From Violence to Caring

Transkriptio

1 Väkivallasta välittämiseen koulussa KT Sari Manninen KTK, Oulun yliopisto From Violence to Caring RESEARCH is a gender sensitive longitudinal study about school violence and the possibilities of developing a safe school culture. The research project is funded by the Academy of Finland ( ). Project is a continuation of the project Gendered power relations in schools and teacher education ( ) sari.manninen@oulu.fi

2 EU- Daphnen rahoittama , naistutkimus koordinoi Välittämisen pedagogiikan ja väkivallan tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen välineiden kehittäminen 5-7 vuotiaiden keskuudessa Holistinen näkökulma; yhteisöllisyys, samanarvoisuus Kiusaaminen Kiusaaminen yksi ilmiö väkivallan sisällä tarkoituksellista, toista vahingoittavaa käyttäytymistä, joka kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan yksilöön. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino (Salmivalli 1998) systemaattista, pitkään jatkunutta Tuija Huuki

3 Kiusaaminen-väkivalta? Kiusaaminen on systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä Kohdistuu yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti Osapuolten epätasaväkisyys MUTTA Kouluväkivalta voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista ja sillä viitataan niihin vallan väärinkäyttöä sisältäviin käytäntöihin ja rakenteisiin, joilla väheksytään toista näkyvästi tai piiloisesti Väkivallan jatkumo koulun kentillä

4 Valtakamppailua kouluväkivallan taustalla usein valta- ja statuskamppailu Paremmuusajattelu, kilpailu menestyksestä, kamppailu sosiaalisista asemapaikoista paremmuusajattelu johtaa valtahierarkioiden syntyyn oppilaiden välille hierarkioita rakennetaan pyrkimällä kohottamaan omaa statusta, usein toisten kustannuksella Oppilaat saatava ymmärtämään mitä vaikutuksia epätasa-arvoa tuottavilla hierarkioilla ja valtakamppailulla on: - se on raskasta ja ihmisarvoa alentavaa alimpana oleville, mutta rankkaa myös korkean statuksen oppilaille, koska paikkaa pitää jatkuvasti puolustaa ja uusintaa, ja usein toisia käytetään siinä pelinappuloina Kaikki ovat erilaisia, mutta eriarvoisuutta tuottavia hierarkioita alkaa syntyä siinä vaiheessa kun paremmuusajattelu astuu näyttämölle Esim. vaalea ihonväri/tumma iho, laihuus/lihavuus maskuliinisena/feminiinisenä pidetty Jääkiekko/baletti jne. Eriarvoisuutta ruokkii näiden asettaminen hierarkioihin, paremmuusjärjestykseen Väkivalta ja välittäminen, rakkaus ja julmuus ihmisen potentiaalissa: kumpaa ruokkii, se kasvaa

5 Piiloinen väkivalta selän takana puhumista, ulossulkemista, väheksyntää eleet, ilmeet, äänensävyt, joilla väheksytään toista ja osoitetaan paikka me-ryhmän ulkopuolella tilan ja muiden dominointi kehon ja äänen avulla, jolloin toisten tila pienenee väheksynnän normalisoituminen: -> tottuminen toistojen myötä -> huumorin varjolla: se oli vain leikkiä (tekee kohteen aseman vaikeaksi, koska ei voi kertoa väkivallasta tosikoksi leimautumisen pelossa) Opettajien tietämys usein puutteellista siitä mitä oppilaiden keskuudessa tapahtuu kun open silmä välttää valtapelistä, mikä tähän kietoutuu ei voi puuttua siihen mitä ei tiedosta pojalta odotetaan kulttuurissamme voimainnäyttöjä, kilpailullisuutta, tiettyjen tunteiden peittämistä, urheilullisuutta, sekä erottautumista niistä pojista jotka ei ihaile tämmöistä, sekä tytöistä; RESPEKTI tytöltä odotetaan kulttuurisesti muodikkuutta, kivuutta, reiluutta, auttavaisuutta ->Feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen liitetyt ideaalit vaikea saavuttaa niitä, jotka ei täytä näitä määreitä, on paljon mikä on heidän mahdollisuutensa turvalliseen koulunkäyntiin sekä terveen identiteetin ja itsetunnon rakentamiseen?

