Kaavojen digitoinnin selvitys kysely sidosryhmille

Transkriptio

1 Kaavojen digitoinnin selvitys kysely sidosryhmille 1. Perustiedot Vastaajien määrä: 41 Yrityksen / Organisaation nimi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Symetri Oy Keski-Suomen ELY-keskus Maa- ja metsätalousministeriö ELY-keskus Suomen Kuntaliitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuntaliitto Kaarinan kaupunki Kouvolan kaupunki Metsähallitus SYKE UPM-Kymmene Oyj Pohjois-Savon liitto SYKE Suomen metsäkeskus Metsähallitus, Metsätalous Oy Pirkanmaan ELY-keskus Naantalin kaupunki Tornion kaupunki Museovirasto Nurmijärven kunta Metsähallitus A. Ahlström Kiinteistöt Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Sitowise Metsähallitus Metsätalous Oy 1/28

2 Metsähallitus/Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Suomen metsäkeskus Metsähallitus Metsätalous Oy Uudenmaan ELY-keskus Kauniaisten kaupunki Saarijärven kaupunki Salon kaupunki Suomen metsäkeskus Suomen ympäristökeskus (SYKE) Evolta Oy / Lupapiste Savonlinna 2/28

3 2. Mihin digitaalisia kaavoja on hyödynnetty? Vastaajien määrä: 41 Vastaukset Maakuntatasolla seurattu, missä on yleiskaavoja ja asemakaavoja tehty. Tuotamme asiakkaille CAD-pohjaisia kaavoitusohjelmistoja. Asiakkaat hyödyntävät niitä omilla tahoillaan. Lausuntojen antamisen taustatietona, eri lupien ratkomiseen, maankäytön edistämistehtävään Ministeriössä ei varsinaisesti hyödynnetä kaavoja. Kaavoja tarvitaan metsänhoitotöiden ja hakkuiden operatiivisessa suunnittelussa ja lakien valvonnassa. Kaavamerkinnät määrittävät metsälakien (metsälaki, rahoituslaki, metsätuholaki) voimassaolon. - Omissa tehtävissäni olen tarvinnut kaavatietoja, jotka olen löytänyt kuntien verkkosivuilta/karttapalvelusta. Olennaista on ollut nähdä kaavamerkinnät taustakarttoineen sekä merkintöihin liittyvät määräykset sekä aineiston juridinen oikeellisuus (siis alkuperäinen "täydellinen" tieto, ei mikään yleistetty tai pelkistetty). Kokonaan toinen asia on erilainen suunnittelu, jonka pohjaksi voi olla tarpeen hyödyntää rakenteellista kaavatietoa. Kuntien digitaliasia asemakaavayhdistelmiä on hyödynnetty lupa-asioiden ja uusien kaavahankkeiden neuvotteluissa ja lausunnoissa. myös muut sektorit kuten liikenne- ja ympäristönsuojelu- yksiköt ovat käyttäneet niitä. Ongelmana on, että kunnilla aineistot on omissa järjestelmissään eikä niillä ole yhteistä mallia tai tekniikkaa. Yleiskaavoja on käytetty digitaalisessa muodossa vastaavalla tavalla kunnista saatuna. Lisäksi SYKE pitää yllä yleiskaavatietoa. Yleiskaava-aineistoja hyödynnetään laajasti eri sektoreilla. Asemaakaavoitetun alueen rajoja ja yksittäisten asemakaavojen rajoja ei ole juurikaan saatu kunnista ELY-keskuksen käyttöön, vaikka tämä tarve on kerrottu SYKEn suuntaan. SYKE on velvoittanut ELY-keskuksia pitämään yllä kuntakaavojen raja-aineistoja. Myös maanmittauslaiton pitää yllä vastaavaa tietokantaa asemakaavojen osalta. Näin asemakaava-alueiden rajoista on kolmenlaista aineistoa, mutta niiden yhteiskäyttöä ei ole järjestetty. kuntagml rakenteiset kaavayksiköt ja asemakaava-alueet julkaistaan kansalaisille ja yrityksille KuntaTietoPalvelussa sen mukaan kuin kunnat niitä julkaisevat. Osa maankäytön tietojen ja muutosten seurantapalvelua. Päivittäisessä työssä kaavoituksessa, kiinteistönmuodostuksessa, suunnittelussa, asiakaspalvelussa jne. Meidän organisaatiossa käyttöä vain Kaarinan kaupungin asemakaavoille ja ne meillä on digitaalisessa muodossa omassa paikkatietojärjestelmässä sekä internet karttapalvelussa Kaavasuunnitteluun kunnan omissa prosesseissa sekä kunnan konsulteilta tilaamiin hankkeisiin. Maankäytönsuunnitteluun. Toimenpidesuunnitteluun. Tutkimus, seuranta, paikalliset tai seudulliset kehittämishankkeet, tietopalveluiden kehittäminen Metsäalan toimijat ovat kaava-aineistojen suurkuluttajia. Kaavamääräykset tulee tarkistaa aina suunniteltaessa toimenpiteitä kaava-alueella. Digitaliset kaava-aineistot varmistaisivat kaavamääräysten toteutumisen ja tehostaisivat toimintaa. Kaavalausuntojen valmisteluun. Maakuntakaavan laatimisen yhtenä lähtöaineistona. 3/28

4 Rakennussuojelutietojen laskennan kokeiluun. Kaavarastereita tutkimushankkeissa alueen suunnittelutilanteen selvittämiseen. Aineistoa käytetään esim. metsänkäyttöilmoitusten ja kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukihakemusten tarkastamiseen. Kaavakarttojen perusteella tulkitaan esim. onko alueella metsälaki voimassa vai tarvitaanko toimenpiteeseen maisematyölupa. (Päätellään myös mikä on toimivaltainen viranomainen (SMK/joku muu)). Kestävän metsätalouden tukia myönnettäessä tulkitaan onko alueella voimassa metsälain säädökset vai esim. MRL:n säädökset. Mikäli metsälaki ei ole voimassa, ei Kemeralain tukia voidaa myöntää. Lisäksi metsävaratiedon tuottamisessa estetään kaava-aineiston perusteella toimenpide-ehdotusten simulointi esim. kaavojen suojelualueille. Metsätaloustoimenpiteiden suunnitteluun, maankäytön suunnitteluun Kuntien kaavoituksen ohjauksessa ja luonnonsuojelussa on hyödynnetty Liiteri palvelun kautta saatavia yleiskaavoja. Itse digitoimiamme yleis- ja asemakaavojen ulkorajoja hyödynnetään myös kaavaohjauksessa, ja luonnonsuojelussa. Lisäksi kaavojen ulkorajoista on tehty visualisointeja jotka havainnollistavat kaavoituksen muodostumista alueella. Paikkatietojärjestelmiin. Netissä julkaistavan tiedon mahdollistamiseen. DWG-tiedostoina suunnittelijoille Ajantasa-asemakaavana Yleis- / rekisteritietojen tallennus pistemäisille kohteille Viranomaisen kannanottoihin (selvitystarpeet, suojelu, säilyttäminen), kulttuuriympäristön tilan seurantaan (kyselyt) Infran suunnittelussa eri metsätaloustoimenpiteitä suunniteltaessa Maankäytön ja metsätalouden informaationa. Metsäsuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, luonnonvarasuunnitelmiin, kestävän hakkuusuunnitteen laskemiseen, erilaisten kyselyjen selvittelyssä ym. Toimenpidesuunnitteluun ja elinympäristöjen huomioimiseen Maankäytön ja metsätalouden harjoittamisen suunnitteluun kaupunkikehityshankkeiden yhteydessä digitaalista asemakaava-aineistoa välitetään suunnittelun kestäessä muille suunnittelualoille, esim katujen ja kunnallistekniikan yleissuunnittelun tarpeisiin. Pyydettäessä asiakkaille toimitetaan vektorimuotoinen asemakaavakartta esim Novapointilla laadittuna. Puunkorjuun ja metsänhoitotöiden suunnitteluun kaava- alueilla. Metsätalouden perus- ja toimenpidesuunnittelussa Metsätalouden toimenpidesuunnitteluun Päätöksenteon tukena/perusteena, valvonnassa, erilaisissa analyyseissa Meillä on runsaasti kaavoitettuja alueita, joilla harjoitetaan myös metsätaloustoimintaa. Jotta voidaan varmistaa se, että kaava tulee noudatetutksi (vaikutukset hyvin vaihtelevia), tarvitaan a. tieto kaavan olemassaolosta ja b. kartta sekä kaavamääräykset. Kartta mielellään sillä tavalla että sen voi avata omassa suunnittelujärjestelmässä (paikkatietoj.). Maankäytön ohjaukseen (esim. kaava-asioissa, erilaisissa luvissa). Rakennus- ja kunnallistekniseen suunnitteluun 4/28

