Laulajan äänenhuolto-opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laulajan äänenhuolto-opas"

Transkriptio

1 Laulajan äänenhuolto-opas Tämä opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista sairauksista. Oppaaseen on koottu lauluelimistön anatomiaa ja fysiologiaa, äänenmuodostuksen fysiologiaa, äänielimistöön vaikuttavia yleisimpiä sairauksia ja niiden hoitoa, sekä äänenhuoltoon ja ääniergonomiaan liittyviä asioita. Oppaan tiedot perustuvat tämänhetkiseen käsitykseen lauluelimistön toiminnasta. Opas ei keskity käsittelemään laulutekniikkaa tai laulun opiskelua. Loppuun on liitetty opiskelijoille teetetyn äänenkäyttökyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö laulun opiskelijoilla enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia, kuin muilla opiskelijoilla. Opas on tehty Turun lääketieteellisen tiedekunnan syventävänä opintoprojektina foniatri ja dosentti Eeva Salan ohjauksessa. Avusta, opista ja neuvoista haluan erityisesti kiittää ohjaajaani Eeva Salaa, puheterapeutti Anneli Lainetta, laulunopettaja Jouni Kuorikoskea, laulupedagogi Ritva Eerolaa, Elisa Huovista, Suvi Jääskeläistä, Tuuli Hirvosta, ja kaikkia äänenkäyttökyselyyn vastanneita. Suurin kiitos kuuluu Herralleni Jeesukselle! Turussa Katariina Laato 1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 5 ÄÄNENHUOLTO-OPAS 6 Anatomia ja fysiologia 1 ÄÄNENTUOTTO- JA HENGITYSELIMISTÖ Hengityselimistö Hengitystiet Keuhkot Hengityslihakset Hengityksen säätely Hengitystilavuudet ja hengityselimistön tutkiminen 12 2 KURKUNPÄÄ Kurkunpää Kurkunpään suuret rustot Kurkunpään pienet rustot Kurkunpään ligamentit Kurkunpään lihakset Kurkunpään lihasten tehtävä Kurkunpään ulkoiset lihakset Kurkunpään sisäiset lihakset Kurkunpään lihasten säätely Äänihuulet Taskuhuulet Kurkunpään alueet Kurkunpään toiminta ja fysiologia 19 2

3 3 LIMAKALVO Limakalvo Limakalvon merkitys äänenkäytössä Limakalvojen kosteutus ja huolto 22 4 ÄÄNI Äänen syntyminen Äänen korkeus Äänen voimakkuus Äänen laatu 25 5 LAULAMINEN JA ELIMISTÖ Ryhti Lihasten rentous Limakalvot Hengitys Äänentuotto Äänenavaus Tauot 29 Ääneen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito 6 ÄÄNIHÄIRIÖ Mikä on äänihäiriö Äänihäiriön syntyminen Äänen toimintaan vaikuttavia tekijöitä Erikoislääkärin vastaanotolla 33 7 ÄÄNIHUULTEN ONGELMAT 34 3

4 8 HENGITYSTEIDEN ONGELMAT Ylähengitystieinfektiot Alahengitystieinfektiot Polyypit Milloin lääkäriin flunssaoireiden takia? 39 9 ALLERGIA JA ASTMA Allergia Astma Milloin lääkäriin allergia- tai astamaoireiden takia? REFLUKSITAUTI Kurkunpään refluksitauti Ruokatorven refluksitauti Oireet ja diagnoosi Tutkimukset Hoito Milloin lääkäriin refluksioireiden takia? KUULOHÄIRIÖ Kuulo Korva Kuulon heikkenemisen syitä Melualtistus Melulta suojautuminen Tinnitus Kuuloa heikentäviä sairauksia Milloin lääkäriin kuulo-oireiden takia? 48 4

5 12. ÄÄNIERGONOMIA JA ÄÄNENHUOLTO Ääniergonomiaa Ääniterapia Ääniterapeutin vastaanotolla Äänestä huolehtiminen 52 TUTKIMUS: ÄÄNIOIREIDEN ESIINTYMINEN LAULUN OPISKELIJOILLA 1 JOHDANTO Johdanto Tutkimuksen tavoite Menetelmät Tutkimusaineisto 54 2 TUTKIMUSTULOKSIA Äänen huolto Elämäntavat Oireet Ääneen vaikuttavat sairaudet Laulamiseen liittyvät ongelmat Laulua harrastavien ja harrastamattomien eroista 61 3 LOPPUPÄÄTELMÄT 62 LÄHTEET 63 LIITTEET 5

