti sitovan ihmisoikeuksia koskevan YK:n välineen meneillään olevaa perustamisprosessia, sillä se selventää monikansallisten yhtiöiden velvollisuuksia ihmisoikeuksien alalla sekä yhtiöiden velvollisuuksia valtioiden suhteen ja sen avulla voitaisiin luoda tehokkaita oikeussuojakeinoja uhreille tapauksissa, joissa kotimainen tuomiovalta ei selvästikään pysty tosiasiassa asettamaan yhtiöitä AM\ doc 35/41 PE v01-00

36 syytteeseen; 63 Marina Albiol Guzmán, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta 7 kohta 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; Poistetaan. 64 Brian Hayes 7 kohta 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; 7. kiinnittää huomiota siihen, että pkyritykset ovat työpaikkojen ja vaurauden luomisen kantava voima kehitysmaissa, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeisiin osallistuvat yritykset kunnioittavat yritysten sosiaalisen vastuun periaatteita hankkeiden kaikissa vaiheissa; 65 Nirj Deva, Jan Zahradil PE v /41 AM\ doc

37 7 kohta 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä kotimaisten resurssien hyödyntämisen ja työpaikkojen luomisen kannalta tärkeänpaikallisen yksityissektorin että eurooppalaisten pkyritysten kanssa, jotta voidaan ottaa käyttöön pitkän aikavälin rahoitusta, luoda innovaatioita tekniikan ja liiketoimintamallien alalla sekä laatia yksityiselle sektorille vastuumekanismeja; 66 Paul Rübig 7 kohta 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa, sillä yksityissektori on työpaikkojen luomisen ja osallistavan kasvun tärkein edistäjä, joka luo noin 90 prosenttia kehitysmaiden työpaikoista; 67 Norbert Neuser 7 kohta AM\ doc 37/41 PE v01-00

38 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; korostaa, että kehitysmaiden paikallistalous hyötyy erityisesti julkisen ja kumppanuushankkeista kotimaisten yritysten kanssa; 68 Doru-Claudian Frunzulică 7 kohta 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten kanssa; 7. pitää välttämättömänä lisätä julkisen ja kumppanuushankkeita sekä paikallisten että eurooppalaisten pkyritysten ja aloittelevien yritysten kanssa; 69 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 7 a kohta (uusi) 7 a. korostaa, että kehittämisvirastojen on varmistettava, että julkinen kehitysrahoitus käytetään kehitysmaiden paikallistalouden verkostojen tukemiseen eikä sitä suunnata lahjoittajamaiden yksityisyritysten ja monikansallisten yritysten tukemiseen; korostaa erityisesti, PE v /41 AM\ doc

39 että julkisen ja kumppanuushankkeilla tulisi pyrkiä parantamaan mikro- ja pk-yritysten valmiuksia; 70 Louis Michel, Beatriz Becerra Basterrechea 8 kohta 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta. 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien, kuten työntekijöitä edustavien järjestöjen, yrittäjien ja työnantajien, välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta. Or. fr 71 Paul Rübig 8 kohta 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, paikallisten viranomaisten ja 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, hyväntekeväisyyttä harjoittavien AM\ doc 39/41 PE v01-00

40 kansalaisjärjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta. järjestöjen, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta; korostaa tähän liittyen EU:n edustustojen tärkeää roolia asianomaisissa maissa tällaisten keskustelujen helpottajana. 72 Patrizia Toia 8 kohta 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta. 8. kehottaa komissiota edistämään sidosryhmien välisiä laajapohjaisia rakenteellisia keskustelufoorumeita, jotta voidaan lisätä luottamusta, sopia yhteisistä tavoitteista monen eri sidosryhmän, kuten hallitusten, lahjoittajien, yksityisen sektorin, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, kesken ja luoda varmuutta sijoittamisen ja hallinnon näkökulmasta. Or. it 73 Ignazio Corrao 8 a kohta (uusi) 8 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan valvontajärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, jotta voidaan sulkea pois lahjusten PE v /41 AM\ doc

41 antamiseen ja lahjusten ottamiseen liittyvät teot ja taata korruptionvastaisten lakien ja parhaiden käytäntöjen sisältämien periaatteiden noudattaminen kansainvälisesti. Or. it 74 Judith Sargentini, Maria Heubuch, Heidi Hautala 8 b kohta (uusi) 8 b. panee huolestuneena merkille, että investointien suojaamiseen liittyvät säännöt, jotka antavat voimakkaita oikeuksia ulkomaisille sijoittajille, ovat heikentäneet hallitusten poliittisia mahdollisuuksia säännellä yleisen edun mukaisesti; vaatii tässä yhteydessä uudelleen, että kehitysmaiden hallituksille ja parlamenteille taataan oikeus säännellä yksityisiä investointeja, myös oikeus asettaa etusijalle sijoittajat, jotka tukevat maan kehitystä; vaatii yleisemmällä tasolla EU:ta vahvistamaan kansainvälisten investointisopimusten kehityspoliittista ulottuvuutta sekä saattamaan valtioiden ja investoijien oikeudet ja velvollisuudet tasapainoon; AM\ doc 41/41 PE v01-00