5 Kaupungin omassa käytössä ja asiakaspalvelussa Suunnittelussa, rakennuslupaprosessissa, kiinteistönmuodostuksessa, maapolitiikan hoitamisessa Metsänkäyttöilmoitusten ja kemera-rahoitushakemusten käsittelyn automatisointiin; (1)varmistetaan metsälain voimassaolo alueella, johon ilmoitus tai hakemus kohdistuu; (2) lähetetään toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus metsänkäyttöilmoituksesta tai kemera-hakemuksesta, joka kohdistuu kaavassa S- tai SL-merkinnällä osoitetulle alueelle. Laajasti ja monipuolisesti: valtakunnallinen ja alueellinen MRL-seuranta ja tilastointi, koko maan kattavat kaavadatat ja gis-analyysit, tarjonta eri järjestelmien kautta käyttäjille, kytkentä paikkatietoja tilasto- yms. aineistojen välillä itsekehitettyjen kaavatunnusten avulla, selvitys- ja tutkimushankkeet. Tärkeää, että kaavoista on saatavilla yhteismitallista aineistoa koko maan kattavasti ts. ajallisesti ja alueellisesti harmonisoituina ja yleistettyjen datojen lisäksi myös ns. alkuperäiset juridiset asiakirjat sekä linkitys muihin aineistoihin kuten tarkempiin ominaisuus- ja tilastotietoihin sekä taustatietoihin. Monipuoliset tietotuotetteet! Tähän mennessä Lupapisteessä on kaavatietoja käytetty esittämällä yleiskaava- ja asemakaavat ja merkinnät karttatasoina. Yleiskaavoista saa valtakunnallisesti PDF-dokumentit ladattua palvelun karttakäyttöliittymällä. Osassa kunnista on indeksikartta, josta klikkaamalla pääsee avaamaan hankkeen sijaintiin liittyvät digitoidut PDF-kaavamääräysdokumentit. Joissain kaupungeissa (Trimble taustajärjestelmä) kaavamääräykset on voitu lukea taustajärjestelmän rajapinnasta ja ne on esitetty hakijoille ja käsittelijöille palvelussa. Ajantasa-asemakaavan ylläpito, tonttijakojen laskenta ja kiinteistönmuodostus. 5/28

6 3. Ovatko kaavatiedot nykyisin riittävällä tavalla digitaalisina saatavilla? Vastaajien määrä: 43 N Prosentti Kyllä 2 4,65% Ei (vastaa lisäkysymyksiin, kysymysnrot 4-6) 39 90,7% En osaa sanoa 2 4,65% 6/28

7 4. Mitkä ovat oleellisimmat tiedot, jotka tulisi digitalisoida? Vastaajien määrä: 39 Vastaukset Kaavojen ulkorajat ei mielestäni ole riittävä tieto, pitäisi digitoida myös merkinnät. Näin pystyttäisiin selkeämmin seuraamaan mitä kaavoitetaan, ei vain missä kaavoitetaan. Kaavakartta merkinnöin ja määräyksin. Kaavamerkinnät, kaavamääräykset, maisematyölupa-alueet, toimenpidekieltoalueet. Luontokartoitusten tulokset esim. uudet uhanalaisen lajin esiintymä tiedot tulisi viedä valtakunnalliseen rekisteriin. Kaikki kaavat, jotka digitoidaan, tulee digitoida täydellisenä. Osittain digitoidusta kaavasta ei ole hyötyä kaikkiin tilanteisiin. Vähimmäisvaatimus on kaavarajaus metatietoineen (päivämäärät yms.) sekä kaavarajaukseen kytketty originaaliasiakirja. asemakaavat yleiskaavat Joillakin kunnilla ei ole laadittu asemakaavayhdistelmää digitaaliseen muotoon. Kuntien järjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia, joten niitä ei voi tarkastella esim. kuntien raja-alueilla rinnakkain. - Oleellisimmat tiedot ovat asemakaavan ulkorajat eli asemakaavoitettu alue sekä niihin liittyvä tieto kaavan hyväksymisestä/voimaantulosta. Tämä pitäisi olla irrotettavissa kaavayhdistelmästä yhteensopivaan muotoon muiden järjestelmien kanssa. - Oleellista on myös kaavan sisältö merkintöineen ja määräyksineen. Tämä voi olla toteutettuna digitaalisessa kaavayhdistelmässä taikka mikäli se todetaan liian työlääksi esim. linkitettyinä pdfkarttoina määräyksineen. - Kaavaselostus ja selvitykset, mahdolliset päätöspöytäkirjat, hallinto-oikeuksien päätökset kaavaan eivät ole yhtä oleellisia vaan liitemateriaalia, jonka saatavuus on järjestettävissä muuten. KuntaGML (JHS178) rakenteiset kaavayksiköt ja asemakaava-alueet. Kouvolan osalta yleiskaavat Asema- ja rantakaavat. Kaavojen aluevaraukset ja niihin liittyvät määräykset. Olemassaolevien digitointi vähintään suurimmilta kaupunkiseuduilta mahdollisimman nopeasti, jotta edes kasvuseuduilla päästään kaavoissa digitaalisuuteen. Yleis-, asema ja ranta-asemakaavat. Aineistoja tulee ylläpitää samassa palvelussa ja ne tulee tarjota käytettäväksi rajapinnan yli. Toimenpiderajoitukset ja lupamenettelyt ovat tärkeitä metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kaavamerkinnät kartalta sekä merkinnät ja määräykset Kaavojen ulkorajat, aluevaraukset ja rakennusoikeudet (kuntakaavoissa). Kaikista kaavoista tarvitaan vektorimuotoiset aluerajaukset sekä kaavan ulkorajoista että kaavojen sisäisistä rajoista. Ko. kohteista tulisi olla linkit ao. kaavan kaavamääräyksiin esim. skannattuina. Pitäisi digitalisoida vähintäänkin sellaiset kaavamerkinnät, joilla on vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen (metsätalouden harjoittamista rajoittavat kaavamerkinnät). Vastaavat kaavamääräykset täytyy myös olla löydettävissä näppärästi. Yleiskaavat tärkeimpiä. Asemakaavojen sisältö. Lisäksi sekä yleis- ja asemakaavojen digitoitu sisältö tulisi saattaa avoimeksi, koska kaaavatieto on julkista. Rahoitus perusteltua hoitaa verovaroin koska kyse on varsin yleishyödyllisestä asiasta. Käyttötarkoitus Rakennusoikeus 7/28

