Robottikirurgia yleistyy urologiassa
|
|
- Marika Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Antti Kaipia dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, toimialue 2, kirurgian vastuualue, urologia Anssi Pétas LT, erikoislääkäri HYKS, urologian klinikka Robottikirurgia yleistyy urologiassa Robottiavusteinen kirurgia on tähystyskirurgian uusi sovellus. Tekniikka sopii hyvin urologiaan, erityisesti eturauhasen poistoleikkauksiin ja rekonstruktiiviseen munuaiskirurgiaan. Leikkaustekniikan sovellukset urologiassa ovat tarjonneet robotiikalle markkinat ja kehityskentän, ja siten edesauttaneet sen käyttöönottoa muilla erikoisaloilla. Robottiavusteista urologista tähystyskirurgiaa käytetään Suomessa tällä hetkellä lähes kaikissa yliopistosairaaloissa. Robottitekniikka on auttanut hoidon keskittämistä ja parantanut sen laatua ainakin eturauhassyövän leikkauksissa. Robottiavusteinen tähystyskirurgia on lunastanut paikkansa urologiassa, ja jatkossa sen osuus lisääntynee edelleen. Korkeat kustannukset ovat tämän hoitomuodon rasite. Tulevaisuudessa on toivottavasti tarjolla useampia laitteistoja, jolloin hoitokustannukset laskevat kilpailun ansiosta. Vertaisarvioitu VV Ajatus ihmisen työn korvaajasta robotista on kiehtonut keksijöitä ja filosofeja jo antiikin ajoista (1). Historia tuntee esimerkkejä monista varhaisroboteista, joista tunnetuin lienee Leonardo da Vincin suunnittelema mekaaninen ritari. Hyötykäyttöön soveltuvia moderneja robotteja alettiin kehittää avaruusteknologian ja autoteollisuuden parissa luvuilla. Lääketieteessä ensimmäiset hoitotoimiin käytettävät laitteet otettiin käyttöön 1980-luvulla mm. tekonivelkirurgian alalla (Arthrobot). Kuitenkin vasta vuonna 2000 markkinoille tullut da Vinci -leikkausrobotti (Intuitive Surgical, Sunnyvale, CA) on merkinnyt robotiikan voimakasta esiinmarssia lääketieteessä. Robotti on yleisesti ottaen laite, joka tekee itsenäisesti tiettyä ohjelmaa tai reagoi itseohjautuvasti tilanteen mukaan. Tässä suhteessa määritelmä ei täysin sovi da Vinci -leikkausrobottiin, koska se ei toimi autonomisesti, vaan siirtää konsolin ääressä työskentelevän kirurgin käsien liikkeet potilaan sisällä olevien instrumenttien päähän. Robotti-instrumenttien liikelaajuus skaalataan ja siihen on suodatettu tärinänpoisto, jolloin toiminta on sulavaa ja hallittua. Kirurgi työskentelee ohjauskonsolin äärellä yleensä samassa leikkaussalissa muutaman metrin päässä potilaasta, vaikka periaatteessa laitteistolla voitaisiin suorittaa myös etäleikkauksia. Urologia leikkaustekniikan kehityskenttänä Virtsaelinten tähystykset ja tähystysleikkaukset ovat olleet keskeinen osa urologista kirurgiaa jo vuosikymmeniä. Urologia on tarjonnut hyvän kehityskentän kirurgisille endoskoopeille ja instrumenteille. Tähystyskirurgia alkoi yleistyä urologiassa ensimmäiseksi munuaisleikkauksissa. Tähystystekniikalla saavutettavat edut (hyvä näkyvyys leikkausalueelle, vähäiset leikkausvuodot, potilaan nopeampi toipuminen) ovat niin merkittäviä, että sitä on sittemmin pidetty ensisijaisena leikkaustekniikkana esim. mu nuaisen poistossa (nefrektomiassa) (2). Eturauhaskirurgia, erityisesti eturauhasen poistoleikkaus (radikaali prostatektomia) on anatomisesti ja teknisesti munuaisen poistoa vaativampi toimenpide. Laparoskooppisen radikaalin prostatektomian leikkaustekniikka kehittyi ja toimenpide alkoi yleistyä 2000-luvulla (3,4). Vähäinen leikkausvuoto ja potilaan nopea toipuminen osoittautuivat laparoskooppisen prostatektomian eduiksi. Toisaalta toimenpiteen tekninen vaativuus ja yhtä hyvä toiminnallinen ja onkologinen lopputulos