6 Rakentava valta Pelkovalta Symbolinen resurssi Status Kaverisuosio Respekti Strategiat Statusresurssit: Väkivalta, fyysis-materiaalisuus, performanssit, huumori, seksuaalisuus, sosiaaliset suhteet, välittäminen Ylimmän statuksen oppilaat käyttävät valtaa vertaisryhmässä. Kumpaa sinun luokassasi käytetään enemmän: pelkovaltaa (fearpower), joka hajottaa yhteisöllisyyttä vai rakentavaa valtaa (fairpower), joka rakentaa sitä? Vasta, kun luokan yhteisöllisyys toimii vastuullisesti, voi opettaja antaa valtaa luokalle (esim. parienmuodostus, joukkueet) Onko johtajuus eettisesti kestävää?

7 Pojat ja väkivalta Pojilla yliedustus: Fyysinen väkivalta Häiriökäyttäytyminen sääntörikkomukset sukupuolinen häirintä 40% 9lk pojista joutunut vuoden sisällä fyysisen väkivallan tai sen uhan ja yrityksen kohteeksi Myös piiloinen väkivalta! Ei koske kaikkia poikia Olisiko kulttuurisesti opitulla maskuliinisuudella jotain tekemistä tämän kanssa? Maskuliinisuus Maskuliinisuus voidaan määritellä miehisten ominaisuuksien kulttuuriseksi ideaaliksi, jota kohden miehen tulee elämässä pyrkiä: mitä enemmän mies tai poika täyttää maskuliinisena pidettyjä määreitä, sitä arvostetumpi hän on miehenä. Mieheksi ei synnytä, miehuus ansaitaan. (Jokinen 2003, 10.) -> mikä ajaa useat pojat ja jotkut tytötkin maskuliinisuuden tavoitteluun?

8 Hegemonisen maskuliinisuuden ideaaleja Voima, valta, kilpailullisuus, seikkailullisuus, haavoittuvuuden/herkkyyden peittäminen, rationaalisuus, heteroseksuaalisuus, eron tekeminen feminiinisenä pidettyyn toisarvoistaminen, paremmuusajattelu Hegemoninen maskuliinisuus sisältää paljon hyvääkin, mutta väkivalta tai sen legitimointi on siihen liittyvä ongelmallinen piirre RESPEKTI, maskuliininen kunnia SM. Joo. No mitä tunteita sää voit näyttää koulussa? Esa: Tunteita? SM: Mm. Esa: En mää tiiä. Rohkee, iso, vahva ja kaikenlaista SM: Miksei täällä voi näyttää avoimesti esimerkiksi pelkoa? Mitä sulle tapahtuu, jos sää näytät, että sää pelkäät? Esa: En mää tiiä. Menee maine. Hehh

9 Respekti = hierarkiahakuiseen minäorientaatioon perustuva statusulottuvuus, - liittyy hegemonisen maskuliinisuuden ideaalien tavoitteluun(kuten urheilullisuus, menestys, valta, voima, paremmuus, heikkouden peittäminen, rationaalisuus, erottautuminen feminiinisenä pidetystä) - väkivallan ulottuvuus, kuten väkivallan legitimointi, sen ihailu, uho, käyttäminen tai sen uhka usein läsnä - Kaikki eivät tavoittele respektiä ja suurelle osalle kaverisuosio, se että on pidetty kaveri, tärkeämpää Tuija Huuki lokakuu 2009 Respektiä kiitos! - Tietyt urheilu- ja liikuntalajit - Tietynlaiset vaatteet - huimat temput - uhkarohkeilu heikoilla jäillä - sääntörikkeet koulussa - eron tekeminen asioihin joita pidettiin tytöille kuuluvina - Huumori, läppä -tietynlainen statusomaisuus kuten tietokonepelit, kännykät, moottoriajoneuvot, merkkituotteet - väkivallan legitimointi, itsepuolustuskyky -Voimakkuus, rohkeus, nopeus - joillakin yläluokilla tupakan poltto, nuuskaus, alkoholin käyttö - koulumenestys joissakin luokissa arvo, toisissa epäarvo

10 Suosio Statusta voi tarkastella paitsi respektin, myös suosion näkökulmasta. Esimerkiksi jalkapallon pelaaminen on statusresurssi, mutta sitä voi tarkastella paremmuusajattelun ja minäorientaation näkökulmasta (respekti) tai vaikkapa joukkuehengen rakentamisen näkökulmasta (suosio) Suosittu oppilas on pidetty kaveri, respekti tyyppistä kunnioitusta voi saada myös ilman suosiota Kaikkia ei valta kiinnosta. Maskuliinisuusmuotoja hierarkioissa suhteessa väkivaltaan - Respektiä ja valtaa: Kovikset - Tasapainoilu liian kovan ja pehmeän maskuliinisuuden sekä suosion & respektin välillä: Tavalliset tasapainoilijat - Valtakamppailun legitimointi, sivusta seuraajat: Rauhalliset myötäilijät - Hegemonisen maskuliinisuuden pettäjät eli gender traitorit irtisanoutuvat hegemonisen maskuliinisuuden ja respektin tavoittelusta Keillä valtaa määritellä normeja?

11 Huumoria vai haitantekoa? Huumoriin kietoutunut väkivalta 1 Opettaja ei ole tullut luokkaan. Tuuli on lyönyt päänsä pulpettiin ja istuu päätään pidellen paikallaan. Ympärille ovat kokoontuneet Marko, Jaakko, Esa ja Mohammud. Pinja seisoo lähinnä Tuulia. Esa demonstroi, miten Tuuli löi päänsä. Samoin Jaakko: Okei, mää oon Tuuli, kävellen omalle paikalleen ja kumauttaen otsansa pulpetin kanteen. Hän kaatuu maahan jalat heilahtaen. Pojat nauravat. Myös Esa kaatuu näyttävästi maahan. Tuuli istuu vaiti katsoen pulpetin kantta ja Pinja seisoo vieressä. Marko: Kattokaa määki oon! Marko kävelee Jaakon pulpetille ja kumauttaa siihen päänsä. Pinja katsoo Tuulin päätä, näkyykö siinä jälkiä ja lohduttaa Tuulia. Jaakko: Hei mää oon vähän Tuuli, ja juoksee toiselle pulpetille lyöden päänsä siihen. Marko ja Esa nauravat ja matkivat Jaakkoa. Marko pitelee päätään ja uikuttaa. Tuija Huuki

12 Jaakko: Kato, vähän kovempaa mää teen! Esa: Ai näin kovaa? paukauttaen päänsä lujaa pulpettiin. Jaakko lyö samaan pulpettiin päänsä pari kertaa: Ouu-uu! Esa naurahtaa ja koskee Jaakon päätä pitelevää kättä ohimennen. Marko tulee päätään pidellen paikalle ja lyö molemmat käsivartensa pöytään: Aaaaaarrgh! Kukaan ei kiinnitä Markoon huomiota. Esa menee vielä Tuulin pulpetille, lyö päänsä siihen ja on kaatuvinaan maahan. Elisa huutaa: Oisko se kivaa jos teille kävis noin? Pojat eivät huomioi Elisan vastalausetta, vaan jatkavat päänhakkaamista pöytiin ja peltipurkkiin parodioiden Tuulia, kunnes opettaja tuleeluokkaan. Tuija Huuki huumoriin kietoutunut väkivalta 2 Korkean statuksen pojille (Esa kovis ja Jaakko banaali tasapainoilija ): keskinäistä hauskanpitoa, huumoria Keino todistaa omaa tosipoikuutta, respektin tavoittelu yhä näyttävämmät ja pidemmälle viedyt suoritukset Kovuus itsen satuttaminen - Kato, vähän kovempaa mää teen! keskinäistä hauskanpitoa, huumoria Keino tavoitella ja pitää yllä maskuliinista statusta, respektiä Marko: Matala status Mukana oloa ei noteerata Mohammud (banaali tasapainoilija): Mukana oloa ei sallita etnisen taustan takia Tuuli: sattumanvaraisena pelinappulana Hänestä tehdään parodiaa vasten hänen tahtoaan Väkivallan läsnäolo: Esan ja Jaakon näkökulmasta ei, Tuulin, Markon tai Mohammudin näkökulmasta kyllä Väkivalta tulee päivänvaloon kun tarkastellaan asiaa toiseuden tuottamiseen kytkeytyvistä valta-asemista ja valta-asemien epätasa-painosta Tuija Huuki

