VALTUUSTOALOITE / KIINTEISTÖJEN KUNTOKARTOITUS, KORJAUSSUUNNITELMA JA TILAJÄRJESTELYT

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tekninen lautakunta VALTUUSTOALOITE / KIINTEISTÖJEN KUNTOKARTOITUS, KORJAUSSUUNNITELMA JA TILAJÄRJESTELYT 31//2013 Kunnanvaltuusto Sosiaalidemokraattinen, vasemmiston ja vihreiden valtuustoryhmät jättivät valtuuston kokouksessa seuraavan sisältöisen aloitteen: "Mäntsälän kunnanvaltuustolle Asia Valtuustoaloite Kunnan osavuosikatsauksesta selviää, että Mäntsälän kunnassa on tänä vuonna jo käytetty yli 1 miljoonaa euroa kiinteistöjen kosteus-, sisäilma- ja homeongelmiin. Näistä tälle vuodelle ennalta jo suunnitelmallisesti budjetoituna on euroa Myllymäen koulun katto-, seinä- ja ikkunakorjauksiin. Tässäkin hankkeessa budjetti on ylittynyt yli 10 %. Budjetin ulkopuolisina hankkeina rahaa Anttilan päiväkodin sisäilmakorjaukseen arvioidaan kuluvan n euroa, paloaseman homekorjauksiin n euroa, Teletalon uudisrakennuksen sisäilmaongelmien korjaamiseen euroa, Mattilan koulun vesivahingon korjaamiseen euroa, Sälinkään ryhmäperhepäiväkodin osalta terveystarkastajan määräämiin korjauksiin euroa, Hepolan koulun tiilikaton ja ilmanvaihdon korjauksiin euroa, terveystarkastajan määräämiin Hirvihaaran koulun sisäilmakorjauksiin ja suurimpana vastaavanlaisena kohteena lähes 10 miljoonalla eurolla peruskorjatun Ehnroosin koulun sisäilmakorjaukseen euroa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Mäntsälän kunnan omistamissa kiinteistöissä on kuvattujen, tämän vuoden aikana syntyneiden kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien takia käytetty, usein samalla tavalla äkillisen korjaustarpeen synnyttyä merkittävä määrä rahaa ongelmien korjaamiseen. Hyvin usein ensimmäisen ongelman ilmettyä, korjaustoimenpiteiden käynnistyttyä ongelmat lisääntyvät ja korjauskustannukset kasvavat potenssissa. On käynyt niinkin, että isojen korjausrahojen käyttämisen jälkeen on tultu siihen tulokseen, etteivät korjaustoimenpiteet autakaan. Monet konkreettisen ongelmatilanteet ovat johtaneet pohtimaan sitä, toimiiko kunnan tekniset palvelut näissä tilanteissa taloudellisessa ja toiminnallisessa mielessä järkevästi. Ehnroosin koulun osalta monen poliittisen päätöksentekijän, vanhempien ja

2 rakennuksessa työskentelevän henkilökunnan usko siihen, että rakennus saadaan lopulta kuntoon, alkaa loppua. Edellä kuvatun perusteella esitämme seuraavaa: 1. Mäntsälän kunnan kaikista kiinteistöistä laaditaan ulkopuolisen arvioitsijan toimesta perusteellinen kuntokartoitus, jossa määritellään a) pikaista korjaamista vaativat kohteet, b) 5 vuoden sisällä korjaamista vaativat kohteet ja c) korjaustarpeet tätä pidemmällä aikavälillä 2. Tämän kuntokartoituksen pohjalta tekniset palvelut laativat korjaussuunnitelman niin, että tarvittavat korjaustoimenpiteet kyetään suunnitelmallisesti ja hallitusti toteuttamaan osana kunnan investointiohjelmaa. 3. Vuoden 2014 talousarviossa varataan määräraha kunnan korjaus- ja uudisrakennushankkeiden valvonnan tehostamiseen kunnan palveluksessa olevan henkilökunnan toimesta. 4. Kunnan ja tarjoajien välisissä tulevissa uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa urakka- ja vastaavat sopimukset sekä toteuttajan vastuu virheistä on todellinen ja korvaa kunnalle väärästä tai puutteellisesta toteutuksesta aiheutuvan vahingon. 5. Tekniset palvelut selvittävät Ehnroosin koulun purkamiskustannukset ja eri hallintokunnat yhdessä sen, miten Ehnroosin tilojen mahdollisesti poistuessa toiminta järjestetään. Mäntsälässä, 14. päivänä lokakuuta 2013 Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä Vasemmiston valtuustoryhmä Vihreiden valtuustoryhmä" Esitys: Kunnanvaltuusto lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Tekninen lautakunta 156