8 ja sitten jos mahdollista rakennustapaa ohjaavat tiedot 1. Suojelukohteita koskevat tiedot, 2. ELY-keskusten aineistot - GISALUN kohdetiedot, kuva-aineisto 3. Maankäyttöhistoriallinen aineisto, historialliset kartat 1 asemakaava-alueet 2 kaavayksiköt 3 asemakaavat ominaisuuksineen kaavakartat ja kaavamääräykset helposti saatavaan muotoon, nyt niitä joutuu hakemaan kuntien sivuilta, jotka kaikki erilaisia. Yleiskaavakartat ja määräykset. karttatiedot maankäyttörajoituksineen, kaavamääräykset kaavamääräykset ja toiminnan rajoitteet Kaavamerkinnät ja -määräykset aluerajat, pääkäyttötarkoitukset, mitoitus Kaavakartat ja niiden selitykset Kaavarajaukset ja perusteet Maankäyttöpäätöksiin ja metsien käsittelyyn liittyvät tiedot Kaikkien voimassa olevien kaavojen saattaminen digitaalisiksi vektori-muodossa riittävillä ja yhtenäisillä ominaisuustiedoilla valtakunnallisesti. Kaavoista johtuvat käyttörajoitukset pitäisi saada selville aineistoista pääpiirteittäin. Kaavakartta, ja lisäksi pitäisi saada helposti avattua kaavamääräykset tarkasteltavaksi. Aluevaraukset (ajantasaisena). Kaavayksiköt Kaavatiedot on digitoitu riittäviltä osin, näkyvyyttä asiakkaille tulee parantaa. KuntaGML rakenteiset kaavayksiköt ja asemakaava-alueet Kuntien yleiskaavat olisi välttämättä saatava vektorimuotoisina. Karvalakkimalli: Kaavojen voimassaolorajat esim. poikkileikkaustilanne vuosittain ts. hakemistokartat, rasteriyhdelmä kaavojen sisällöstä sekä linkityksinä alkuperäiset kaavakartat kokonaisuudessaan sekä merkinnät ja määräykset. Luotava valtakunnallisesti yksilöivät kaavatunnukset ja sillä yhdistettävissä gis-dataa täydentävään tietoon kuten tarkempiin ominaisuustietoihin vrt. asemakaavan seurantalomake. Tämä on säänneltävä pakolliseksi minimitiedoksi, jonka toimittaminen harmonisoituna on jokaisen kunnan vastuulla tai siirtymäaikana digikaavoitukseen tarvitaan ulkoistettu tietopalvelu. Mikäli tähän päästään kuntakaavoissa (yleis- ja asemakaavat), olisi Suomessa ensi kertaa tilanne että kaavoitus oikeasti ohjaisi maankäyttöä kun jokainen tietäisi mitä kaavat sisältävät. Nyt edes yhden kunnan sisällä ei ole luotettavasti tietoa kaavatilanteesta! Jos rahaa ja energiaa liittää tämän perustason yli, niin sitten voi kehitellä erillistä tietotuotetta vaikkapa ajantasa-asemakaavasta, eri kaavavaiheista esim. hyväksytyt kaavat, kumotut alueet, muutoksenhaku jne. Asemakaavamääräyksistä tulisi saada rakenteisena tiedot käyttötarkoituksesta, kielloista, sallituista pinta-aloista, korkeuksista ja muistqa määräyksistä. Jos mahdollista, olisi hyvä saada myös rakennuksen sallittu "tila" geometriatietona, jotta voidaan arvioida suunnitellun rakennuksen sijoittuminen sen sisään. Myös maan alle ulottuvasta tiedosta hyötyä erityisesti kaupunkien 8/28

9 keskustoissa. Kaava-alueet, käyttötarkoitusalueet sekä kaavayksiköt + rakennusoikeus Kaavakartta Kaavamerkinnät Kaavamääräykset perusteluineen 9/28

10 5. Millaisessa tietorakenteessa ja formaatissa ko. tietojen tulisi vähintään olla ja miksi? Vastaajien määrä: 37 Vastaukset Nykypäivänä melko sama, kunhan aineisto on digitaalista ja saatavilla helposti omiin järjestelmiin joko ladattuna tai rajapinnan kautta. Mielellään yhteisessä alustassa kaikkien kaavatasojen ja kaavojen kanssa. Kuten Liiteri nykyisellään, mutta täydennettynä ranta-asemakaavojen ja asemakaavojen osalta kattavasti koko Suomesta. Myös siten, että mobiilikäyttö olisi vaivatonta. Asia kannattaa selvittää metsäkeskuksen kanssa. Nykyinen PDF ja/tai rasterimuotoinen aineisto ei ole riittävä. Vektorimuotoinen aineisto? Tärkeää, että kokomaan kattava aineisto olisi saatavilla yhden rajapinnan kautta. Yleiskaavojen osata menossa Kira-digi pilotti. Vastuutaho CGI. Mukana myös metsäkeskus. On erittäin vaikea kuvitella, että millään realistisella työmäärällä saataisiin digitoitua juridisesti pätevä kaava-aineisto kaikesta voimassa olevasta kaavakannasta. Viittaan edelliseen vastaukseen: jos kaikki kaavat halutaan digitaalisena, rajaus ja originaali pdf:nä on vähimmäisvaatimus. Kaavojen ulkorajaukset paikkatieto-ohjelmiin yhteensopivassa muodossa. Kaavojen sisältö eli merkinnät ja määräykset vähintäänkin linkitettynä pdf-aineistona ellei kaavayhdistelmää ole toteutettu digitaaliseen muotoon. Kaavayhdistelmälle tulee antaa formaatti, joka mahdollistaa niiden yhdistämisen yhteiseen järjestelmään. KuntaGML (JHS178), koneluettava tieto, joka on julkaistavissa kunnista suoraan loppukäyttäjälle jatkuvasti ajantasaisena GDPR:n asettamien reunaehtojen mukaan kuntien yhteisestä KuntaTietoPalvelusta. KuntaGML- formaatissa, rajapintana tiedon alkulähteestä Tietorakenne ja sanomat yleisten standardien mukaisesti Paikkatietona ladattavissa ja käytettävissä rajapinnan kautta. Minimivaatimusten mukaan yhtenäisenä. Vektorimuotoisina WMS-rajapinnan yli tarjottuna. Aineistoja ei pidä tallettaa toimijan järjestelmään, vaan ne on oltava saatavissa yhdestä palvelusta, jossa aineiston tuottaja vastaa sen ajantasaisuudesta. Yleiskaavarasterit löytyvät osana 6500 euron vuosihintaa Liiteristä. Merkinnät ja määräykset pdf:nä. -Asemakaavojen osalta pitäisi tehdä vähintään samoin. (Maksuperusteisuudesta tulisi luopua siinä vaiheessa, kun kustannukset on saatu katettua.) WFS/REST-rajapinta Kaavojen tulisi olla vektorimuotoisia kaikilta osiltaan. Tietomallin pitää olla yhtenäinen koko maassa ja niiden tulee olla saatavilla yhdestä paikasta avoimena tietona maksutta. (Ei esim. niin, että jokaisella kunnalla olisi oma jakelukanava) Aineistojen pitää olla vektoreina, jotta erilaisten (paikkatietomuodossa olevien sähköisten) ilmoitusten, hakemusten ja vastaavien käsittely voidaan automatisoida mahdollisimman pitkälle. Automatisoinnilla saadaan nopeutettua asioiden käsittelyä, käsittely yhtenäistyy, vähennetään käsityön määrää, Ihmistyö kohdistuu oleellisiin kohteisiin. Lisäksi esim. maisematyöluvan tarvitsevat hakkuut osataan ohjata kunnille tiedokis mahdollisimman nopeasti ilmoituksen saapumisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan näin saadaan alennettua hallinnon kustannuksia, vähennettyä byrokratiaa ja parannettua toiminnan laatua. Metsäkeskuksessa käsitellään vuodessa metsänkäyttöilmoituksia n kpl (2017) ja kemerahakemuksia noin kpl (2017). Hakkuiden määrä vuonna 2018 on jatkanut kasvua, joten 10/28

11 ilmoitusten määräkin on nousussa. Yleensä hakkuiden aktivoituminen lisää myös kemerahakemusten määrää. Iso osa Käyttöilmoituksista ja kemera-hakemuksista joudutaan edelleen tarkastamaan käsin, koska esim. yleiskaavoista ei ole saatavilla kuin ulkorajat. Mikäli yleiskaavojen sisäiset rajat olisivat vektorimuodossa, saataisiin esim. maa- ja metsätalousalueiden tarkastukset hoidettua automatiikalla. Koska nykyisin yleiskaavoista on saatavilla vain ulkorkjata, joudutaan kaikki kaavojen alueille sattuvat ilmoitukset tarkastamaan käsityönä. Kaavojen tulisi olla saatavilla WFS-rajapinnan (tai ATOM-syöte) kautta niin, että ne olisivat aina saatavilla mahdollismman ajantasaisina. (Automatisoinnin vaatimia tarkastuksia ei ole järkevää rakentaa käytämään suoraan rajapintaa, mutta sieltä voidaan määrävälein ladata automaattisesti omaan tietokantaan mahdollisimman ajantasainen aineisto.) Täytyy olla ainakin siirrettävissä omina tasoina organisaatioiden omiin paikkatietojärjestelmiin. Avoimissa OGC paikkatietorajapintaformaateissa. WMS ja WFS. Kaavayksiköittäin, jotta ne palvelisivat käyttäjiä riittävästi paikkatietoon sidottua, yhteisiin tietomalleihin perustuvaa, vektorimuotoista, teknisesti kv. standardien mukaista, ohjelmistoista riippumatonta KuntaGML tähän en osaa ottaa kantaa mahdollisimman helppokäyttöinen -- ArcGis ympäristö, ilmeisesti yleisin käytetty paikkatietojärjestelmien alusta digitaalinen jotta saadaan tasoksi omaan paikkatietojärjestelmään Formaatissa jolla geometriat ja ominaisuustiedot saa yleisempiin pakkatietosovelluksiin käyttöön Koneluettavana semanttisena tietosisältönä, ts geometriatieto johon on liitetty ominaisuudet. Jossakin yleisesti käytössä olevassa muodossa (Pdf tms.) Pitää olla mahdollisuus tarkastella tietoja esim. maastotietokoneella. ladattavina tausta-aineistoina Jossain yleisesti tuetussa formaatissa, joka mahdollistaa tietojen lataamisen tarvittaessa eri organisaatioiden käyttöön. Mieluiten open source formaatti, jonka käsittely onnistuu laajasti eri ohjelmilla. Tietorakenne voisi olla hyvin yksikertainen. Tietojen pitäisi ehdottomasti olla paikkatietoa vektoreina kaavamerkinnöittäin, ei pelkkiä kaavojen ulkorajoja tai rasteria joista kaavamerkintä pitää tarkastella aina käyttäjän toimesta visuaalisesti. Sellaisessa yleisessä paikkatietomuodossa että ne voi avata ulkoisesta lähteestä omaan järjestelmään tarkasteltavaksi omana karttatasona. Kaavakartat vähintään rasterina. Tieto esim. kaavan hyväksymisestä, lainvoimaisuudesta. KuntaGML-koneluettava muoto KuntaTietoPalvelussa Formaatissa, joka on suoraan karttapalvelimilla julkaistavissa. On tärkeää, että asiakkaat saavat kaavat helposti luettavakseen. Koneluettava tieto KuntaTietoPalvelussa Vektorimuotoisina. Rasterimuotoinen kartta ei mahdollista tarkastusprosessin automatisoimista metsäkeskuksessa. Manuaalisessa tarkastelussa tapahtuu väistämättä virheitä. Erilaisia tietorakenteita tarvitaan: Pelkkä tarkka vektorisisältö ei riitä mihinkään, sillä kaikkea ei nykyisen systeemin (esim. kaavamerkintäpäätökset) mukaan voi ilmaista paikkatietona. Eikä 11/28

12 tarvitsekaan, vaan pitää löytyä eri tarpeisiin monipuoliset toisiaan tukevat "tietotuotteet". Esim. kaavojen ulkorajat vektorina, muutama tunniste- ja tyypittelytieto ominaisuuksina sekä rasterina kaavakartta ja esim. pdf-linkityksenä merkinnät ja määräykset. Vanhaa kaavamateriaalia on käytännössä mahdotonta saada muunnettua täysin aidoksi paikkatiedoksi, ei välttämättä pysty edes asemoimaan rastereita ja jälkikäteen ei ole selvitettävissä kohtuullisin kustannuksin mitä kaavoittaja on tarkoittanut esim. suhteessa viereisiin kaava-alueisiin ja aiempien kaavojen kumoutumisesta. Strukturoitu data, esim XML. Tietysti paras, jos jonkin KV-standardin perusteella voisi määritellä. KuntaGML (JHS178) jotta tietojen jakelu olisi mahdollista useisiin eri järjestelmiin. Toimijoiden järjestelmiin helposti sovitettavassa 12/28