6 Johdanto Syventävien opintojeni työ keskittyy laulun opiskelijoiden äänenhuoltoon. Työ jakautuu kahteen osaan: Ensimmäinen osa on laulajille tarkoitettu äänenhuolto-opas, joka tulee lauluoppilaitosten käyttöön. Toinen osa on laulun opiskelijoiden äänioireita käsittelevä tutkimus. Työ on tehty foniatri ja dosentti Eeva Salan ohjauksessa. Laulajan äänenhuolto-opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista sairauksista. Oppaaseen on koottu lauluelimistön anatomiaa ja fysiologiaa, äänenmuodostuksen fysiologiaa, äänielimistöön vaikuttavia yleisimpiä sairauksia ja niiden hoitoa, sekä äänenhuoltoon ja ääniergonomiaan liittyviä asioita. Oppaan tiedot perustuvat tämänhetkiseen käsitykseen lauluelimistön toiminnasta. Opas ei keskity käsittelemään laulutekniikkaa tai laulun opiskelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esiintyykö laulun opiskelijoilla enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia kuin muilla opiskelijoilla. Tutkimus toteutettiin jakamalla tutkittaville paperinen kyselykaavake, jossa selvitettiin äänenkäyttöön, äänenhuoltoon ja äänioireisiin liittyviä asioita. Tutkimuksessa selvisi, että laulun opiskelijoilla esiintyi enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia kuin muilla opiskelijoilla. Tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, että laulun opiskelijat todennäköisesti kiinnittävät muita opiskelijoita enemmän huomiota äänensä kuntoon. 6

7 ÄÄNENHUOLTO-OPAS 7

8 1 ÄÄNENTUOTTO- JA HENGITYSELIMISTÖ 1.1 Hengityselimistö Hengityselimistö on laulajan instrumentti. Sen kaikkia osia tarvitaan laulamisessa, ja yksikin hengityselimistön poikkeavuus tai häiriö vaikuttaa heti äänen toimivuuteen. Hengityselimiin kuuluvat ylemmät ja alemmat hengitystiet, keuhkot ja hengityslihakset. Kuva 1. Hengityselimistö (Muokattu: LadyofHats. Respiratory system.) 8

9 1.2 Hengitystiet Ylempiin hengitysteihin kuuluvat suu ja nielu (pharynx), kurkunpää (larynx) sekä pään ontelot (mm. poski- ja otsaontelot). Ylähengitystiet toimivat ilman kulkuväylänä sekä hengityksessä että äänentuotossa. Ontelot toimivat äänen vahvistimina, ts. kaikukoppina. Itse ääni syntyy kurkunpäässä, ja sitä käsitellään erillisessä luvussa. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi (trakea), keuhkoputket (bronkukset) ja keuhkot (pulmones). Henkitorvi alkaa suoraan kurkunpään alapuolelta. Se on n cm pitkä putki, ja koostuu :stä C:n muotoisesta rustorenkaasta, jotka kiinnittyvät toisiinsa sidekudoksen välityksellä. C:n avoin puoli jää taakse, missä henkitorven takaseinämä kiinnittyy ruokatorveen. Henkitorvi jakautuu oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen, jotka haarautuvat kumpikin omaan keuhkoonsa. Niin kuin puun oksat, keuhkoputketkin haarautuvat ja pienenevät pienenemistään, kunnes ne lopulta päättyvät pyöreisiin keuhkorakkuloihin (alveolit). Hengitysteitä verhoaa limakalvo eli hengitystie-epiteeli, joka koostuu valekerrostuneesta värekarvaepiteelistä. Värekarvojen päällä on limakerros. Värekarvat liikuttavat limaa kohti nielua, josta se sitten niellään ruokatorven kautta mahalaukkuun. Hengitysteihin päässeet mikrobit tarttuvat limaan, ja joutuvat nielemisprosessin kautta mahaan mahahappojen tuhottaviksi. Hengitysteissä on ulkoilmaa korkeampi lämpötila. Hengitysteiden tärkeä tehtävä onkin toimia ilman lämmittäjänä ja kostuttajana ennen kuin ilma pääsee keuhkoihin. Kuva 2. Värekarvasolut ja limarauhanen 9

