Alustava yhteenveto lausunnoista ja vastineet. Eura Pyhäranta Eurajoki

Transkriptio

1 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 Rauman yleiskaava 2025 LUONNOS Alustava yhteenveto lausunnoista ja vastineet Yleiskaava 2025 luonnoksesta pyydettiin mennessä seuraavien tahojen lausunnot: Eura Pyhäranta Eurajoki Rajavartiolaitos Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Metsähallitus Metsäkeskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Museovirasto Satakunnan museo Satakunnan pelastuslaitos Liikennevirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Rauman Energia Oy Fingrid Oyj DNA Oy Rauman satama Oy Puolustusvoimat Vakka-Suomen voima Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kulttuuri ja vapaa-aika ltk Sosiaali- ja terveys ltk Kasvatus- ja opetus ltk Terveysvalvonta Rauman Kauppakamari Rauman Yrittäjät ry Vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto Ikäihmisten neuvosto

2 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava / mennessä on saatu seuraavat lausunnot: Euran kunnalla, Eurajoen kunnalla ja Länsi-Suomen Merivartiostolla ei ollut huomautettavaa. Rauman Kauppakamari ja Vammaisneuvosto ilmoittivat, etteivät lausu Yleiskaavasta Pyhäranta Pyhärannan kunnalla on vireillä Ihoden osayleiskaavahanke. Tasapainoisen rakenteen ja eräänlaisen kehityskäytävän luomiseksi, Pyhärannan kunnanhallitus ehdottaa, että osana yleiskaavoitusprojekteja Rauman kaupunki ja Pyhärannan kunta sovittavat yhteen suunnitelmiaan koskien Vermuntila-Ihode alueita. Naapurikuntien väliset yleiskaavahankkeet on syytä sovittaa yhteen. Pyhärannan kunnan kanssa järjestettiin työneuvottelu Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes huomauttaa, että myös ns. lupalaitoksille ja nestekaasulaitoksille (kansallisen lainsäädännön perusteella laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavat laitokset) on määritelty konsultaatiovyöhykkeet, joiden alueelle kaavoitettaessa on syytä pyytää lausunto Tukesilta. Kaavamuutoksissa suositellaan Seveso III -direktiivin tarkoittamien suuronnettomuusvaarallisten kemikaalilaitosten alueiden merkitsemistä kaavamerkinnällä Tkem. Kaavakarttaa määräyksineen on syytä tarkentaa maakuntakaavan mukaiseksi suuronnettomuusvaarallisten kemikaalilaitosten osalta ja lisäksi tulee päivittää konsultaatiovyöhykkeet. 3. Metsähallitus Metsähallituksen lausunnossa käydään läpi Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet eri puolilla kaava-aluetta. Pääosin Metsähallitus kannatti yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä kaavamerkintöjä. Kaavamerkintöjä tulisi täydentää AT-1 merkinnän osalta. Kansallispuisto on merkitty Selkämeren kansallispuiston luonto- ja retkeilyalueeksi. Varsinaiset kaavamerkinnät kohdistuvat osittain kansallispuistoon ja ovat SL sekä VRS. VRS-alueet sijaitsevat Rauman kaupungin alueella (esim. Kylmäpihlaja, Kuuskajaskari, Kallijaskari ja muita saaria). Kansallispuiston ensisijainen maankäyttö on luonnonsuojelu ja Metsähallituksen näkemyksen mukaan suojelua tarkoittava kaavamerkintä tulisi koskea koko kansallispuiston aluetta. Metsähallitus ehdottaa, että SL- ja VRS-merkinnät poistetaan ja Selkämeren kansallispuiston kaavamerkinnäksi tulee SN (kansallispuisto) ja kaavamääräykseksi Alue on osoitettu Selkämeren kansallispuistoksi. Alueelle saa rakentaa Selkämeren kansallispuistosta annetun lain