13 6. Mihin kaikkeen tällaista tietoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Vastaajien määrä: 38 Vastaukset Maakuntakaavan toteutumisen seurantaan sekä yleiseen kaavoituksen seurantaan merkintätasolla. Mitä kaavoitetaan ja mihin ja myös näiden kaavojen seurantaan. Maankäytön edistämistehtävään ja eri lupahallinnon tarpeisiin sekä suunnittelutehtäviin. Metsälakien valvontaan, metsätalouden toimenpiteiden suunnitteluun. Tieto on oltava käytettävissä koneluettavana 24/7, jotta esim. metsälakien valvontaprosessit voidaan automatisoida. Rakentamiseen, kehittämiseen, suunnitteluun, viranomaistoimintaan, asiakaspalveluun, kansalaisvaikuttamiseen Kaavojen soveltaminen ja huomiointi varmistuu kun ne on saatavissa sähköisesti. Myös uudet kaavahankkeet ja muutokset edellyttävät tiedon parempaa saatavuutta. Kaavatietojen yhdistäminen paikkatietomuodossa oleviin järjestelmiin pitää olla mahdollista nykyistä joustavammin. Kiinteistön omistajille ja kiinteistöalan toimijoille, kaavoituksen seurantaan, kiinteistöverotukseen jatkuvasti ajantasaisena, kytkettynä kunnan rakennusvalvontajärjestelmään. Maankäytön suunnitteluun, rakentamiseen, rakennusvalvontaan, kiinteistöverotukseen Suunnitteluun ja toiminnanohjaamiseen paikkatietojärjestelmissämme Muiden kaavoitus- lupa- ja rakentamisprosessien tehostuminen. Vaikutusten arviointi. Tiedolla johtaminen, osallistuminen, seuranta jne. Kaavamääräysten tarkistamiseen toimenpiteitä suunniteltaessa. Lausunnon annossa kaavan luonnosvaiheessa digitaalinen kaava-aineisto auttaa myös. MRL:n uudistuksessa hahmoteltu kuntakaava lisää kaava-aineiston merkintöjen päällekkäisyyttä ja digitalisointi on tällaisen aineiston tehokkaan käytön edellytys. Hyöty tulee siitä, että sijainti yhdistää. -Tulisi luoda yksi ja ainut alusta, jonne talletettuna hyväksytystä maankäyttöpäätöksestä tulee vasta virallinen. Käyttämätön rakennusoikeus. Kaavoilla suojeltujen rakennusten määrä. Erilaiset analyysit toteutuneen maankäytön ja suunnitellun maankäytön suhteesta, esim.tietyllä etäisyydellä nykyisistä ja yleiskaavojen virkistysalueista asuvat ihmiset, Aiemmin mainittujen metsänkäyttöilmoitusten ja kemera-hakemusten tarkastusten automatisointiin. Metsävaratiedon tuottamisen ja ajantasaistuksen automatisointiin. Vektoriaineistojen perusteeella voidaan metsikkökuvioiden rajat pakottaa noudattamaan kaavojen aluerajauksia. Tällöin voidaan myös estää (metsätalous)toimenpiteiden simulointi sellaisille alueille, joilla on kaavasta aiheutuvia rajoituksia. Ko. metsikkökuvioille voidaan myös automaattisesti tuottaa tieto kaavasta aiheutuvista rajoitteista. Tällöin metsänomistaja tietää rajoitteista jo etukäteen, ja voi ottaa rajoitteet huomioon jo toimenpiteen suunnitteluvaiheessa. Kaikkiaan metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa pitäisi pystyä huomioimaan myös muiden maankäyttömuotojen ja kaavoituksen asettamat rajoitukset entistä paremmin. Yleiskaavoituksen kattavuus lisääntyy koko ajan, joten on entistä tärkeämpää, että kaava-aineistot on saatavilla mahdollisimman helpossa muodossa, jolloin niiden asettamat rajoitteet/velvoitteet voidaan mahdollismman helposti huomioida esim. metsätalouden toimenpiteitä suunnitellessa/toteuttaessa. Näin vältetään vahinkoja ja kaavojen toteuttaminenkin onnistuu paremmin. Metsätalous Oy:ssä metsäsuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluun. 13/28

14 Kaavaohjeuksessa, luonnonsuojelussa, yhdyskuntarakentamisessa, kiinteistökaupoissa, Kiinteistönomistajien käyttöön, kiinteistökaupan yhteydessä, rakennusvalvonnassa, verottajan käyttöön... suojelun ja yleisemminkin kulttuuriympäristön tilan seurantaan (toiminnan seuranta, kohteiden seuranta) selvitysten tausta-aineistoksi, analyysien pohjaksi - Infran suunnitteluun(kadut, rakennukset, - maanomistajat - verottaja metsätaloustoimenpiteitä suunniteltaessa erilaisten kaavarajoitteiden huomioiminen Maankäytön päätöksenteossa ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa. Nykyiset, aiemmin luetellut käyttötavat. Tulevaisuudessa voitaisiin automatisoida kaavamääräysten ja alueiden tarkistusta, että toimenpiteissä toteutetaan kaavaa. kaiken toiminnan suunnitteluun Kaava-aineistojen digitalisointi ehdottoman tärkeä ja kiireellinen toimenpide kaava-aineistojen käyttäjien työn tuottavuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi. Kaavakarttoja ja -määräyksiä tarvitaan päivittäin tavanomaisissa metsätalouden suunnittelutehtävissä. Töiden toteuttajillakin on käytössään sähköiset sovellukset, joihin suunnitelmat viedään toteutusta varten ja joissa kaava-aineistot tulisi olla sähköisenä. Kaava-aineistojen pitäisi olla jo luonnosvaiheessa digitaalisena niiden tarkistamista ja kommentointia varten. Ajantasaisesta semanttisesta asemakaava-aineistosta tarvitaan tietosisällöltään valtakunnallisesti yhtenäinen tietokokonaisuus, joka kattaa sekä nykyiset että uudet asemakaavat jollakin vähimmäistasolla. Uusien kaavojen osalta tietosisältö voi olla vielä rikkaampi. Kaikkeen toimintaan, joiden suhteen kaavamääräyksillä on vaikutusta. toimenpidesuunnitteluun, näin vältytään virheellisistä toiminnoista Kaavojen vaikutusten huomioonottamiseen toimenpidesuunnittelussa ja toteutuksessa Päätösten tekemiseen ja valvontaan. Digitaalisten palveluiden tehokkaaseen kehittämiseen. Päivittäin tehtävään metsätalouden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutuksen ohjaukseen, maankäytön suunnitteluun, maanomistajan edunvalvontaan ym. Maankäytön ohjaukseen ja erilaisten lupien seurantaan. Ympäristöön liittyvien lausuntojen tueksi. Mm. rakennus- ja kunnallistekniseen suunnitteluun, kiinteistömyyntiin ymv. Rakentajat, kiinteistön omistajat, kiinteistönvälittäjät, metsäyhtiöt, metsänomistajat jne. Mm. kiinteistöverotukseen, rakennusvalvontaprosessiin ja maapolitiikan hoitamiseen Metsälain voimassaolo riippuu osin siitä, mihin käyttöön alue on osoitettu kaavassa. Kemerarahoituksen myöntämisedellytyksiin vaikuttaa paitsi se, onko metsälaki voimassa alueella myös se, onko rahoituksen myöntäminen tarkoituksenmukaista esim. alueen kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen kannalta. Ks. aiempi avovastaus: ihan samaan kuin nykyisinkin. Ja kannattaisi panostaa siihen, mikä oikeasti on käyttötarve valtakunnallisesti harmonisoidulle datalle: kustannustehokkaasti valita numeeristamiselle rajatut kohteet. Keep it simple! Tietomallipohjaisessa rakennuslupaprosessissa voidaan tarkastuksia automatisoida, jos lähtötiedot ovat rakenteellisessa muodossa. Kuntien operatiivisessa toiminnassa maakäytön eri vaiheissa (kaavoitus, kiinteistönmuodostus, rakentaminen). Muut toimijat kuten kiinteistönomistajat, verottaja ja muut kiinteistöalan toimijat. 14/28