kuin avoleikkauksessa hidastivat sen käytön yleistymistä. Ensimmäiset raportit leikkausrobotin käytöstä eturauhasen poistoleikkauksissa julkaistiin vuonna 2000 (5) ja varhaiset kokemukset osoittivat, että laite soveltuu erinomaisesti eturauhaskirurgiaan. Kohde-elin sijaitsee ahtaassa tilassa luisessa lantiossa (kuva 1), laadukas toimenpide vaatii kudosten hellävaraista käsittelyä. Erityisesti rakon ja virtsaputken välisen anastomoosin teko helpottuu oleellisesti robotin avulla (kuva 2). Eturauhassyöpä on länsimaissa miesten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys yleistyi voimak 3193
2 katsaus Kirjallisuutta 1 Yates DR, Vaessen C, Roupret M. From Leonardo to da Vinci: the history of robot-assisted surgery in urology. BJU Int 2011;108: Ljungberg B, Cowan NC, Hanbury DC ym. EAU guidelines on renal cell carcinoma: the 2010 update. Eur Urol 2010:58; Ficarra V, Novara G, Artibani W ym. Retropubic, laparoscopic and robot-assisted radical prostatectomy: a systematic review and cumulative analysis of comparative studies. Eur Urol 2009;55: Nisén H, Perttilä I, Ranta-Knuutila T ym. Laparoscopic radical prostatectomy: surgical, oncological and functional outcomes. Scand J Urol Nephrol 2008;42: Abbou CC, Hoznek A, Salomon L ym. Remote laparoscopic radical prostatectomy carried out with a robot. Report of a case. Prog Urol 2000;10: Schröder FH, Hugosson J, Roobol MJ ym. Prostate-cancer mortality at 11 years of follow-up. N Engl J Med 2012;366: Bill-Axelson A, Holmberg L, Ruutu M ym. Radical prostatectomy versus watchful waiting in localized prostate cancer. New Engl J Med 2011;364: Barbash GI, Glied SA. New technology and health care costs-the case of robot-assisted surgery. New Engl J Med 2010;363: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä: Lukkarinen O, Aaltomaa S, Ala-Opas M ym. Eturauhassyöpä. Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2007;123: Rannikko A, Pétas A, Tiippana E ja Kimmo Taari. Robottiavusteinen laparoskooppinen radikaaliprostatektomia. Duodecim 2011;127: Eastham JA. Do high-volume hospitals and surgeons provide better care in urologic oncology? Urol Oncol 2009;27: Schroeck FR, Krupski TL, Sun L ym. Satisfaction and regret after open retropubic or robot-assisted laparoscopic radical prostatectomy. Eur Urol 2008:54: Viitanen J. Onko avoimen radikaaliprostatektomian aika jo takanapäin? Duodecim 2011;127: Stitzenberg KB, Wong YN, Nielsen ME, Egleston BL, Uzzo RG. Trends in radical prostatectomy: centralization, robotics, and access to urologic cancer care. Cancer 2012;118: Nisén H. Pienten munuaiskasvainten hoito. Suom Lääkäril 2011:67; Kaouk JH, Autorono R, Kim FJ ym. Laparoendoscopic single-site surgery in urology: worldwide multi-institutional analysis of 1076 cases. Eur Urol 2011:60; Urologiset robottileikkaukset Robottilaitteiston instrumenttien ihmiskäden kaltaiset liikkeet mahdollistavat tarkan työskentelyn myös vaikeissa ja ahtaissa anatomisissa paikoissa. Tämän ansiosta mini-invasiivista leikkaustekniikkaa on voitu hyödyntää myös vaativissa rekonstruktioissa. Leikkausrobotin käyttöönottovaiheessa vallinneessa alku innostuksessa robottiavusteista leikkauskuva 1a ja b. Neurovaskulaarikimpun resektio prostatan oikealta puolelta. Kuva leikkauksesta sekä selventävä kuvio. Neurovaskulaarikimppuun on laitettu muovisia klipsejä. P = prostata, NVB = neurovaskulaarikimppu, R = robotin sakset, M = Maryland bipolaari-instrumentti, G = Prograsp kiinnipitoinstrumentti, K = klipsi kuva 2 a ja b. Virtsaputken ja rakon kaulan välisen anastomoosin teko. Kuva leikkauksesta sekä selventävä kuvio. Instrumenttien