3 Aloitteessa on tuotu huoli Mäntsälän kunnan omistamien kiinteistöjen kosteus-, home- ja sisäilmaongelmista sekä niiden korjauksiin käytettyjen määrärahojen määrästä. Aloitteessa kerrotaan, että tänä vuonna on käytetty yli miljoona euroa näihin korjauksiin. Mäntsälän kunta omistaa tällä hetkellä n. 55 kiinteistöä sekä lukematon joukko rakennelmia, joiden arvo on n. 100 M. Vuosina on käyttötalouteen varattu näiden rakennusten kunnossapitoon määrärahaa keskimäärin / vuosi. Korjausvelan määrää ei tarkkaan ole pystytty laskemaan, mutta on arvioitu korjausvelan suuruudeksi noin 7-9 M. Toukokuussa 2013 valmistui Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma vuosille Ohjelmassa kehoitetaan mm. laatimaan vuoden 2014 aikana kaikista kiinteistöistä alueittain tarveselvitykset. Tarveselvitysten tekemisestä vastaavat hallintokunnat ja tekninen toimiala avustaa niiden tekemisessä. Tämä tavoite on laitettu myös vuoden 2014 talousarvioon teknisen toimialueen tavoitteisiin. Talousarvion tavoitteisiin on kirjattu myös, että kiinteistöille laadittaisiin kunnossapitotavoitteet (riskikartoitus), jonka perusteella määritellään kiinteistöjen luokat, miten niitä jatkossa ylläpidetään ja korjataan. Vuoden 2014 aikana tämä kartoitus käytäisiin läpi esiopetukseen varattujen rakennusten osalta. Riskikartoituksen perusteella kiinteistöt jaoteltaisiin 1. luokan kohteisiin, ylläpidettäviin kohteisiin ja loppuun käytettäviin /purettaviin kohteisiin, joten aloitteen 1. kohtaan meillä on jo nämä tavoitteena ollutkin. Lisäksi vuoden 2014 talousarvion tavoitteissa on, että käynnistetään palveluverkkosuunnitelma kiinteistöohjelman tavoitteiden mukaisesti, jossa mietitään: - mitä palveluja kunta tarjoaa ja mitä ei - mikä olisi palvelupisteiden ihanteellinen sijoittuminen vuoteen 2025 mennessä, jos nykyistä palveluverkkoa ei olisi - minkä kokoisia palvelupisteet olisivat (kuinka monta lasta, oppilasta, hoidettavaa tms. niissä kussakin olisi) - minkä tasoista palvelua missäkin annetaan - kuinka tukipalvelut ja kuljetukset olisi paras järjestää - mitä palveluista tuotetaan itse ja mitä voidaan hankkia muualta - kuinka tilaajatoiminnot organisoidaan - mitä tavoitteita kiinteistönpidolle ja kiinteistöpalveluille asetetaan Näillä kaikilla on keskeinen vaikutus kiinteistöjen luokituksiin eli mitä jatkossa ylläpidetään ja korjataan, mitä käytetään loppuun / puretaan tai luovutaan. Kiinteistömassa on aivan liian iso määrärahoille, joita on varattu kiinteistöjen ylläpitoon ja kunnostamiseen. Kun määrärahoja ei ole ollut riittävästi, ollaan tilanteessa missä juuri nyt ollaan. Ongelmat ovat tulleet esille ja rahaa palaa niiden korjaamiseen eli ongelmat eivät ole syntyneet nyt vaan vuosien saatossa, kun ollaan kasvatettu tätä korjausvelkaa, jota pienillä ja riittämättömillä määrärahoilla yritetään paikata. Kaikkia tulevia ongelmia ei ole tiedetty, kun vasta silloin kun kiinteistössä olevat ihmiset alkavat oireilemaan ja voimaan pahoin.