3 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 (326/2011) 1 :ssä tarkoitettuja käyttötarkoituksia palvelevia pienimuotoisia rakennuksia ja rakennelmia, kuten karjasuojia ja muita laiduneläimiä palvelevia huoltorakennuksia, luontoarvojen hoitoa ja tutkimusta palvelevia huoltorakennuksia sekä retkeilyä palvelevia huoltorakennuksia. Täydennysrakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella heikennetä Natura-aluetta koskevia suojeluarvoja. Metsähallitus ehdottaa lisäksi, että Raumanmeren luonto- ja retkeilyalue muutetaan SL-alueeksi, jossa luonnonhoitoa ja luonnonvirkistyskäyttöä palvelevat rakennelmat ja rakenteet ovat sallittuja. Kaavaselostuksen kappaleeseen 2.11 luontoarvot, tulisi lisätä Selkämeren kansallispuisto sekä Raumanmeren luonto- ja retkeilyalue. Kappaleessa 3.12 matkailu, Metsähallitus ehdottaa merellisen matkailun huomioimista. Satakunnan rannikkoseutu on valittu yhdeksi Satakunnan luontomatkailun kärkikohteeksi (Satakunnan luontomatkailuohjelma 2025) ja yksittäisistä kohteista on nostettu esille mm. merellinen Rauma ja luontomatkailun vahvuutena tuodaan esille Selkämeren kansallispuisto. Merelliseen matkailuun liittyy kohteiden saavutettavuus ja laadukkaat palvelut. Kaavakartalla tulee yhtenäistää kaikki Kyläaluemerkinnät AT. Selkämeren kansallispuiston sekä Raumanmeren luonto- ja retkeilyalueen kaavamerkintä on syytä tarkentaa Metsähallituksen esittämällä tavalla sekä täydentää selostusta esitetyllä tavalla. 4. Varsinais-Suomen ELY-keskus Yleiskaavan laatimisessa huomioon otettavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on selostusluonnoksessa tunnistettu. Tavoitteiden huomioon ottamista ei kuitenkaan vielä ole yleiskaavan ratkaisujen tai vaikutusten kannalta konkretisoitu. Yleiskaavatyössä on syytä seurata myös vireillä olevaa vaihemaakuntakaavoitusta jossa teemoina ovat mm. energiantuotanto ja kauppa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta on tarkistustyö meneillään. Yleiskaavaluonnoksen pohjana olevia selvityksiä ELY-keskus pitää yleispiirteiselle maankäyttöratkaisulle pääosin riittävinä. Yleiskaavatyön alusta asti väestötavoite on ollut lievästi kasvava ja sitä voidaan pitää realistisena. ELY-keskus pitää kuitenkin luonnoksessa esitettyä uusien asuntoalueiden määrää (noin asukkaalle) ylimitoitettuna suhteessa arvioituun väestönkasvuun ja yleiskaavan tavoitevuoteen. Yleiskaavaratkaisu edellyttääkin vielä liiteasiakirjoissa esitetyn kaltaista vaiheistusta osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen pohjaksi. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät arvot on kaavaluonnoksessa pääosin otettu hyvin huomioon. ELY-keskus katsoo, että valtakunnallisesti merkittävät alueet tulisi erikseen osoittaa myös kaavakartalla eikä vaan erillisellä liitekartalla. Viher- ja virkistysalueiden osalta on keskitytty Rauman keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Viherrakenteeseen kuuluu kuitenkin myös koko suunnittelualueen ekologisten yhteyksien, esimerkiksi laajojen yhtenäisten metsäalueiden tarkastelu.