päissä on kaksi peräkkäistä niveltä, jotka mahdollistavat monipuoliset liikkeet ja helpottavat ompelua. C = katetri katkaistussa virtsaputkessa, N = neula, V = virtsarakko, NK = neulankuljettaja kaasti 2000-luvulla paljolti PSA-kokeen mahdollistaman varhaisen diagnoosin ansioista (6). Toisaalta kirurgisella hoidolla voidaan todistetusti pienentää tautiin sairastuneiden kuolleisuuslukuja (7). Radikaali prostatektomia muodosti näin ollen koko robottikirurgian yleistymiselle optimaalisen markkina-alueen: leikkausrobotti alensi ratkaisevasti kynnystä siirtyä avoleikkauksista tähystysleikkauksiin, jolloin saatiin hyödynnettyä tähystystekniikan edut potilaan varhaistoipumisessa. Toisaalta eturauhassyövän yleisyys takasi riittävän suoritevolyymin, joka on kalliin robottilaitteiston hankinnan taloudellinen edellytys. 3194
3 tieteessä Robottiavusteinen kirurgia soveltuu erityisen hyvin munuaisen osapoistoon sekä munuaisaltaan ja virtsanjohdinten toimenpiteisiin. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Antti Kaipia: Konsultointi, potilasohje (Abbott Finland), luentopalkkiot (Lilly Oy). Anssi Pétas: Ei sidonnaisuuksia. tekniikkaa sovellettiin lähes kaikkiin urologisiin tyyppileikkauksiin. Kokemuksen karttuessa robottiavusteinen leikkaustekniikka on vakiintunut tai vakiintumassa tiettyihin toimenpiteisiin, joissa siitä odotettavissa oleva hyöty on suurin. Eturauhasen poistoleikkaus on yleisin urologinen robottiavusteinen toimenpide. Ensimmäiset robottiavusteiset prostatektomiat tehtiin TAYS:ssa loppuvuodesta 2008 ja HUS:ssa alkuvuodesta Vuonna 2010 leikkaukset aloitettiin TYKS:issä ja vuonna 2011 OYS:issä. Tällä hetkellä Suomessa on tehty jo noin robotti avusteista radikaalia prostatektomiaa. Perinteinen laparoskooppinen tekniikka soveltuu hyvin munuaisen poistoleikkaukseen, eikä robotin käyttö tarjoa siinä oleellista etua. Sen sijaan syövän vuoksi tehtävässä munuaisen osapoistossa robotti on osoittautunut hyödylliseksi. Munuaisaltaan ja virtsanjohtimen välisen ns. pelveoureteraalisen haarautumakohdan ahtaumassa tehtävä rekonstruktio (pyeloplastia) tulisi nykyään tehdä tähystystoimenpiteenä, sillä avoleikkaus aiheuttaa tarpeetonta sairastuvuutta ja toimenpide on yhtä laadukas mini-invasiivisesti suoritettuna. Pyeloplastiassa voidaan käyttää hyvin sekä perinteistä laparoskooppista että robottiavusteista tekniikkaa. Toimenpide on tosin nopeampi ja helpompi suorittaa robottiavusteisesti. Virtsarakon poistoleikkaus eli kystektomia ja sitä seuraava rekonstruktio (virtsan diversio tai suoli-rakkorekonstruktio) on suuri ja komplikaatioille altis leikkaus. Mini-invasiivisia kystektomioita on tehty ulkomailla suuren leikkausvolyymin keskuksissa useita vuosia. Virtsarakon poisto onnistuu sekä robottiavusteisesti että perinteisellä tähystystekniikalla, mutta rekonstruktiivinen vaihe helpottuu robotin avulla selvästi. Kystektomia on vaativa leikkaus ja edellyttää hyvää robottitekniikan hallintaa. Suomessa näistä leikkauksista on saatu toistaiseksi alku vaiheen kokemuksia: TAYS:ssa on tehty kaksi leikkausta ja HUS:ssa yksi. Robottiavusteinen leikkaustekniikka soveltuu erinomaisesti lantionpohjan kirurgiaan ja siksi sitä on alettu hyödyntää erityyppisissä virtsarakon ja virtsanjohtimen rekonstruktiivisissa toimenpiteissä. Vesikovaginaalisen fistelin korjaus tai distaalisen uretertukoksen hoito soveltuvat erinomaisesti tehtäväksi robottiavusteisesti. Lantion alueen ja retroperitoneaalitilan lymfadenektomiat soveltuvat myös robottiavusteisiksi leikkauksiksi. Robottitekniikan käyttöönotto on ollut nopeaa Robottiavusteiseen kirurgiaan