Mitä kuuluu pojat? Poikien valtasuhteet, väkivalta ja kiusaaminen koulussa. Sari Haapakangas, KT Sami Rousu, lehtori, kokemusasiantuntija

Transkriptio

1 Mitä kuuluu pojat? Poikien valtasuhteet, väkivalta ja kiusaaminen koulussa Sari Haapakangas, KT Sami Rousu, lehtori, kokemusasiantuntija

2 Tavoitteet Lisätä tietoa valtasuhteisiin liittyvän väkivallan mekanismeista: ei voi puuttua, jos ei tiedosta tai tunnista ongelman olemassaoloa Antaa välineitä puuttua ja ennaltaehkäistä koulussa tapahtuvaa väkivaltaa

3 Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Kiusaaminen on monessa maassa kielletty lainsäädännössä, esim. Norjassa, mutta ei Suomessa Kuitenkin oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki 29., Lukiolaki 21., Laki ammatillisesta koulutuksesta 28. ) ->Jokaisen koulun tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen toteutumista (Perusopetuslaki 477/2003:29. )! Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä (Lapsen oikeuksien julistus 19 )

4 Kiusaaminen voidaan nähdä yhtenä ilmiönä väkivallan sisällä Kiusaaminen tarkoituksellista, toista vahingoittavaa käyttäytymistä, joka kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan yksilöön. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino (Salmivalli 1998) systemaattista, pitkään jatkunutta

5 Kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä Kohdistuu yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti Kiusaaminenväkivalta? Osapuolten epätasaväkisyys MUTTA Kouluväkivalta voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista ja sillä viitataan niihin vallan väärinkäyttöä sisältäviin käytäntöihin ja rakenteisiin, joilla väheksytään toista näkyvästi tai piiloisesti

6 mikä tahansa vallan väärinkäyttöä sisältävä toiminta, jolla on alistava tai vähättelevä vaikutus toiseen tai toisiin, olipa teko fyysinen tai ei (Sunnari ym. 2002, 2003) väkivalta voi tuntua raa alta termiltä, mutta paljastaa kaikenlaisen väärinkohtelun potentiaaliset seuraukset ihmisen kehitykselle ja hyvinvoinnille Väkivallan laajempi määritelmä

7 Välittämisestä väkivaltaan (Huuki & Manninen 2010) Kiusaaminen Satunnainen väärinkohtelu Kiusoittelu, testaus, ärsyttäminen Tasaveroinen toiminta

8 Näkyvää, suoraa (myös tytöt käyttävät) Piiloista, epäsuoraa (myös pojat käyttävät) Tarkoituksellista Tuottavaa, ei-intentionaalista Normalisoitunutta Väkivalta vertaisryhmässä voi olla Systemaattista Satunnaista

9 Esimerkkejä väkivallan eri muodoista vihamielisen, painostavan ilmapiirin luominen huumori joka tapahtuu toisen kustannuksella. Se oli vain läppä ->kohteella oikeus määritellä mikä on väärinkohtelua painostaminen epäedullisiin rooleihin leikeissä ja peleissä Isommilla homottelun ja huorittelun normaalistuminen kontrollointi esim. oikeanlaisten vaatteiden tai tavaroiden suhteen, väheksynnän uhka: ei ole varaa hankkia tai olla jotain mitä haluaisi, koska vähättely saattaa kohdistua itseen kulttuuriset sukupuolirooleihin liittyvät odotukset, esim. leikkitappelut, joilla vahvistetaan hierarkiaa ja ulkonäköpaineet ->väheksyntä Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen -> kohteen reaktioita ei näe

10 Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa Whatsapp-ryhmät, Ask.fm, Instagram, Snapchat, esim. Facebook -ryhmässä kiusaaminen Oulussa, jossa 600 tykkäystä Pysykää ajan tasalla nuorten ja lasten tekemisistä sosiaalisessa mediassa ja älypuhelimen käytöstä Sosiaalinen media vahva kiusaamisen väline, koska voi kiusata matkan päästä, näkemättä tekonsa seurauksia; kiusaaminen voi seurata kotiinkin Selvittelyissä tärkeää kasvotusten ja aikuisten ohjauksessa tapahtuva kohtaaminen