4 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 Kaikki luonnonsuojelualueet tulisi käydä huolellisesti läpi erillispalaverissa. Erityisesti niillä alueilla, joilla yleiskaava jää ainoaksi yleiskaavaksi, tulee tehdä riittävät luontoarvoja koskevat perusselvitykset kaavaratkaisun pohjaksi. Diabaasialueiden rajaukset tulisi tarkistaa nykytiedon perusteella. Arvokkaat kallio- ja harjualueet tulee osoittaa kaavamääräyksin erillisselvitysalueiksi, joissa tulee selvittää uhanalaiset luontotyypit tarkemman kaavoituksen tai maankäytön yhteydessä. Pohja- ja pintavedet Selostuksessa tulee arvioida ratkaisujen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin. Kodisjoen Niemisen ja Koulun pistemäisten pohjavesialueiden osalta tulisi selvittää porakaivojen vedenottotilanne ja kohteet tulisi tarvittaessa lisätä kaavakarttaan. Pohjavesialuemerkintään tulee lisätä kaavamääräys. Pohjavesialueille ei kaavoissa tule osoittaa lainkaan uutta teollisuutta tai varastointia tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista. Kirkonkylän pohjavesialueen pohjoisosan muodostumisalueesta merkittävä osa on rakentumatta, joten uuden pohjavedelle riskiä aiheuttavan yritystoiminnan sijoittuminen pohjavesialueelle tulee estää kaavoituksella. Kaavaselostuksessa pohjavesialueita ei vielä ole otettu huomioon eikä selvitetty pohjavesialueelle osoitettujen toimintojen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen konkretisoituu kaavatyön edetessä. Vireillä olevia muutoksia seurataan ja otetaan huomioon kaavaaikataulun mahdollistamissa puitteissa. Uusien asuinalueiden vaiheistus on syytä esittää yksinkertaistettuna myös yleiskaavakartalla. Kulttuuriympäristöön liittyvät rajaukset on tarpeen esittää erillisellä liitekartalla selkeyden ja luettavuuden vuoksi. Luonnonsuojelualueet on käyty läpi yhteisessä palaverissa ja alueiden merkintää on kehitetty yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Diabaasialueille tai arvokkaille kallio- ja harjualueille ei ole yleiskaavassa osoitettu maankäyttöä, joten niiden tarkempi selvittäminen ei ole tarkoituksenmukaista tällä kaavatasolla. Kaavamääräystä on syytä tarkentaa lausunnossa esitetyllä tavalla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) on aloitettu pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistaminen. Niemisen, Koulun ja Kodiksamin pistemäiset pohjavesialueet on tässä tarkastuksessa ehdotettu poistettavaksi pohjavesiluokittelusta, koska antoisuus on pieni, eikä pohjavettä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Kohteita ei siis ole tarpeen merkitä yleiskaavaan. Pohjavesialuemerkintään liittyvässä määräyksessä ei liene tarpeen viitata muuhun lainsäädäntöön. Lapin kirkonkylän pohjavesialue on pääosin rakentunut asemakaavan mukaisesti. Alueella on voimassa oleva asemakaavat vuodelta 2008 ja 2015 ja niissä on pohjavesi-

5 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 alueelle annettu määräyksiä. Yleiskaavan on syytä olla linjassa melko tuoreen asemakaavan kanssa. Selostusta tulee täydentää pohjavesien osalta. 5. Satakuntaliitto Yleiskaava 2025 tavoitteet ja ratkaisu ovat pääpiirteissään Satakunnan maakuntakaavan mukaisia. Satakuntaliitto esittää, että erityisesti uusien asuinalueiden osalle yleiskaavaan merkittäisiin teemakartalla esitetyt vaiheistukset ja reservialueet. Satakunnan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvat alueet tulisi osoittaa reservialueina. Satakuntaliitto suhtautuu kriittisesti yleiskaavassa osoitettuun asuntorakentamisalueeseen, ns. Telakkaranta. Uusia merkittäviä asuinalueita osoitettaessa tulisi selvittää myös niiden