10 Äänenkäytössä hengitystiet toimivat ns. ääntöväylänä. Hengitystiet luovat tilan äänen muodostumiselle ja soinnille. Tärkeimmät ääntä vahvistavat tilat ovat järjestyksessä nielu ja suuontelo. Nenäonteloita käytetään kolmen nasaalikonsonantin (n, m, äng-äänne) kohdalla. Äänenkäytössä hengitysteiden limakalvojen elastisuus ja kosteus on tärkeää. Kuivat limakalvot heikentävät äänentuottoa ja läpäisevät helpommin tulehduksia aiheuttavia mikrobeja. Hengitysteiden tulehdukset rasittavat äänielimistöä, joten sairaana pitää antaa äänen levätä, ts. vähentää puhumista ja laulamista. 1.3 Keuhkot Koko elimistömme koostuu soluista. Lihakset ovat soluja, iho koostuu soluista, hermotkin ovat soluja jne. Samalla tavoin kuin ihminen tarvitsee ruokaa jaksaakseen, ja ulostaa jätteen pois, tarvitsevat solut happea toimiakseen, ja tuottavat jätteenä hiilidioksidia. Keuhkojen tehtävänä on poistaa elimistöstä hiilidioksidia ja tuoda happea tilalle. Sisään hengitettävä ilma kulkee ylä- ja alahengitysteiden läpi aina keuhkokudokseen, eli keuhkorakkuloihin saakka. Keuhkorakkulan vieressä on verisuoni. Keuhkorakkula luovuttaa ilmassa olevan hapen (O2) verisuonessa olevalle punasolulle, joka sitten kuljettaa hapen verisuonia pitkin elimistön muille kudoksille. Vaihtokaupassa punasolu luovuttaa hiilidioksidin (CO2) keuhkorakkulalle, joka toimittaa sen hengityksen kautta ulos. Keuhkorakkuloita on n. 300 miljoonaa, ja kaasujenvaihtopinta-ala on valtava: yhteensä jopa 100 m2. Keuhkot ovat ihmiselle elintärkeät: ilman happea elimistön toiminta lakkaa ja kudokset kuolevat. Keuhkot ovatkin hyvin suojatut. Tiiviisti keuhkokudoksen ympärillä on keuhkopussi (pleura). Se sisältää pleuranestettä, joka vähentää kitkaa keuhkopussin ja keuhkojen välillä. Neste helpottaa keuhkojen laajenemista ja pienenemistä eli hengittämistä. Keuhkopussia ympäröi 12 kylkiluuparin muodostama kehikko ja niihin liittyvät lihakset ja sidekudos. Keuhkojen alaosa taas lepää pallean (diaphragma) päällä. Keuhkojen välissä, vielä paremmassa suojassa, on sydän. Keuhkoista palaavat happea keränneet punasolut menevät keuhkolaskimosuonia pitkin sydämen vasempaan kammioon, josta ne sitten pumpataan yleiseen verenkiertoon. Näin koko kehon kudokset saavat happea. Yleisestä verenkierrosta palaavat hiilidioksidia kuljettavat punasolut tulevat sydämen oikeaan kammioon, josta ne pumpataan keuhkoihin suorittamaan kaasujenvaihtoa. Sama sykli jatkuu, sydämen lyönnistä toiseen. 10

11 Äänenkäytössä keuhkojen merkitys on valtava. Äänielimistön lihakset tarvitsevat happea toimiakseen. Lisäksi äänentuotossa tarvitaan ilmavirtaa. Keuhkot varastoivat ilman, jota käytetään äänentuotossa. Kuva 3. Hapen (O2) ja hiilidioksidin (CO2) kulku Kuva 4. Sydän ja keuhkot (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) 11

12 1.4 Hengityslihakset Jotta keuhkoihin saadaan ilmaa, tarvitaan alipaine, joka vetää ilmavirran keuhkoihin. Rintakehän sivuilla olevat ulommat kylkivälilihakset (mm. Intercostales externi) laajentavat rintakehää ulospäin ja pallea (diaphragma) vetää keuhkoja alaspäin. Näin syntyy rintakehän sisälle alipaine. Tärkein sisäänhengityslihas pallea on sateenvarjon muotoinen, ja toimii keuhkojen lattiana sekä vatsaontelon kattona. Keskeltä palleaa, suoraan lihaksen läpi kulkevat ruokatorvi sekä sydämen vasemmasta kammiosta lähtevä suuri valtimosuoni aortta. Supistuessaan pallea laskeutuu, raskaassa/syvässä hengityksessä jopa 10 cm. Uloshengitys tapahtuu levossa itsestään. Keuhkot ja rintakehä palautuvat kuminauhan tavoin lepoasentoon. Rasituksessa, esim. juoksulenkillä, uloshengityksen apuun tulevat sisemmät kylkivälilihakset (mm. Intercostales interni) ja vatsalihakset (mm. abdominis). Lisäksi on paljon muita pieniä lihaksia rintakehän ympärillä, jotka aktivoituvat erityisesti voimakkaassa rasituksessa auttamaan hengitystä. Äänenkäytössä tärkein hengityslihas on pallea. Sen laskeutuessa kurkunpää laskeutuu laululle edulliseen asentoon. Pallea ja muut hengityslihakset säätelevät ilman sisään- ja ulosvirtausta äänenkäytössä. Laulaessa on tärkeää säilyttää sisäänhengityksessä saavutettu tila. Sisäänhengityslihakset toimivatkin laulun aikana uloshengitysliikettä vastustaen. K.5 K.6 Kuva 5. Pallealihas (Gray s Anatomy plate.) Kuva 6. Pallea elimsitössä(muokattu: Knott. Respiratory system.) 12