11 Kohteen toimintamahdollisuudet kaventuvat; johtaa lopulta ihmisarvon menettämiseen ryhmässä (Hamarus 2006) Itsetuhoinen käyttäytyminen Muihin ja ympäristöön kohdistuva väkivalta Masennus, ahdistuneisuus, psykosomaattiset häiriöt Väkivallan seurauksiin liittyviä riskejä Syrjäytyminen työelämästä ja sosiaalista suhteista

12 Voiko väkivallan seurauksista selvitä? Varhainen puuttuminen, tuki, terapia Läsnäoleva, rakastava vanhemmuus Välittävä, turvallinen koulu Vanhemmuuden tukeminen Luottamukselliset lapsiaikuissuhteet, lapsen ja ympäristön vahvuuksien hyödyntäminen Esim. Lapset puheeksi, Pienen kylän tyttö-video, Allies e-guide, KiVa, Askeleittain, Friends, Lions quest, Tunne- ja turvataitoja lapsille ym.

13 mutta jäljet se jättää

14 Valtakamppailua kouluväkivallan taustalla usein valta- ja statuskamppailu paremmuusajattelu, kilpailu menestyksestä, kamppailu sosiaalisista asemapaikoista paremmuusajattelu johtaa valtahierarkioiden syntyyn oppilaiden välille hierarkioita rakennetaan pyrkimällä kohottamaan omaa statusta, usein toisten kustannuksella Oppilaat saatava ymmärtämään mitä vaikutuksia epätasa-arvoa tuottavilla hierarkioilla ja valtakamppailulla on: - se on raskasta ja ihmisarvoa alentavaa alimpana oleville, mutta rankkaa myös korkean statuksen oppilaille, koska paikkaa pitää jatkuvasti puolustaa ja uusintaa, ja usein toisia käytetään siinä pelinappuloina

15 Kaikki ovat erilaisia, mutta eriarvoisuutta tuottavia hierarkioita alkaa syntyä siinä vaiheessa kun paremmuusajattelu astuu näyttämölle Esim. vaalea ihonväri/tumma iho, laihuus/lihavuus, vammaisuus/vammattomuus, jääkiekko/baletti. Eriarvoisuutta ruokkii näiden asettaminen hierarkioihin, paremmuusjärjestykseen; valtahierarkian huipulla olevilla valtaa määritellä arvostuksia Väkivalta ja välittäminen, rakkaus ja julmuus ihmisen potentiaalissa: kumpaa ruokkii, se kasvaa VÄHEKSYNTÄ JA MUU VÄKIVALTA RAJOITTAVAT LAPSEN TERVETTÄ KASVUA JA OVAT OSALLISUUDEN, YHTEISÖLLISYYDEN JA YHDENVERTAISUUDEN ESTEITÄ

16 Tyttöihin ja poikiin kohdistuu erilaisia odotuksia Pojalta odotetaan kulttuurissamme voimainnäyttöjä, kilpailullisuutta, tiettyjen tunteiden peittämistä, urheilullisuutta, itsensä puolustamiskykyä, sekä erottautumista tytöistä ja niistä pojista jotka eivät ihaile tällaista; RESPEKTI Tytöltä odotetaan kulttuurisesti muodikkuutta, kiltteyttä, auttavaisuutta, ahkeruutta, naisellisena pidettyä ulkonäköä ->Feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen liitetyt ideaalit vaikea saavuttaa Niitä, jotka eivät täytä tai ihaile näitä määreitä, on paljon mikä on heidän mahdollisuutensa turvalliseen koulunkäyntiin sekä terveen identiteetin ja itsetunnon rakentamiseen?

17 Tytöt ja väkivalta pääasiassa piiloista, fyysinen väkivalta yleistymässä kietoutuu myös statukseen ja valtaan: korkean statuksen tytöillä toimintamahdollisuudet laajemmat kuin matalan statuksen tytöillä mm. ylipainoisilla tytöillä suurempi riski joutua kiusatuksi tytöillä respektin tavoittelulla ei niin suurta merkitystä kuin pojilla, kaverisuosion merkitys korostuu myös jotkut tytöt voivat tavoitella maskuliinisuuden ideaaleja

18 Pojat ja väkivalta Fyysinen väkivalta Häiriökäyttäytyminen Sääntörikkomukset -> pojilla yleisempiä Tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta yleisempää kuin poikiin kohdistuva Myös epäsuora väkivalta Ei koske kaikkia poikia ja myös tytöissä on väkivallantekijöitä Olisiko kulttuurisesti opitulla maskuliinisuudella ja feminiinisyydellä jotain tekemistä tämän kanssa? Poikien väkivaltaa katsotaan usein läpi sormien: Pojat on poikia ja väkivaltaisesta tytöstä huolestutaan -> lapset vastaavat kasvattajien (tiedostamattomiinkin) odotuksiin