soveltuvuus ns. konsultointivyöhykkeelle ja tulvariskien osalta tulisi tarkemmin määritellä alin mahdollinen rakentamiskorkeus asemakaavojen laatimista varten. Yleiskaavan luonnosvaiheen ratkaisu poikkeaa Satakunnan maakuntakaavasta sekä tieliikenteen että rautatieliikenteen yhteystarvemerkintöjen osalta. Satakuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että Satakunnan maakuntakaavassa osoitetun eteläisen kehäväylän (tie- ja rautatieliikenne) linjaus tulevalta satama- ja teollisuusaluelaajennukselta valtatie 8 kautta aina valtatielle12 asti turvataan maankäytön suunnittelussa vähintään ohjeellisella yhteystarvemerkinnällä. Merkinnällä turvataan eteläisen kehäväylän liikenneyhteyksien toteuttamismahdollisuudet Yleiskaavan 2025 toteuttamista huomattavasti pidemmällä aikavälillä. Yleiskaava poikkeaa paikoin maakuntakaavan tavoitteista, lähinnä laajuudeltaan. Yleiskaavan kaavaselostusta tulee täydentää ja lisätä perusteluja näistä poikkeamisista. Jatkosuunnittelussa Selkämeren kansallispuiston sekä uusien perustettujen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000-alueiden rajausta ja kaavamerkintöjä tulee täsmentää. Yleiskaavaan tulee lisätä maakuntakaavassa osoitetut kallionoton alueet (Kaunummenvuori, Klopinmäki ja Kalliomäki) sekä turvetuotannon alue (Ojasuo) uusia paikallisesti merkittäviä keskitetyn maa-aineksen ottoalueita maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (Nihattulan kallioalue) kohdemerkinnällä osoitettu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (Salajoenvuori). pohjavesialueet ja täydentää niitä koskevia määräyksiä maakaasuverkon yhteystarvemerkintä Vanha Rauma tulisi osoittaa yhtenäisellä aluevarausmerkinnällä rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavana alueena (SR), Unescon maailmanperintösopimuksen mukaista rajausta noudattaen (mukaan lukien Rauman joki). Lisäksi UNESCO:n maailmanpe-

6 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 rintökohteiden kaavamerkinnän määräysosaa tulee täydentää suojelutavoitteen ja lausuntopyyntövelvoitteen osalta. Samoin suojavyöhykkeen kaavamääräystä tulee täydentää rakentamisen ohjauksen sekä lausuntopyyntövelvoitteen osalta. Muinaisjäännöksien osoittamista kaavakartalla tulee harkita. Uusien asuinalueiden vaiheistus on syytä esittää yksinkertaistettuna, uudet asuinalueet ja reservialueet, myös yleiskaavakartalla. Uusista asuinalueista mm. Telakkaranta sijoittuu konsultointivyöhykkeelle. Yleiskaavatyön yhteydessä tarkennettu konsultointivyöhykkeen aiheuttamia rajoituksia erityisesti uusille asuinalueille. Selvitysten ja Tukesin lausunnon perusteella Telakkarannan alueelle on mahdollista sijoittaa asumista. Sekä soveltuvuus konsultointivyöhykkeelle että alin mahdollinen rakentamiskorkeus tarkennetaan tarkemmalla kaavatasolla. Yleiskaava 2025 perustuu satamalaajennusratkaisuun (KV ) Kaupunginvaltuuston jatkotyön perustaksi hyväksymässä Yleiskaava Visio2025 kartassa liikenne sataman laajennusalueelle on ohjattu valtatie 8 eteläisen eritasoliittymän ja Maanpään alueen kautta. Järviluodon satamalaajennuksen liikenneyhteydelle on luonnosvaiheen vaihtoehtojen (VE1 Eteläinen vaihtoehto Maanpään kautta ja VE 2 Vanhaa Rauma-Repola linjausta hyödyntävä vaihtoehto) jälkeen etsitty uusi yhteys Sampaanalanlahden kautta. Yhteys on vaiheistettu alueen kehittymisen ja käytön perusteella kolmeen vaiheeseen. Luonnosvaiheen VE1 Maanpään satamalaajennusyhteysvaraus on osoitettu yhteystarpeena sataman lisäarvoalueelle, eikä enää varsinaisena satamayhteytenä ja luonnoksen VE2 on poistettu kokonaan. Rauman kaupunginvaltuuston periaatepäätös sataman laajenemisalueesta tehtiin kesällä 2012 ( ). Päätöksen mukaan Satama laajenemisalueeksi valitaan VE3 Järviluoto tukeutuen nykyiseen ratalinjaukseen. Päätöksen perusteella tarvetta eteläiselle ratayhteydelle ei siis enää ole ja ratayhteyttä ei esitetä myöskään Yleiskaavassa Yleiskaavassa rautatien osalta turvaudutaan nykyiseen ratapihaan sekä koillisen teollisuusalueen ratapihavaraukseen. Yleiskaavan selostusta tulee täydentää perustelemalla poikkeamisia maakuntakaavan tavoitteista. Selkämeren kansallispuiston sekä uusien perustettujen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000-alueiden rajausta ja kaavamerkintöjä tulee täsmentää Satakuntaliiton esittämällä tavalla. Satakuntaliiton esittämät kallionoton, turvetuotannon ja maa-aineksen oton alueet, erityisiä ympäristöarvoja omaavat maa- ja metsätalousalueet, pohjavesialueet sekä maakaasuverkon yhteystarvemerkintä tulee lisätä yleiskaavaan. Pohjavesialueiden määräyksiä on syytä täydentää. Vanha-Rauma on osoitettu Unescon maailmanperintöalueena. Vanha-Rauma on osoitettu Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaksi alueeksi (SR), josta osassa on li-

7 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 säksi keskustatoiminnot sallittuja (SRC). Rauman joen ympäristö on syytä osoittaa virkistysalueeksi, jotta osoitetaan ja turvataan keskustan viher- ja virkistysverkko. Määräyksiä on syytä täydentää mm. lausuntopyyntövelvoitteiden osalta. Muinaisjäännöksiä ei ole syytä esittää kaavakartalla; muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet ja alueet esitetään liitekartalla ja kaavakartalla esitetään viittaus liitekarttaan. 6. Museovirasto Vanha Rauma on osoitettava myös muinaismuistolain rauhoittamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Museovirasto ehdottaa SR- ja SRC merkintöjen yhdistämistä sekä muinaismuistolakiin perustuvan suojeluintressin integroimista samaan merkintään ja sen määräystekstiin. Museovirasto ehdottaa C-merkinnän määräyksen kehittämistä. Maakunnallisessa inventoinnissa huomioitujen rakennusten numerointi ja kohdeluettelo on syytä tuoda kaavaan, samoin tiedossa olevat erikoislainsäädännöllä suojellut kohteet. Vanha Rauman eteläosalta halkaisevan rajausmerkinnän ht kaavamääräys puuttuu. Vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi on tärkeää, että kaavamerkintöihin LS/T ja lr1 liitetään kaavamääräys: Ennen alueella tehtäviä vesirakennushankkeita on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän selvityksen järjestämiseksi. Samoin kaavaselostusta on syytä täydentää. Lisäksi hylkykohde nro 1710 tulee merkitä kaavaan sm-merkinnällä ja Museoviraston esittämällä kaavamääräyksellä. Vanha-Rauma on osoitettu Unescon maailmanperintöalueena. Vanha-Rauma on myös osoitettu Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaksi alueeksi (SR), josta osassa on lisäksi keskustatoiminnot sallittuja (SRC). Alueen rakentamista ja suojelua ohjataan tarkemmalla kaavoituksella. Määräyksiä mm. keskustatoimintojen alueen (C) määräystä on syytä kehittää. Tiedossa olevat Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kiinteät muinaisjäännökset on esitetty liitekartalla ja niitä on syytä tarkentaa ja päivittää. Maakunnallisessa inventoinnissa huomioitujen kohteiden numerointi ja kohdeluettelo sekä erikoislainsäädännöllä suojellut kohteet on syytä esittää liitekartalla. Vanha Rauman eteläosalta halkaiseva merkintä on konsultointivyöhykkeen (sv1) rajaus. Merkintää on syytä selkeyttää. Vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi esitetyt täsmennykset kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen on syytä tehdä.

