Nenän sivuonteloiden kuvantaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nenän sivuonteloiden kuvantaminen"

Transkriptio

1 Katsaus Eero Ilkko, Antti Raappana, Aila Kristo, Jaakko Niinimäki ja Tapio Pirilä Nenän sivuonteloiden kuvantaminen Toistuva tai krooninen nenän sivuonteloiden tulehdus vaatii usein tarkempia selvittelyjä, jolloin kuvantamisesta saattaa olla hyötyä. Natiivikuvauksen merkitys rajoittuu sinuiitin poissulkudiagnostiikkaan. Tietokonetomografia on vakiinnuttanut asemansa ennen leikkausta tehtävänä tutkimuksena. Sen rajoituksena on kuitenkin säderasitus. Magneettikuvaus näyttää limakalvomuutoksen laajuuden, mutta sen tarkkuus ei riitä leikkauksen suunnitteluun. Tulehduksen lisäksi muita kuvausaiheita ovat mm. limakalvopolypoosi, kystat, nenän ja sivuonteloiden kasvaimet luumuutoksineen sekä kasvojen alueen traumat. Kliininen tutkimus ja esitietojen selvittely ovat kuitenkin tärkeimmät tutkimusmenetelmät, ja niiden perusteella päätetään, tarvitaanko kuvantamista. Kuvia tulkittaessa on muistettava, että limakalvomuutoksia ja nestekertymiä esiintyy nenän sivuonteloissa yleisesti myös oireettomilla henkilöillä. N enän sivuonteloiden (NSO) kuvantamistutkimuksilla on keskeinen merkitys pitkäaikaisten sivuontelo-oireiden selvittelyssä. Natiiviröntgenkuvalla pystytään toteamaan merkittävät limakalvopaksuuntumat ja osa nenän sivuonteloissa olevista nestekertymistä. Tarkempaa kuvantamista tarvitaan erityisesti suunniteltaessa sivuontelokirurgiaa, tavallisimmin tähystysleikkausta (funktionaalinen endoskooppiavusteinen sivuontelokirurgia, FESS). Leikkauksen suunnittelussa natiivikuvan antama tieto ei riitä, mutta tietokonetomografialla (TT) on mahdollista saada tarkka käsitys limakalvomuutosten laajuudesta ja nenän sivuonteloiden anatomiasta. Magneettikuvaus (MK) erottelee pehmytkudosmuutokset paremmin kuin TT, ja sen etuna on myös säderasituksen puuttuminen. Luurakenteet puolestaan erottuvat TT:ssa selvästi paremmin, ja TT onkin tavallisimmin käytetty menetelmä ennen kirurgisia toimenpiteitä (Bolger ym. 1996). Erityisesti silmän linsseihin kohdistuva säderasitus tulee huomioida NSO- TT:tä harkittaessa, ja muutenkin kuvausaiheet tulee määrittää tarkasti ja kuvaus suorittaa Duodecim 2007;123: mahdollisimman vähän säderasitusta tuottavalla ohjelmalla (Hudgins ym. 1997). Nenän sivuonteloiden röntgenkuvaus tuottaa noin 0,03 msv:n annoksen, joka vastaa neljän päivän altistumista taustasäteilylle. Pään TT:stä aiheutuu noin 2 msv:n säteilyannos, joka vastaa seitsemääkymmentä keuhkojen natiivikuvaa tai kahdeksan kuukauden altistusta taustasäteilylle. Nenän sivuonteloiden TT:n tuottama annos on noin viidesosa pään TT:n annoksesta. Silmän linssien säteilyannosta voidaan pienentää merkittävästi käyttämällä tähän tutkimukseen suunniteltuja säteilysuojaimia (Hein ym. 2002). Kuvaustekniikoista ja -aiheista Natiivi-NSO-röntgenkuvauksen aiheet ovat viime vuosina vähentyneet, koska tämän menetelmän käyttöä akuutin sinuiitin rutiinidiagnostiikassa ei enää suositella (Marple ym. 2006). Kuvausprojektioina käytetään etusuunnan kuvaa ja ns. kuutamoprojektiota, joista jälkimmäinen on usein riittävä varsinkin seurantakuvausten yhteydessä. Aiheellinen natiivikuva on edelleen 1831