13 1.5 Hengityksen säätely Hengitystä säätelee aivoissa sijaitseva hengityskeskus, joka toimii autonomisesti eli itsenäisesti. Hengityskeskukseen vaikuttaa erityisesti veren happi- ja hiilidioksiditasapaino. Jos happea on liian vähän tai hiilidioksidia liikaa, hengityskeskus tehostaa hengitystä, ja päinvastoin. Hengitykseen voi vaikuttaa myös tahdonalaisesti aivokuoren kautta. Puhuminen, laulaminen, puhaltaminen ja yskiminen ovat kaikki tällaista tahdonalaista toimintaa. Myös hengityksen pidättäminen onnistuu tiettyyn rajaan asti. Kun veren happipitoisuus laskee niin alas, että pyörtyy, lakkaa tahdonalainen toiminta, ja hengityskeskus palauttaa itsenäisesti normaalin hengityksen. Hengityskeskuksesta ja aivokuorelta lähtee hermoja, joita pitkin käskyt kulkevat hengityslihaksiin. Näiden hermojen vaurioituminen voi häiritä hengittämistä. Jos esimerkiksi palleaa hermottava hermo katkeaa, ei omatoiminen hengitys enää onnistu. Äänenkäytössä hermot ovat välttämättömiä. Ilman hermoja ei mikään lihas liiku. Hermoja tarvitaan siis tavalliseen hengitykseen, mutta myös tahdonalaiseen ääntö- ja lauluhengitykseen. 1.6 Hengitystilavuudet ja hengityselimistön tutkiminen Normaalisti ihminen hengittää levossa 8-12 kertaa minuutissa. Fyysisessä rasituksessa määrä luonnollisesti nousee. Kerralla sisään hengitettävän ilman määrä on normaalisti n. 0,5 litraa. Tämän jälkeen voidaan vetää vielä 3 l ilmaa sisään (sisäänhengityksen varatila). Normaalin uloshengityksen jälkeen voidaan puhaltaa ulos vielä uloshengityksen varatila, n. 1 l. Äärimmäisen uloshengityksen jälkeen keuhkoihin jää vielä jäännösilmatila, n. 1,5 l. Keuhkot ovat herkkää kudosta, joka ilmattomana painuu kasaan. Jäännösilma estää tämän kasaanpainumisen. Vitaalikapasiteetti= normaali hengitys + sisään- ja uloshengityksen varatila= 4,5 l (keskiarvo) Kokonaiskapasiteetti= vitaalikapasiteetti + jäännösilmatila= 6 l (keskiarvo) Hengitystilavuuksia ja hengityselimistön tehokkuutta tutkitaan spirometrialla. Sitä käytetään hengityselimistön sairauksien tutkimiseen ja diagnosointiin. Tärkeimmät spirometria-arvot ovat FEV1 eli sekuntikapasiteetti ja PEF eli uloshengityksen huippuvirtaus. FEV1 kertoo 13

14 kuinka suuren ilmamäärän tutkittava pystyy puhaltamaan täyteen vedetyistä keuhkoista ulos ensimmäisen sekunnin aikana. PEF taas kertoo kuinka nopeaan uloshengitykseen tutkittava pystyy sisäänhengityksen jälkeen. Lisäksi usein tutkitaan FVC, joka kertoo kuinka monta litraa ihminen pystyy puhaltamaan täytetyistä keuhkoista ulos. FVC on keskimäärin naisilla 3,7 l ja miehillä 4,8 l. PEF normaaliarvot riippuu iästä ja pituudesta, miehillä PEF on keskimäärin >600, naisilla >400. FEV1 tulisi olla n. 80% FVC:sta. Kuva 7. Hengitystilavuudet (Muokattu: Vihsadas. Lung volumes.) 14

15 2 KURKUNPÄÄ 2.1 Kurkunpää Kurkunpää on äänen syntypaikka. Se sijaitsee kielen takana ja alapuolella, missä nielu jakaantuu kahteen putkeen: taaempi on ruokatorvi, etumainen on henkitorvi, jonka yläpäässä kurkunpää on. Kurkunpäässä on kurkunkansi (epiglottis), joka sulkeutuu nieltäessä, jotta ruokaa ei pääsisi henkitorveen. (Kts. Kuva s.6) Kurkunpään tuntee kaulalla niin sanottuna Aatamin omenana. Alhaalta kurkunpää kiinnittyy henkitorveen, joka tuntuu pitkin kaulaa pienistä renkaista koostuvana putkena. Ylhäältä kurkunpää kiinnittyy kieliluuhun (hyoid bone, os hyoideum), jonka voi tunnustella leuan alapuolelta, kaulan sivuilta. Anatomisesti kurkunpää koostuu kolmesta suuresta rustosta ja kolmesta pienemmästä rustosta. Näihin tukirakenteisiin kiinnittyvät kurkunpään lihakset, jotka säätelevät ääntöasentoa. Lisäksi koko kurkunpäätä verhoaa hengitysepiteelistä koostuva elastinen limakalvo. Äänenkäytössä tarvitaan kurkunpään lihaksia, jotka venyessään tuottavat äänihuuliin erilaisia äänenkäyttöasentoja. Venymiseen tarvitaan myös tukirakenteet, joissa lihakset ovat kiinni. Vrt. jos halutaan venyttää kuminauhaa, tarvitaan molemmat kädet pitämään kiinni kuminauhasta, jotta venytys onnistuu. Äänentuotto on monimutkainen prosessi, jossa lukuisat pienet lihakset toimivat yhteistyössä. 2.2 Kurkunpään suuret rustot Rengasrusto Rengasrusto (cricoid cartilage, cricoideus) on kurkunpään alin rusto ja kiinnittyy henkitorveen. Se on sormuksen muotoinen ja ympäröi koko ilmakäytävää. Ruokatorvi kiinnittyy sen alapuolelle takapintaan. Kilpirusto Kilpirusto (thyroid cartilage, thyroideus) on suurin kurkunpään rustoista. Se kiinnittyy rengasruston yläpuolelle ja muodostaa kaksi symmetristä liuskaa, jotka yhtyvät edessä. Miehillä liuskojen välinen kulma on terävämpi (90) kuin naisilla (120), joten kilpiruston 15