8 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 7. Satakunnan Museo Satakunnan Museo pitää kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskevia selvityksiä riittävänä. Liitekartalla esitettyihin osayleiskaavoihin toivotaan lisättävän kaavojen nimet. Kaavakartan osayleiskaavatarvealueet on syytä päivittää. Kaikkien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen merkitseminen samalla kh-rajauksella, arvoluokituksesta riippumatta, on riittävän pelkistetty koko kunnan yleiskaavassa. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön (pienialaiset) kohteet tulee tarkistaa ja korjata niitä koskevat virheet kaavakartalla, selostuksessa ja liitekartalla. Mikäli uuden satamayhteyden pohjoinen vaihtoehto toteutuu, tulisi Metsäteollisuuden yhdyskunnan (Keskustan kulttuuriympäristöselvitys nro 39) arvot ja niiden haavoittuvuus ottaa tarkoin huomioon liikennejärjestelyjen jatkosuunnittelussa. Telakkarannan kaupunkimainen asuinalue sijoittuisi maakunnallisesti merkittävien Petäjäksen huvilayhdyskunnan sekä Kompin ja Pidesluodon pinetaloalueiden väliselle kapealle kaistaleelle, suurelta osin Petäjäksen maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle. Alueen laajuus, mittakaava ja soveltuvuus paikkaansa edellyttävät vielä tarkkaa pohdintaa myöhemmissä kaavallisissa vaiheissa. Arkeologia Kaavaselostuksen muinaisjäännöksiä koskevat virheet tulee korjata. Samoin liitekartan muinaisjäännösmerkinnät ja karttanumerointi tulee tarkistaa ja pienialaiset kohteet tulee merkitä kohdemerkinnällä. Liitekarttaan tulee merkitä lähdetieto. Satakunnan Museo esittää kaavakartalle lisättäväksi myös kohdemerkinnän SM, jonka määräyksessä mainitaan, että kohteet on esitetty liitekartalla. Liitekartalla esitettyihin osayleiskaavoihin on hyvä selkeyden vuoksi lisätä myös nimet. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön (pienialaiset) kohteet tulee tarkistaa ja korjata niitä koskevat virheet kaavakartalla, selostuksessa ja liitekartalla. Järviluodon satamalaajennuksen liikenneyhteydelle on luonnosvaiheen jälkeen etsitty uusi yhteys, joten pohjoisempi yhteysvaihtoehto tulee poistaa kaavakartalta. Näin ollen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Metsäteollisuuden yhdyskunnalle ei aiheudu lausunnossa esitettyjä uhkia. Telakkarannan uusiasuinalue edellyttää Satakunnan Museon esittämällä tavalla tarkkaa pohdintaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleiskaavassa tulee korjata ja tarkentaa Satakunnan Museon esittämät muinaisjäännöksiä koskevat virheet ja selvennykset. 8. Liikennevirasto Puuttuvat vesiväylät LS-alueella ja satama-alueen pohjoispuolella tulee lisätä kartalle,

9 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 Vesistöylitysten aukkomitoituksessa tulee huomioida alueen vesiliikenteen tarpeet, etenkin alueilla joilla kulkee väyliä. Huomioita tulee kiinnittää myös kaavakartassa esitettyyn tieyhteystarpeeseen ja sen sijaintiin Metsä-Rauman väylän yli sataman edustalla. Liikennevirasto muistuttaa, että kaava-alueella kulkevat vesiväylät ja niiden aiheuttamat vaikutukset tulee huomioida etenkin ranta-alueiden suunnittelussa. Uudet ratalinjaukset ovat Liikenneviraston näkemyksen mukaan yksityisraiteita. Liikennevirasto muistuttaa, että ratalakia sovelletaan myös yksityisraiteisiin ratalain 2 :n mukaisesti ja yksityisraiteen liittäminen rataverkkoon edellyttää Liikenneviraston lupaa. Liikenneviraston esittämät vesiväylät on syytä lisätä kaavakartalle. Liikenneviraston esittämät seikat on syytä ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 9. Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Kaavoittamisessa tulee huomioida rautateillä kulkevan tavaraliikenteen riskit ja rautatiestä mahdollisesti aiheutuva tärinä ja melu. Kaupunkisuunnittelussa tulee myös huomioida radan ja muiden tieväylien risteämisen turvallisuuden varmistaminen sekä radan estevaikutus. Liikenteen turvallisuusviraston esittämät seikat on syytä ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 10. Fingrid Oyj Suunnitellut voimajohtohankkeet on syytä esittää omana viivamerkintänä, myös silloin kun uusi voimajohtoreitti on nykyisen voimajohdon käytävässä. Kaavaselostuksessa tulee kuvata voimajohdot lyhyesti sekä todeta tulevien voimajohtojen suunnittelutilanne tämän lausunnon pohjalta. Sorrin teollisuusalueella rautatien yhteydessä sijaitseva siirtokuormauspaikka sekä kuljetusreitti sähköasemalle tulee ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Suunniteltu voimajohtohanke on syytä esittää omana viivamerkintänä ja kaavaselostuksessa tulee kuvata voimajohdot Fingrid Oyj:n lausunnon mukaisesti. Siirtokuormauspaikkaa koskevat seikat on syytä ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 11. DNA Oy Ei huomauttamista yleiskaavan sisältöön, mutta laitetilojen ja telekaapeleiden sijainti tulisi huomioida yleiskaavassa.