2 Natiivikuva on edelleen aiheellinen haluttaessa sulkea pois potilaan oireiden sivuontelotulehdusperäinen syy haluttaessa sulkea pois potilaan oireiden sivuontelotulehdusperäinen syy, ja näin ollen erityisesti normaali kuvauslöydös on merkittävä. Kuvassa näkyvät lievät limakalvopaksuuntumat ovat epäspesifinen löydös, eivätkä ne välttämättä ole yhteydessä potilaan kokemiin oireisiin. Merkittäviä tulehdukseen viittaavia löydöksiä natiivikuvassa ovat esimerkiksi nestevaakapinta tai ontelon umpeen varjostuminen, ja etenkin otsaontelossa esiintyessään niillä on selvä merkitys jatkohoitoa suunnitellessa. Paikallinen muutos, kuten luudestruktio, yhdellä alueella muutoin terveen näköisissä, ilmastoituneissa sivuonteloissa saattaa olla merkki pahanlaatuisesta kasvaimesta. Nykyaikaisilla monileike-tt-laitteilla kuvaus suoritetaan aksiaalisuunnassa potilaan ollessa selällään. TT voidaan tehdä 1 mm:n leikepaksuudella ilman limitystä, jolloin kuvaustiedoista on mahdollista tehdä hyvälaatuiset sagittaali- ja koronaalisuunnan reformaattikuvat (Rosenthal ym. 2000). Koronaalisuunnan leikkeiden tarkastelu on tavallisin tapa tulkita sivuonteloiden tilannetta, mutta etenkin leikkauksen suunnittelussa on tärkeää tarkastella myös sagittaalija aksiaalileikkeitä paremman kolmiulotteisen orientaation saavuttamiseksi. Edullisin koronaalileikkeiden katselusuunta on 10 astetta eteenpäin kallistettuna kovaa suulakea vastaan kohtisuorasta suunnasta (Melhem ym. 1996). Nenän sivuonteloiden kolmiulotteinen kuvarekonstruktio on havainnollinen anatomisten rakenteiden tarkastelussa ja leikkausta suunniteltaessa (Gotwald ym. 2001). TT:n aiheita ovat toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus, epäily sivuontelotulehduksen komplikaatiosta (esimerkiksi orbitaselluliitti tai absessi), nenäkäytävien tai sivuonteloiden kystat ja muut kasvaimet, sivuonteloperäisiksi epäillyt kasvokivut, kasvomurtumat ja nenän aivonesteyhteys. Limakalvomuutokset näkyvät hyvin T2-painotteisissa magneettikuvissa ja anatomia T1-painotteisissa. Kuvaussuunnat valitaan sen mukaan, mitä ongelmaa halutaan selvitellä, ja leikepaksuudeksi sopii 3 mm. Luu ei anna MK:ssa signaalia, mutta luurakenteita voidaan epäsuorasti arvioida niitä verhoavan limakalvon signaalista, etenkin jos limakalvo on normaalin ohutta. Jos nenän sivuonteloissa esiintyy huomattavia limakalvopaksuuntumia, ei MK:sta ole juuri hyötyä luisten anatomisten rakenteiden kuvantamisessa. Vaikka MK:hon ei liity säderasitusta, sitä ei suositella tehtäväksi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ilman erityisen painavaa syytä. Hyvän pehmytkudoserottelunsa ansiosta MK:ta käytetään sivuonteloiden ja kallonpohjan alueen kasvainten laajuuden selvittelyssä. Siitä voi olla hyötyä myös leikkausten jälkitilojen kuten oireilevan täytetyn otsaontelon selvittelyssä. Toisaalta tarkka käsitys otsaontelon täyttömateriaalin aineenvaihdunnasta tai tulehduksesta on mahdollista saada positroniemissiotomografialla. Anatomiaa ja variaatioita Nenän sivuontelot muodostuvat poski-, otsa- ja kitaonteloista sekä seulalokerostosta. Kaikilla sivuonteloilla on yhteys nenäkäytävään. Näistä tyhjenemiskäytävistä kolme kapeikkoa ovat toiminnallisesti tärkeitä. Osteomeataalikompleksi (kuva 1 D) koostuu nenäkäytävän lateraaliseinän rakenteista, jotka sivuavat poskiontelon luonnollista aukkoa ja otsaontelon tyhjenemiskanavaa. Hiatus semilunaris on processus uncinatuksen ja nenäkäytävän lateraaliseinän rajaama puolikuun muotoinen rako. Se johtaa infundibulum ethmoidaleen, jossa sijaitsee poskiontelon luonnollinen aukko. TT-kuvassa nähtäviä kroonisiksi tulkittavia tulehdusmuutoksia osteomeataalikompleksissa pidetään tärkeänä FESS:n aiheena. Processus uncinatus poistetaan usein FESS:ssä (unsinektomia), jotta ahtaus poskiontelon luonnollisen ostiumin ympärillä vähenisi, ja yleensä myös poskiontelon luonnollista aukkoa laajennetaan (keskikäytäväantrostomia). Otsaontelot avautuvat nenään ductus frontonasalisten kautta (kuva 1 A ja B) joko processus uncinatuksen lateraalipuolelle (keskikäytävään) tai harvemmin mediaalipuolelle (Daniels ym. 2003). Agger nasi sijaitsee nenän lateraa E. Ilkko ym.