sisältyy suuri markkina- ja odotusarvo. Kirurgien innostus uuden teknologian käyttöönottoon, potilaiden odotukset ja sairaaloiden johdon toiveet ovat johtaneet Suomessa samantyyppiseen kehitykseen kuin on aiemmin nähty Yhdysvalloissa ja sittemmin erityisesti EU-maissa. Robottiavusteinen kirurgia, erityisesti robottiavusteinen radikaali prostatektomia, on saavuttanut menetelmänä valta-aseman. Suomessa leikkausrobotti otettiin käyttöön sangen myöhään, mutta kolmen viime vuoden aikana sen käyttö on yleistynyt niin, että vuonna 2010 lähes puolet eturauhasen poistoleikkauksista tehtiin maassamme robottiavusteisesti. Yliopistosairaaloissa robottiavusteinen leikkaus syrjäytti avoleikkaukset nopeasti (kuviot 1 ja 2). Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomi on ollut nopeimpia maita robottiavusteisen leikkaustekniikan käyttöönotossa. Kustannus-hyötyanalyysi Lääketieteessä uuden menetelmän tulisi olla laadullisesti vähintään yhtä hyvä kuin aiemmat, ja sen käyttöönoton tuoma mahdollinen lisäkustannus tulisi voida perustella. Robottiavusteisessa urologisessa kirurgiassa, erityisesti robottiavusteisessa eturauhasen poistoleikkauksessa, on tehty suuri määrä kustannus-hyötyanalyysejä, joilla pyritään perustelemaan robottiteknologian käyttöönottoa. Laitteiston hankintahinta on kallis, noin 1,6 miljoonaa euroa, ja sen käyttöön sisältyy merkittäviä välillisiä kustannuksia (huolto, kertakäyttövälineet). Arvioidaan, että laitteen hankinta kannattaa, jos sillä tehdään vähintään 300 leikkausta vuodessa. Tällöin robotin tuoma lisäkustannus leikkausta kohti on noin euroa, jota pitää voida perustella potilaan nopeammalla toipumisella ja toimenpiteen paremmalla laadulla verrattuna perinteiseen avoleikkaukseen tai tavanomaisen tähystysleikkaukseen. Leikkausrobottia tulisi käyttää vain niihin leikkauksiin, jossa siitä on osoitettavissa ja odotettavissa olennaista etua. Jos yhtä hyvin perinteisellä tähystystekniikalla suoritettavia leik 3195
4 katsaus Robottileikkauksen säästöt tulevat potilaiden nopeasta kotiutumisesta ja toipumisesta. kuvio 1. Avoimien ja robottiavusteisten prostatektomioiden määrä HUS:ssa vuosina Kpl kuvio 2. Avoimien ja robottiavusteisten radikaali-prostatektomioiden määrät yliopistosairaaloissa vuonna Kpl HUS TAYS TYKS OYS Avoin Robottiavusteinen Avoin Robottiavusteinen kauksia aletaan tehdä laajamittaisesti robottiavusteisesti, hoitokustannukset nousevat ilman odotettavissa olevaa etua. Tuoreen yhdysvaltalaisjulkaisun mukaan robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto avokirurgian sijaan aiheuttaisi niin suuret lisäkustannukset, että kriittinen keskustelu hoitomenetelmien kustannuksista ja vaikuttavuudesta on perusteltua (8). Ongelma robottiavusteisen kirurgian, erityisesti eturauhasen poistoleikkauksen, suhteen on se, että menetelmä levisi laajamittaiseen käyttöön ja yleistyi niin nopeasti, että sitä ei ole toistaiseksi verrattu muihin leikkausmenetelmiin satunnaistetuissa, prospektiivisissa tutkimuksissa. Tarkimmin on eturauhasen poistoleikkauksen kustannuksia eri leikkaustekniikoilla maassamme verrattu HUS:ssa. Vuonna 2008 kaikkien avoimien radikaaliprostatektomioiden kustannukset olivat 1,02 miljoonaa euroa (5 381 euroa/potilas). Vuonna 2011 robottiavusteisten prostatektomioiden kustannukset olivat 1,74 miljoonaa euroa (8 206 euroa/potilas). Suurin lisäkustannus tulee kertakäyttövälineistä ja robotti-instrumenteista. Säästöjä robottiavusteinen leikkaus tuottaa puolestaan potilaiden nopeana kotiutumisena ja toipumisena. HUS:ssa vuonna 2008 avoleikkausten keskimääräinen hoitojakso oli 5 vrk ja vuonna 