10 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 DNA Oy:n esittämien laitetilojen ja kaapeleiden sijainti on syytä ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. 12. Rauman Satama Oy Tulisi vakavasti harkita ratavarauksen säilyttämistä myös kaupungin eteläpuolella. Yleiskaavassa esitetty yhteys Järviluotoon VE2 voi toimia väliaikaisena ratkaisuna, jos Järviluodon itäosiin sijoitetaan teollista toimintaa, mutta se ei täytä satamatoiminnan vaatimuksia. Pitäisi tutkia. voiko väliaikainen yhteys Järviluotoon toimia nykyisen telakka-alueen ja Vähä-Järviluodon kautta. Telakkarannan asuntoalue tulisi rajata siten, että asunnot alkavat vasta nykyisen Kompin itäpuolelta. Tulisi harkita, sopisiko alue paremmin satamaa palvelevan teollisuuden tai varastotoiminnan käyttöön. Järviluodon satamalaajennuksen liikenneyhteydelle on luonnosvaiheen jälkeen etsitty uusi yhteys Sampaanalanlahden kautta, joten pohjoisempi yhteysvaihtoehto tulee poistaa kaavakartalta. Telakkarannan asuinalueen rajautuminen tarkentuu tarkemmassa suunnittelussa. 13. Ympäristölautakunta Jätevesiratkaisuihin voisi tuoda johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta aiemmin käytössä olleen, maaseutualueiden jätevesiosayleiskaavan palauttaminen käyttöön päivitettynä, mutta työvälineeksi viemäriverkoston ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen osalta on tarjolla myös ohjaus ympäristönsuojelumääräysten avulla. Suojelualuemerkintää (SL) tulisi ehkä käyttää ilmaisemaan alueet, jotka on todella tarkoitus rauhoittaa ja perustaa luonnonsuojelualue tarkoituksenmukaisine suojelumääräyksineen. SL-merkinnällä on ely-keskuksen ratkaisuissa painoa ja yksityisten rantansa ruoppaajalta SL-merkintä estää sellaisenkin massojen läjityksen, joka ei suojeluarvoja vaarantaisi. Aihekohtaisina yleiskaavoitustarpeina on jo aiemmin esitetty ympäristötoimialalla kallioaineksen ottamisen ja tuulivoimatuotannon sijoittaminen. Jätevesien käsittelyn muuttuva lainsäädäntö ja määräykset sekä kehittyvä tekniikka vaikuttavat siten, että kaavoituksella ei ole syytä määritellä jätevesiratkaisuja. Luonnonsuojelualueet on syytä tarkentaa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Rauman kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Kallioaineksen ottaminen ja tuulivoimatuotannon alueet on tarpeen osoittaa yleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti. 14. Tekninen lautakunta

11 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 Rakennuspaikkojen arvioitu määrä vaikuttaa hyvin realistiselta ja jakaantuu hyvin asemakaavoitettujen alueiden ja asemakaavoittamattomien alueiden kesken. Asukkaiden viihtyvyyttä lisää myös se, että asumista palvelee riittävän laajat viher- ja virkistyskokonaisuudet. Vesihuollon näkökulmasta uusien asuinalueiden sijoittelu verkoston reunamille tuottaa haasteita olemassa olevan verkoston kapasiteetin riittävyyteen. Osa uusista asumiseen tarkoitetuista alueista sijoittuu nykyisten verkostojen ulkopuolelle tai on haastavasti saavutettavissa. Hulevesien hallinnan merkitys nousee tärkeäksi näkökohdaksi kaupunkirakenteen tiivistyessä, jolloin hulevesien määrä lisääntyy ja laatu heikkenee. Olemassa olevien verkostojen kapasiteetti ei riitä kasvavaan hulevesimäärään ja hulevesien hallinnan kannalta kokonaisvaltaista suunnittelua tulee lisätä. Kaupunkilaisten viihtyvyyden ja virkistysmahdollisuuksien, sekä Rauman satamakaupunki-imagon kannalta on ensiarvoisen tärkeää säilyttää jäljellä olevat yhteydet sisämaasta meren rantaan mm. Vaikkusten