4 Teknisten palveluiden tarkoituksena on rakentaa suunnitelmallinen korjaussuunnittelu, mutta määrärahaa pitää myös varata äkillisiin ja yllättäviin korjauksiin, joita nyt on jouduttu paljon tekemään, kun vesikatot ovat vuotaneet, vesiputket ovat poksahtaneet tai terveysviranomainen on antanut korjauskehoituksia ja määräaikoja mihin mennessä korjaukset on tehtävä sisäilmaongelmien takia. Tämä on haastava kenttä, mutta hyvällä yhteistyöllä eri hallintokuntien ja luottamusmiesten kanssa saamme hyvän kiinteistökokonaisuuden ja palveluverkkosuunnitelman, jonka jälkeen on helpompi lähteä viemään olemassa olevien kiinteistöjen korjausten suunnittelua (kohta 2.). Kohta 3: Kunnan korjausten- ja uudisrakennushankkeiden valvonta on hoitunut kunnan työpäällikön ja rakennustyön valvojan toimesta, niin että rakennustyön valvoja on keskittynyt uudiskohteisiin. Kunnalla ei ole erikseen lvi ja sähköpuolen erikoisammattimiestä, joka pystyisi valvomaan näiden töiden rakentamista. Vuodelle 2014 varattiin määrärahaa LVI- ja sähköpuolen erikoisammattimiesten palkkaamiseen, mutta nämä määrärahat leikattiin säästösyistä pois, vaikka näiden henkilöiden palkkaaminen olisi tuonut säästöjä. Säästöjä olisi saatu ostopalveluiden vähentymisenä. Näitä erikoisammattimiehiä olisi myös pystynyt käyttämään kunnan rakennuskohteiden valvontatöissä, jolloin laadunvalvonta korjaustöiden osalta olisi parantunut. Nyt korjausrakentamispuolella kiinteistönhuolto puolella on resurssipula työntekijöistä. Kiinteistönhuollossa on tällä hetkellä 9 henkilöä ja kiinteistökokonaisuuksia on 47 kappaletta. Korjausrakentamispuolella on työntekijöitä tällä hetkellä 8. Työntekijöiden korkea ikä ja työn vaativuus on tuonut paljon sairastumisia ja poissaoloja, joka heikentää lisäksi töiden tekemistä, lisäksi eläköitymisiä on tulossa lähiaikoina useita. Tekniset palvelut esitti talousarvion valmistelun yhteydessä, että kuntaan palkattaisiin hankesuunnittelija, koska ostopalveluja joudutaan käyttämään suunnittelun osalta entistä enemmän. Hankesuunnittelija tuo säästöjä ja tehokkuutta sekä pitkäjänteisyyttä suunnitteluun. Hankesuunnittelija on mukana myös perus- ja uudisrakennushankkeissa. Hyvällä hankesuunnittelulla vaikutetaan pitkäntähtäimen suunnitteluun ja ennakointiin sekä hankkeiden oikea-aikaiseen ohjelmointiin. Hankesuunnittelijaa voidaan hyödyntää myös vuokra-asuntohankkeissa. Kustannussäästövaikutus vuositasolla on Kunnanjohtajan vuoden 2014 talousarvioesityksessä on hankesuunnittelijan palkkaaminen mukana, mutta vain määräaikaisena, joka voi vaikuttaa siihen, että hyviä hakijoita on hankala saada hankesuunnittelijan vaativiin tehtäviin. Kohta 4: Isommissa korjaus- ja rakentamishankkeissa tehdään aina kirjalliset urakkasopimukset, kun käytetään ulkopuolista tahoa, jolloin vastuukysymykset vahinkojen sattuessa ovat tiedossa. Näin myös kävi Saaren uuden koulun vesivahingossa, jossa urakoitsijan vakuutuksesta korvataan vahinkojen korjauskustannukset. Kohta 5. Tekniset palvelut ovat selvittämässä erilaisten "väistötilojen" saatavuutta ja kustannuksia eri toimittajilta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esim. Ehnroosin osalta, jos purkamiseen päädyttäisiin. Tehtyjen

5 sisäilmakyselyjen perusteella on tullut kuitenkin esille, että tehtyjen korjausten on todettu parantaneen sisäilman laatua ja vähentäneen oireita, joten Ehnroosin korjausta olisi syytä jatkaa tiivistysten ja mattojen vaihtotöiden osalta. Mikäli haluttaisiin tietää tarkasti jonkin rakennuksen purkamiskustannukset, täytyisi ensimmäiseksi teetättää purkamissuunnitelma, jonka tekeminen tämän kokoiseen kiinteistöön maksaisi useita kymmeniä tuhansia. Tähän ei ole varattu toimitilapalveluilla määrärahaa. Tekniset palvelut on kehittänyt omaa toimialaansa määrätietoisesti useilla kehittämishankkeilla sekä osaamiseen ja koulutukseen ollaan kiinnitetty erityistä huomiota. Tekniset palvelut on jo tänä vuonna panostanut esimiesten koulutukseen. Yksi osa esimieskoulutuksesta on ollut ns. varhaisen puuttumisen malli, jolla reagoidaan mm. lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja muihinkin työhön liittyviin ongelmiin. Tulokset tulevat näkymään tulevina vuosina. Suunnitelmallisuus mm. pitkäntähtäimen investointisuunnittelu ja uudet mahdolliset organisaatiomallit tuovat tehostamista toimintaan ja myös säästöjä. Tekniset palvelut käynnistää ensivuonna 1,5 vuotta kestävän esimieskoulutuksen. Koulutukseen osallistuu 16 henkilöä. Koulutuksen pääpaino on talousjohtamisessa, henkilöstöjohtamisessa, prosessien johtamisessa ja erilaisten projektien ja hankkeiden johtamisessa. Nämä kaikki osa-alueet tulevat parantamaan suunnitelmallisuutta ja toimintaa. Koulutuksen aikana jokainen koulutukseen osallistuva henkilö tulee laatimaan kehittämissuunnitelman, joka tähtää tulosyksikön ja tulosalueiden toiminnan parantamiseen ja tuottavuuden nostamiseen. (Valmistelija / lisätietoja: tilapäällikkö Soile Karhinen puh , tekninen johtaja Hannu Seppälä ) Päätösesitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle valmistelutekstissä olevan vastauksen aloitteeseen. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.