2011 robottiavusteisten alle 2 vrk. Laskennallisesti robottiavusteisten prostatektomioiden ansiosta HUS:ssa vapautui 668 hoitopäivää. Verensiirrot olivat avoleikkauksessa tavanomaisia, sillä noin puolelle potilaista annettiin punasoluja. Robottiavusteisten leikkausten yhteydessä verensiirtoja tarvitaan alle 5 %:lle potilaista, mikä sekin osaltaan pienentää hoidon kustannuksia. Robottileikkauksen lopullisen kustannushyötyanalyysin tekeminen on vaikeaa, sillä siinä tulisi ottaa huomioon välittömät hoidon, työkyvyttömyyden ja komplikaatioiden aiheuttamat kustannukset sekä potilaiden elämänlaatu. Pohjoismaissa pisin kokemus robottiavusteisesta eturauhaskirurgiasta on Ruotsissa, ja siellä arvioidaan, että robottiavusteinen kirurgia on kokonaiskustannuksiltaan yhteiskunnalle edullisempaa kuin avokirurgia (Wiklund Peter, henkilökohtainen tiedonanto). Mitä robotiikka on tuonut urologiaan? Kustannusten sijaan olennaisin kysymys robottiavusteisessa leikkaustekniikassa on kuitenkin sen onkologinen ja toiminnallinen tulos. Eturauhasen poistoleikkauksessa on kyse onkologisesta kirurgiasta ja siksi leikkauksen parantavuus on sen laadun tärkein kriteeri. Suurin osa radikaaliprostatektomiapotilaista diagnosoidaan nykyään suurentuneen PSA-arvon perusteella, ja kasvain on paikallinen eikä kliinisesti todettavissa (9). Näin ollen kliinisesti tutkittuna terveelle miehelle tehtävän leikkauksen tulee aiheuttaa mahdollisimman pieni elämänlaatua heikentävä toiminnallinen haitta, ts. sen vaikutus virtsanpidätyskykyyn ja potenssiin tulee olla niin vähäinen kuin mahdollista (10). Verrattaessa TAYS:issa ja HUS:issa eturauhassyöpäpotilaille tehtyjen leikkausten hoitotuloksia ennen leikkausrobotin käyttöönottoa ja sen jälkeen, havaittiin molemmissa keskuksissa 3196
5 tieteessä sama asia. Robottiavusteisen leikkauksen jälkeen miehen virtsanpidätyskyky palautuu nopeammin kuin avoleikkauksen, vaikean inkontinenssin riski on pienempi, samoin kuin leikkauksen aiheuttaman impotenssin riski. Uuden leikkaustekniikan alkuvaiheen oppimiskäyrän (noin 50 leikkausta/kirurgi) jälkeen myös leikkauksen onkologinen tulos (kasvainta leikkausmarginaaleissa) on sama tai parempi kuin avoleikkauksen jälkeen (Riikonen Jarno, julkaisematon havainto). Robottiavusteinen radikaaliprostatektomia tuottaa siis vähintään yhtä hyvän tuloksen kuin avoleikkaus, ja potilaat kotiutuvat ja toipuvat nopeammin robottiavusteisen leikkauksen jälkeen. Robottiavusteisen eturauhasleikkauksen hyvät tulokset johtuvat todennäköisesti kahdesta tekijästä. Ensinnäkin, robottiavusteinen leikkaustekniikka on keskimäärin säästävämpi ja tarkempi kuin avoleikkaustekniikka ja toiseksi, robottitekniikan kalleus on johtanut leikkausten keskittymiseen tiettyihin keskuksiin ja harvemmille kirurgeille. Leikkausten keskittäminen on jo sinänsä tunnettu laatuun positiivisesti vaikuttava tekijä (11). Robottiavusteinen leikkaus on kuitenkin leikkaus siinä missä avoleikkauskin. Anatominen lopputulos ja leikkauksen periaatteellinen suoritus ovat molemmissa samat. Markkinahenkinen tiedottaminen johtaa potilaiden epärealistisiin odotuksiin, mikä esiintyy myöhemmin pettymyksenä hoidon tulokseen. Potilaiden tyytymättömyys hoitotulokseen on yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan ollut yleisempää robottileikkauksen kuin avoleikkauksen jälkeen (12). Yhteenvetona voidaan todeta, että robotiikka on tuonut tähystysleikkauksen hyödyt vaativiin ylempien virtsateiden (munuaisaltaan rekonstruktiivinen kirurgia, munuaisresektio) ja alempien virtsateiden (radikaali prostatektomia) leikkauksiin. Robottiavusteisen leikkauksen