niemelle, Fåfängan ja Petäjäksen rantaan, sekä Maanpäähän, koska vapaata kaupunkilaisten käytössä olevaa rakentamatonta merenrantavyöhykettä on kaupungin keskustan läheisyydessä jo nyt huolestuttavan vähän Yleiskaava 2025 (YK ) luonnos mahdollistaa ne edellytykset, joiden avulla voidaan jatkossakin toteuttaa Rauman kaupungin yritysystävällistä elinkeinopolitiikkaa. Yritystonttitarjonnassa on hyvin huomioitu erikoisten tonttien tarve ja niiden hyvät logistiset yhteydet, sekä riittävän monipuolinen tonttikapasiteetti. Viheryhteydet tulee säilyttää myös taajaan rakennetuilla alueilla ja näiden yhteyksien käyttöä lisätä hulevesien hallinnan osana. Tärkeänä osana virkistysarvoja on metsäalueiden säästäminen sekä yhteydet merelle. On tärkeää säilyttää kaikille avoimia rantoja ja merinäkymiä. Tämä toteutuu hyvin yleiskaavaluonnoksessa. Satamaliikenne ja telakan alueen kehittyminen teollisuuspuistoksi vaatii liikenneyhteyksien ja erityisesti kaupunkiliikenteessä haitallisen raskaan liikenteen eriyttämistä tiiveimmästä kaupunkikeskustasta. Lisäksi sisäkehän sujuvuus tulee varmistaa kaupunkiliikenteen toimivuuden vuoksi. Ainoastaan tehokkaan sisäkehäverkoston avulla keskustan kaikkien liikennemuotojen yhteensovittaminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla ja liikennevirrat ohjautuvat oikeille reiteille mahdollisimman tehokkaasti. Ulkokehistä Kaakkoisväylälle ilmenee tarve toimien kaakkoisena ohitustienä sekä täydentäen nykyistä ulkokehäväylästöä. Yleiskaavan tieyhteyksistä valtatien 8 liikennemäärien kasvaessa ja satamaliikenteen lisääntyessä tulee varautua väylän kolmikaistaisuuteen. Lapissa valtatien 12 liikennemäärien lisääntyessä tulee varautua eritasoliittymään. Yleiskaavan suunnittelutyötä jatketaan edelleen yhteistyössä kunnallistekniikan suunnittelun sekä kiinteistö- ja mittaustoimen kanssa. 15. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Yleiskaavassa tulee edelleen kiinnittää huomiota riittävien urheilu- ja virkistysaluepalveluiden saatavuuteen uusien asutusalueiden kohdalla, kattavaan ja toimivaan kevyenliikenteen väyläverkostoon sekä varata mahdollisuuksien mukaan riittävästi rakentama-

12 Rauman kaupunki Rauman yleiskaava /12 tonta luonnonympäristöä virkistys ja vapaa-ajan käyttöön. Lisäksi kaavan tulee jatkossakin huomioida maailmanperintökohteiden erityistarpeet ja piirteet. Yleiskaavassa tulee huomioida kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esittämät tavoitteet, mutta varsinaisesti kyseisiin tavoitteisiin vaikutetaan tarkemmilla kaavatasoilla. Lisäksi pyydettiin Tukesin ja Satakunnan pelastuslaitoksen lausunnot konsultointivyöhykkeellä sijaitsevista uusista asuinalueista. Satakunnan pelastuslaitokselta ei saatu lausuntoa. 16. Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Telakkaranta Nykyisen seurausanalyysin perusteella asuinrakennusten sijoittaminen suunnittelualueelle olisi mahdollista perustuen alueen sijoittumiseen konsultaatiovyöhykkeen rajamaille. Kanalinsuu Asuma-alueen sijoitus ei ole suositeltava, mutta alueella olisi syytä tehdä uusi, ajanmukainen seurausanalyysi tarkempien tietojen saamiseksi. Papinpelto Tukes ei näe estettä alueen suunnitelmien etenemiselle. Yleiskaavassa osoitetaan Papinpellon ja Telakkarannan alueet uusiksi asuinalueiksi. Kanalinsuun asuinalue on syytä osoittaa reservialueeksi. Alue voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa, tarkempien selvitysten ja turvallisuustilanteen muutosten jälkeen ottaa käyttöön tai ainakin arvioida tilanne uudelleen.