19 Maskuliinisuus Maskuliinisuus voidaan määritellä miehisenä pidettyjen ominaisuuksien kulttuuriseksi ideaaliksi, jota kohden miehen tulee elämässä pyrkiä: mitä enemmän mies tai poika täyttää maskuliinisena pidettyjä määreitä, sitä arvostetumpi hän on miehenä. Mieheksi ei synnytä, miehuus ansaitaan. (Jokinen 2003, 10.) Maskuliinisuudet muutoksessa -> mikä ajaa useat pojat ja jotkut tytötkin maskuliinisuuden tavoitteluun (vrt. Peppi Pitkätossu)?

20 Maskuliinisuuden ideaalit luovat erillisyyttä YKSIN SELVIÄMISEN EETOS JA HÄPEÄN PELKO: pelko siitä, että muut huomaavat säröjä maskuliinisuuden panssarissa. Heikkous on hegemonisen maskuliinisuuden näkökulmasta halveksittavaa-> häpeää omasta haavoittuvuudesta Jos inhimilliset tunteet ja haavoittuvuus tukahdutetaan, toinen puoli ihmisyydestä jää piiloon. Poikia tulisi kannustaa tulemaan näkyviksi ja hyväksymään itsensä ja toisensa sellaisena kuin oikeasti on. Jäävätkö monet miehet ja pojat selviytymään yksin?

21 Maskuliinisuuksia hierarkioissa suhteessa väkivaltaan ja respektiin Kovikset Tavalliset tasapainoilijat Rauhalliset myötäilijät Gender traitorit Liikettä näiden välillä tapahtuu, valtasuhteet riippuvaisia kontekstista (Manninen 2010; 2011; 2013)

22 Muutos SM: Tota, luuleks sää että sää sait kuitenki respektiä siitä hommasta? Olli: Sai siitä ja sai paljonki! SM. No miten sitten kävi ko homma loppu? Laskiko se jotenki vai onko se niin, että kun se on kerran 'ansaittu' niin se on siellä aina? Olli: No kun se on kerran ansaittu niin se on siellä. SM: Sulla on tavallaan reservipankissa siellä sitä... Olli: mmm... SM:...aika runsain mitoin? Olli: Joo., mutta jos susta rupee tuleen semmonen nössö tai semmonen, että sää luet vaan kirjoja kotona niin kyllä se siitä sitten laskee. SM. Niin, no miten sää oot pitäny sitä yllä sen jälkeen? Olli: Heittämällä hyvää läppää vaan (naurahtaa) (Manninen 2011; 2013)

23 Huuki 2012 Rauhallisuus Dynaamisuus Hiljentyminen Keskittyminen Sopeutuvuus Vastaanottavuus Läheisyys Uskonto Sukupuoli Etnisyys Luokka Erityinen tuki Ekspressiivisyys Aktiivisuus Puolustautum. Kilpailullisuus Voima Rohkeus

24 Respekti (Manninen, Huuki & Sunnari 2011) = hierarkiahakuiseen minäorientaatioon perustuva statusulottuvuus, - Liittyy usein hegemonisen maskuliinisuuden ideaalien tavoitteluun (kuten urheilullisuus, menestys, valta, voima, paremmuus, heikkouden peittäminen, rationaalisuus, erottautuminen feminiinisenä pidetystä) - väkivallan ulottuvuus, kuten väkivallan legitimointi, sen ihailu, uho, käyttäminen tai sen uhka usein läsnä - Kaikki eivät tavoittele respektiä ja suurelle osalle kaverisuosio, se että on pidetty kaveri, tärkeämpää Tuija Huuki lokakuu 2009

25 RESPEKTI, maskuliininen kunnia SM. Joo. No mitä tunteita sää voit näyttää koulussa? Esa: Tunteita? SM: Mm. Esa: En mää tiiä. Rohkee, iso, vahva ja kaikenlaista SM: Miksei täällä voi näyttää avoimesti esimerkiksi pelkoa? Mitä sulle tapahtuu, jos sää näytät, että sää pelkäät? Esa: En mää tiiä. Menee maine. Hehh (Manninen 2010)

26 Respektiä kiitos! (Manninen, Huuki & Sunnari 2011) tietyt urheilu- ja liikuntalajit tietynlaiset vaatteet huimat temput uhkarohkeilu heikoilla jäillä sääntörikkeet koulussa eron tekeminen asioihin joita pidettiin tytöille kuuluvina huumori, läppä tietynlainen statusomaisuus kuten tietokonepelit, kännykät, moottoriajoneuvot, merkkituotteet väkivallan legitimointi, itsepuolustuskyky voimakkuus, rohkeus, nopeus joillakin yläluokilla päihteet korkean statuksen tyttöjen huomio koulumenestys joissakin luokissa arvo, toisissa epäarvo

27 Kelpovalta (fairpower) Symbolinen resurssi Pelkovalta (fearpower) Status Kaverisuosio Respekti Strategiat Statusresurssit: Väkivalta, fyysis-materiaalisuus, performanssit, huumori, seksuaalisuus, sosiaaliset suhteet, välittäminen

28

29 Ylimmän statuksen oppilaat käyttävät valtaa vertaisryhmässä. Kumpaa sinun koulussasi/luokassasi käytetään enemmän: pelkovaltaa (fearpower), joka hajottaa yhteisöllisyyttä vai kelpovaltaa(fairpower), joka rakentaa sitä ja on eettisesti kestävällä pohjalla? Vasta, kun luokan yhteisöllisyys toimii vastuullisesti, voi opettaja antaa valtaa luokalle (esim. parienmuodostus, jonot, joukkueet, paikan valinta) Vallasta ei päästä eroon, mutta onko johtajuus eettisesti kestävää?

30 Jos valtaa käytetään eettisesti kestävällä tavalla, myös respektiresurssit voivat muuttua myönteiseen suuntaan (Manninen 2013) (Respektiä voisi saada esim. vastustamalla väheksyntää)

31 Väkivallan hienovaraiset rakenteet Kirjoittamaton normisto: Missä toimijaasemassa kukin voi olla? Saako olla sellainen kuin on tulematta väheksytyksi? Mitä opettaja ehtii havaita? Avustavan henkilöstön rooli Tuija Huuki lokakuu 2009

32 Opettaja: - Menkää pareihin! Oppilaat menevät pareihin. Opettaja: - Yksi pareista menee eteen... Esa asettaa itsensä Mohammudin eteen ja sanoo: - Minä! Opettaja: - mutta edessä oleva ei vedä toista vaan takana oleva työntää edessä olevaa. Esa menee Mohammudin taakse ja alkaa työntää tätä. (Manninen 2010)

33 Tietyt asemat, tietyt statusresurssit tietoisuus siitä miten niitä voi hyödyntää (strategiat), samat temput eivät toimi kaikilla; laki ei ole sama kaikille Itsen ja muiden kontrollointi; poikkeaminen totutusta aikaansaa vastustusta tai väheksyntää, lukuun ottamatta valtahierarkian huipulla olevia, joilla on varaa vaikka kävellä ilman alushousuja pihalla (Manninen, Huuki & Sunnari 2011)

34 vaikuttaa identiteettityöhön opitaan itse kontrolloimaan omaa käyttäytymistä ja ulkonäköä ja opitaan tietämään mitkä statusresurssit ovat itselle ja muille mahdollisia Yhteiskunnan lait, koulun ja kodin normit säätelevät identiteetin rakentumista, mutta joskus vertaisryhmän kontrolli leikkaa identiteetin kehittymisen mahdollisuuksia sellaiseksi, kuin itse haluaisi olla kalterit (Gustavsson, luento 2012) Vertaisryhmän kontrolli

35 Vertaisryhmän kontrolli EVE: Pietään hauskaa toisten kustannuksella. Silleen kerran yks Masa, se on nyt kasilla. Sitte siitä tuli kauhee semmonen kauhee feikkihoppari. Se vaan laski housut alas sit sillä t-paita roikku tälleen ja pipo oli näin. Se oli niin naurettava. Nolotti sen puolesta. Sitte aina ku se meni meijän ohi niin alettiin huutaan sille että nostakko housuja! Nostakko kiitos housuja! Varmasti silleen aika hirveää. Kyllä me huomattiin se itekki Mut tulee jotain niin käsittämätöntä, että se on pakko se asia korjata. (Huuki 2010)

36 vihamielinen ilmapiiri Väkivallan ilmapiiri, jossa väkivalta ei kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti, mutta väkivaltainen eetos niin dominoiva, että hiljaisempien poikien ja tyttöjen toimijuuden mahdollisuudet pienenevät tai katoavat normalisoitunut ilmiö joissakin kouluissa tai luokissa Pelkovallan käyttö (Manninen, Huuki & Sunnari 2011)

37 Vihamielinen ilmapiiri (esimerkki pelkovallan käytöstä) Leevi: ko on kokeiden palautusta ja näin. ja sitte paras oli sitte niinkö kymppi miinus. Sitte kaikki pojat (toiveikkaan riehakkaasti) että jee, kellä se oli!!! Sitte kellään pojalla ei oo. Sitten (pojat) että kellä se on (ölinää) kellä se on! Olikse jollain tytöllä??!! Sitte että TÄH??! (hämmästyneenä) että onko niitäki täällä. Kellä tytöllä se oli??! Sitte loppupeleissä niin ei kukaan tyttö ees sano mitään. ne vaan kattoo paperia (kainosti). Kukaan ei uskalla sanoa kyllähän ne sitte loppupeleissä tietenki sanoo mutta se on sitte vähän silleen pii pii (kainosti, ujosti). Ja joku Koskelan Antsa mennee sinne huutaan koko ajan KELLÄ SE P####LE OLI, KUKA SAI SEN PARHAAN NUMERON??! Kuka sille uskaltaa sanoa!...meilläki se opetus tapahtuu lähinnä pojille. Opettaja seisoo poikien jonon eessä ja selittää. Tytöt vaan istuu ja raaputtaa ja kirjottaa. kukaan poika ei kuuntele siellä Pakko kai se, jos ei se istuis tai seisois siinä niin siinä ois kauhea mellakka käynnissä siinä opettaja on ainaki meän luokassa tahtoo olla enemmän niinkö järjestyksenpitäjä ko opettaja. (Huuki 2010)

38 Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että olen siellä missä haluan olla, ja toiset haluavat minut mukaan. KODIN ja KOULUN TULISI OLLA PAIKKOJA, JOSSA JOKAINEN VOI KOKEA KUULUVANSA JOUKKOON. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että olen siellä, missä todella haluan olla, mutta toiset eivät välitä, olenko mukana vai en. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen minä. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen niin kuin kaikki muutkin. Lähde: Brené Brown

39 Nähdyksi tuleminen osallisuuden edellytyksenä Nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen ovat osallisuuden ehtoja kuulunko joukkoon kuulumattomuus menee suoraan kehoon tunnevirtauksina, affekteina affektit varastoituvat kehoon jos niitä ei työstetä, ne siirtyvät sukupolvelta toiselle (vrt. sotatrauma) kun niitä aletaan työstää, ne pitää työstää ruumiillisin keinoin myös ulos (mm. Deleuze and Guattari 1983; 1987, Blackman 2012, Walkerdine 2010,Walkerdine & Jiminez 2012; Huuki & Juutilainen in review)

40 Usein luututaan lattioita sen sijaan että suljettaisiin hana Väkivallan taustalla usein tyydyttymättömiä tarpeita (usein turvallisuuden tarve tai arvostuksen tarve) ja niiden aiheuttamia tunteita (viha, pelko, häpeä) Kasvatuskeskustelu, missä edelliset sekä ratkaisukeskeisyys ja lapsen + ympäristön vahvuudet huomioidaan, sekä väkivallan mekanismien (kuten vallan käytön muotojen) avaaminen konfliktien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä on pitkällä tähtäimellä tehokkaampi keino kuin pelkkä kiusaamiseen puuttuminen tai jälki-istunto Tarvitaan myös sosiaalisten ja tunnetaitojen opettelua ja koko henkilökunnan +vanhempien sitoutumista kasvatuskumppanuuteen! Jokaiselle oikeus olla arvostettu omana itsenään