3 KUVA 1. Nenän sivuonteloiden anatomisia rakenteita tietokonetomografiakuvissa: koronaali- (A), aksiaali- (B), sagittaalileike (C) sekä ostiometaalikompleksi (D). Otsaonteloiden luonnollinen tyhjentymisreitti kulkee recessus frontonasalisten kautta (A, kaareva nuoli). Kitaontelo tyhjentyy recessus sphenoethmoidaliksiin (B, paksut nuolet). Poskiontelo tyhjentyy infundibulum ethmoidalen kautta (D, nuolenkärjet) Lyhenteet: a = alakuorikko, an = agger nasi, be = bulla ethmoidalis, bl = basaalilamina, fnr = recessus ja ductus frontonasalis, k = keskikuorikko, kk = kyynelkanava, ko = kitaontelo, o = otsaontelo, pu = processus uncinatus, s = septum, ser = recessus sphenoethmoidalis h = hiatus semilunaris Nenän sivuonteloiden kuvantaminen liseinässä keskikuorikon kiinnityksen etupuolella ja on usein pneumatisoitunut ja käsittää vaihtelevankokoisia ilmalokeroita. Agger nasin lokerot ovat tärkeässä asemassa otsaontelon endoskooppisessa kirurgiassa, koska reitti otsaonteloon avataan agger nasin lokeroiden kautta. Tässä voidaan käyttää apuna TT-kuvia hyödyntävää leikkausnavigaattoria, jolla voidaan leikkauksen aikana seurata instrumentin sijaintia suhteessa kallonpohjan ja silmäkuopan tärkeisiin rakenteisiin. Recessus sphenoethmoidalis (kuva 1C) on yläkuorikon, kitaontelon etuseinän ja nenän väliseinän takayläosan rajaama rako, johon avautuu kitaontelon luonnollinen aukko. Joskus yläkuorikon taka-yläpuolella on vielä yksi kuorikko (concha nasalis suprema), jolloin recessus sphenoethmoidalis kitaonteloaukkoineen on tämän kuorikon ja nenän väliseinän välissä. Tärkeä sivuontelohin liittyvä rakenne on keskikuorikon basaalilamelli (kuva 1 C), joka erottaa etu- ja takaetmoidit. Sinus lateralis on keskikuorikon basaalilamellin ja bulla ethmoidaliksen välissä oleva nenän keskikäytävän uloke, joka voi yltää kallonpohjaan asti. Jos näköhermon luukanava ulottuu takaetmoidiin, on kyseessä ns. Onodin lokero (kuva 2), joka on kitaontelon ylä-lateraalipuolella. Onodin lokero on otettava huomioon takaetmoidien kirurgiassa näköhermovaurion välttämiseksi. Hallerin lokerot (kuva 3) sijaitsevat silmäkuopan luuseinää vasten poskiontelon ja seulalokeroston rajalla ja 1833