oppimiskäyrä on hyväksyttävän lyhyt ja hoitotulokset ovat vähintään yhtä hyvät kuin muilla tekniikoilla. Robottileikkauksen rasitteena on sen kalliimpi hinta, minkä vuoksi robottitekniikan hyödyntäminen tulisi punnita kriittisesti tapauskohtaisesti kussakin leikkaustyypissä (13). Robottikirurgian tulevaisuus urologiassa Toistaiseksi eniten kokemusta robottiavusteisesta leikkaustekniikasta urologiassa on saatu eturauhasen poistoleikkauksissa. Tähystystekniikan tuomien etujen vuoksi radikaaliprostatektomiat tehdään tulevaisuudessa todennäköisesti muutamassa suuren volyymin keskuksessa, joissa valtaosa leikkauksista tehdään robottiavusteisesti (14). Suurin hyötymarginaali robottiavusteisesta leikkaustekniikasta urologiassa on kuitenkin saavutettavissa ylempien virtsateiden kirurgiassa. Merkittävä osa munuaisten syövistä leikataan nykyisin munuaisen osapoistoina, joka on teknisesti nefrektomiaa haastavampi toimenpide ja perinteisenä laparoskooppisena toimenpiteenä vaativa (15). Robottiavusteinen tähystysmenetelmä soveltuu erityisen hyvin munuaisen osapoistoon sekä munuaisaltaan ja virtsanjohdinten toimenpiteisiin, joissa suurin hyöty saadaan rekonstruktion vaatimassa ompelussa. Maassamme tehdään suuri osa näistä toimenpiteistä edelleen avoleikkauksina, mutta kokemuksen karttuessa on odotettavissa, että valtaosa näistä toimenpiteistä tehdään tulevaisuudessa robottiavusteisesti. Virtsarakon poisto virtsarakon syövän vuoksi sekä siihen olennaisesti liittyvä virtsateiden rekonstruktio on vaativa toimenpide. Ulkomailla suuren volyymin keskuksissa on saatu hyviä tuloksia satojen potilaiden aineistoissa robottiavusteisesti tehdyistä kystektomioista. Aika näyttää, tarjoaako robotiikka kystektomioissa siinä määrin lisähyötyä, että tähän tekniikkaan siirrytään laajamittaisesti myös Suomessa. Vatsaontelon seinämän lävistävän yhden portin kautta tehtävä leikkaus (LESS/SILS kirurgia) on tähystyskirurgian uusi sovellus, jota on ulkomaisissa urologisissa keskuksissa käytetty erityisesti munuaiskirurgiassa (16). LESS-kirurgian kehitys on jatkumoa tähystyskirurgian mini-invasiivisuuden pyrkimyksessä: pyritään aiheuttamaan mahdollisimman pieni kirurginen trauma. Toistaiseksi tämä tekniikka on edelleen alkutaipaleellaan paljolti siksi, että tällä hetkellä käytettävissä oleva instrumentaatio ei tue optimaalisesti sen laajamittaista käyttöönottoa. Robottiavusteinen tekniikka voi madaltaa kynnystä myös LESS-kirurgian käyttöönottoon urologisissa sovelluksissa ja siten edesauttaa uusien, vähemmän invasiivisten kirurgisten menetelmien kehityksessä. Robottiavusteisen tekniikan käyttöön sisältyy aina lisäkustannuksia, joten ennen uusien sovellusten laajamittaista käyttöönottoa tulee har 3197
6 katsaus kita perusteellisesti, mikä on niiden odotettavissa oleva hyöty. Robottilaitteiston käyttö ei ole järkevää leikkauksissa, jotka voidaan yhtä hyvin tehdä perinteisellä tähystystekniikalla. Esimerkki tästä on syövän vuoksi tehtävä munuaisenpoisto. Vaikka tähystyskirurgiset menetelmät ovat saaneet vankan jalansijan urologiassa, on avokirurgialla edelleen ja varmasti myös tulevaisuudessa merkittävä rooli. On tärkeää, että avokirurgiaa kehitetään ja opetetaan rinta rinnan mini-invasiivisen kirurgian rinnalla. Robottiavusteinen kirurgia on tullut urologiaan selvästi jäädäkseen. Se on lunastanut paikkansa eturauhaskirurgiassa ja sen käyttö munuaiskirurgiassa lisääntyy tulevaisuudessa. Toivottavaa on, että jatkossa saadaan käyttöön uusia laitteistoja nykyisin käytössä olevan da Vinci -leikkausrobotin rinnalle, jolloin robotiikan käyttöönoton rasitteena oleva hinta laskee ja laitteiden käytettävyys entisestään paranee. n English summary > in english Robot-assisted urological surgery 3198