13 Huumorin kaksijakoisuus: yhteisöllisyys ja poissulkevuus yhteisen tasaveroisen pelin ja poissulkevuuden raja on häilyvä ja vaikeasti määrittyvä Huumorin käyttö: Yhteisölliset motiivit Vastarinta Toisarvoistaminen Osallisilta vaadittiin tarkkanäköisyyttä sen suhteen, mistä em. oli kyse. Merkityksellistä oli kuka käyttää millä tavoin Kenelle missä kontekstissa. eetos, valtaerot, tilan ja äänen käyttö, puheen nyanssit, non-verbaalinen viestintä huumorin ambivalentti luonne ja yhteys valtaan: Huumorista teki kaksijakoisen sen sisältämä yhteisöllisyyden ja poissulkevuuden potentiaali. Käytön mahdollisuudet riippuivat valtapositiosta. Korkea valta-asema yhteisössä sekä huumorin toimiva strateginen käyttö tarjosivat huumorin käyttäjälle edun toimia tarvittaessa niin, että toiminta jätti vähemmän valtaa omaavan epävarmuuden tilaan siitä, esitettiinkö häneen kohdistettu huumori tasaveroisessa vai poissulkevassa merkityksessä Nämä tekijät tekivät huumorista voimakkaan vallan välineen, jota oli mahdollisuus käyttää joko yhteisöllisyyttä rakentavaan tai sitä hajottavaan toimintaan Opettaja: - Menkää pareihin! Oppilaat menevät pareihin. Opettaja: - Yksi pareista menee eteen... Esa asettaa itsensä Mohammudin eteen ja sanoo: - Minä! Opettaja: - mutta edessä oleva ei vedä toista vaan takana oleva työntää edessä olevaa. Esa menee Mohammudin taakse ja alkaa työntää tätä.

14 Väkivallan hienovaraiset rakenteet Kirjoittamaton normisto: Missä toimijaasemassa kukin voi olla Mitä opettaja ehtii havaita? Avustavan henkilöstön rooli Tuija Huuki lokakuu 2009 Vihamielinen ilmapiiri Leevi: ko on kokeiden palautusta ja näin. ja sitte paras oli sitte niinkö kymppi miinus. Sitte kaikki pojat (toiveikkaan riehakkaasti) että jee, kellä se oli!!! Sitte kellään pojalla ei oo. Sitten (pojat) että kellä se on (ölinää) kellä se on! Olikse jollain tytöllä??!! Sitte että TÄH??! (hämmästyneenä) että onko niitäki täällä. Kellä tytöllä se oli??! Sitte loppupeleissä niin ei kukaan tyttö ees sano mitään. ne vaan kattoo paperia (kainosti). Kukaan ei uskalla sanoa kyllähän ne sitte loppupeleissä tietenki sanoo mutta se on sitte vähän silleen pii pii (kainosti, ujosti). Ja joku Koskelan Antsa mennee sinne huutaan koko ajan KELLÄ SE P####LE OLI, KUKA SAI SEN PARHAAN NUMERON??! Kuka sille uskaltaa sanoa!...meilläki se opetus tapahtuu lähinnä pojille. Opettaja seisoo poikien jonon eessä ja selittää. Tytöt vaan istuu ja raaputtaa ja kirjottaa. kukaan poika ei kuuntele siellä Pakko kai se, jos ei se istuis tai seisois siinä niin siinä ois kauhea mellakka käynnissä siinä opettaja on ainaki meän luokassa tahtoo olla enemmän niinkö järjestyksenpitäjä ko opettaja.