15 Erilaisten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kaava-alueella. 15/28

16 7. Kuinka suuri yhteiskunnallinen tarve on kehittää yhdenmukaisempaa valtakunnallista digitaalista kaavatietoa? Vastaajien määrä: 42 N Prosentti Ei tarvetta 5 11,91% Vähäinen 3 7,14% Kohtalainen 4 9,52% Suuri 11 26,19% Erittäin suuri 19 45,24% 16/28

17 8. Vaihteleeko digitaalisen kaavatiedon yhteiskunnallinen tarve eri puolilla Suomea? Millä tavoin ja miksi? Vastaajien määrä: 39 N Prosentti Kyllä, perustelut: 9 23,08% 30 76,92% Avoimeen tekstikenttään annetut vastaukset Vastausvaihtoehdot Teksti Siellä mihin kaavaa on laadittu, niin silloin on järkevää, että se löytyy digitaalisena Metsänhoitotöitä ja hakkuita kaikkialla (pl. suojelualueet). Myös metsälakien noudattamista valvottava koko Suomessa. osa tiedon käyttäjistä on valtakunnallisia, joten he ymmärrettävästikin haluaisivat tiedon samalla tavalla kaavatiedot tarvitaan kattavasti koko maasta Lainsäädäntö on voimassa koko maassa. vaatimukset ja tarpeet on samantuuntaiset kaikilla kunnilla Eri toimijat ovat paikallisia ja/tai valtakunnallisia Metstaloustoimenpiteitä tehdään koko Suomessa Kaavatiedot ovat samanarvoisia eri puolilla maata. Metsätalouden toiminta kohdistuu koko maahan ja laajoille alueille. Kaavojen rajoitteet toimintaan on pysyttävä huomioimaan samalla tavalla kaikkialla. Valtakunnallisen organisaation on myös pystyttävä luomaan samalla tavalla toimivat proseduurit joka puolelle Suomea. En näe syytä miksi vaihtelisi. 17/28

18 Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: Kyllä, perustelut: kaikkialla on tarpeen olla yhtenäinen tietopohja alueet erilaisia, tarpeet erilaisia, mutta alueita kohdeltava yhdenvertaisesti eli yhteiskunnallinen tarve yhtäläinen kaavat huomiotava kaikkialla Kaavat ovat eri puolilla Suomea samalla lailla sitovia suosituksia tai lainvoimaisia. miksi vaihtelisi Samoja töitä tehdään ympäri Suomen Kaavatieto on osa rakennetun ympäristön kokonaistietovarantoa, jonka tulee olla valtakunnallisesti kattava. Kaavojen vaikutukset ja mahdolliset vastuut kaavan vastaisista toimista lienevät yhtenevät kaikkialla. yhdenvertainen toiminta kokonaisuudessaan Tieto kaavoituksesta on yhtä tärkeää läpi koko Suomen. Maanomistajilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet toimia koko maassa. Samoin toimijoiden on huomioitava ympäröivä yhteiskunta samalla tavalla koko maassa. Digitaalisuudesta saadaan samat edut maantieteellisestä sijainnista riippumatta Valtakunnalliset säädökset Isoilla kaupungeilla on resut tuottaa kasvualueille kaavadataa, harvaanasutuilla ja taantuvilla alueilla tarvitaan kuitenkin tieto suunnitelmista. Sama laki koko Suomessa. Nopeammin kehittyvillä alueilla kaavoitetaan enemmän, tarve ja merkitys seuranta toteutumista suurempi. Resurssit erityisesti laajat kaupunkiseudut olavta alueita joilla aineistoja sekä kuntien aineistojen yhteensopivuutta on syytä kehittää. varmasti kiireisintä kasvavilla seuduilla, mutta koko maan analyyseihin tarvitaan koko maan kattavaa dataa Eipä noille tiedoille hiipuvilla syrjäkylillä liene kovin kummoista tarvetta väestömäärän ja yhdyskuntarakenteen muutokset. Palveluiden sijoittuminen ja saavutettavuus. Tarve määräillisesti vaihtelee rakentamisen volyymin mukaan, mutta kaikkialla tarve on olemassa. Tarve on suurin alueilla, joilla on kilpailevia maankäyttömuotoja. Esim. kaupunkiseutujen lähialueilla. Yleiskaavoituksen laajentuessa tarve lisääntyy myös muualla. Äkkiseltään tuntuisi, että hyödyt tulevat ensin uusilla asuinalueilla, jossa kaikki tiedot saadaan sähköiseksi. 18/28

19 9. Mitkä tahot voisivat nykyistä paremmin hyödyntää digitaalista kaavaa, jos tiedot olisivat yhdenmukaisia ja helposti saatavilla? Vastaajien määrä: 39 Vastaukset Viranomaiset, maakuntaliitot, yritykset. Kaikki kellä on intressi seurata kaavoitusta tai suunnittelevat toimintoja johonkin. Konsultti- ja suunnittelufirmat. Eri yhteiskunnalliset toimijat, mitkä ovat tekemisissä maankäytön kanssa. metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, metsäteollisuusyritykset, metsäkeskus... Maankäytön suunnittelijat kaikki jotka tietoa tarvitsevat kansalaisista viranomaisiin, yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin -Kuntien eri sektorit, -Valtion ja maakunnan viranomaiset kuten tiesuunnittelu ja ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu jne -Museoviranomaiset -Suunnittelutyötä tekevät konsultit ja organisaatiot -maanomistajat sekä kuntalaiset Kiinteistön omistajat ja kiinteistöalan toimijat, kaavoituksen seurantaan, kiinteistöverotukseen jatkuvasti ajantasaisena kytkettynä kunnan rakennusvalvontajärjestelmään. En osaa sanoa Verottaja, rakennusvalvonta, kiinteistöjen omistajat, rakentajat... Metsähallitus suurena maa- ja vesiomaisuuden haltijana Muut viranomaiset, yritykset, tutkimus Metsäteollisuus Pankki- ja vakuutusala, verottaja yms. Ympäristöhallinto, tulevat maakunnat, metsä- ja energiasektorin toimijat, kaupan ala Kaikki metsätalouden toimijat. (Metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, metsäyhtiöt, Metsäkeskus jne.) ELYt, SYKE, MML, kunnat... Kunnille olisi erityistä hyötyä esim. kuntaliitostilanteisa. Voisin kuvitella, että myös rakennusyhtiöille olisi hyötyä tai ylipäätään kaikille jollain tavalla rakennustoimintaan liittyville tahoille. Kansalaiset, viranomaiset, kansalaisjärjestöt, konsultit, yritykset... kansalaiset, kiinteistön omistajat, kiinteistöä myytäessä eri osapuolet, viranomaiset, rakennusvalvonta ym. Niin...sanopa se.. asukkaat, suunnittelijat, päättäjät, rakentajat - suunnittelijat - valtakunnalliset toimijat(mml, SYKE, Verottaja, LIVI...) metsäorganisaatiot Metsäalan yritykset, viranomaiset, kansalaisjärjestöt. Metsä- ja maatalous, maankäytön suunnitteluia tekevät yleensä kuten kunnat ja kaupungit, yritykset 19/28

20 ym. kaikki toimijat joilla on digitaalinen suunnittejärjestelmä Metsätalouden toimijat Rakennusvalvonta, suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, (infra)omaisuudenhallinta, kiinteistönomistajat... koko rakennetun ympäristön elinkaari. Esim. kaikki metsäalan toimijat. valtio, kunnat ja yksittäiset toimijat Maankäyttöpäätöksiä tekevät ja suunnittelijat Eri virastot, järjestöt, tutkijat. Maanomistajat, viranomaiset (kunta, ELY), periaatteessa kai kuka vaan. Kaikki viranomaiset, konsultit, yksityiset palveluntarjoajat ja yksittäiset kansalaiset. Asiakkaat, jotka toimivat yli kuntarajojen eli kiinteistöalan toimijat lähinnä kiinteistönvälittäjät. Mm. verottaja, rakennusvalvonta ja maapolitiikan toimijat Metsätalouden eri organisaatiot. Mitä tarkoittaa digitaalinen kaava ja mikä on yhdenmukaista? Onhan asemakaavan seurantalomakekin sähköisenä ja keskeisimmiltä tiedoiltaan standardi, ja se saadaan käytännössä jokaisesta hyväksytystä kaavasta. Jollei digikaava sisällä kaikkea varsinaisen virallisen nyk. paperikaavan sisältöä esim. rasterina, niin ei siitä juuri iloa ole kuin tutkijoille, strategeille ja muille tilastonikkareille. Rakennusvalvonta (automaattitarkistukset, tietomallien visuaalinen tarkastelu, julkipanot) Kiinteistönomistajat, kiinteistöalalla toimijat, verottaja. Rakennusala, liikenne, energia-ala, metsätalous, kauppa- ja teollisuus, maa-ainesten käyttö 20/28

21 10. Onko kaikkien voimassaolevien asemakaavojen kaikkea sisältöä tarpeen digitoida valtakunnallisesti yhtenäisessä tietorakenteessa? Mitkä seuraavista olisi tarpeen digitoida? Vastaajien määrä: 44 N Prosentti Kaikki 20 45,46% Vain osa 20 45,45% En osaa sanoa 4 9,09% 21/28

22 11. Vastasit edelliseen kysymykseen "Vain osa". Mitkä seuraavista osaalueista tulisi mielestäsi digitoida? Vastaajien määrä: 22, valittujen vastausten lukumäärä: 74 N Prosentti Käyttötarkoitukset 16 72,73% Rakentamisvolyymi/rakennusoikeus 10 45,45% Rajoitukset 17 77,27% Kaavojen ulkorajat ja linkitys kaava-asiakirjoihin 20 90,91% Muu/vapaa kommentti: 11 50% Avoimeen tekstikenttään annetut vastaukset Vastausvaihtoehdot Muu/vapaa kommentti: Teksti Mitä kattavampi sitä parempi, mutta toki kaikki tieto ei välttämättä ole oleellista ainakaan alkuvaiheessa. Jonkin ryhmän pitäisi määritellä oleellisimmat tiedot. 22/28

23 Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: Muu/vapaa kommentti: tottakai lopputilanteessa olisi ihanteellista, että kaikki tieto olisi digitaalista ja rakenteellista. Ulkorajat ja linkitys kaava-asiakirjoihin on kuitenkin realistinen ensiaskel. kaavan sisältö pdf-muodossa saataville mikäli sisältöä ei ole digitaalisessa muodossa Kaavaaineistojen digitointi=kaavan tulkinta tulee tehdä osana kuntien prosessia, jotta voidaan varmistaa tietojen saumaton laatu osan kunnan tietovarantoa ja kaavan toteuttamisprosessia. Kunta tekee työn itse tai tilaa konsultilta. julkaisu kuntien yhteisessä KuntaTietopalvelussa ajantsaisena tietona suoraan loppukäyttäjälle. Metsätalouden näkövinkkelistä rajoitukset ovat tärkeimmät. Muista vara tinkiäkin, jos ei ole mahdollista digitoida kaikkea. Pelkkä kaavojen ulkoraja ei missään tapauksessa riitä. Sellainen tieto on jo nykyisin kattavasti saatavilla esim Liiteri-palvelun asemakaava-aineistosta. Kaavakartat, joista näkyy kaavamääräysten rajaukset, sekä niihin liittyvät selitteet ko. pisteessä oleva kaavamerkintä vaikkei siihen liittyisi käyttörajoituksia Nuo ovat jo kiinteistötietojärjestelmässä, loput saa KuntaTietoPalvelusta Kysymys on hiukka huonosti laadittu, ks. avovastaus. Kaavan tulkinta tulee tehdä huolella (tonttijako). 23/28

24 12. Kenen vastuulla kaavojen digitoinnin organisoinnin tulisi olla? Vastaajien määrä: 43, valittujen vastausten lukumäärä: 75 N Prosentti YM 17 39,53% 24/28

25 SYKE 7 16,28% MML 9 20,93% Kuntaliitto 9 20,93% Maakunnat 5 11,63% Kunnat 21 48,84% Joku muu, mikä: 6 13,95% En osaa sanoa 1 2,33% Avoimeen tekstikenttään annetut vastaukset Vastausvaihtoehdot Teksti Joku muu, mikä: Joku muu, mikä: Joku muu, mikä: Joku muu, mikä: Joku muu, mikä: Joku muu, mikä: ELY-keskus? Kunnille tulee suunnata valtion rahoitustukea voimassa olevien kaavojen digitointiin osana kansallista digitalisaatiotyötä. valtion tulisi ohjata prosessia ja antaa siihen resursseja kuntien kaavatietoa ylläpitävät palveluntarjoajat. Maanmittauslaitos Kertalaakista ei tule kuntoon, joten kannattaa ulkoistaa jatkuvalle tietopalvelulle: käyttäjäpalautteen perusteella materiaali sitten paranee vrt. SYKEn yleiskaavapalvelu. 25/28

26 13. Vapaamuotoinen kommentti voimassaolevien kaavojen digitoinnin tarpeesta ja mahdollisuuksista? Vastaajien määrä: 33 Vastaukset Kaavat pitäisi digitoida kiireellisesti. YM:ssä on arvioitu yleiskaavojen digitalisoinnin maksavan joitakin satojatuhansia euroja. Digitoimattomana kaavat jäävät huomioimatta, mikä heikentää kaavan toteutumista. Lisäksi kaavojen puuttuminen aiheuttaa esteitä metsäsektorin hallintoprosessien automatisoinnille. Automatisaatiolla voitaisiin parantaa prosessien laatua merkittävästi ja saavuttaa satojen tuhansien eurojen säästöt vuosittain. - On luonnollista, että kaavojen laatijana kunnat myös organisoivat digitointityön. Mikäli tehtävästä tulee lakisääteinen, siihen on tulisi myös valtiolta rahoitusta/tukea. Valtio tai muu ulkopuolinen organisoija ei ole sopiva ratkaisu, koska kuntien täytyy kuitenkin vastata siitä, että digitointi toteutetaan ko. kunnan tiedon tuotantoon sopivalla tavalla. Merkittävä osa asemakaavoista ja yleiskaavoista on olemassa vektoriaineistoina, mutta aineisto tarvitaan - kattavasti - yhtenäisesti - yhdestä jakelukanavasta kohtaan 12. lisäys, että organisointi tulee tehdä yhteistyössä maanmittauslaitoksen sekä kuntien kesken, jolloin kuntaliiton on syytä olla mukana. SYKEn on syytä saada ympäristöministeriöltä ohjausta omasta osuudestaan työssä. Selvitystyössä on syytä kartoittaa mitkä kunnat ovat ilman sähköiseen muotoon tehtyä kaavayhdistelmää ja miten kuntien yhteistyötä voidaan tukea yhteisen järjestelmän saamiseksi. Digitaalisille kaava-ainestoille on syytä antaa suositus mallista ja yhteensopivuudesta. Ei tule rakentaa kuntien ulkopuolista rekisteriä. Tieto tulee olla osa kuntien ajantasaista tietovarantoa, joka julkaistaan loppukäyttäjille suoraan kuntien järjestelmistä kuntien yhteisen julkaisupalvelun kautta. Uskoakseni suuri osa kunnista on digitoinut asemakaavat omaan käyttöön. Tämän tiedon jakaminen ja yhdistäminen valtakunnallisessa palvelussa saattaisi olla tarpeen. Onko sellaiselle kysyntää, niin sitä en tiedä. Kaavat syntyvät pääosin kunnissa ja niitä käytetään ensisijaisesti kunnan prosesseissa. Myös vastuu niistä on siltä osin kunnissa. Tarkoittaa että viimeisin ja ajantasaisin tieto kaavoista on ja tullee olemaan jatkossakin kunnan järjestelmässä. On lähes mahdoton ajatus että tänä päivänä alettaisiin rakentaa rinnakkaisia tietovarantoja astetta vanhemmasta tiedosta mitä on jo helposti saatavilla. Ei olisi tämän päivän ekosysteemiajattelua nähnytkään. Ensin ulkorajat riittävän laajalla sisällöllä ja linkitys kaava-asiakirjoihin koko Suomesta. Tämän jälkeen lähtökohtaisesti suurimmilta kaupunkiseuduilta koko kaavan sisältö digitaaliseksi. Digitointi luo myös uusia mahdollisuuksia. Jos hallintoa halutaan merkittävästi keventää, niin voimassaolevien kaavojen digitointi nimenomaan vektorimuotoon on erittäin tärkeää. Kunnilla digitoinnin päävastuu, mutta vaatinee ohjausta kuntaliitolta ja YM:ltä. Jos on vara kerran kaavoittaa, niin on oltava vara myös saattaa kaavatiedot toimijoita palvelevaan digitaaliseen muotoon. 26/28

27 Jo pelkästään kaavojen sisältötietojen saatavuuden kannalta asema- ja yleiskaavojen digitointi olisi erittäin tarpeellista. Nykyisten ajantasa asemakaavojen ja yleiskaavojen saatavuus ja toteutus vaihtelee paljon kunnittain, eikä kunta tai maakuntakohtaisia yleistyksiä/analyysejä ole helppo tehdä. Myös tieto vireillä olevista kaavoista on tärkeää. Jotkin kaavat ovat vireillä vuosia, ja myös tämä tieto tulisi olla helposti valtakunnallisesti saatavilla. Ihanne olisi se, että sisältötieto päivittyisi näihin vireillä oleviin kaavoihin suunnittelun edetessä. Eli suora kytkentä suunnittelusta valmiiseen kaavaan samassa tietomallissa ja miksi ei samassa tietokannassa. Ongelmana on kaavamääräysten moninaisuus ja se, että käytetty rakennusoikeustieto on epävarma Kunnat digitoivat ja tekevät muutenkin vain tarpeelliset toimet, koska tietävät tarpeensa parhaiten. pilotit käyntiin, vaiheittain, kokeillen, nopeasti tuloksia, joka vauhdittaa ja motivoi Kunnat voivat digitoida ja avata rajapinnat, mutta pienet kunnat tarvitsevat varmaan sponsoria. Kunnissa on kaavoihin liittyvä taustamateriaali ja tieto. erityisesti yleiskaavat ovat merkittäviä metsätalouden kannalta Yleiskaavojen digitointi on erittäin tarpeellista. Tällä hetkellä näitä kaavoja ja niiden määräyksiä on vaikea saada tietoonsa. Ehdottoman tarpeellista! Erittäin tarpeellista. Uusien kaavojen ei tulisi tulla voimaan ennen kuin ne on julkaistu digitaalisena Potentiaalisesti valtava urakka, jonka läpivienti voi kestää vuosia, eikä valmistune täydellisesti koskaan. Rinnalla pitäisi koota voimassaolevien asemakaavojen perustietoa mm. SYKE:n ja ELYkeskusten ylläpitämistä aineistoista (kaavoituksen seurantajärjestelmä KATSE jne). Asialla on kiire Estää tahattomat virheet toiminnassa Tehostaa toimijoiden toimintaa/säästää työtä Näin säästetään kustannuksia Sähköisten karttojen linkittäminen muihin sähköisiin suunnittelujärjestelmiin hyödyttäsi monin tavoin eri käytännön toimijoita Kuntien (tai keskitetysti) tuli tuottaa asemakaavoista yhtenäisen skeeman mukainen tuote sovitussa formaatissa, joka tulisi esim. Sykessä yhdistää päivittyväksi tietotuotteeksi. Tarvetta on sekä yleis- että asemakaavojen ajantasaiseen numeeriseen tietoon. Kun digitoidut kaavatiedot julkaistaan KuntaGML-muodossa KuntaTietoPalvelussa, niin tiedot ovat helposti ja keskitetysti kaikkien kaavatietoja tarvitsevien tahojen käytettävissä. Kunnat vastaavat omista kaavoistaan ja niiden digitoinnista. Julkaisu käyttäjille kuntien järjestelmien kautta, koska viime kädessä asiakas lopulta on yhteydessä ko kuntaan. Siksi kunnan virkailijoiden pitää tietää mitä digitaalisia kaava-aineistoja on esillä ja missä. Ei tule rakentaa kuntien ulkopuolista rekisteriä. Tieto tulee olla osa kuntien ajantasaista tietovarantoa, joka julkaistaan loppukäyttäjille suoraan kuntien järjestelmistä KuntaTietoPalvelun kautta. Digitoinnin organisoinnin tulee olla valtakunnallisen organisaation vastuulla, jotta yhdenmukainen menettely voidaan varmistaa. Tätä asiaa on selvitelty nyt muutama vuosikymmen, siitä lähtien kun tekninen kehitys on mahdollistanut: Vanhan kaavamateriaalin jälkikäteen digitalisoinnissa ei voi tavoitteita kokemukseni mukaan asettaa kovin korkealle, vaan lusikka kauniisti käteen ja raakaa duunia. Kannattaisi tehdä se mitä pystytään ennenkuin paperit ja muovit ovat täysin hapertuneita ja yhdistää jo digitoitu aineisto pohjaksi. Nollapisteestä on turha yrittää, tulee kalliimmaksi ja lopputuotteet ovat huonompia. 27/28

28 Tultaisiinko toimeen ilman massiivista valtakunnallista rekisteriä? Riittäisikö kuntien julkaisupalvelu määritetyssä formaatissa (KuntaGML)? Digitointiprojekti vaatii kaikkien vanhojen asemakaavojen laskemisen = tonttijaon tekemisen, jotta kaikille kaavayksiköille voidaan antaa kaavayksikkötunnus, jotta kaavayksikkö voidaan yksilöidä tarkasti. 28/28