4 Kuva 2. Oikealla näköhermokanava ulottuu varjostuneeseen takaetmoidiin (tähti), Onoidin lokeroon. Ko = kitaontelo. KUVA 3. Hallerin ontelo (nuoli) ja concha bullosa (tähti) vasemmassa keskikuorikossa. KUVA 4. Oikealle vino nenän väliseinä. voivat joskus ahtauttaa poskiontelon tyhjenemiskanavaa. Nenän väliseinän vinouma (septumdeviaatio) (kuva 4) on yleinen; se voi esiintyä lievänä jopa 65 %:lla väestöstä (Stallman ym. 2004). Concha media bullosa (kuva 3) on keskikuorikossa oleva ilmaontelo, jonka esiintyvyys on % (Lloyd ym. 1990, 1991) ja sillä on yhteys nenän väliseinän kontralateraaliseen deviaatioon (Stallman ym. 2004). Olivierion ym. (1998) mukaan nenän lateraaliseinää painava väliseinän huomattava vinous, concha media bullosa tai jokin muu variaatio, esimerkiksi paradoksaalisesti lateraaliseinään päin kääntynyt keskikuorikko tai Hallerin lokero ahtauttaessaan keskikäytävän ilmarakoja, voi altistaa sinuiiteille. Toisaalta kaikissa tutkimuksissa ei tällaista syy-yhteyttä ole löydetty (Stallman ym. 2004). Tulehdukset Sivuonteloiden natiivikuvassa on mahdollista nähdä merkittävät limakalvopaksuuntumat ja nesteen kertyminen poski- ja otsaonteloihin, mutta pienet tai paksuseinäiset poski- tai otsaontelot voivat tuottaa tulkintavaikeuksia. Poskionteloiden kaikukuvaus kokeneen tekijän suorittamana saattaa auttaa äkillisen poskiontelotulehduksen diagnostiikassa, mutta kroonisen sinuiitin diagnostiikassa sillä ei näyttäisi olevan sijaa (Äkillisen poskiontelotulehduksen hoito: MIKSTRA 1999, Varonen ym. 2003). Röntgenkuvia tulkittaessa on muistettava, että poikkeavat löydökset ovat tavallisia myös oireettomilla henkilöillä, etenkin lapsilla (Kristo ym. 2003). Ylähengitystietulehduksen aikana miltei kaikilla potilailla todetaan poikkeavia limakalvolöydöksiä sivuonteloiden kuvantamistutkimuksissa E. Ilkko ym.

5 Nämä muutokset paranevat suurimmalla osalla potilaista itsestään ilman hoitoa (Gwaltney ym. 1994, Puhakka ym.1998, Kristo ym. 2003). Toisaalta myös hoidetun poskiontelotulehduksen jälkeen limakalvomuutoksia on todettu useiden viikkojen ajan huolimatta siitä, että potilaat ovat oireettomia (Leopold ym. 1994). Poikkeava kuvauslöydös ei siten yksinään ole aihe mikrobilääkitykselle, vaan hoitopäätöksen tulee perustua lisäksi oirekuvaan ja kliinisiin löydöksiin. TT on aiheellinen, jos harkitaan leikkaushoitoa toistuvassa tai kroonisessa sinuiitissa (Pitkäranta ym. 2006). Kuten edellä mainittiin, limakalvoturvotusta ja eritteiden kertymistä sivuonteloihin esiintyy tavallisten hengitystieinfektioiden yhteydessä, ja nämä muutokset parantuvat usein itsestään. Siten leikkausta suunniteltaessa tehtäessä on tärkeää tietää, onko tutkittavalla ollut äkillinen infektio kuvausajankohtana, ja onko hän saanut säännöllistä hoitoa esimerkiksi paikallissteroidilla ennen kuvausta. Kun tehdään TT leikkauksen suunnittelua varten kroonisessa sinuiitissa tai nenäpolypoosissa, on usein edullista määrätä potilaalle kuvausta edeltävä systeeminen mikrobi- ja kortikosteroidilääkitys. Tällöin kuvauksessa todettavat muutokset ovat todennäköisimmin pitkäaikaisia tai korjaantumattomia, ja niiden kirurginen hoito on aiheellista. Virusten ja bakteerien lisäksi myös sienet aiheuttavat joskus nenän sivuontelotulehduksia. TT-kuvassa saattaa tällöin näkyä kalkkitiivistymiä (kuva 9) liman seassa. T2-painotteisessa magneettikuvauksessa sienikonkrementti näkyy tummana erottuen selvästi kirkkaana näkyvästä limakalvosta ja limasta (Zinreich 2006). Wegenerin granulomatoosi johtuu autoimmuunivaskuliitista, ja se voi vaurioittaa myös nenän sivuonteloita. TT:llä ja MK:lla nähdään nenän sivuonteloissa pehmytkudosmuutosta, limakalvopaksuuntumia ja usein myös luudestruktiota (kuva 5). Kystiset sivuontelomuutokset Nenän sivuonteloiden kuvantaminen Kuva 5. Wegenerin granulomatoosi. Luurakenne on laajalti patologista, eivätkä poskiontelot näy avoimina. Nenän väliseinä ja kuorikot ovat syöpyneet, ja ne on osittain poistettu leikkauksessa. Oikean silmäkuopan sisäreunassa on mukoseele (tähti). Vasemman silmäkuopan alasisäsivulla pienet epäspesifiset kalkkiutumat (nuoli). Kuva 6. Limakalvokysta (tähti) vasemmassa poskiontelossa. Nenän sivuonteloiden limakalvokystat (kuva 6) ovat yleisiä, ja niitä nähdään sivulöydöksinä pään alueen MK:ssa tai TT:ssä. Myös natiivikuvassa kystaa voidaan epäillä sen tyypillisen kaarevan rakenteen perusteella. Tavallisesti limakalvokystat ovat oireettomia, eivätkä täysin tyypilliset kuvantamislöydökset vaadi jatkoselvittelyjä. 1835

6 Kuva 7. Vasemman poskiontelon täyttävä mukoseele (tähti). Luurakenne on syöpynyt silmäkuopan pohjasta ja poskiontelon etu- ja alaseinästä (nuolet). Kuva 8. Hammasperäinen kysta (tähti), jossa on kalkkikuori (avoin nuoli). Hammasjuuri (umpinainen nuoli) ulottuu poskionteloon. Mukoseele eli limarakkula (kuva 7) on limakalvon rajaama umpipussi, joka voi syntyä nenän sivuontelon laskuaukon tukkeutuessa ja eritteen kertyessä nenän sivuonteloon (Han ym. 1995). Mukoseele saattaa kehittyä leikkauksen jälkitilana, tavallisimmin Caldwell Lucin leikkauksen jälkeiseen arpeen (Isoda ym. 1993). Mukoseele voi painevaikutuksellaan syövyttää luuta ja pullistua ulospäin nenän sivuontelosta tai kasvaa luun sisällä. Mukoseele näkyy TT:ssä kystamaisena kaarevapintaisena muutoksena, joka mahdollisesti on syövyttänyt luuta. Magneettikuvauksessa mukoseelen signaali-intensiteetti voi vaihdella mukoseelen sisällön mukaan ja poiketa nesteen antamasta signaalista. Erotusdiagnostisesti tärkeää on erottaa hammasperäiset kystat (kuva 8) muista poskionteloiden ekspansioista (Han ym. 1995). Hammasperäinen kysta saattaa pullistua poskionteloon. Sille on tyypillistä luinen seinämä onteloon nähden, ja se näkyy hyvin TT:ssä. MK:ssa hammasperäisten kystien signaali-intensiteetti vaihtelee. Maksillan tuumoreista ameloblastooma saattaa olla kystinen ja affisioida myös poskionteloa. Nenäpolypoosi Nenäpolyypit (kuva 9) ovat hyvänlaatuisia limakalvon pullistumia, joiden syntymekanismi ja etiologiset tekijät ovat edelleen suurelta osin selvittämättä. Atooppista allergiaa ei polyyppipotilailla esiinny sen useammin kuin normaaliväestössä. Polyypit uusiutuvat erityisen herkästi potilailla, joilla on astma ja yliherkkyys asetyylisalisyylihapolle. Tavallisimmat oireet ovat nenän tukkoisuus, kirkaseritteinen tai limainen nuha ja hajuaistin heikkeneminen. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Natiivikuvauksesta ei ole hyötyä nenäkäytävien polypoosin toteamisessa, mutta polypoosiin liittyvän poskiontelotilanteen selvittämiseksi se on usein aiheellinen. Paikallissteroidihoidosta huolimatta nenäkäytävien uusiutuva tai jatkuva polypoosi poistetaan yleensä leikkauksella (shaverpolypektomia). Jos tarvitaan laajempi leikkaus, sitä ennen tehdään sivuonteloiden TT-kuvaus. TT-kuvasta arvioidaan, kuinka laajalle sivuonteloihin tauti on edennyt, ja lisäksi leikkaava lääkäri käyttää kuvia karttana operaation aikana. Ennen TT-kuvausta suositellaan infektion ja tulehduksen hoitoa mikrobi- ja kortisonilääkityksellä. Kasvaimet Nenän sivuonteloiden kasvaimien on syytä epäillä olevan pehmytkudosmuutosten taustalla, varsinkin jos muutos on isoloitunut muutoin 1836 E. Ilkko ym.

7 Kuva 9. Limakalvopolypoosia otsa- ja poskionteloissa sekä seulalokerostoissa molemmin puolin (tähdet). Muutokset peittävät anatomisten yksityiskohtien näkyvyyden. Ylitiheät alueet (nuolet) viittaavat sieni-infektioon. Kuva 10. Vasemmassa poskiontelossa nenäkäytävään ja seulalokeroston alueelle kasvava invertti papillooma (tähti). terveen näköisessä nenässä, tai pehmytkudosmuutokseen liittyy luudestruktiota. Esimerkiksi karsinoomat, lymfoomat, melanooma ja estesioneuroblastooma (neuroblastoma olfactorium) sekä muiden kasvainten etäpesäkkeet saattavat affisoida nenän sivuonteloita. Nenänielun karsinooma esiintyy hyvin monimuotoisena, ja se voi kasvaa laajalle kallonpohjan, nenän sivuonteloiden ja aivojen alueelle (Chin ym. 2003). Pahanlaatuisia kasvaimia tavallisempi nenän sivuonteloiden alueella esiintyvä kasvain on invertti papillooma (kuva 10). Se on hyvänlaatuinen, tavallisimmin nenäkäytävän lateraaliseinämästä alkava polyyppimainen tuumori, joka affisioi yleisimmin nenän keskikäytävää, seulalokerostoa ja poskionteloa. Sen diagnostiikka on tärkeää pienen pahanlaatuistaipumuksen johdosta. Ojiri ym. (2000) totesivat tämän tuumorin magneettikuvauksessa tyypilliseksi piirteeksi aivojenkaltaisen kudosrakenteen. Löydös johtuu magneettikuvauksessa hyvin tehostuneena näkyvästä fibroottisesta stroomakerroksesta, jota huonommin tehostuva metaplastinen epiteeli peittää. Nekroottinen alue tuumorissa voi olla pahanlaatuisuuden merkki. Muita harvinaisempia nenän sivuonteloiden tuumoreita ovat mm. verekäs angiofibrooma, luurakenteita joskus melko paikallisestikin affisioiva fibroottinen dysplasia (kuva 11) ja juveniili luutuva fibrooma (kuva 12). Kuvantamistutkimusten perusteella kasvaimen tyyppi ei useinkaan selviä, ja vasta kasvaimesta otettu näyte antaa lopullisen varmuuden y d i n a s i a t Nenän sivuonteloiden kuvantamista tarvitaan pitkittyneen sinuiitin selvittelyssä ja leikkauksen suunnittelussa. Nenän sivuonteloissa esiintyy limakalvomuutoksia myös oireettomilla henkilöillä, eikä hoitopäätöksiä tule tehdä pelkästään radiologisten löydösten perusteella. Magneettikuvaus ei ole sivuonteloiden kuvantamisessa korvannut luurakenteet ja anatomiset yksityiskohdat paremmin näyttävää tietokonetomografiaa. Tietokonetomografian haittapuolena on säderasitus, jota voidaan vähentää silmien oikealla suojauksella. Nenän sivuonteloiden kuvantaminen 1837

