Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010"

Maija Saarinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala

2 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen

3 Väkivaltatilanteiden aiheuttamat tuntemukset Ihan Ihan turtana enkä mää oikeestaa muista että tuliko niitä iskuja useampiki siten koska mulla oli ihan mustana tää rinta tästä että jotaki ni ihan siileen viileen turta, et ei ees osannu säikähtää

useampiki siten koska mulla oli ihan mustana tää rinta tästä

4 jatkuu..mää..mää aatteli et se tule kotiin kostaa.

5 jatkuu..sii sitten hirvee viha että kerran vielä ku vielä tuut kimppuu niin mää revin sulta silmät päästä nii sadistisii ajatuksia ku vaa ikinä voi olla..

6 Hallintayrityksiä:.. joku nuori ja oikein agressivine kaveri nii sen on ku käsinkosketeltavaa se semmonen pelko tai siis uhka ja semmone varuillaanolo

7 me me olla totuttu ett tappoukauksia tulee päivittäin..ett tavallaan nii ku turtuu

8 Jälkipuinti..seuraavana päivänä oli sitten ne työvuorossa olevat ja min siinä ryhmässä plus sitte noita eksperttejä kaks kappaletta ja sitä käytiin läpi sitä tilanneeta.se oli tosi hyvä juttu sillain

9 Toisaalta jälkipuinnista muitakin ajatuksia.. ett oli se toinen puoli mitä mää en kyllä tykänny hirveesti.. ku se oli niin pitkä se istunto niin siinä sitten tuppaa tuleen näitä muitakin juttuja

10 Ennakointi ja tilanteen yllätyksellisyys Mitä Mitä tiedetään potilaasta; aiempi väkivalta, persoonallisuuteen liittyvät tekijät, aiemmat tilanteet Päihtymystilat, psykoottisuus Rajaamistilanteet sekä tapa rajata Muiden Muiden potilaiden suojeleminen

tekijät, aiemmat tilanteet Päihtymystilat, psykoottisuus

11 Toimintatavat JSS:ssa 0-toleranssi väkivallan suhteen; poliisi tarvittaessa paikalle Hoitosopimuksessa kirjatut asiat; käydään hoidon alussa läpi Varoitusjärjestelmä potilaille, joka kirjataan potilaspapereihin ja kerrotaan aina potilaalle (sidoksissa tilanteisiin) Avec-koulutus (ennakointi väkivaltatilanteisiin) meneillään osastojen henkilökunnalle

potilaille, joka kirjataan potilaspapereihin ja kerrotaan aina potilaalle (sidoksissa

12 jatkuu Debriefing-käytäntö työtervehuollon ja mentoreiden yhteistyönä Hälytysjärjestelmä; kannettavat hälyttimet, valvonta henkilöstö paikalla 24 h Vartiointi-liikkeen kanssa henkilöstö-vuokraussopimus uhkaavia tilanteita varten Työturvallisuudesta huolehtiminen; henkilöstön riittävä määrä, vaihtuvuuden seuranta, turvallisuusjärjestelyt ja laitteet kunnossa, vara- ja haittatekijät arvioidaan työpaikkaselvityksissä työsuojelun kanssa SOPPI-ilmoitusjärjestelmän käyttö jonka osana väkivalta- tilanteet

huolehtiminen; henkilöstön riittävä määrä, vaihtuvuuden seuranta, turvallisuusjärjestelyt ja laitteet kunnossa, vara- ja

13 SOPPI-ilmoitusjärjestelmä Soppi- on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Soppi eli HaiPro-työkalu on käytössä yli 40 sosiaali-- --ja terveydenhuollon yksikössä. Raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Sen avulla voimme hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto j saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. ksista. Raportointi tapahtuu anonyymisti ja perustuu luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn

Raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä.

14 SOPPI Raportointi tapahtuu sähköisesti (nimettömänä) ja käsittelijänä on lähi esimies: arviointi mikä vaikutti, pitääkö muuttaa prosesseja Raportit Raportit käsitellään asiantuntija- kokouksessa raporttien muodossa neljä kertaa vuodessa ja osa ilmoituksista menee työsuojelutoimikuntaan ja johtoryhmään

Raportit käsitellään asiantuntija- kokouksessa raporttien muodossa neljä

15 Yksikkö, jossa tapahtui Tapahtuma-aika aika (*) Tapahtuman tyyppi (tapaturma, lääkehoito, väkivalta, tiedonkulku ym.) Tapahtumapaikka Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle ja hoitavalle yksikölle. Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle ja hoitavalle yksikölle Kuvaa lisäksi tapahtumahetken olosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn vaikuttaneet tekijät. Kerro oma näkemyksesi, miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää?

Kerro mitä ja miten tapahtui ja mitä seurauksia oli potilaalle ja hoitavalle yksikölle Kuvaa lisäksi tapahtumahetken

16 SOPPI Väkivalta Tekijänä (toinen) potilas 1. Sanallinen uhkaaminen 2. Lyöminen tai potkiminen 3. Raapiminen tai repiminen 4. Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6. Esineellä uhkaaminen 7. Esineellä heittäminen tai lyöminen 8. Seksuaalinen häirintä 9. Polttaminen 10. Viiltely

Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6. Esineellä uhkaaminen 7.

17 Tekijänä ulkopuolinen henkilö (esim. omainen, vierailija, ohikulkija) 1. Sanallinen uhkaaminen 2. Lyöminen tai potkiminen 3. Raapiminen tai repiminen 4. Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6. Esineellä uhkaaminen 7. Esineellä heittäminen tai lyöminen 8. Seksuaalinen häirintä 9. Polttaminen 10. Viiltely

Raapiminen tai repiminen 4. Pureminen tai sylkeminen 5. Kuristaminen 6.

18 Itsetuhoinen käyttäytyminen, potilas itse 1. Lyöminen tai potkiminen 2. Raapiminen tai repiminen 3. Pureminen 4. Kuristaminen 5. Polttaminen 6. Viiltely 7. Itsemurhayritys, itsemurha

19 Defusing Defusing on asian purkamista, vaarattomaksi tekemistä ja tilanteen aiheuttamien haittojen lievittämistä. Defusing on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/ auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta (työ)tilanteesta. Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta). Tarkoitus nopea posttraumaattisten reaktioiden purku kokemusten ja mielikuvien normalisointi sekä rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin sosiaalisen verkoston vahvistaminen (samankaltaiset kokemukset, tuki, ei eristäydytä) debriefing-tarpeen arviointi

Auttajat auttavat itseään ja toisiaan (stressinhallinta).

20 Istunnon vaiheet johdanto johdanto (lyhyt): tarkoitus läpikäynti: faktat, ajatukset ja tunteet tapahtuneeseen liittyen informaatio: yhteenveto, normalisointi, hallinto, jatko

21 Istunnon periaatteita Istunto pidetään nopeasti järkyttävän tilanteen jälkeen. Istunto kestää min. Vetäjä/ koollekutsuja on esimies tai valitaan ryhmän keskuudesta. Keskustellaan, rohkaistaan puhumaan, kaikille mahdollisuus puhua. Ei sovelleta hierarkiaa. Muistetaan luottamuksellisuus. Kartoitetaan lisäavun tarve.

22 Eroaa Eroaa debriefing-menetelmästä seuraavasti: DefusingDefusing ei vaadi debriefing-henkilöstöä eli ulkopuolisia asiantuntijoita. DefusingDefusing on tarkoitettu yhdessä työskenteleville ammattiryhmille. DefusingDefusing on lyhytkestoinen. DefusingDefusing ei noudata debriefingiin verrattavaa rakennetta.

23 KIITOS

Samankaltaiset tiedostot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla