Työryhmätyöskentely. Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat. Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina

Transkriptio

1 Työryhmätyöskentely

2 Työryhmätyöskentely klo 10:15-11:00 Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina Ryhmä C Kaavoitusprosessi Tietomallipohjaise n kaavan tuottaminen Uudet mahdollisuudet

3 Työryhmä A: Rajapinnat 1. Miten näette PTA:n roolin rajapintojen julkaisussa? a. Yksi kanava muiden joukossa, vai yksi ainoa kanava? b. Kansalliset rajapinnat / INSPIRE-rajapinnat 2. Kommentteja ehdotettuun avoimen lähdekoodin ratkaisuun a. Näettekö hyväksi etenemismalliksi? b. Kiinnostusta osallistua avoimen lähdekoodin kehittämiseen? c. Kommentteja suunnittelujärjestelmän ja sillan väliseen toimintaan? 3. Minkälaisia muita palveluita harmonisoidulla tiedolla voisi tukea? a. Ei-julkaistun kaavan hyödyntäminen b. Tukeakseen Kunnan sisäistä toimintaa / rajapintoja sidosryhmille

4 Työryhmä B: Tietomalli ja koodaus 1. Nykyisten kaavoitussovellusten päivittäminen tukemaan uutta, harmonisoitua tietomallia. Ohjelmistoyritysten valmiudet 2018? 2. Harmonisoinnin vaikutus kaavatietoa hyödyntäviin sovelluksiin ja palveluihin? Toiveita hyödyntämisen kannalta? 3. Kiinnostus osallistua tietomallin kehittämiseen? 4. UML-mallin ja XML-koodauksen kieli (suomi / englanti)? 5. GML:n rakenteeseen liittyviä toiveita

5 Työryhmä C: Kaavoitusprosessi 1. Miten aiemmin tehdyt selvitykset ja muut olennaiset lähtötietoaineistot (esim. nykyinen maankäyttö) voitaisiin integroida paremmin suunnitteluprosessiin? 2. Miten uusia lähtöaineistoja, kuten yhä tiheämmin päivittyvät ortokuvat, kaupunkimallit ja pistepilvet, voisi käyttää tehokkaammin hyödyksi? 3. Millainen voisi olla tulevaisuuden asemakaavan pohjakartta? 4. Millainen voisi olla 3D-suunnittelun rooli tulevaisuuden asemakaavoituksessa? 5. Mitä suunnitteluprosessin vaiheita halutaan kansallisilla rajapintatarpeilla tukea?

6 Työryhmä A - rajapinnat Ryhmässä yksimielisyys: maankäyttöpäätöstieto pitää saada yhdestä paikasta - oli sitten julkishallinnon tai yrityksen tuottama Silta koetaan yhtenä vaihtoehtona toteuttaa PTA:han tiedon tuottaminen Toisaalta silta tekee osaksi sitä mitä PTA tekee (lähdejärjestelmän sovittaminen) Vähintään referenssitoteutus, josta toimittajat voivat oppia KTP:ssa siltana toimii usein Geoserver, vaihtelevin lopputuloksin Maankäyttöpäätöstiedolle oikeastaan kaksi erillistä lähdejärjestelmää: uuden kaavan muodostus ja ajantasakaavan päivittäminen

7 Työryhmä A - rajapinnat Silta vs Palveluväylä. Kuntien ei voida olettaa liittyvän palveluväylään, jonka takia nähdään järkevältä tehdä integraatio suunnittelujärjestelmästä PTA:han (Sillalla tai omalla toteutuksella) Sillan tarjoamat sisäiset rajapinnat: Tulee tutkia kuntien prosesseja laajemmin jotta ymmärretään mitä tietoja tarvitaan ja missä tilanteissa - voiko keskitetty rajapinta (PTA?) tukea näitä? tai silta? mm. rakennusvalvonta, kaavoitus, kiinteistönmuodostus Tietomalli 1.0 pitäisi olla jo todella lähelle valmista WFS 3.0 tulee huomioida PTA:ssa Tarvitaan lista järjestelmätoimittajia, jotta voidaan kommunikoida niiden suuntaan Listaa on jo, mutta sen kattavuus pitää vielä tarkistaa

