Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi"

Eija Kähkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi Jussi Onnismaa Verkostot kantavat ja kuormittavat löytääkö opettaja tasapainon? Arcada amk Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

kuormittavat löytääkö opettaja tasapainon? 29.

2 Miten asiantuntijuus on muuttunut?

3 Kehittämisasiantuntijuus projektimyllyssä Työn kehittäminen ulkoistettiin itse työstä irrallisiksi projekteiksi 1990-luvulla Muutos on jatkuva syklisesti etenevä prosessi Maanis-depressiivinen organisaatio Perustehtävä vs. pidäkkeetön innovaatiopuhe Strateginen johtaminen organisaation ulkopuolisille rahoittajile työntekijät arvailevat, mitä heiltä odotetaan Priorisointi: ei se, mikä on tärkeää, vaan se, mitä sovitaan tehtävän ensin (Ahonen 2007) Luottamus kehittämis- ja verkostotyössä: Perinteinen yhteisö (Gemeinschaft) ja riippuvuus Moderni yhteisö (Gesellschaft) ja riippumattomuus Yhteistoiminnallinen yhteisö (Collaborative community) ja keskinäinen riippuvuus (interdependece) (Adler & Heckscher 2006)

pidäkkeetön innovaatiopuhe Strateginen johtaminen organisaation ulkopuolisille rahoittajile työntekijät arvailevat, mitä heiltä odotetaan Priorisointi: ei se, mikä on tärkeää,

4 Moniammatillinen yhteistyö: vahvuuksia ja sudenkuoppia Professio- ja sektorirajojen ylittäminen työnjaollisen järjestelmän ja ammatillis-eettisen koodiston purku Kehittykö automaattisesti tilalle verkostoperusteinen yhteistyön etiikka vai liukenevatko ammatillisuus ja etiikka jonnekin verkostoihin? Tuottaako moniammatillisuus asiakkaan / opiskelijan kannalta a priori parempia käytäntöjä? Onko puhe asiantuntijoiden kriittisestä itseymmärryksestä ja ammatillisesta kasvusta muuttunut ylellisyydeksi? (Filander 1997)

ammatillisuus ja etiikka jonnekin verkostoihin?

5 Mitä on verkostoammatillisuus? Työntekijän kokemus vs. oletettu potentiaali Erityisasiantuntijuus, ammatillisuus vs. kaikkien alojen asiantuntijuus, tiimipeluri ja hyvä tyyppi Kun projektit alkavat äkillisesti ja haudataan vähin äänin, onko liiallinen perehtyminen tiettyyn ongelmakenttään joustavuuden este? (Sennett 2006) Tiiviisti verkostuessa tulee helposti tehneeksi kumppanien perustehtävää omansa kustannuksella Työelämän kaksoissidokset; Liisa ihmemaassa (Onnismaa 2007b)

onko liiallinen perehtyminen tiettyyn ongelmakenttään joustavuuden este?

6 Miten hyvin kehittämisasiantuntija voi? Työelämän abstraktien kehittämismallien ja -välineiden kehittely on sivuuttanut ymmärryksen arjesta ja esim. toisista mahdollisuuksista Kehittäjältä puuttuvat usein ammatilliset yhteisöt, ammatilliset identiteettikehykset, jaetut kulttuuriset mallitarinat, tulkinnalliset tilat ammattilaisuudesta Selviytyminen itsen ja omien verkostojen varassa Muutos- ja kehitystyön teoriataustat managerialistisia Joustavuuden, sitoutumisen ja yhteisöllisyyden rakenteina ennen professiot nyt tiimit ja yrityskulttuurit Em. kehitys näyttäytyy emansipatorisena (Filander 2002)

tulkinnalliset tilat ammattilaisuudesta Selviytyminen itsen ja omien verkostojen varassa Muutos- ja kehitystyön teoriataustat managerialistisia

7 Työhyvinvoinnin 4 ikkunaa 1. Maallikkoikkuna liittyy työntekijöiden omiin työkokemuksiin. 2. Kuormitusikkunassa työhyvinvointi käsitteellistetään kuormitustekijöiden avulla. 3. Engeströmiläinen ikkuna liittyy työn muutokseen ja sen ristiriitoihin. (Gerlander & Launis 2007) 4. Työelämäsuhteen ikkuna: miten ihmiset ajattelevat työn ja työelämän muutoksista ja niiden tulevista vaikutuksista omalta kannaltaan. Työhyvinvoinnin kysymyksiä on nykyisin usein vaikea hahmottaa vain tietyn työtehtävän ja työpaikan kehyksessä. Työhyvinvointi liittyy aiempaa enemmän 1) työn aseman vahvistumiseen 2) työelämän ennakoituun kehitykseen 3) miten kehitys vaikuttaa omaan työhön ja työmarkkinaasemaan. Ammatillisuudelle vieraat käsitykset kuten managerialismi, NPM (Riikonen 2008)

Työelämäsuhteen ikkuna: miten ihmiset ajattelevat työn ja työelämän muutoksista ja niiden tulevista vaikutuksista omalta kannaltaan.

8 Tiimityö ja verkostuminen voi olla kiinnostavaa ja tuloksekasta jos ja vain jos: Jos voin olla sekä antavana että saavana osapuolena Jos löydän lisävoimavaroja ja oman osaamiseni täydennystä Jos tiimiytyminen tuo monipuolisuutta sekä energisoivassa että turvallisessa muodossa / määrässä / tahdissa (T. Arnkil & E. Eriksson)

ja oman osaamiseni täydennystä Jos tiimiytyminen tuo monipuolisuutta sekä

9 Kirjallisuutta Adler, P. & Heckscher, C. (2006). Towards Collaborative Community. Teoksessa P. Adler & C. Heckscher (toim.). The Firm and a Collaborative Community. Reconstructing Trust in the Knowledge Economy. Oxford: Oxford University Press, s Ahonen, H. (2007). Kuka komentaa kelloasi ajanhallintaa työnohjaajille. Suomen työnohjaajat ry:n aluetapaaminen 6.2. Helsinki. Arnkil, T. & Eriksson, E. (1996). Kenelle jää kontrollin Musta Pekka -kortti? Sosiaalitoimisto verkostoissaan. Stakesin tutkimuksia 63. Helsinki: Stakes. Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (2006) toim. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura Filander, K. (1997). Kehittäjät tulevaisuuden verkostoasiantuntijoina. Teoksessa Kirjonen, J., Remes, P. & Eteläpelto, A. (toim.): Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Filander, K. (2002). Kehittäjyys epävarmuuden asiantuntijuutena. Aikuiskasvatus 22(4): Gerlander E.-M. & Launis, K. (2007). Työhyvinvoinnin tarkasteluikkunat. Työelämän tutkimus 5(3): Hyyppä, H. (2000). Tehtävä mielessä. Teoksessa H. Hyyppä & A. Miettinen (toim.): Johtajuus ja organisaatiodynamiikka. Oulu: Metanoia-instituutti. Onnismaa, J. (2007a). Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Onnismaa, J. (2007b). Työelämän kaksoissidokset ja niiden vastamyrkyt. Aikuiskasvatus 27 (2): Riikonen, E. (2008). Tulevan työhyvinvoinnin jäljillä. Voimavarakeskeinen työnohjaajafoorumi, Hyvinkää Seikkula, J. & Arnkil, T. (2006). Dialogical Meetings in Social Networks. Systemic thinking and practice series. London: Karnac Books. Sennett, R. (2006). The Culture of the New Capitalism. New Haven: Yale University Press. Kuva: Rembrandt Harmenszoon van Rijn ( ). Tohtori Nicolaes Tulpin anatomian luento ,5 x 216,5 cm. Mauritshuis, Haag.

Suomen työnohjaajat ry:n aluetapaaminen 6.2. Helsinki. Arnkil, T. & Eriksson, E. (1996). Kenelle jää kontrollin Musta Pekka -kortti? Sosiaalitoimisto verkostoissaan. Stakesin tutkimuksia 63.

Samankaltaiset tiedostot

Mistä tukea akateemiseen asiantuntijuuteen kasvamisessa? Miten akateeminen asiantuntijuus syntyy?

Mistä tukea akateemiseen asiantuntijuuteen kasvamisessa? Tohtorit ja työelämä, Oulun yliopisto 3.10.2007 Jussi Onnismaa Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Miten akateeminen asiantuntijuus syntyy? Kaksi