16 muodostama Aatamin omena näkyy miesten kaulalla selvemmin. Kilpirusto kiinnittyy vahvan kalvon (membrana thyrohyoidea) avulla ylempään kieliluuhun. Kurkunkansi Kurkunkansi (epiglottis) on kolmas suurista rustoista. Se on lehden muotoinen ja kiinnittyy Aatamin omenan kohdalla kilpirustoon. Kurkunkansi toimii ilmatien sulkijana nieltäessä, yskittäessä ja ponnistettaessa. Kuva 8. Kurkunkansi (Gray s Anatomy plate.) Kuva 9. Kurkunpään suuret rustot (Gray s Anatomy plate.) 2.3 Kurkunpään pienet rustot Rengasruston yläpuolelle kiinnittyy kaksi samanlaista pyramidinmuotoista rustoa (arytenoideat eli kannurustot), joihin äänihuulet kiinnittyvät. Näihin rustoihin liittyvät vielä parilliset corniculate- ja cuneiformisrustot, jotka estävät kurkunpään limakalvorakenteen hajoamista. 2.4 Kurkunpään ligamentit Kurkunpään tärkeimmät ligamentit (kiinnittäviä rakenteita) liittävät kurkunpään rustot toisiinsa ja ympäristöön. Lig. Cricotyhroidea yhdistää cricoideus- ja thyroideusrustot ja 16

17 muodostaa ääniligamentin, johon äänihuulet kiinnittyvät. Memrana quadrangulare muodostaa vestibulaariligamentin, johon taskuhuulet (vestibulaarihuulet) kiinnittyvät. 2.5 Kurkunpään lihakset Kurkunpään lihasten tehtävä Kurkunpään lihakset huolehtivat kaikista kurkunpään toiminnoista liikuttelemalla eri rakenteita. Lihakset jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin lihaksiin. Lihaksen nimi kertoo aina mihin rakenteisiin se liittyy, ja mitä se liikuttaa. M. on etuliite lihakselle (musculus). Esim. m. cricothyroideus kiinnittyy cricoideus- ja thyroideus-rustoihin. K.10 K.11 Kuva 10. Kurkunpään lihaksia (Gray s Anatomy plate.) Kuva 11. Äänihuulet (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) Kurkunpään ulkoiset lihakset Kurkunpään ulkoiset lihakset voidaan jakaa suprahyoidaalilihaksiin, jotka ovat hyoidaaliluun yläpuolella ja infrahyoidaalilihaksiin, jotka ovat sen alapuolella. Ne kiinnittyvät kaikki hyoidaaliluuhun (hyoid bone, os hyoideum) ja vastaavat kaikista kurkunpään asennoista. 17

18 Suprahyoidaalilihaksiin kuuluvat m. stylohyoideus, m. digastricus, m. mylohyoideus ja m. geniohyoideus. Niiden tehtävänä on nostaa kurkunpäätä. Nieltäessä ne nostavat kurkunpäätä eteen ja ylös, ja sulkevat ilmakäytävän. Ne toimivat myös uloshengityksessä. Infrahyoidaalilihaksiin kuuluvat m. sternohyoideus, m. omohyoideus, m. thyrohyoideus ja m. sternothyroideus. Niiden tehtävänä on laskea kurkunpäätä, erityisesti sisäänhengityksessä Kurkunpään sisäiset lihakset Kurkunpään sisäiset lihakset ovat tärkeitä äänenmuodostuksessa ja ne vaikuttavat pääosin äänihuuliin. M. vocalis ja M. thyro-arytenoideus yhdessä muodostavat äänihuulen. Lihakset huolehtivat äänihuulien jännityksestä puhumisen tai laulamisen aikana. Lihasten toiminta hallitsee rintarekisteriä. Cricothyroideus-lihakset liikuttavat kurkunpäätä eteen- ja alaspäin, ja näin pidentävät äänihuulia, mistä seuraa korkeampi ääni. Ne toimivat erityisesti ohennerekisrerissä. Posterioriset crico-arytenoideus-lihakset avaavat ääniraon (rima glottidiksen). Lateraaliset crico-arytenoideus-lihakset sulkevat ääniraon (rima glottidiksen) Kurkunpään lihasten säätely Kurkunpään lihaksia hermottaa 10. aivohermon recurrens- haara. Hermon vaurioituminen voi aiheuttaa äänihuulihalvauksen. Kilpirauhasleikkauksen riskinä on äänihermon vaurioituminen, ja leikkauksen jälkeen voikin tavallisesti esiintyä äänen käheyttä muutaman viikon ajan. Suuremmat hermovauriot ovat harvinaisia. Jos hermovaurio tapahtuu, on tärkeää päästä heti ääniterapiaan, jotta äänentuotto saadaan palautumaan ja vältetään halvaantuneen äänihuulen surkastuminen. 2.6 Äänihuulet Äänihuulet (vocal fold, vocal cords) koostuvat äänihuulilihaksesta (m. vocalis) ja sen päällä olevasta limakalvosta. Limakalvo voidaan jakaa pintakerrokseen (epiteeliin) ja sen alla olevaan (lamina proprian) 3:een eri kerrokseen. Äänihuulten rasitusmuutokset tulevat juuri limakalvon alueelle. Äänihuulet kiinnittyvät kilpirustoon ja kannurustoihin. 18

19 2.7 Taskuhuulet Taskuhuulet (ventricular fold) sijaitsevat äänihuulten yläpuolella. Jotkut laulajat saattavat puhua myös vääristä äänihuulista. Niin kuin äänihuulet, taskuhuuletkin kiinnittyvät kilpi- ja kannurustoihin, mutta eivät osallistu normaaliin äänentuottoon. Taskuhuulia käytetään rytmimusiikissa efektin antajana, esim. Louis Armstrong tyylisesti laulettaessa. Kansanlaulussa ja kargyra-kurkkulaulussa taskuhuulten avulla saadaan aikaan matalan karhea sointi. Taskuhuulia tarvitaan ilmaraon sulkemisessa ja taskuontelon muodostamisessa. 2.8 Kurkunpään alueet Äänihuulet ja taskuhuulet jakavat kurkunpään kolmeen eri alueeseen. 1. Vestibule on kurkunpään ylempi ontelo, jonka rajaavat kurkunpään alku ja taskuhuulet. 2. Keskiontelo (taskuontelo tai glottinen alue) on todella pieni; se sijoittuu tasku- ja äänihuulten väliin. Keskiontelossa on paljon rauhasia, jotka ylläpitävät äänihuulien kosteutta tuottamalla limaa. 3. Infraglottinen alue on alin ontelo, alkaa äänihuulista ja päättyy kurkunpään alaosaan. Kurkunpäätä ylhäältä katsottuna nähdään kaksi kolmion muotoista aukkoa. Ylempi (rima vestibuli) muodostuu taskuhuulten väliin ja aukeaa keskionteloon. Alempi (rima glottidis) muodostuu äänihuulista ja sulkee keskiontelon. Molempia aukkoja sulkevat ja avaavat arytenoideus-rustojen liikkeet, joita lihakset saavat aikaan. 19

20 Kuva 12. Rima glottids (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) Kuva 13. Kurkunpään alueet (Muokattu: G.A.p.) 2.9 Kurkunpään toiminta ja fysiologia Hengitys Rauhallisessa hengityksessä kurkunpään alkupää, rima vestibuli ja rima glottidis ovat avoinna. Raskaassa hengityksessä posterioriset crico-arytenoideus-lihakset avaavat rima glottidiksen yhä suuremmaksi, jotta ilma pääsee läpi tehokkaammin. Lepohengitys on tasainen ilmanvirtaus sisään ja ulos. Ääntöhengityksessä taas on lyhyt ja nopea sisäänhengitys ja pitkä uloshengitys. Nieleminen Nieltäessä taskuhuulet (rima vestibuli) ja äänihuulet (rima glottidis) suljetaan. Kurkunpään alkupää kaventuu ja kurkunpää liikkuu ylös ja eteenpäin. Tämä aiheuttaa kurkunkannen laskeutumisen kurkunpään ylle, ja samalla ruokatorven aukon avautumisen. Näin kaikki nieltävä massa menee ruokatorveen ja mahalaukkuun eikä pääse ilmateihin. 20

21 Ponnistus Ponnistuksessa, esim. raskaan tavaran nostamisessa, taskuhuulet ja äänihuulet sulkeutuvat kokonaan, jotta ilma saataisiin pysymään sisällä. Sama ilmiö tapahtuu yskittäessä tai oksennettaessa; ensin ilmakäytävä suljetaan, sisäinen paine kasvaa, ja sitten se avautuu äkkiä ja ilma pääsee suurella voimalla ulos. Äänentuotto Äänentuotossa äänihuulet sulkeutuvat ja avautuvat useita kertoja sekunnissa. Äänihuulten läpi virtaava ilma yhdessä äänihuulten liikkeen kanssa saa aikaan äänen. Äänentuottoa käsitellään tarkemmin kappaleessa 4. Kuva 14. Äänihuulten asennot (Muokattu: Unknown author. Vocal folds.) 21

22 3 LIMAKALVO 3.1 Limakalvo Limakalvo on monia elimiä ja rakenteita verhoava solukerros, joka peittyy limaan. Esim. koko ruuansulatuskanavaa ja hengitysteitä peittää limakalvo. Hengityselimistön limakalvo koostuu epiteelisolukerroksesta, joka on kiinni tyvikalvossa. Epiteeli- eli pintakerroksessa on värekarvasoluja, joita peittää limakerros. Tyvikalvon alapuolella sijaitsevat limarauhaset, jotka erittävät liman epiteelin pinnalle. Hengitysteiden limakalvon tarkoituksena on napata mikrobit ja vieraspartikkelit ennen kuin ne pääsevät alempiin hengitysteihin. Terve limakalvo suojelee tulehduksia vastaan. Kuva 15. Värekarvaepiteelisolut ja limarauhanen 3.2 Limakalvon merkitys äänentuotossa Täysin kuiva äänihuulen limakalvo ei ala lainkaan värähdellä. Tarvitaan siis kosteutta, jotta ääni saadaan aikaan. Lisäksi hengitysteiden limakalvojen kosteus ja elastisuus vaikuttavat äänen sointiin ja laulutuntumaan. Jokainen laulaja tietää kokemuksesta, että kuivan ja käheän kurkun kanssa ei ole mukava laulaa. Toisaalta kosteassa ilmastossa laulaminen sujuu ihmeellisen kevyesti. Terveet limakalvot ovat kosteat, herkkäliikkeiset ja elastise 22

23 3.3 Limakalvojen kosteutus ja huolto Limakalvon kosteutus on erityisen tärkeätä ylähengitystieinfektion yhteydessä. Limakalvon kuiva pinta on herkempi vaurioitumaan kuin liukas ja kostea. Vaurioitunut limakalvo avaa mikrobeille pääsyn elimistöön aiheuttamaan tulehdusta. Elimistön nestetasapaino vaikuttaa limakalvojen kosteuteen. Laulajan on hyvä juoda joka päivä tarpeeksi normaalin nestetasapainon ylläpitämiseksi. Jos kuiva kurkku ja limakalvot vaivaavat, kannattaa ensin kokeilla juomisen lisäämistä. Helpointa on pitää vesipulloa mukana ja juoda hiukan säännöllisin väliajoin. Apua voi saada myös höyryhengityksestä, esim. hengittämällä kattilassa kiehuvan veden höyryä. Apteekista on saatavana myös vesipiippuinhalaattoreita, joilla on samankaltainen vaikutus. Jos huoneilma on kuivaa, kannattaa harkita ilmankostuttajan hankkimista. Nuhan yhteydessä on suositeltavaa käyttää nenäsuihketta etenkin yöllä, koska suun kautta hengittäminen kuivattaa limakalvoja. (Atula ja Blomgren 2008.) 23

24 4 ÄÄNI 4.1 Äänen syntyminen Kuulemme jatkuvasti erilaisia ääniä. Ulkopuoleltamme tulevat ärsykkeet eli äänilähteet aiheuttavat paineaaltoja: aaltomaisesti etenevät ilmamolekyylit tihentyvät ja harventuvat ilmassa. Esimerkiksi lautasen putoaminen lattialle synnyttää paineaallon, jonka korva välittää kuulohermon kautta aivoihin, ja aivoissa se muuttuu kuultavaksi ääneksi. Samalla tavoin syntyy ääni kurkunpäässä. Kun äänirako sulkeutuu ja avautuu, äänihuulet ja ilmavirta yhdessä aikaansaavat paineaaltoja, joille muu elimistö toimii kaikuontelona eli vahvistimena. Korva vastaanottaa paineaallot ja aivot tunnistavat sen ihmisääneksi. (Kehr ja Ruth 2007.) Äänentuotto on vaativa tapahtuma: se edellyttää kymmenien pienten lihasten tasapainoista yhteistyötä. Lihasten lisäksi äänen syntymiseen tarvitaan ilmavirtaa ja limakalvoja. Kehon ontelot puolestaan vahvistavat äänen. Aluksi kurkunpään lihakset lähentävät äänihuulia. Ääniraon pienetessä ulosvirtaavan ilman nopeus kasvaa ja ääniraon kohdalle syntyy alipaine. Alipaineen ja lihasten yhteistyöstä seuraa äänihuulten tiivis sulkeutuminen alaosastaan. Ilman virtaus keskeytyy, ja ilmanpaine äänihuulia vastaan alkaa kasvaa, mikä työntää äänihuulia ylöspäin. Samalla ne alkavat alhaalta irrota toisistaan ja lopulta avaavat ääniraon kokonaan. Äänirako on avoinna ja päästää ilmaa läpi sekunnin murto-osan ajan, jonka jälkeen se taas sulkeutuu alipaineen johdosta. Sama sykli jatkuu värähdyksinä, jotka synnyttävät paineaaltoja. Visuaalisesti äänihuulten liike näyttää siltä kuin kaksi aaltoa kohtaisi ja sitten taas erkanisi (kuva 1). (Aalto ja Parviainen 1980.) Kuva 16. Äänihuulten liikkeet äänenmuodostuksessa. (Kuvan luomisessa otettu mallia kirjasta Aalto ja Parviainen 1985, 124.) 24