8 Työryhmä B - tietomallit Ohjelmistotoimittajia pohditutti jonkin verran miten suuri työmäärä tarvitaan nykyisten sovellusten päivittämiseksi tuottamaan harmonisoitua tietoa Olennaista on, että kaavoittamisen työprosessi muuttuu. Ohjelmistojen pitää mukautua siihen. Herätettiin myös epäily siitä, että Inspiren PLU-malli on vanhanaikainen Useat osanottajat olivat kiinnostuneita osallistumaan tietomallin kehittämiseen; joko kokouksissa tai sähköisellä foorumilla

9 Työryhmä B - tietomallit Todettiin, että PLU-malli ja sen pohjalta luonnosteltu tietomalli pitäytyvät kaava-alueen tarkkuustasolla eivät mallinna esim. tonttia. Kaavan vaiheiden ja statuksen kuvaamista pidettiin tärkeänä Kaavoittamisen kyvykkyys ja toimintatavat eivät riipu suoraan kaupungin koosta Ihanteellista olisi, jos kaavan tietomalli olisi niin älykäs, että sen päälle voisi pudottaa rakennuksen BIM-mallin ja malli kertoisi onko rakennus määräysten mukainen

10 Työryhmä C - kaavoitusprosessi Tulevaisuudessa voisi yhden palvelun kautta valita, minkä tahansa alueen Suomesta ja saada aluetta koskevat eri vaiheissa olevat suunnitelmat, lainvoimaiset suunnitelmat sekä muut ympäristötiedot näkyviin. Kaavat olisivat standardimuotoisina tietomalleina ja kaavamääräysten kuvaustekniikkaa voisi muuttaa käyttötarkoituksen mukaan. Tarkoituksena on päästä irti paperimaailmasta periytyvistä pitsimerkinnöistä ym. Kaavaprosessia on tehostettu kehittämällä erityisesti kunnan sisäisten prosessien yhteentoimivuuksia.

11 Työryhmä C - kaavoitusprosessi Maakuntakaavan digiloikka loppuraportti ympäristöministeriö et al.

12 Työryhmä C - kaavoitusprosessi Maakuntakaavan digiloikka loppuraportti ympäristöministeriö et al.

13 Työryhmä C - kaavoitusprosessi Maakuntakaavan digiloikka loppuraportti ympäristöministeriö et al.

14 Työryhmä C - kaavoitusprosessi Uusi digiprosessi mahdollistaisi mm. Suuremman osallisjoukon tavoittamisen varhaisemmin prosessissa Uudet teknologiat, kuten AR/VR suunnittelun & vuorovaikutuksen Big data ja joukkoistetut tiedonkeruut & analyysit Lausuntojen ja muistutusten paikkaan sidotun rakenteellisen käsittelyn Keinoälyn hyödyntämisen prosessissa Prosessissa tuotetun tiedon hukan minimoinnin Kaavaprosessin kytkennän saumattomasti muihin prosesseihin

15 Muita kommentteja tilaisuudesta Tieto tallennetaan moneen paikkaan (kunnan järjestelmät, silta, pta). Mikä näistä on virallinen totuus? Suomen kaavoitusmalli on monimutkainen ja KTP on epäonnistunut sen takia ja tulee epäonnistumaan. Tämän voisi korjata siten, että tietomalli suunnitellaan hyödyntäjien tarpeiden mukaan, mutta se ei sisältäisi ihan kaikkea tietoa. Sitten linkittämällä päästäisiin käsiksi alkuperäiseen kokonaiseen tietoon tarpeen vaatiessa.