8 Kuva 11. Fibroottinen dysplasia on aiheuttanut luurakenteiden laajan paksunemisen silmäkuoppien ja nenän sivuonteloiden seudussa. Huomaa näköhermokanavien (nuolet) säilyminen runsaista luumuutoksista huolimatta. Kuva 12. Nuoruusiän luutuva fibrooma, joka työntyy oikealta poskiontelosta ja painaa oikeaa silmäkuoppaa aiheuttaen eksoftalmuksen. löydöksen luonteesta. TT:ssä luurakenteiden destruktio näkyy hyvin, mutta kasvaimen rajautuminen ympäröiviin pehmytkudoksiin näkyy selvästi huonommin kuin MK:ssa. MK onkin aiheellinen pahanlaatuisen kasvaimen hoitoa suunniteltaessa. Kudosten metaboliaa kuvaavana toiminnallisena tutkimuksena PET yhdistettynä TT:hen (PET-TT) mahdollistaa vieläkin tarkemman arvion kasvaimen laajuudesta ja mahdollisista etäpesäkkeistä. Myös kasvainten hoitojen jälkiseurannassa kuvantamistutkimuksilla on keskeinen merkitys, ja sopivin kuvantamismuoto harkitaan aina yksilöllisesti. Traumat Kasvojen traumat kohdistuvat tavallisesti myös nenän sivuonteloiden alueelle. Natiivikuvissa käytetään sivonteloiden anteroposteriorista, oksipitomentaalista ja poskikaariprojektiota. Silmäkuopan seinämien, erityisesti silmäkuopan pohjan murtumissa TT antaa tärkeää lisätietoa leikkausta harkittaessa ja suunniteltaessa. Reformaattileikkeiden (koronaari- ja sagittaalileikkeet) ja kolmiulotteisten kuvien tarjoamat mahdollisuudet on tällöin muistettava. Erityisesti laajoissa kasvomurtumissa kolmiulotteisista kuvarekonstruktioista on huomattavaa hyötyä suunnitellessa tarvittavia avauksia ja sopivia kirurgisia rekonstruktiomenetelmiä. Lopuksi Nenän sivuonteloiden kuvantamisdiagnostiikkaa joudutaan tekemään sekä perusterveydenhuollossa että sairaaloissa. Natiivikuvan mahdollisuuksien rajallisuus tulee muistaa samoin kuin se, että kuvantamislöydös saattaa olla poikkeava oireettomillakin henkilöillä ja että todetut muutokset korjaantuvat usein hitaasti kliinisen paranemisen jälkeen. Siten kuvantamislöydökset on suhteutettava tutkittavan oireisiin, ja tehokkaiden konservatiivisten hoitojen pitäisi olla käytössä ennen leikkaussuunnittelua varten tehtävää TT:tä. TT on tullut merkittäväksi menetelmäksi, koska se on mahdollistanut nenän sivuonteloiden endoskooppiavusteisen kirurgian kehittymisen. Siihen liittyvä, mm. silmän linsseihin kohdistuva säderasitus on kuitenkin syytä muistaa. MK:lla on keskeinen merkitys nenän sivuonteloiden alueella esiintyvien pahanlaatuisten kasvainten hoidon suunnittelussa. Vähitellen paremmin saatavissa oleva PET yhdistettynä TT:hen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia kudosten toimintaa ja auttaa erottamaan kasvaimia ja tulehduksia muista muutoksista aivan uudella tavalla. * * * Kiitämme dosentti, ylifyysikko Miika Niemistä hänen avustaan sädeannoskysymysten selvittelyssä E. Ilkko ym.

9 Kirjallisuutta Bolger W, Butzin C, Parson D. Paranasal sinus bony anatomic variations and mucosal abnormalities: CT analysis for endoscopic sinus surgery. Laryngoscope 1996;101: Chin Shy-Chyi, Fatterparker Grish, Chen Cheng-Yu, Som Peter M. Mr imaging of diverse manifestations of nasopharyngeal carcinomas. Am J Neuroradiol 2003;180: Daniels DLD, Mafee MF, Smith MM, ym. The frontal sinus drainage pathway and related structures. Am J Neuroradiol 2003;24: Gwaltney JM Jr., Phillips CD, Miller RD, Riker DK. Computed tomographic study of the common cold. N Engl J Med 1994; 330: Gotwald TF, Zinreich SJ, Corl F, Fishman EK. Three dimensiona volumetric display of the nasal osteomeatal channels and paranasal sinuses. Am J Neuroradiol 2001;176: Han MH, Chang KH, Lee CH, Na DG, Yeon KM, Han MC. Cystic expansile masses of maxilla: differential diagnosis with CT and MR. Am J Neuroradiol 1995;16: Hein E, Rogalla P, Klingebiel R, Hamm B. Low-dose CT of the paranasal sinuses with eye lens protection: effect on image quality and radiation dose. Eur Radiol 2002 Jul;12: Hudgins PA, Screening sinus CT. Good idea gone bad. Am J Neuroradiol 1997;18: Isoda H, Takehara Y, Masui T, Seki A, Takahashi M, Kaneko M. MRI of postoperative maxillary cysta. J Comput Assist Tomogr 1993; 17: Kristo A, Alho OP, Luotonen J, Koivunen P, Tervonen O, Uhari M. Crosssectional survey of paranasal sinus magnetic resonance imaging findings in schoolchildren. Acta Paediatr 2003(a);92: Kristo A, Uhari M, Luotonen J, ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003(b); 111:e Leopold DA, Stafford CT, Sod EW, ym. Clinical course of acute maxillary sinusitis documented by sequential MRI scanning. Am J Rhinology 1994;8: Lloyld GA. CT of the paranals sinuses: study of a contriol series in relation to endoscopic sinus surgery. J Laryngol Otol 1990;104: Lloyld G, Lund V, Scadding G. CT of the paranasal sinuses and functional endoskopic surgery: a critical analysis of 100 symptomatic patients. J Laryngol Otol 1991;105: Marple BF, Brunton S, Ferguson BJ. Acute bacterial rhinosinusitis: a review of U.S. treatment guidelines. Otolaryngol Head Neck Surg. 2006;135: Melhem ER, Oliverio PJ, Benson ML, Leopold DA, Zinreich SJ. Optimal CT evaluation for functional endoscopic sinus surgery. Am J Neuroradiol 1996;17: Ojiri H, Ujita M, Tada S, Fukuda KA. Potentially distinctive features of sinonasal inverted papilloma on MR imaging. Am J Neuroradiol 2000;175: Oliverio PJ, Zinreich SJ. Radiology of the nasal cavity and paranasal sinuses p Kirjassa: Cummings CW, Fredrickson JM, Harker LA, Krause CJ, Richardson MA, Schuller DE, toim. Otolaryngology, head and neck surgery. 1998, s Pitkäranta A, Hytönen M. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006:122; Puhakka T, Mäkelä MJ, Alanen A, ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998;102; Rosenthal E, Quint DJ, Johns M, Peterson B, Hoeffner E. Diagnostic maxillofacial coronal images feformatted from helically acquired thin-section axial CT data. Am J Radiology 2000;175: Stallman JS, Lobo JN, Som PM. The incidence of chonca bullosa and its relationship to nasal septal deviation and paranasal sinus diverse. Am J Neuroradiol 2004;25: Varonen H, Savolainen S, Kunnamo I, Heikkinen R, Revonta M. Acute rhinosinusitis in primary care: a comparison of symptoms, signs, ultrasound, and radiography. Rhinolology 2003;41: Zinreich SJ. Progress in sinonasal imaging. Ann Otol Rhinol Laryngol Suppl 2006; Äkillisen poskiontelotulehduksen hoito. MIKSTRA. Suomen otolaryngologiyhdistys ry. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 1999;115: EERO ILKKO, dosentti, osastonylilääkäri JAAKKO NIINIMÄKI, LL, erikoislääkäri OYS:n radiologian klinikka PL 50, OYS ANTTI RAAPPANA, LL, erikoislääkäri AILA KRISTO, LT, erikoislääkäri TAPIO PIRILÄ, dosentti, erikoislääkäri OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 22, OYS 1839

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Käyttötilojen suunnittelu: Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Outi Sipilä ylifyysikko HUS-Kuvantaminen 10.12.2015 Huom! etäisyydet sallitut viikkoannokset yksiköt.. Miten ulkoista säteilyannosta

Lisätiedot

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys

Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintojen kuvantaminen LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintasyöpä Rintasyöpää n. 4700 / v. Suomessa. Naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien, määrä lisääntyy

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja

SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja 1. Yleistä 1.1 Ohjelmassa ennen tulkitsemista valmiina olleet oletustiedot ja muuttujien väliset loogiset yhteydet Tavanomaisesta käytännöstä poiketen alla mainituissa muuttujissa

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ma prof Katariina Luoma

ma prof Katariina Luoma KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen

yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen Säteilyn biologiset haittavaikutukset sikiölle Sädetutkimuksista aiheutuvat riskit Raskaus ja magneettikuvaus Raskaus ja kontrastiaineet

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS SISÄLTÖ Karman raportti v. 2012 (HUS) Oukan/Mäkiniemen selvitys v.2015 (OYS) Suomen

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

LUMI Implantology Academy

LUMI Implantology Academy Implantology LUMI Implantology Academy Kattava hammasimplantointikoulutus, joka antaa hyvät valmiudet aloittaa implantointi. Koulutuksessa käydään läpi vaihe vaiheelta kaikki implantologiaan liittyvät

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

TILAUSTIEDOT. Tilaa soittamalla numeroon LUETTELONRO

TILAUSTIEDOT. Tilaa soittamalla numeroon LUETTELONRO TILAUSTIEDOT Ota yhteyttä Entellus Medicalin edustajaan, jotta saat käyttöösi pitkälle kehitettyjen polikliinisten toimenpiteiden edut MiniFESS-tuoteperheen leikkausinstrumenteilla. Tilaa soittamalla numeroon

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN EGO PÄIVÄT 4.11. 2016 TURKU Kirsi Joronen Erikoislääkäri TYKS naistenklinikka Yleistä Normaali munasarja fertiili-ikäisellä naisella 3.5

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

11. Tilavuusrenderöinti

11. Tilavuusrenderöinti 11. Tilavuusrenderöinti Tilavuusrenderöinti tarkoittaa vokseliperusteisen datan käsittelyä tai visualisointia. Luvussa 2 esitettiin vokselien merkintään perustuvia tiedonesitysmenetelmiä. Suuret homogeeniset

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot