Laulajan äänenhuolto-opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laulajan äänenhuolto-opas"

Transkriptio

1 Laulajan äänenhuolto-opas Tämä opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista sairauksista. Oppaaseen on koottu lauluelimistön anatomiaa ja fysiologiaa, äänenmuodostuksen fysiologiaa, äänielimistöön vaikuttavia yleisimpiä sairauksia ja niiden hoitoa, sekä äänenhuoltoon ja ääniergonomiaan liittyviä asioita. Oppaan tiedot perustuvat tämänhetkiseen käsitykseen lauluelimistön toiminnasta. Opas ei keskity käsittelemään laulutekniikkaa tai laulun opiskelua. Loppuun on liitetty opiskelijoille teetetyn äänenkäyttökyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö laulun opiskelijoilla enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia, kuin muilla opiskelijoilla. Opas on tehty Turun lääketieteellisen tiedekunnan syventävänä opintoprojektina foniatri ja dosentti Eeva Salan ohjauksessa. Avusta, opista ja neuvoista haluan erityisesti kiittää ohjaajaani Eeva Salaa, puheterapeutti Anneli Lainetta, laulunopettaja Jouni Kuorikoskea, laulupedagogi Ritva Eerolaa, Elisa Huovista, Suvi Jääskeläistä, Tuuli Hirvosta, ja kaikkia äänenkäyttökyselyyn vastanneita. Suurin kiitos kuuluu Herralleni Jeesukselle! Turussa Katariina Laato 1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 5 ÄÄNENHUOLTO-OPAS 6 Anatomia ja fysiologia 1 ÄÄNENTUOTTO- JA HENGITYSELIMISTÖ Hengityselimistö Hengitystiet Keuhkot Hengityslihakset Hengityksen säätely Hengitystilavuudet ja hengityselimistön tutkiminen 12 2 KURKUNPÄÄ Kurkunpää Kurkunpään suuret rustot Kurkunpään pienet rustot Kurkunpään ligamentit Kurkunpään lihakset Kurkunpään lihasten tehtävä Kurkunpään ulkoiset lihakset Kurkunpään sisäiset lihakset Kurkunpään lihasten säätely Äänihuulet Taskuhuulet Kurkunpään alueet Kurkunpään toiminta ja fysiologia 19 2

3 3 LIMAKALVO Limakalvo Limakalvon merkitys äänenkäytössä Limakalvojen kosteutus ja huolto 22 4 ÄÄNI Äänen syntyminen Äänen korkeus Äänen voimakkuus Äänen laatu 25 5 LAULAMINEN JA ELIMISTÖ Ryhti Lihasten rentous Limakalvot Hengitys Äänentuotto Äänenavaus Tauot 29 Ääneen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito 6 ÄÄNIHÄIRIÖ Mikä on äänihäiriö Äänihäiriön syntyminen Äänen toimintaan vaikuttavia tekijöitä Erikoislääkärin vastaanotolla 33 7 ÄÄNIHUULTEN ONGELMAT 34 3

4 8 HENGITYSTEIDEN ONGELMAT Ylähengitystieinfektiot Alahengitystieinfektiot Polyypit Milloin lääkäriin flunssaoireiden takia? 39 9 ALLERGIA JA ASTMA Allergia Astma Milloin lääkäriin allergia- tai astamaoireiden takia? REFLUKSITAUTI Kurkunpään refluksitauti Ruokatorven refluksitauti Oireet ja diagnoosi Tutkimukset Hoito Milloin lääkäriin refluksioireiden takia? KUULOHÄIRIÖ Kuulo Korva Kuulon heikkenemisen syitä Melualtistus Melulta suojautuminen Tinnitus Kuuloa heikentäviä sairauksia Milloin lääkäriin kuulo-oireiden takia? 48 4

5 12. ÄÄNIERGONOMIA JA ÄÄNENHUOLTO Ääniergonomiaa Ääniterapia Ääniterapeutin vastaanotolla Äänestä huolehtiminen 52 TUTKIMUS: ÄÄNIOIREIDEN ESIINTYMINEN LAULUN OPISKELIJOILLA 1 JOHDANTO Johdanto Tutkimuksen tavoite Menetelmät Tutkimusaineisto 54 2 TUTKIMUSTULOKSIA Äänen huolto Elämäntavat Oireet Ääneen vaikuttavat sairaudet Laulamiseen liittyvät ongelmat Laulua harrastavien ja harrastamattomien eroista 61 3 LOPPUPÄÄTELMÄT 62 LÄHTEET 63 LIITTEET 5

6 Johdanto Syventävien opintojeni työ keskittyy laulun opiskelijoiden äänenhuoltoon. Työ jakautuu kahteen osaan: Ensimmäinen osa on laulajille tarkoitettu äänenhuolto-opas, joka tulee lauluoppilaitosten käyttöön. Toinen osa on laulun opiskelijoiden äänioireita käsittelevä tutkimus. Työ on tehty foniatri ja dosentti Eeva Salan ohjauksessa. Laulajan äänenhuolto-opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista sairauksista. Oppaaseen on koottu lauluelimistön anatomiaa ja fysiologiaa, äänenmuodostuksen fysiologiaa, äänielimistöön vaikuttavia yleisimpiä sairauksia ja niiden hoitoa, sekä äänenhuoltoon ja ääniergonomiaan liittyviä asioita. Oppaan tiedot perustuvat tämänhetkiseen käsitykseen lauluelimistön toiminnasta. Opas ei keskity käsittelemään laulutekniikkaa tai laulun opiskelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esiintyykö laulun opiskelijoilla enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia kuin muilla opiskelijoilla. Tutkimus toteutettiin jakamalla tutkittaville paperinen kyselykaavake, jossa selvitettiin äänenkäyttöön, äänenhuoltoon ja äänioireisiin liittyviä asioita. Tutkimuksessa selvisi, että laulun opiskelijoilla esiintyi enemmän äänioireita ja ääneen vaikuttavia sairauksia kuin muilla opiskelijoilla. Tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, että laulun opiskelijat todennäköisesti kiinnittävät muita opiskelijoita enemmän huomiota äänensä kuntoon. 6

7 ÄÄNENHUOLTO-OPAS 7

8 1 ÄÄNENTUOTTO- JA HENGITYSELIMISTÖ 1.1 Hengityselimistö Hengityselimistö on laulajan instrumentti. Sen kaikkia osia tarvitaan laulamisessa, ja yksikin hengityselimistön poikkeavuus tai häiriö vaikuttaa heti äänen toimivuuteen. Hengityselimiin kuuluvat ylemmät ja alemmat hengitystiet, keuhkot ja hengityslihakset. Kuva 1. Hengityselimistö (Muokattu: LadyofHats. Respiratory system.) 8

9 1.2 Hengitystiet Ylempiin hengitysteihin kuuluvat suu ja nielu (pharynx), kurkunpää (larynx) sekä pään ontelot (mm. poski- ja otsaontelot). Ylähengitystiet toimivat ilman kulkuväylänä sekä hengityksessä että äänentuotossa. Ontelot toimivat äänen vahvistimina, ts. kaikukoppina. Itse ääni syntyy kurkunpäässä, ja sitä käsitellään erillisessä luvussa. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi (trakea), keuhkoputket (bronkukset) ja keuhkot (pulmones). Henkitorvi alkaa suoraan kurkunpään alapuolelta. Se on n cm pitkä putki, ja koostuu :stä C:n muotoisesta rustorenkaasta, jotka kiinnittyvät toisiinsa sidekudoksen välityksellä. C:n avoin puoli jää taakse, missä henkitorven takaseinämä kiinnittyy ruokatorveen. Henkitorvi jakautuu oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen, jotka haarautuvat kumpikin omaan keuhkoonsa. Niin kuin puun oksat, keuhkoputketkin haarautuvat ja pienenevät pienenemistään, kunnes ne lopulta päättyvät pyöreisiin keuhkorakkuloihin (alveolit). Hengitysteitä verhoaa limakalvo eli hengitystie-epiteeli, joka koostuu valekerrostuneesta värekarvaepiteelistä. Värekarvojen päällä on limakerros. Värekarvat liikuttavat limaa kohti nielua, josta se sitten niellään ruokatorven kautta mahalaukkuun. Hengitysteihin päässeet mikrobit tarttuvat limaan, ja joutuvat nielemisprosessin kautta mahaan mahahappojen tuhottaviksi. Hengitysteissä on ulkoilmaa korkeampi lämpötila. Hengitysteiden tärkeä tehtävä onkin toimia ilman lämmittäjänä ja kostuttajana ennen kuin ilma pääsee keuhkoihin. Kuva 2. Värekarvasolut ja limarauhanen 9

10 Äänenkäytössä hengitystiet toimivat ns. ääntöväylänä. Hengitystiet luovat tilan äänen muodostumiselle ja soinnille. Tärkeimmät ääntä vahvistavat tilat ovat järjestyksessä nielu ja suuontelo. Nenäonteloita käytetään kolmen nasaalikonsonantin (n, m, äng-äänne) kohdalla. Äänenkäytössä hengitysteiden limakalvojen elastisuus ja kosteus on tärkeää. Kuivat limakalvot heikentävät äänentuottoa ja läpäisevät helpommin tulehduksia aiheuttavia mikrobeja. Hengitysteiden tulehdukset rasittavat äänielimistöä, joten sairaana pitää antaa äänen levätä, ts. vähentää puhumista ja laulamista. 1.3 Keuhkot Koko elimistömme koostuu soluista. Lihakset ovat soluja, iho koostuu soluista, hermotkin ovat soluja jne. Samalla tavoin kuin ihminen tarvitsee ruokaa jaksaakseen, ja ulostaa jätteen pois, tarvitsevat solut happea toimiakseen, ja tuottavat jätteenä hiilidioksidia. Keuhkojen tehtävänä on poistaa elimistöstä hiilidioksidia ja tuoda happea tilalle. Sisään hengitettävä ilma kulkee ylä- ja alahengitysteiden läpi aina keuhkokudokseen, eli keuhkorakkuloihin saakka. Keuhkorakkulan vieressä on verisuoni. Keuhkorakkula luovuttaa ilmassa olevan hapen (O2) verisuonessa olevalle punasolulle, joka sitten kuljettaa hapen verisuonia pitkin elimistön muille kudoksille. Vaihtokaupassa punasolu luovuttaa hiilidioksidin (CO2) keuhkorakkulalle, joka toimittaa sen hengityksen kautta ulos. Keuhkorakkuloita on n. 300 miljoonaa, ja kaasujenvaihtopinta-ala on valtava: yhteensä jopa 100 m2. Keuhkot ovat ihmiselle elintärkeät: ilman happea elimistön toiminta lakkaa ja kudokset kuolevat. Keuhkot ovatkin hyvin suojatut. Tiiviisti keuhkokudoksen ympärillä on keuhkopussi (pleura). Se sisältää pleuranestettä, joka vähentää kitkaa keuhkopussin ja keuhkojen välillä. Neste helpottaa keuhkojen laajenemista ja pienenemistä eli hengittämistä. Keuhkopussia ympäröi 12 kylkiluuparin muodostama kehikko ja niihin liittyvät lihakset ja sidekudos. Keuhkojen alaosa taas lepää pallean (diaphragma) päällä. Keuhkojen välissä, vielä paremmassa suojassa, on sydän. Keuhkoista palaavat happea keränneet punasolut menevät keuhkolaskimosuonia pitkin sydämen vasempaan kammioon, josta ne sitten pumpataan yleiseen verenkiertoon. Näin koko kehon kudokset saavat happea. Yleisestä verenkierrosta palaavat hiilidioksidia kuljettavat punasolut tulevat sydämen oikeaan kammioon, josta ne pumpataan keuhkoihin suorittamaan kaasujenvaihtoa. Sama sykli jatkuu, sydämen lyönnistä toiseen. 10

11 Äänenkäytössä keuhkojen merkitys on valtava. Äänielimistön lihakset tarvitsevat happea toimiakseen. Lisäksi äänentuotossa tarvitaan ilmavirtaa. Keuhkot varastoivat ilman, jota käytetään äänentuotossa. Kuva 3. Hapen (O2) ja hiilidioksidin (CO2) kulku Kuva 4. Sydän ja keuhkot (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) 11

12 1.4 Hengityslihakset Jotta keuhkoihin saadaan ilmaa, tarvitaan alipaine, joka vetää ilmavirran keuhkoihin. Rintakehän sivuilla olevat ulommat kylkivälilihakset (mm. Intercostales externi) laajentavat rintakehää ulospäin ja pallea (diaphragma) vetää keuhkoja alaspäin. Näin syntyy rintakehän sisälle alipaine. Tärkein sisäänhengityslihas pallea on sateenvarjon muotoinen, ja toimii keuhkojen lattiana sekä vatsaontelon kattona. Keskeltä palleaa, suoraan lihaksen läpi kulkevat ruokatorvi sekä sydämen vasemmasta kammiosta lähtevä suuri valtimosuoni aortta. Supistuessaan pallea laskeutuu, raskaassa/syvässä hengityksessä jopa 10 cm. Uloshengitys tapahtuu levossa itsestään. Keuhkot ja rintakehä palautuvat kuminauhan tavoin lepoasentoon. Rasituksessa, esim. juoksulenkillä, uloshengityksen apuun tulevat sisemmät kylkivälilihakset (mm. Intercostales interni) ja vatsalihakset (mm. abdominis). Lisäksi on paljon muita pieniä lihaksia rintakehän ympärillä, jotka aktivoituvat erityisesti voimakkaassa rasituksessa auttamaan hengitystä. Äänenkäytössä tärkein hengityslihas on pallea. Sen laskeutuessa kurkunpää laskeutuu laululle edulliseen asentoon. Pallea ja muut hengityslihakset säätelevät ilman sisään- ja ulosvirtausta äänenkäytössä. Laulaessa on tärkeää säilyttää sisäänhengityksessä saavutettu tila. Sisäänhengityslihakset toimivatkin laulun aikana uloshengitysliikettä vastustaen. K.5 K.6 Kuva 5. Pallealihas (Gray s Anatomy plate.) Kuva 6. Pallea elimsitössä(muokattu: Knott. Respiratory system.) 12

13 1.5 Hengityksen säätely Hengitystä säätelee aivoissa sijaitseva hengityskeskus, joka toimii autonomisesti eli itsenäisesti. Hengityskeskukseen vaikuttaa erityisesti veren happi- ja hiilidioksiditasapaino. Jos happea on liian vähän tai hiilidioksidia liikaa, hengityskeskus tehostaa hengitystä, ja päinvastoin. Hengitykseen voi vaikuttaa myös tahdonalaisesti aivokuoren kautta. Puhuminen, laulaminen, puhaltaminen ja yskiminen ovat kaikki tällaista tahdonalaista toimintaa. Myös hengityksen pidättäminen onnistuu tiettyyn rajaan asti. Kun veren happipitoisuus laskee niin alas, että pyörtyy, lakkaa tahdonalainen toiminta, ja hengityskeskus palauttaa itsenäisesti normaalin hengityksen. Hengityskeskuksesta ja aivokuorelta lähtee hermoja, joita pitkin käskyt kulkevat hengityslihaksiin. Näiden hermojen vaurioituminen voi häiritä hengittämistä. Jos esimerkiksi palleaa hermottava hermo katkeaa, ei omatoiminen hengitys enää onnistu. Äänenkäytössä hermot ovat välttämättömiä. Ilman hermoja ei mikään lihas liiku. Hermoja tarvitaan siis tavalliseen hengitykseen, mutta myös tahdonalaiseen ääntö- ja lauluhengitykseen. 1.6 Hengitystilavuudet ja hengityselimistön tutkiminen Normaalisti ihminen hengittää levossa 8-12 kertaa minuutissa. Fyysisessä rasituksessa määrä luonnollisesti nousee. Kerralla sisään hengitettävän ilman määrä on normaalisti n. 0,5 litraa. Tämän jälkeen voidaan vetää vielä 3 l ilmaa sisään (sisäänhengityksen varatila). Normaalin uloshengityksen jälkeen voidaan puhaltaa ulos vielä uloshengityksen varatila, n. 1 l. Äärimmäisen uloshengityksen jälkeen keuhkoihin jää vielä jäännösilmatila, n. 1,5 l. Keuhkot ovat herkkää kudosta, joka ilmattomana painuu kasaan. Jäännösilma estää tämän kasaanpainumisen. Vitaalikapasiteetti= normaali hengitys + sisään- ja uloshengityksen varatila= 4,5 l (keskiarvo) Kokonaiskapasiteetti= vitaalikapasiteetti + jäännösilmatila= 6 l (keskiarvo) Hengitystilavuuksia ja hengityselimistön tehokkuutta tutkitaan spirometrialla. Sitä käytetään hengityselimistön sairauksien tutkimiseen ja diagnosointiin. Tärkeimmät spirometria-arvot ovat FEV1 eli sekuntikapasiteetti ja PEF eli uloshengityksen huippuvirtaus. FEV1 kertoo 13

14 kuinka suuren ilmamäärän tutkittava pystyy puhaltamaan täyteen vedetyistä keuhkoista ulos ensimmäisen sekunnin aikana. PEF taas kertoo kuinka nopeaan uloshengitykseen tutkittava pystyy sisäänhengityksen jälkeen. Lisäksi usein tutkitaan FVC, joka kertoo kuinka monta litraa ihminen pystyy puhaltamaan täytetyistä keuhkoista ulos. FVC on keskimäärin naisilla 3,7 l ja miehillä 4,8 l. PEF normaaliarvot riippuu iästä ja pituudesta, miehillä PEF on keskimäärin >600, naisilla >400. FEV1 tulisi olla n. 80% FVC:sta. Kuva 7. Hengitystilavuudet (Muokattu: Vihsadas. Lung volumes.) 14

15 2 KURKUNPÄÄ 2.1 Kurkunpää Kurkunpää on äänen syntypaikka. Se sijaitsee kielen takana ja alapuolella, missä nielu jakaantuu kahteen putkeen: taaempi on ruokatorvi, etumainen on henkitorvi, jonka yläpäässä kurkunpää on. Kurkunpäässä on kurkunkansi (epiglottis), joka sulkeutuu nieltäessä, jotta ruokaa ei pääsisi henkitorveen. (Kts. Kuva s.6) Kurkunpään tuntee kaulalla niin sanottuna Aatamin omenana. Alhaalta kurkunpää kiinnittyy henkitorveen, joka tuntuu pitkin kaulaa pienistä renkaista koostuvana putkena. Ylhäältä kurkunpää kiinnittyy kieliluuhun (hyoid bone, os hyoideum), jonka voi tunnustella leuan alapuolelta, kaulan sivuilta. Anatomisesti kurkunpää koostuu kolmesta suuresta rustosta ja kolmesta pienemmästä rustosta. Näihin tukirakenteisiin kiinnittyvät kurkunpään lihakset, jotka säätelevät ääntöasentoa. Lisäksi koko kurkunpäätä verhoaa hengitysepiteelistä koostuva elastinen limakalvo. Äänenkäytössä tarvitaan kurkunpään lihaksia, jotka venyessään tuottavat äänihuuliin erilaisia äänenkäyttöasentoja. Venymiseen tarvitaan myös tukirakenteet, joissa lihakset ovat kiinni. Vrt. jos halutaan venyttää kuminauhaa, tarvitaan molemmat kädet pitämään kiinni kuminauhasta, jotta venytys onnistuu. Äänentuotto on monimutkainen prosessi, jossa lukuisat pienet lihakset toimivat yhteistyössä. 2.2 Kurkunpään suuret rustot Rengasrusto Rengasrusto (cricoid cartilage, cricoideus) on kurkunpään alin rusto ja kiinnittyy henkitorveen. Se on sormuksen muotoinen ja ympäröi koko ilmakäytävää. Ruokatorvi kiinnittyy sen alapuolelle takapintaan. Kilpirusto Kilpirusto (thyroid cartilage, thyroideus) on suurin kurkunpään rustoista. Se kiinnittyy rengasruston yläpuolelle ja muodostaa kaksi symmetristä liuskaa, jotka yhtyvät edessä. Miehillä liuskojen välinen kulma on terävämpi (90) kuin naisilla (120), joten kilpiruston 15

16 muodostama Aatamin omena näkyy miesten kaulalla selvemmin. Kilpirusto kiinnittyy vahvan kalvon (membrana thyrohyoidea) avulla ylempään kieliluuhun. Kurkunkansi Kurkunkansi (epiglottis) on kolmas suurista rustoista. Se on lehden muotoinen ja kiinnittyy Aatamin omenan kohdalla kilpirustoon. Kurkunkansi toimii ilmatien sulkijana nieltäessä, yskittäessä ja ponnistettaessa. Kuva 8. Kurkunkansi (Gray s Anatomy plate.) Kuva 9. Kurkunpään suuret rustot (Gray s Anatomy plate.) 2.3 Kurkunpään pienet rustot Rengasruston yläpuolelle kiinnittyy kaksi samanlaista pyramidinmuotoista rustoa (arytenoideat eli kannurustot), joihin äänihuulet kiinnittyvät. Näihin rustoihin liittyvät vielä parilliset corniculate- ja cuneiformisrustot, jotka estävät kurkunpään limakalvorakenteen hajoamista. 2.4 Kurkunpään ligamentit Kurkunpään tärkeimmät ligamentit (kiinnittäviä rakenteita) liittävät kurkunpään rustot toisiinsa ja ympäristöön. Lig. Cricotyhroidea yhdistää cricoideus- ja thyroideusrustot ja 16

17 muodostaa ääniligamentin, johon äänihuulet kiinnittyvät. Memrana quadrangulare muodostaa vestibulaariligamentin, johon taskuhuulet (vestibulaarihuulet) kiinnittyvät. 2.5 Kurkunpään lihakset Kurkunpään lihasten tehtävä Kurkunpään lihakset huolehtivat kaikista kurkunpään toiminnoista liikuttelemalla eri rakenteita. Lihakset jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin lihaksiin. Lihaksen nimi kertoo aina mihin rakenteisiin se liittyy, ja mitä se liikuttaa. M. on etuliite lihakselle (musculus). Esim. m. cricothyroideus kiinnittyy cricoideus- ja thyroideus-rustoihin. K.10 K.11 Kuva 10. Kurkunpään lihaksia (Gray s Anatomy plate.) Kuva 11. Äänihuulet (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) Kurkunpään ulkoiset lihakset Kurkunpään ulkoiset lihakset voidaan jakaa suprahyoidaalilihaksiin, jotka ovat hyoidaaliluun yläpuolella ja infrahyoidaalilihaksiin, jotka ovat sen alapuolella. Ne kiinnittyvät kaikki hyoidaaliluuhun (hyoid bone, os hyoideum) ja vastaavat kaikista kurkunpään asennoista. 17

18 Suprahyoidaalilihaksiin kuuluvat m. stylohyoideus, m. digastricus, m. mylohyoideus ja m. geniohyoideus. Niiden tehtävänä on nostaa kurkunpäätä. Nieltäessä ne nostavat kurkunpäätä eteen ja ylös, ja sulkevat ilmakäytävän. Ne toimivat myös uloshengityksessä. Infrahyoidaalilihaksiin kuuluvat m. sternohyoideus, m. omohyoideus, m. thyrohyoideus ja m. sternothyroideus. Niiden tehtävänä on laskea kurkunpäätä, erityisesti sisäänhengityksessä Kurkunpään sisäiset lihakset Kurkunpään sisäiset lihakset ovat tärkeitä äänenmuodostuksessa ja ne vaikuttavat pääosin äänihuuliin. M. vocalis ja M. thyro-arytenoideus yhdessä muodostavat äänihuulen. Lihakset huolehtivat äänihuulien jännityksestä puhumisen tai laulamisen aikana. Lihasten toiminta hallitsee rintarekisteriä. Cricothyroideus-lihakset liikuttavat kurkunpäätä eteen- ja alaspäin, ja näin pidentävät äänihuulia, mistä seuraa korkeampi ääni. Ne toimivat erityisesti ohennerekisrerissä. Posterioriset crico-arytenoideus-lihakset avaavat ääniraon (rima glottidiksen). Lateraaliset crico-arytenoideus-lihakset sulkevat ääniraon (rima glottidiksen) Kurkunpään lihasten säätely Kurkunpään lihaksia hermottaa 10. aivohermon recurrens- haara. Hermon vaurioituminen voi aiheuttaa äänihuulihalvauksen. Kilpirauhasleikkauksen riskinä on äänihermon vaurioituminen, ja leikkauksen jälkeen voikin tavallisesti esiintyä äänen käheyttä muutaman viikon ajan. Suuremmat hermovauriot ovat harvinaisia. Jos hermovaurio tapahtuu, on tärkeää päästä heti ääniterapiaan, jotta äänentuotto saadaan palautumaan ja vältetään halvaantuneen äänihuulen surkastuminen. 2.6 Äänihuulet Äänihuulet (vocal fold, vocal cords) koostuvat äänihuulilihaksesta (m. vocalis) ja sen päällä olevasta limakalvosta. Limakalvo voidaan jakaa pintakerrokseen (epiteeliin) ja sen alla olevaan (lamina proprian) 3:een eri kerrokseen. Äänihuulten rasitusmuutokset tulevat juuri limakalvon alueelle. Äänihuulet kiinnittyvät kilpirustoon ja kannurustoihin. 18

19 2.7 Taskuhuulet Taskuhuulet (ventricular fold) sijaitsevat äänihuulten yläpuolella. Jotkut laulajat saattavat puhua myös vääristä äänihuulista. Niin kuin äänihuulet, taskuhuuletkin kiinnittyvät kilpi- ja kannurustoihin, mutta eivät osallistu normaaliin äänentuottoon. Taskuhuulia käytetään rytmimusiikissa efektin antajana, esim. Louis Armstrong tyylisesti laulettaessa. Kansanlaulussa ja kargyra-kurkkulaulussa taskuhuulten avulla saadaan aikaan matalan karhea sointi. Taskuhuulia tarvitaan ilmaraon sulkemisessa ja taskuontelon muodostamisessa. 2.8 Kurkunpään alueet Äänihuulet ja taskuhuulet jakavat kurkunpään kolmeen eri alueeseen. 1. Vestibule on kurkunpään ylempi ontelo, jonka rajaavat kurkunpään alku ja taskuhuulet. 2. Keskiontelo (taskuontelo tai glottinen alue) on todella pieni; se sijoittuu tasku- ja äänihuulten väliin. Keskiontelossa on paljon rauhasia, jotka ylläpitävät äänihuulien kosteutta tuottamalla limaa. 3. Infraglottinen alue on alin ontelo, alkaa äänihuulista ja päättyy kurkunpään alaosaan. Kurkunpäätä ylhäältä katsottuna nähdään kaksi kolmion muotoista aukkoa. Ylempi (rima vestibuli) muodostuu taskuhuulten väliin ja aukeaa keskionteloon. Alempi (rima glottidis) muodostuu äänihuulista ja sulkee keskiontelon. Molempia aukkoja sulkevat ja avaavat arytenoideus-rustojen liikkeet, joita lihakset saavat aikaan. 19

20 Kuva 12. Rima glottids (Muokattu: Gray s Anatomy plate.) Kuva 13. Kurkunpään alueet (Muokattu: G.A.p.) 2.9 Kurkunpään toiminta ja fysiologia Hengitys Rauhallisessa hengityksessä kurkunpään alkupää, rima vestibuli ja rima glottidis ovat avoinna. Raskaassa hengityksessä posterioriset crico-arytenoideus-lihakset avaavat rima glottidiksen yhä suuremmaksi, jotta ilma pääsee läpi tehokkaammin. Lepohengitys on tasainen ilmanvirtaus sisään ja ulos. Ääntöhengityksessä taas on lyhyt ja nopea sisäänhengitys ja pitkä uloshengitys. Nieleminen Nieltäessä taskuhuulet (rima vestibuli) ja äänihuulet (rima glottidis) suljetaan. Kurkunpään alkupää kaventuu ja kurkunpää liikkuu ylös ja eteenpäin. Tämä aiheuttaa kurkunkannen laskeutumisen kurkunpään ylle, ja samalla ruokatorven aukon avautumisen. Näin kaikki nieltävä massa menee ruokatorveen ja mahalaukkuun eikä pääse ilmateihin. 20

21 Ponnistus Ponnistuksessa, esim. raskaan tavaran nostamisessa, taskuhuulet ja äänihuulet sulkeutuvat kokonaan, jotta ilma saataisiin pysymään sisällä. Sama ilmiö tapahtuu yskittäessä tai oksennettaessa; ensin ilmakäytävä suljetaan, sisäinen paine kasvaa, ja sitten se avautuu äkkiä ja ilma pääsee suurella voimalla ulos. Äänentuotto Äänentuotossa äänihuulet sulkeutuvat ja avautuvat useita kertoja sekunnissa. Äänihuulten läpi virtaava ilma yhdessä äänihuulten liikkeen kanssa saa aikaan äänen. Äänentuottoa käsitellään tarkemmin kappaleessa 4. Kuva 14. Äänihuulten asennot (Muokattu: Unknown author. Vocal folds.) 21

22 3 LIMAKALVO 3.1 Limakalvo Limakalvo on monia elimiä ja rakenteita verhoava solukerros, joka peittyy limaan. Esim. koko ruuansulatuskanavaa ja hengitysteitä peittää limakalvo. Hengityselimistön limakalvo koostuu epiteelisolukerroksesta, joka on kiinni tyvikalvossa. Epiteeli- eli pintakerroksessa on värekarvasoluja, joita peittää limakerros. Tyvikalvon alapuolella sijaitsevat limarauhaset, jotka erittävät liman epiteelin pinnalle. Hengitysteiden limakalvon tarkoituksena on napata mikrobit ja vieraspartikkelit ennen kuin ne pääsevät alempiin hengitysteihin. Terve limakalvo suojelee tulehduksia vastaan. Kuva 15. Värekarvaepiteelisolut ja limarauhanen 3.2 Limakalvon merkitys äänentuotossa Täysin kuiva äänihuulen limakalvo ei ala lainkaan värähdellä. Tarvitaan siis kosteutta, jotta ääni saadaan aikaan. Lisäksi hengitysteiden limakalvojen kosteus ja elastisuus vaikuttavat äänen sointiin ja laulutuntumaan. Jokainen laulaja tietää kokemuksesta, että kuivan ja käheän kurkun kanssa ei ole mukava laulaa. Toisaalta kosteassa ilmastossa laulaminen sujuu ihmeellisen kevyesti. Terveet limakalvot ovat kosteat, herkkäliikkeiset ja elastise 22

23 3.3 Limakalvojen kosteutus ja huolto Limakalvon kosteutus on erityisen tärkeätä ylähengitystieinfektion yhteydessä. Limakalvon kuiva pinta on herkempi vaurioitumaan kuin liukas ja kostea. Vaurioitunut limakalvo avaa mikrobeille pääsyn elimistöön aiheuttamaan tulehdusta. Elimistön nestetasapaino vaikuttaa limakalvojen kosteuteen. Laulajan on hyvä juoda joka päivä tarpeeksi normaalin nestetasapainon ylläpitämiseksi. Jos kuiva kurkku ja limakalvot vaivaavat, kannattaa ensin kokeilla juomisen lisäämistä. Helpointa on pitää vesipulloa mukana ja juoda hiukan säännöllisin väliajoin. Apua voi saada myös höyryhengityksestä, esim. hengittämällä kattilassa kiehuvan veden höyryä. Apteekista on saatavana myös vesipiippuinhalaattoreita, joilla on samankaltainen vaikutus. Jos huoneilma on kuivaa, kannattaa harkita ilmankostuttajan hankkimista. Nuhan yhteydessä on suositeltavaa käyttää nenäsuihketta etenkin yöllä, koska suun kautta hengittäminen kuivattaa limakalvoja. (Atula ja Blomgren 2008.) 23

24 4 ÄÄNI 4.1 Äänen syntyminen Kuulemme jatkuvasti erilaisia ääniä. Ulkopuoleltamme tulevat ärsykkeet eli äänilähteet aiheuttavat paineaaltoja: aaltomaisesti etenevät ilmamolekyylit tihentyvät ja harventuvat ilmassa. Esimerkiksi lautasen putoaminen lattialle synnyttää paineaallon, jonka korva välittää kuulohermon kautta aivoihin, ja aivoissa se muuttuu kuultavaksi ääneksi. Samalla tavoin syntyy ääni kurkunpäässä. Kun äänirako sulkeutuu ja avautuu, äänihuulet ja ilmavirta yhdessä aikaansaavat paineaaltoja, joille muu elimistö toimii kaikuontelona eli vahvistimena. Korva vastaanottaa paineaallot ja aivot tunnistavat sen ihmisääneksi. (Kehr ja Ruth 2007.) Äänentuotto on vaativa tapahtuma: se edellyttää kymmenien pienten lihasten tasapainoista yhteistyötä. Lihasten lisäksi äänen syntymiseen tarvitaan ilmavirtaa ja limakalvoja. Kehon ontelot puolestaan vahvistavat äänen. Aluksi kurkunpään lihakset lähentävät äänihuulia. Ääniraon pienetessä ulosvirtaavan ilman nopeus kasvaa ja ääniraon kohdalle syntyy alipaine. Alipaineen ja lihasten yhteistyöstä seuraa äänihuulten tiivis sulkeutuminen alaosastaan. Ilman virtaus keskeytyy, ja ilmanpaine äänihuulia vastaan alkaa kasvaa, mikä työntää äänihuulia ylöspäin. Samalla ne alkavat alhaalta irrota toisistaan ja lopulta avaavat ääniraon kokonaan. Äänirako on avoinna ja päästää ilmaa läpi sekunnin murto-osan ajan, jonka jälkeen se taas sulkeutuu alipaineen johdosta. Sama sykli jatkuu värähdyksinä, jotka synnyttävät paineaaltoja. Visuaalisesti äänihuulten liike näyttää siltä kuin kaksi aaltoa kohtaisi ja sitten taas erkanisi (kuva 1). (Aalto ja Parviainen 1980.) Kuva 16. Äänihuulten liikkeet äänenmuodostuksessa. (Kuvan luomisessa otettu mallia kirjasta Aalto ja Parviainen 1985, 124.) 24

25 4.2 Äänen korkeus Äänen korkeutta säätelee kolme tekijää: äänihuulten pituus, paksuus ja jännitys. Jännitys lisää äänihuulten värähtelyä. Äänen korkeus ilmoitetaan hertseinä, 1 Hz = 1 värähdys sekunnissa. Mitä suurempi on hertsiluku, sitä enemmän on värähdyksiä sekunnissa ja sitä korkeampi on ääni. Esimerkiksi c = 131 Hz ja c1 = 262 Hz (keski-c). Tavallisen keskustelun aikana naisen äänihuulet värähtelevät n kertaa sekunnissa. Miehillä luku on hiukan pienempi. Ihmisen korva pystyy erottamaan Hz:n äänet. Alle 20 Hz:n äänet ovat infraääniä ja yli Hz:n äänet ultraääniä. (Kehr ja Ruth 2007.) Vastasyntyneen äänihuulet ovat 3 mm pitkät. Lapsuudessa ne kasvavat nopeasti ja murrosiässä kasvu kiihtyy huimasti. Siitä seuraa varsinkin pojilla huomattava äänenmurros. Tällöin ääniala laskee noin oktaavin. Tytöillä lasku on 1/3 oktaavia. Aikuisen miehen äänihuulten pituus on mm ja naisen 12,5 17 mm. Värähtelevä pinta miehillä on 7 8 mm ja naisilla 5 6 mm. (Aalto ja Parviainen Benninger ym ) Kouluttamattoman äänen ääniala on yleensä 1,5 2 oktaavia. Sen sijaan koulutettu laulaja voi yltää jopa viiden oktaavin äänialaan. Laulajien äänialat jaetaan yleensä kuuteen ryhmään: miesten bassoon, baritoniin ja tenoriin, naisten alttoon, mezzosopraanoon ja sopraanoon. Laulajan on tärkeää laulaa omalta äänialaltaan, jotta ääni toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Lauluäänessä voidaan erottaa kaksi rekisteriä: rinta- ja ohennerekisteri. Naisilla ohennerekisteri jaetaan keski- ja päärekisteriin. Miehillä puhutaan rinta-, pää- ja falsettorekistereistä. Rintarekisterissä äänihuulet ovat paksut ja niiden pinnassa oleva limakalvo löysä. Ylempiin rekistereihin siirryttäessä äänihuulet pitenevät ja limakalvo ohenee ja jäykistyy. Rinta- ja ohennerekisterissä äänirako sulkeutuu, mistä seuraa kirkas ja tiivis ääni. Usein etenkin miehet sanovat laulavansa falsetissa, vaikka tarkoittavat päärekisteriä tai falsettoa. Falsetissa äänirako jää auki, mistä seuraa vuotoinen ääni. (Aalto ja Parviainen 1985.) Äänihuulten pidentyessä äänen korkeus kasvaa. Samalla värähtelyjen määrä aikayksikössä kasvaa. Falsettirekisterissä oheneminen kuitenkin loppuu, vaikka laulettaisiin korkeallekin. Äänihuulten paksuudella on suurempi merkitys puheäänessä ja matalissa äänissä, kun taas korkeissa äänissä jännitys on tärkein tekijä. 25

26 4.3 Äänen voimakkuus Äänen voimakkuus eli intensiteetti ilmoitetaan desibeleinä. Normaali puheääni on 60 db ja kuiskaus 20 db, mutta rock-konsertissa ääni voi nousta 120 db:in. Tästä suuremmat desibeliluvut alkavat aiheuttaa kipua ja fyysisiä oireita. Yli 130 db:n äänet aiheuttavat pahoinvointia, oksentelua ja sekavuutta. Yli 140 db:n äänet voivat aiheuttaa tilapäistä kuulonmenetystä, ja yli 190 db:n äänet aiheuttavat pysyviä vaurioita korvaan. (Kehr ja Ruth 2007.) Äänen voimakkuutta säädellään ilmanpainetta säätelemällä. Suurempi ilmanpaine aiheuttaa suuremman ääniaallon, josta seuraa kovempi ääni. Ilmanpainetta voidaan nostaa joko lisäämällä ilman ulosvirtausta keuhkoista, tai lisäämällä äänihuulten välistä vastusta. Ilmanpainetta lisäämällä saadaan aikaan suuria muutoksia äänenvoimakkuudessa; tällainen tilanne on esimerkiksi laulussa tehty crescendo. Muutokset ääniraossa taas hienosäätävät äänen voimakkuuden ja korkeuden vaihteluita ja auttavat sanojen korostamisessa. (Aalto ja Parviainen Benninger ym ) 4.4 Äänen laatu Äänen laatuun vaikuttaa resonanssi eli se, miten elimistö ja sen ontelot vahvistavat äänen. Mitä enemmän laulaja oppii hyödyntämään kehoaan kaikuontelona, sitä täyteläisemmältä ja laadukkaammalta ääni kuulostaa. Tärkeimmät kehossa ääntä vahvistavat tilat ovat järjestyksessä nielu, suuontelo ja pääontelot. Suurin osa resonanssista tapahtuu suu- ja nieluonteloissa. Syvähengityksessä pallea laskeutuu ja samalla nielu avataan. Suuontelon tilaan vaikuttavat leuan, kielen ja huulten asennot. Pääonteloiden resonanssiin vaikuttaa lähinnä nenäportti. Äänen laatua tutkitaan akustisella spektrillä, joka muodostuu äänen voimakkuuden ja korkeuden suhteesta toisiinsa. Näiden erilaiset yhdistelmät aiheuttavat valtavan määrän erilaatuisia ääniä. (Benninger ym ) 26

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS. Developmental anatomy of the newborn infant related to crying

VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS. Developmental anatomy of the newborn infant related to crying VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS Developmental anatomy of the newborn infant related to crying Jenna Kangasaho Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri, dosentti Tyks, Korvaklinikka eeva.sala@tyks.fi 050 5164525. Ääniergonomia, Sala Eeva 1

Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri, dosentti Tyks, Korvaklinikka eeva.sala@tyks.fi 050 5164525. Ääniergonomia, Sala Eeva 1 Mitä puhetyötä tekevän olisi hyvä tietää äänen käytöstä ja miten huoltaa ääntä Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät Isku-Center, Mukkulankatu 19, Lahti 10.5.2012 Eeva Sala Foniatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Ääni on opettajan tärkein työväline eikä sen merkitystä voi nykyyhteiskunnassa yliarvostaa. Kommunikaatioprosessissa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin

Lisätiedot

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ Kimmo Riikonen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Helmikuu 2013 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 17.4.2008 Lotta Rautiainen Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Pop/jazz

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus puhetyö önä INKER I KANNN INEN TANSSII NOPETTAA JAN MAI STERIOHH JELMA TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista. MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info

Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info Miekkailijoiden ja 5- ottelijoiden info Lauri Alanko 24.10.2012 ex 5-ottelija ja miekkailija Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tavoittaa Helsingin Urheilulääkäriasemalta ja Dextrasta Mistä puhutaan Levosta

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi

Astmalapsi liikkuu. allergia.fi Astmalapsi liikkuu allergia.fi Sisältö Liikunnan ilo hyvä olo Liikunnan ilo hyvä olo 3 Astma ja liikunta 5 Oikea hengitystekniikka 6 Mikä estää liikkumasta? 8 Liikunnassa otettava huomioon 9 Kannusta lasta

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Kemialliset taisteluaineet

Kemialliset taisteluaineet Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.

Lisätiedot