15 vihamielinen ilmapiiri Väkivallan ilmapiiri, jossa väkivalta ei kohdistu kehenkään henkilökohtaisesti, mutta väkivaltainen eetos niin dominoiva, että hiljaisempien poikien ja tyttöjen toimijuuden mahdollisuudet pienenevät tai katoavat normalisoitunut ilmiö joissakin kouluissa tai luokissa Pelkovallan käyttö Tytöt ja väkivalta Pääasiassa piiloista, fyysinen väkivalta yleistymässä Kietoutuu myös statukseen ja valtaan: Korkean statuksen tytöillä toimintamahdollisuudet laajemmat kuin matalan statuksen tytöillä Tytöillä respektin tavoittelulla ei niin suurta merkitystä kuin pojilla, kaverisuosion merkitys korostuu Myös jotkut tytöt voivat tavoitella maskuliinisuuden ideaaleja

16 EVE: Pietään hauskaa toisten kustannuksella. Silleen kerran yks Masa, se on nyt kasilla. Sitte siitä tuli kauhee semmonen kauhee feikkihoppari. Se vaan laski housut alas sit sillä t-paita roikku tälleen ja pipo oli näin. Se oli niin naurettava. Nolotti sen puolesta. Sitte aina ku se meni meijän ohi niin alettiin huutaan sille että nostakko housuja! Nostakko kiitos housuja! Varmasti silleen aika hirveää. Kyllä me huomattiin se itekki Mut tulee jotain niin käsittämätöntä, että se on pakko se asia korjata. Tietyt asemat, tietyt statusresurssit tietoisuus siitä miten niitä voi hyödyntää (strategiat), samat temput eivät toimi kaikilla; laki ei ole sama kaikille Itsen ja muiden kontrollointi; poikkeaminen totutusta aikaansaa vastustusta tai väheksyntää, lukuun ottamatta valtahierarkian huipulla olevia, joilla on varaa vaikka kävellä ilman alushousuja pihalla

17 Vertaisryhmän kontrolli vaikuttaa identiteettityöhön opitaan itse kontrolloimaan omaa käyttäytymistä ja ulkonäköä ja opitaan tietämään mitkä statusresurssit ovat itselle ja muille mahdollisia Yhteiskunnan lait, koulun ja kodin normit säätelevät identiteetin rakentumista, mutta joskus vertaisryhmän kontrolli leikkaa identiteetin kehittymisen mahdollisuuksia sellaiseksi, kuin itse haluaisi olla kalterit Opettaja Ops:n suorittamisen, kontrolloinnin, arjesta selviytymisen paine usein suurissa oppilasryhmissä, missä myös tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita -> opettaja on usein riittämättömän tuen ja resurssien varassa Huolikartoituksia tarvitaan, mutta resursseja tulee ohjata myös koululaisten vahvuuksien ja jo olemassa olevien yhteisöllisten resurssien vahvistamiseen Suurin osa oppilaiden hässäköinnistä tapahtuu open katseen ulottumattomissa Ei uskalleta kertoa pahasta olosta koston, luottamuspulan tai juorukelloksi leimautumisen pelossa aikuisille: hiljaisuuden koodi -> kannusta vanhempia kertomaan, jos lapsi kertoo väheksynnästä tai muusta väkivallasta kotona, -> myös muiden osapuolten vanhemmat mukaan selvittelyyn? -> verkostoituminen, luottamukselliset suhteet lapseen

18 Kohti välittävää koulua Mitkä ovat sukupuolikäsitysten laajentamisen ja moninaisuuden suvaitsemisen elämäntaitojen ja yhteisöllisyyden opettamisen Kasvatushenkilöstön tietoiseksi tekemisen Konfliktinratkaisun ja kiusaamiseen puuttumisen Varhaisen puuttumisen/väkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisyn Toista kunnioittavan kommunikaatiokulttuurin Kasvavien kanssa tehtävän työn resursoinnin luotettavien lapsi-aikuissuhteiden luomisen ja hiljaisuuden koodin murtamiseen Kasvatuskumppanuuden ja moniosaamisen hyödyntämisen ->VÄLITTÄMISEN KULTTUURIN mahdollisuudet koulussa? Kokonaisvaltainen ennaltaehkäiseminen on lapsen hyvinvointiin satsaamista Sosiaalisesti turvallinen kouluyhteisö: - Yhteisön tavoitteet, arvot, pelisäännöt ja niihin sitoutuminen - avataan kirjoittamattomia normeja (esim. mitä sallitaan ja millaisin perustein) - Luottamukselliset, samanarvoisuutta korostavat ihmissuhteet (hiljaisuuden koodin murtaminen) - Puhutaan avoimesti kulttuurisista arvostuksista (esim. millainen pojan/tytön kuuluu olla ja mahdollisuuksien laajentaminen) - Konfliktinratkaisutaidot, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot: elämäntaito - Oppilaiden arvostaminen erilaisina yksilöinä - Joustavat, lapsilähtöiset käytännöt - Rento ja välittävä ilmapiiri, ilo - Kasvatuskumppanuuden rakentaminen: kodin ja koulun yhteistyönä Koulun henkilöstön yhteistyönä (virastomestarit, avustajat, siistijät, keittäjät, opettajat, rehtori; kaikki!) kasvatuskumppanuus suhteessa lapseen itseensä, vastuuttaminen Kasvatuskumppanuus nuorisotoimen, neuvolan, ap-ip:n, päiväkodin, kouluterveydenhuollon ym. yhteistyötahojen kanssa

19 MISSÄ MÄTTÄÄ? Osa lapsista voi paremmin kuin koskaan, mutta psyykkisesti oirehtivien pahoinvointi on lisääntynyt yksilöllisyyttä, tehokkuutta, kilpailua ja pärjäämistä korostavassa yhteiskunnassa Usein luututaan lattioita sen sijaan että suljettaisiin hana->painotus tulee olla ennaltaehkäisemisessä, vaikka puuttumistakin tarvitaan PISA tutkimuksen kääntöpuoli? Paikalliset yhteisöt avainasemassa: Koko kylä kasvattaa henkeä tarvitaan! Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Kiusaaminen on monessa maassa kielletty lainsäädännössä, esim. Norjassa, mutta ei Suomessa Kuitenkin oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön -> Perusopetuslaki 29., Lukiolaki 21., Laki ammatillisesta koulutuksesta 28. -> rikosoikeudelliset seuraamukset ->Jokaisen koulun tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen toteutumista (Perusopetuslaki 477/2003:29. )

20 Akuutti puuttuminen tapauksiin Tietoisuuden lisääminen, tunnistaminen Ennaltaehkäisevä työ Seuranta - Kun ennaltaehkäisevä työ toimintakulttuurin ja arvojen tasolla on kunnossa, puuttumistyötä eli tulipalojen sammuttelua tarvitaan vähemmän Havaitseminen ja puuttuminen MNOP: Myönnä Näe Ota puheeksi Puutu (Hamarus, Päivi 2008, 94) Kiusaamiseen puuttumisesta ks. esim. Kiva koulumateriaali (Salmivalli) ja Pikasin malli (Pikas, Anatol 1990: Irti kouluväkivallasta)

21 Toimintamallin sisältö Mitä kiusaamisella tai väkivallalla tarkoitetaan Kartoittamisen keinot Miten tulee toimia saatuaan tietoon tapauksen tai tullessaan itse väkivaltaisesti kohdelluksi Miten tapausta aletaan selvittää, puuttumisen keinot Missä vaiheessa seuranta tapahtuu ja miten Miten toimitaan, jos seuranta osoittaa kiusaamisen tai väkivallan jatkuneen edelleen Miten tapausten ilmitulemista koulussa edistetään (esim. postilaatikko) Miten ennaltaehkäistään? Ketkä mukana? (Salmivalli 2003, 50-51, Hamarus 2008, ) Miten opettajana voit edistää rakentavan vallan käyttöä luokassasi?

22 Väkivallasta välittämiseen KIITOS!

23