41 Kohtaamisia koulussa Mitä yhteisöllisempi, osallistavampi ja yhdenvertaisempi yhteisö, sitä hyvinvoivempia yksilöitä Tällaisen koulukulttuurin muodostuminen lähtee yksilöiden asenteista toisiaan kohtaan ja siitä, MITEN yksilöt kohtaavat toisensa Arvostetaanko arjessa tapahtuvia kohtaamisen ja kerronnan hetkiä: Mitä kuuluu? Miten meni pääsiäisloma? Ope, mä näin eilen joutsenen! Meille tulee kissa. Mummi joutui sairaalaan. ->LUOTTAMUS SYNTYY KUN IHMINEN TUNTEE TULEVANSA KUULLUKSI; NÄHDYKSI JA ARVOSTETUKSI -> USKALLETAAN PUHUA MYÖS VAIKEISTA ASIOISTA -> PÄTEE MYÖS VANHEMPIEN KOHTAAMISEEN

42 Myönteinen tunnistaminen TUTUSTUMINEN Myönteinen tunnistaminen edellyttää henkilökohtaista tutustumista; muuten toimimme oletusten ja muiden tekemien tulkintojen pohjalta TUNNUSTAMINEN Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä, mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää; tämän perusteella voi antaa tunnustusta ja saada arvostusta TUKEMINEN Tavoitteellista tutustumista ja tunnustuksen antamista; pyritään toimijuuden tukemiseen ja toimijoiden voimaannuttamiseen Arkielämässä ulottuvuudet kietoutuvat yhteen; toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea Myönteistä tunnistamista voi toteuttaa myös tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Kallio, Korkiamäki & Häkli 2016)

43 Välittämiseen perustuva toimintakulttuuri Sellainen etiikka pedagogisen toiminnan perusteena, jossa eroja ei aseteta paremmuusjärjestykseen Kilpailullisuuden ja hierarkiahakuisuuden sijasta perustuu välittämiselle ja eroja kunnioittavalle kohtaamiselle

44 Kohti välittävää koulua Mitkä ovat sukupuolikäsitysten laajentamisen ja moninaisuuden näkemisen rikkautena elämäntaitojen, yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden opettelun Kasvatushenkilöstön tietoiseksi tekemisen Konfliktinratkaisun ja kiusaamiseen puuttumisen Varhaisen puuttumisen/väkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisyn Toista kunnioittavan kommunikaatiokulttuurin Kasvavien kanssa tehtävän työn resursoinnin luotettavien lapsi-aikuissuhteiden luomisen ja hiljaisuuden koodin murtamiseen Kasvatuskumppanuuden ja moniosaamisen hyödyntämisen ->VÄLITTÄMISEN KULTTUURIN mahdollisuudet koulussa?

45 Kokonaisvaltainen ennaltaehkäiseminen on lapsen hyvinvointiin satsaamista Sosiaalisesti turvallinen kouluyhteisö: - Yhteisön tavoitteet, arvot, pelisäännöt ja niihin sitoutuminen - avataan kirjoittamattomia normeja (esim. mitä sallitaan ja millaisin perustein) - Luottamukselliset, samanarvoisuutta korostavat ihmissuhteet (hiljaisuuden koodin murtaminen) - Puhutaan avoimesti kulttuurisista arvostuksista (esim. millainen pojan/tytön kuuluu olla ja mahdollisuuksien laajentaminen) - Konfliktinratkaisutaidot, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot: elämäntaito - Oppilaiden kohtaaminen ja arvostaminen erilaisina yksilöinä - Joustavat, lapsilähtöiset käytännöt, lasten aito osallisuus - Rento ja välittävä ilmapiiri, ilo, positiivinen pedagogiikka - Kasvatusyhteistyön rakentaminen: kodin ja koulun yhteistyönä Koulun henkilöstön yhteistyönä (virastomestarit, avustajat, siistijät, keittäjät, opettajat, rehtori; kaikki!) kasvatusyhteistyö suhteessa lapseen itseensä, vastuuttaminen Kasvatusyhteistyö nuorisotoimen, neuvolan, srk:n, ap-ip:n, päiväkodin, kouluterveydenhuollon ja järjestöjen kanssa

46 Lue lisää Tuija Huuki: "VALLAN VISAISET KAVERISUHTEET: (VÄKI)VALTA ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN SUHDEKULTTUUREISSA" uhteet.php Sarin väitöskirja: 90.pdf Tuijan väitöskirja: 13.pdf Huuki, T., Jokijärvi, A., and Lunabba, H. (Eds.) Paljon puhetta pojista. Poika- ja miestutkimuksen ajankohtaisia teemoja varhaislapsuudesta nuoreen aikuisuuteen

47 Väkivallasta välittämiseen