25 4.2 Äänen korkeus Äänen korkeutta säätelee kolme tekijää: äänihuulten pituus, paksuus ja jännitys. Jännitys lisää äänihuulten värähtelyä. Äänen korkeus ilmoitetaan hertseinä, 1 Hz = 1 värähdys sekunnissa. Mitä suurempi on hertsiluku, sitä enemmän on värähdyksiä sekunnissa ja sitä korkeampi on ääni. Esimerkiksi c = 131 Hz ja c1 = 262 Hz (keski-c). Tavallisen keskustelun aikana naisen äänihuulet värähtelevät n kertaa sekunnissa. Miehillä luku on hiukan pienempi. Ihmisen korva pystyy erottamaan Hz:n äänet. Alle 20 Hz:n äänet ovat infraääniä ja yli Hz:n äänet ultraääniä. (Kehr ja Ruth 2007.) Vastasyntyneen äänihuulet ovat 3 mm pitkät. Lapsuudessa ne kasvavat nopeasti ja murrosiässä kasvu kiihtyy huimasti. Siitä seuraa varsinkin pojilla huomattava äänenmurros. Tällöin ääniala laskee noin oktaavin. Tytöillä lasku on 1/3 oktaavia. Aikuisen miehen äänihuulten pituus on mm ja naisen 12,5 17 mm. Värähtelevä pinta miehillä on 7 8 mm ja naisilla 5 6 mm. (Aalto ja Parviainen Benninger ym ) Kouluttamattoman äänen ääniala on yleensä 1,5 2 oktaavia. Sen sijaan koulutettu laulaja voi yltää jopa viiden oktaavin äänialaan. Laulajien äänialat jaetaan yleensä kuuteen ryhmään: miesten bassoon, baritoniin ja tenoriin, naisten alttoon, mezzosopraanoon ja sopraanoon. Laulajan on tärkeää laulaa omalta äänialaltaan, jotta ääni toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Lauluäänessä voidaan erottaa kaksi rekisteriä: rinta- ja ohennerekisteri. Naisilla ohennerekisteri jaetaan keski- ja päärekisteriin. Miehillä puhutaan rinta-, pää- ja falsettorekistereistä. Rintarekisterissä äänihuulet ovat paksut ja niiden pinnassa oleva limakalvo löysä. Ylempiin rekistereihin siirryttäessä äänihuulet pitenevät ja limakalvo ohenee ja jäykistyy. Rinta- ja ohennerekisterissä äänirako sulkeutuu, mistä seuraa kirkas ja tiivis ääni. Usein etenkin miehet sanovat laulavansa falsetissa, vaikka tarkoittavat päärekisteriä tai falsettoa. Falsetissa äänirako jää auki, mistä seuraa vuotoinen ääni. (Aalto ja Parviainen 1985.) Äänihuulten pidentyessä äänen korkeus kasvaa. Samalla värähtelyjen määrä aikayksikössä kasvaa. Falsettirekisterissä oheneminen kuitenkin loppuu, vaikka laulettaisiin korkeallekin. Äänihuulten paksuudella on suurempi merkitys puheäänessä ja matalissa äänissä, kun taas korkeissa äänissä jännitys on tärkein tekijä. 25

26 4.3 Äänen voimakkuus Äänen voimakkuus eli intensiteetti ilmoitetaan desibeleinä. Normaali puheääni on 60 db ja kuiskaus 20 db, mutta rock-konsertissa ääni voi nousta 120 db:in. Tästä suuremmat desibeliluvut alkavat aiheuttaa kipua ja fyysisiä oireita. Yli 130 db:n äänet aiheuttavat pahoinvointia, oksentelua ja sekavuutta. Yli 140 db:n äänet voivat aiheuttaa tilapäistä kuulonmenetystä, ja yli 190 db:n äänet aiheuttavat pysyviä vaurioita korvaan. (Kehr ja Ruth 2007.) Äänen voimakkuutta säädellään ilmanpainetta säätelemällä. Suurempi ilmanpaine aiheuttaa suuremman ääniaallon, josta seuraa kovempi ääni. Ilmanpainetta voidaan nostaa joko lisäämällä ilman ulosvirtausta keuhkoista, tai lisäämällä äänihuulten välistä vastusta. Ilmanpainetta lisäämällä saadaan aikaan suuria muutoksia äänenvoimakkuudessa; tällainen tilanne on esimerkiksi laulussa tehty crescendo. Muutokset ääniraossa taas hienosäätävät äänen voimakkuuden ja korkeuden vaihteluita ja auttavat sanojen korostamisessa. (Aalto ja Parviainen Benninger ym ) 4.4 Äänen laatu Äänen laatuun vaikuttaa resonanssi eli se, miten elimistö ja sen ontelot vahvistavat äänen. Mitä enemmän laulaja oppii hyödyntämään kehoaan kaikuontelona, sitä täyteläisemmältä ja laadukkaammalta ääni kuulostaa. Tärkeimmät kehossa ääntä vahvistavat tilat ovat järjestyksessä nielu, suuontelo ja pääontelot. Suurin osa resonanssista tapahtuu suu- ja nieluonteloissa. Syvähengityksessä pallea laskeutuu ja samalla nielu avataan. Suuontelon tilaan vaikuttavat leuan, kielen ja huulten asennot. Pääonteloiden resonanssiin vaikuttaa lähinnä nenäportti. Äänen laatua tutkitaan akustisella spektrillä, joka muodostuu äänen voimakkuuden ja korkeuden suhteesta toisiinsa. Näiden erilaiset yhdistelmät aiheuttavat valtavan määrän erilaatuisia ääniä. (Benninger ym ) 26

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet Ongelmien ennaltaehkäisy hyvä peruskunto monipuolinen liikunta, ei ylirasitusta, ei hetkellisiä innostumisia, maastovaihtelut,

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE

Endobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä

Lisätiedot

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish.

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish. Lääketieteelliset oireet nuha viiltohaava tapaturma äkillinen riittävä lääkkeen haittavaikutus haittavaikutus allergia ahdistus käsimurtuma rytmihäiriö pahanhajunen hengitys makuuhaava musta silmä musteta

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle. CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot