Miten johtaa muutosta arvioinnissa?

Transkriptio

1 Helsinki 4.8. ja Klo Najat Ouakrim-Soivio Miten johtaa muutosta arvioinnissa? Tämä teos, jonka tekijä on Najat Ouakrim-Soivio, on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 1

2 OHJELMA klo Mistä arviointiin liittyvistä asioista kouluissa tulisi olla sama tai samansuuntainen näkemys, jotta arviointikulttuuria olisi mahdollista alkaa kehittää? POPS-arviointiosion muutokset ja LOPS 2021 Yhteistä arviointikulttuuria kehittämässä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 2

3 PYRIN VASTAAMAAN MM. SEURAAVIIN TEEMOIHIN: Mitä arvioinnista tulisi tietää koulun johtamisen näkökulmasta? Arviointikäsitteiden ymmärtämisen merkitys. Oppilaan arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät. Tavoitteiden avaaminen oppilaille ja huoltajille. Mikä muuttuu päättöarvioinnissa 2020? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 3

4 ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS 19 Tavoitteet Arvioinnin tehtävät Oppimiskäsitys Arvioinnin oikea-aikaisuus Mitä? Miksi? Miten? Milloin? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 4

5 JATKUVA ARVIOINTI JA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT LÄHTÖTASON ARVIOINTI TEKEE NÄKYVÄKSI AIEMPAA OSAAMISTA AUTTAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA OPPIMISPROSESSIN AIKAINEN ARVIOINTI OPPIMISEN EDISTYMINEN TYÖSKENTELY OMAN OPPIMISEN YMMÄRTÄMINEN TOIMINNAN KORJAAMINEN/ JATKAMINEN OPITUN/ OSAAMISEN ARVIOINTI OPTITUN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN OSAAMISEN (OSAAMISTASON, TIETOJEN, TAITOJEN TYÖSKENTELYN TMS. ) MÄÄRITTÄMINEN (SUHTEESSA TAVOITTEISIIN) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 5

6 Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin alussa Laadullista ja kuvailevaa Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen arviointi Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä näkyväksi tekevää Integroiva arviointi= Kehittää oppilaan oppimaan oppimisen taitoja Yleensä laadullista ja kuvailevaa Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi Yleensä määrällistä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 6

7 ARVIOINNIN KEHITTÄMISHANKE (OLA)/ ARVIOINTIOPAS OPETTAJILLE / MINTTU MYLLYNEN MITEN ALKAA YHTENÄISTÄÄ PERUSOPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEITÄ? Esim. Podcasteja arvioinnista: Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 7

8 MITÄ (ITSE)ARVIOINNIN TULISI TUOTTAA OPPILAAN NÄKÖKULMASTA? (ITSE)ARVIOINTI OIVALLUS YMMÄRRYS TOIMINNAN KORJAAMINEN/ VAHVISTAMINEN SEURAAVIEN/TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 8

9 MITÄ JOHDETAAN JA KEHITETÄÄN? Opetushenkilöstön arviointiosaamista Oppilaiden ja opiskelijoiden arviointiosaamista Näkyy koulun arviointikulttuurissa toimintatavoissa, niiden ymmärtämisessä ja kehittämisessä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 9

10 ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT KOULUN TASO Koulun arviointikulttuuri - Säädösten tuntemus - Yhteinen näkemys peruskäsitteistä - Yhteinen käsitys arviointiin liittyvistä toimintatavoista jaa käytänteistä OPETTAJA- TASO OPPILAS- TASO Arviointitiedot ja taidot - Niiden soveltaminen osana opettajan perustyötä - Mitä, miksi, milloin, miten? Arviointipalautteen ymmärtäminen - Miten oppilas ymmärtää saamaansa arviointipalautetta? - Miten hän osaa käyttää sitä omassa oppimisessaan? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 10

11 POHDI JA VAIHDA LYHYESTI AJATUKSIA VIERUSKAVERIN KANSSA ENSIMMÄISESTÄ KYSYMYKSESTÄ 1) MITÄ SINUN MIELESÄSI TARKOITETAAN OPETTAJAN ARVIOINTIOSAAMISELLA? 2) ARVIOI OMAA ARVIOINTIOSAAMISTASI ALLA OLEVAN KUVAUKSEN MUKAAN. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 11

12 OPETTAJIEN ARVIOINTIOSAAMINEN (assessment literacy) Tietoja, taitoja ja soveltamiskykyä, joita tarvittaan arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arviointiosaaminen kattaa myös arvioinnin periaatteiden, käsitteiden ja prosessien tuntemusksen sekä kyvyn osata soveltaa arvioinnin käytänteitä ja arviointietikkkaa laajempiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja filisofisiin konteksteihin Arviointiosaaminen on myös kykyä ymmärtää, miksi erilaiset arviointikäytänteet ovat syntyneet ja jäsentää arvioinnin roolia, ja vaikutuksia yhteiskuntaan, instituutioihin ja yksilöihin. (Fulchner 2012.) Miten? Miksi? Mitä? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 12

13 ARVIOINTI MUUTOKSESSA? Oppilaan rooli aktiivinen Arviointi osa oppimaan oppimisen taitoja ja elinikäisen oppimisen taitoja Arviointi ja palaute tukee oppimista ja kehittää ja osaamista Formatiivinen arviointi tärkeää Arviointi on osa opetus- ja oppimisprosessia Arviointi on kriteeriperusteista Arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät oppimis- ja arviointitilanteissa läsnä. Arvioinnin reiluus ja läpinäkysyys tavoitteiden ja kriteereiden avulla. Oppilaalla aktiivinen rooli oman oppimisensa/ opiskelunsa ymmärtämisessä ja ohjaamisessa. Arviointitaidot oppimaan oppimisen ja jatkuvan oppimisen taitoja. Arviointi ja palaute liittyvät tiiviisti oppimiseen ja opettamiseen/ohjaamiseen. Kuvio perustuu artikkeliin Vesalainen, M. & Huhtala, A Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 13

14 ARVIOINTILUKU JA PÄÄTTÖARVIOINTI Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 14

15 POPS ARVIOINTILUKU JA SIIHEN TULEVAT MUUTOKSET + AIKATAULU Tarkennukset yleiseen arviointilukuun (luku 6 POPS-perusteissa 2014). Koskevat päättöarvioinnin lisäksi kaikkia vuosiluokkia ja mm. sitä, milloin numeroarviointi tulee jatkossa aloittaa. Täsmennetty normiluonnos tulee syyskuun puolivälissä OPH:n verkkosivuille avoimesti kommentoitavaksi. Luvun 6 täsmennykset on tarkoitus julkaista vuoden vaihteessa ja ne edellyttävät paikallista prosessointia keväällä Arvioinnin täsmennykset otetaan kouluissa käyttöön Päättöarvioinnin kriteeriluonnokset ovat tämän syksyn käytettävyysarvioinnissa Valmistelu jatkuu OPH:ssa vielä ensi keväänä (2020). Suunniteltu aikataulu kriteerien suhteen on se, että niiden luonnokset avataan kommentoitaviksi syksyllä 2020 ja julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Kouluissa ne kriteerit otetaan käyttöön ja päättöarvosanat annetaan sitten 2022 keväällä niihin perustuen. Tänä syksynä kommentoidaan ja valmistellaan lukua 6, ei vielä kriteereitä. Syyskuun kommentointiin kannattaa valjastaa opettajat, ja keväällä on paikallisen työskentelyn aika. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 15

16 ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla. Arviointi on yhdenvertaista Arviointi edellyttää avoimuutta, osallisuutta ja yhteistyötä Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin Arviointi on monipuolista Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 16

17 PERUSOPETUKSEN HAASTEET NIVELVAIHEISSA POPS (2014) KOULUJEN ARVIOINTITYÖ Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 17

18 1. Opetuksen tavoitteet oppilaan oppimisen tavoitteiksi Historian opetuksen tavoitteena on Tiedon hankkiminen menneisyydestä Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta S1 S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja. Opetuksen tavoitteet Arvioidaan opetusta/ opetuksen toteutumista Oppilaan oppimisen tavoitteet Arvioidaan oppilaan oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 18

19 2. Tieto-ja taitotavoitteet ja arvioinnin kohde Arvioidaan oppilaan oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 19

20 3. Erilaisen / eritasoisen osaamisen kuvaaminen T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin S1-S6 S1-S6 Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa hankkia historiallista tietoa ja arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta Oppilas ymmärtää, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin. Oppilas löytää tuetusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiota hänelle annetusta lähteestä (esimerkiksi aikalaiskirjeestä). Hän tunnistaa, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja muttei osaa selittää, mistä se johtuu. Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistä ja pystyy muodostamaan oman tulkintansa. Hän tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja Arvioidaan oppilaan oppimiselle muttei osaa selittää, asetettujen tavoitteiden mistä ne johtuvat. saavuttamista Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistä ja pystyy muodostamaan oman tulkintansa niiden perusteella. Hän osaa luokitella lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja. Oppilas osaa käyttää erilaisia lähteitä (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) ja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä. Hän pystyy selittämään, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja ja kykenee arvioimaan oman tulkintansa mahdollisia puutteita. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 20

