Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

Transkriptio

1 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

2 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa 2

3 Mitä on kumppanuuden sosiaalipolitiikka? Partnership ynmärretty julkisten palvelujen markkinoistamisessa taloudelliseksi toiminnaksi, eri partnerit hyötyvät ja tekevät voittoa yhteistoiminnasta julkisen sektorin, markkinayritysten ja kolmannen sektorin välillä Kumppanuus on saamassa merkityksiä, joissa yhteistoimintaa harjoitetaan muista lähtökohdista kuin puhtaasti taloudellisista eli eettisistä, sosiaalisista tai yhteiskunnallista integraatiota ja koheesiota kohentavista syistä 3

4 4

5 Big Society luomassa uudenlaista sosiaalipolitiikkaa Britanniassa Lähtökohta Broken Society ja sen parantaminen Tuloerojen jatkuva kasvu, väestön fragmentoituminen, julkisen sektorin toiminnan tehottomuus suhteessa vaikuttavuuteen ja julkisen velan kasvu sekä tästä johtuvat vaikeudet rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja Kun byrokratia on voimaton ja markkinat toimivat vain omaa etuaan ajatellen, huomio suuntautuu kolmanteen ja neljänteen sektoriin Käännetään valta- ja vastuusuhteet päälaelleen: valta kansalle ja vastuu mahdollisimman alas julkisessa hallinnossa, paikallistasolle, sekä asuinyhteisöille 5

6 Big Society käytännössä Byrokratian ja virkamiesten vähentäminen ennen kaikkea keskushallinnossa Entiset virkamiehet perustamaan sosiaalisen talouden yrityksiä: yhteiskunnallisia yrityksiä kuten osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä, ja pieniä yrityksiä ent. julkisia palveluita varten Vapaaehtoiset ryhmät, sosiaaliset yhteisöt tarttumaan sosiaalisiin ongelmiin paikallisella tasolla 6

7 Käytäntö jatk. Terveydenhuolto: sairaalat Foundation Hospitaleiksi, paikallinen terveydenhuolto yhteiskunnallisiksi yrityksiksi Pitkän aikavälin tavoite: yksityisvakuutukset takaamaan sosiaalipalveluiden käytön käyttäjän oman valinnan mukaan Lyhyellä aikavälillä: yhteiskunnalliset yritykset ym. sosiaalitalous huolehtimaan sosiaalipalvel.tarpeesta Maksu seuraa käyttäjää periaate ja henkilökohtainen budjetti takaavat kustannuksia hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoistoiminnan lisäksi 7

8 Ikääntyneet ja kumppanuus Yleinen asennemuutos: vanhuus taakasta voimavaraksi (tutkimustulokset: vanhat ovat hyödyllisiä taloudellisesti) Ikääntyvien aseman muutos: itsenäinen etukäteissuunnittelu, valinta, vastuu ja brokerin apu normaaliksi Monien eri toimijoiden ja organisaatioiden avun saumaton yhteenliittäminen brokerin välityksellä Sosiaalisen yhteisön monenkaltainen apu normaaliksi elämäntavaksi Edellytyksenä: kaikkien osapuolien koulutus uuteen ajattelutapaan, informaatio apuna valintojen tekemiseen, julkinen arviointi 8

9 Julkinen sektori ja kumppanuus Nudgepolitiikka eli rohkaisupolitiikka Mahdollistaminen: infrastruktuuri, resurssit, välineet Rohkaiseminen: lainsäädäntö, sääntely, informaatio (mm. arvioiva info palveluista) Osallistaminen: deliberaliivisen eli neuvottelevan osallistumisen suosiminen, yhteistuottamisen suosiminen Esimerkkien rakentaminen: pathfinders eli tekeminen esimerkkien avulla, vakaa policy, organisatorinen oppiminen Rahoitus: kannustaminen hankkimaan rahoitusta eri lähteistä, hyväntekeväisyydestä ja vapaaehtoistyöstä Koulutus: Mittavan koulutuksen järjestäminen uuteen ajattelutapaan Eri toimijoiden yhteensaattaminen, think tankit 9

10 Vanhat Eivät enää standardipalvelujen kohteina vaan Aktiivisina osallisina ja toimijoina sekä vaikuttajina siihen, miten heidän hyvinvointinsa rakentuu 10

11 Edellytykset Nykyinen raakaan kapitalismiin perustuva ajattelu hyvinvoinnin toteuttamisesta muuttuu eettisemmäksi Jakopoliittisesta oikeudenmukaisuudesta siirrytään myös vertailevan oikeudenmukaisuuden hyväksymiseen Hyvinvointivaltiollisesta ajattelusta aktiiviseen moninaisten toimijoiden avulla tapahtuvaan hyvinvoinnin tuottamiseen Kansalaisyhteiskunnan hyväksymiseen tärkeänä toimijatahona, julkisen sektorin astuessa ohjailijan ja valvojan rooliin Julkinen sektori määrittää tarkasti oman reviirinsä: perusongelmista huolehtiminen 11

12 Ongelmat Kapitalismi ei taivu Virkamiehet vastustavat ja pitävät kiinni entisestä viimeiseen asti Kansalaisyhteiskuntaa ei saada innostettua Vanhat ihmiset eivät uskaltaudu alamaisuudesta kansalaisuuteen vaikeuksien tullessa eivätkä muut anna heille tilaa Yhteiskunnallinen juopa syvenee: hyväosaiset omaksuvat nopeasti hyödyt uudesta ajattelusta ja toiminnasta, huono-osaisten aktivointi ei toimi Poliitikot eivät osaa toimia yhteistyössä vaan kaivavat toisilleen hautoja Entisen hyvinvointivaltion raunioilla kärvistellään niin kauan kuin mahdollista ja pelätään uutta Sosiaalitalouteen ja kansalaisyhteiskuntaan tukeutuminen on epävarmaa ja aiheuttaa tarpeen miettiä uudelleen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmää ja rahoitusjärjestelmää Sosiaalinen muutos vie ainakin kymmenen vuotta 12

13 Mitä muita vaihtoehtoja kuin kansalaisyhteiskuntaan ja sosiaalitalouteen turvautuminen on tarjolla, jotta tulevaisuudessa sosiaalista kysymystä voitaisiin hoitaa tyydyttävästi? 13