7 tieteessä english summary Antti Kaipia Adjunct Professor, Deputy Chief Tampere University Hospital, Division 2, Department of Surgery, Urology. Anssi Pétas M.D., Ph.D. Specialist in Urology Helsinki University Central Hospital, Department of Urology Robot-assisted urological surgery Robot-assisted surgery is a novel application of minimally invasive laparoscopic surgery. In the field of urologic surgery, laparoscopic prostatectomy, laparoscopic pyeloplasty and kidney resection are operations that are especially well suited for robot-assisted surgery. These urologic applications have provided a substantial market for robotic systems and have hence contributed to the rapid spread of robot-assisted surgery into other fields of surgery. The Da Vinci robot has been used in Finland since 2008 and it has contributed to the improvement of the quality of radical prostatectomies as well as to the centralisation of major urologic operations to larger hospitals. It is anticipated that robot-assisted surgery has come to stay in urology and its use will probably increase in the future. High treatment related costs are a major drawback of robot-assisted surgery and hopefully new competing surgical systems will emerge into the market in the future. 3198a
Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotGynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS
Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotUROLOGIAN ERIKOISALAN KESKEISET MUUTOKSET JA KEHITYS HUS:ssa Linjajohtaja, ylilääkäri Mika Matikainen HUS Vatsakeskus, Urologian linja
1 UROLOGIAN ERIKOISALAN KESKEISET MUUTOKSET JA KEHITYS HUS:ssa 2010 2018 Linjajohtaja, ylilääkäri Mika Matikainen HUS Vatsakeskus, Urologian linja Ikääntyvä väestö, lisääntyvä syöpätautien määrä kasvava
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2014 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka
Potilashoidon vuosikertomus Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TAULUKKO 6.3.3.1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA. Erikoisalan koodi ja nimi
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 UROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Kimmo Taari KLL/Urologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, 00029 HUS Puh. 050-427 0057, kimmo.taari@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että erikoistuva
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi
LisätiedotOPERATIIVISEN TOIMIALAN TEKNOLOGISET JA HOIDOLLISET HAASTEET
OPERATIIVISEN TOIMIALAN TEKNOLOGISET JA HOIDOLLISET HAASTEET HUS:n valtuuston seminaari 24. 26.9.2013 m/s Silja Serenade Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotTulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti)
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti) TULOS-seminaari 6.6.2016 Mikael Wahlström Tulkitsevuus työssä Kohteen kokonaisvaltaista,
LisätiedotKenelle eturauhasen radikaalileikkaus?
Katsaus tieteessä Henrikki Santti LT, erikoislääkäri henrikki.santti@hus.fi Harri Visapää LT, erikoislääkäri, HUS, HYKS, Syöpäkeskus Kristiina Karelo LL, erikoistuva lääkäri Helsingin kaupungin työterveyskeskus
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012
VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman
LisätiedotVirtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) Potilasohje
Virtsarakon poistoleikkaus virtsa-avanne (Bricker) www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi valittu virtsarakon poistoleikkaus.
LisätiedotVIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka
VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotMitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa
Mitä LUTS on ja miten sitä voidaan hoitaa Tietoa alempien virtsateiden oireista (LUTS - Lower Urinary Tract Symptoms) ja hoitovaihtoehdoista. Miesten terveys ja miehekkyys Miehenä oleminen voi olla joissain
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
Lisätiedot5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN
5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN Vesa Kartesalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tampereen
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotMiten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016
Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 You cannot learn to play the piano by going to concerts Kenton 2006 Obstet Gynecol Clin N Am 2 13.4.2016 Jyväskylä
LisätiedotPaikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset
Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Valtakunnalliset Onkologiapäivät 29.-30.8.2014, Oulu Paikallinen eturauhassyöpä Diagnostiikka:
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotTurun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotSAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLTO TUNNUSPIIRTEITÄ 11/20/2013 TN 22.11.2013
SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLLON AUTOMAATIO TN 22.11.2013 SAIRAALOIDEN LÄÄKEHUOLTO Sairaala-apteekit TOIMINNOT Logistiikka: isot varastot, velvoitevarastointi Lääkkeenvalmistus Omat valmisteet Käyttökuntoon saattaminen
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotRobottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset
Julkaistu 4.9.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Anna-Maija Tapper LT, MBA, apulaisylilääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö anna-maija.tapper@hus.fi
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotAvoleikkauksen ja robottiavusteisen leikkauksen eroavaisuudet eturauhassyöpäpotilaan toimintakyvyssä ja kivun hoidossa leikkauksen jälkeen
Avoleikkauksen ja robottiavusteisen leikkauksen eroavaisuudet eturauhassyöpäpotilaan toimintakyvyssä ja kivun hoidossa leikkauksen jälkeen Haapea, Riikka Matilainen, Anna-Mari 2014 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotKirurgisen potilaan hoitoprosessi eturauhassyöpää sairastavien kokemana
Milla Anttonen Janiina Heinonen Kirurgisen potilaan hoitoprosessi eturauhassyöpää sairastavien kokemana Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja AMK Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotLT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka
LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää
LisätiedotDRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely
DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2
LisätiedotKirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö
Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotKLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS
KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotMILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotEturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys
Alkuperäistutkimus tieteessä Ulla-Sisko Lehto FT, erikoistutkija THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto ulla-sisko.lehto@thl.fi Heli Tenhola proviisori Helsingin yliopisto, sosiaalifarmasian
LisätiedotMUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell
MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotRobotti gynekologisessa kirurgiassa
TEEMA: HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET Päivi Pakarinen ja Eija Tomás 1864 Muutama vuosikymmen sitten aloitettu laparoskooppinen kirurgia tarjoaa useita etuja avokirurgiaan verrattuna. Sen avulla
LisätiedotPUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI
PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit
LisätiedotNaisen yliaktiivisen rakon hoito
Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotSimulaattorit kirurgikoulutuksessa
Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden
LisätiedotHyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
KATSAUS Mirja Ruutu, Antti Rannikko, Hanna Malmi, Hanna Vasarainen ja Arto Mikkola Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä Prostataspesifisen antigeenin
LisätiedotBiopankki: ideasta käytäntöön
Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland
LisätiedotRatkaisut epätäydelliset sopimukset
Ratkaisut epätäydelliset sopimukset Matti Rantanen Ratkaisut annettu 22.4.2008 Yrityksen kasvu ja hintamekanismi Yksi syy yrityksen koon rajoittumiselle ovat nousevat marginaalikustannukset. Coase (1937,
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä
Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotPotilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa
Potilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa Tuija S. Ikonen, Karolina Peltomaa, Saila Kauhanen, Riikka Karineva, Timo Savunen Taustaa 2000-luvun alussa TYKS:n kirurgian klinikassa
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotGKS 2017 Palaute. Synnytinelinlaskeuma Biomedicum, Helsinki
GKS 2017 Palaute Synnytinelinlaskeuma 28-29.9.2017 Biomedicum, Helsinki Ikäryhmä (N=130) 0 10 20 30 40 50 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60- Sukupuoli (N=128) 0 20 40 60 80 100 120 140 Nainen Mies Ammattiryhmä
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotW vastaan Euroopan yhteisöjen komissio
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotKliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki
1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään
LisätiedotERP-järjestelmän kannattavuus
ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
Lisätiedot