21 4. Osaamisen kumulatiivisuus Mark Zelman : Criteria-based assessment: knowledge, skills and attitudes in specific achievement level Kriteereillä kuvataan tietoja, taitoja, työskentelyä tietyllä osaamistasolla (arvosanoilla 5,7,8, ja 9) Oppilaan osaamisen kehittyminen tulisi näkyä kuvauksissa. 5. Dynaamisen arvioinnin periaate Ohjatusti / itsenäisesti Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 21

22 TYÖSKENTELYOSIO Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 22

23 ARVIOINTIKULTTUURI MITÄ SE ON? o Arviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita. o Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria. o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91). o Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja. o Arviointikäytänteiden kirjaaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 23

24 ALAKOULUT: Miten osaamisen arvioinnin periaatteita sovelletaan käytännössä vuosiluokkakokonaisuuksittain (vl. 1-2, 3-4, 5-6) = Tiedot, taidot ja työskentely. Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten? TYÖSKENTELY YLÄKOULUT: Miten päättöarvosanan muodostumisperiaatteita sovelletaan käytännössä? Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä? Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten? LUKIOKOULUTUS Miten / millä tavoin päättöarvioinnin yhdenmukaisuus varmistetaan koulun sisällä? Onko käytänteitä tai toimintamalleja syytä kehittää tai muuttaa? Miksi ja miten? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 24

25 YHTEISEN TYÖSKENTELY PÄÄTTÄMINEN Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 25

26 TYÖSKENTELYN PÄÄTTÄMINEN NÄIHIN EMME VOI VAIKUTTAA 1) Mihin työskentelyssä esille nousseeseen asiaan tarttuisitte ensimmäisten joukossa? Miksi? Miten? 2) Mihin tarvitsette vielä aikaa, lisää tietoa tms? 3) Mihin ette voi vaikuttaa? NÄIHIN TARVITSEMME VIELÄ AIKAA, LISÄÄ TIETOA TMS. NÄIHIN TARTUMME JA KEHITÄMME TOIMINTAAMME Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 26

27 MITÄ TAPAHTUU (ARVIOINTI)TIEDON KERÄÄMISEN JÄLKEEN? Tavoitteet Kokeiluille riittävästi aikaa Toteutus Arviointi Liittyy myös muuhun toimintaan Mahdollisuus korjausliikkeisiin Kokemukset puolesta ja vastaan 27 Erilaisten kokemusten jakaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Toiminnan kehittäminen arviointipalautteen avulla

28 Kirjallisuutta Aksela, M., Tikkanen, G. & Kärnä, P Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P.Kärnä, L.Houtsonen & T. Tähkä (toim.). Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Helsinki: Opetushallitus, Anderson, L. W., Krathwohl, D. R., Airasian, P.W., Cruikshank, K. A., Mayer, R. E., Pintrich, P. R., Raths, J., Wittrock, M. C. (toim.) A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing. A Revision of Bloom s Taxonomy of Educational Objectives. Abridged Edition. New York: Addison Wesley Longman. Biggs, J. & Tang, C. (2011). Teaching for quality learning at university. 4. painos. Maidenhead: Open University Press. Crisp, G. T. (2012). Integrative assessment: reframing assessment practice for current and future learning. Assessment & Evaluation in Higher Education, 37(1), DeLuca, C., Chavez, T., Bellara, A. & Cao, C. (2013). Pedagogies for preservice assessment education: supporting teacher candidates assessment literacy development. The Teacher Educator, 48(2), DeLuca, C., Valiquette, A., Coombs, A., LaPointe-McEwan, D. & Luhanga, U. (2018). Teachers approaches to classroom assessment: a large-scale survey. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 25(4), Fulcher, G. (2012). Assessment literacy for the language classroom. Language Assessment Quarterly, 9, Hattie, J. & Timperley, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research, 77 (1), Jakku-Sihvonen, R Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, Ouakrim-Soivio, N Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Pollari, P. (2017). (Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Vesalainen, M. & Huhtala, A Arviointi muutoksessa myös kieltenopetuksessa? Opettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä arvioinnista. Yliopistopedagogiikka 2018 (25)1, Taras, M. (2005). Assessment summative and formative some theoretical reflections. British Journal of Educational Studies, 53 (4), Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 28

29 KIITOS - HYVÄÄ ALKAVAA LUKUVUOTTA TEILLE KAIKILLE!