KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET"

Transkriptio

1 KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET touko-kesäkuu 2013 Ville Hämäläinen

2 TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa ja lentomekaniikkaa sekä niiden muuttumista kellukeasennuksen jälkeen. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsitellään aerodynaamisia ja lentomekaanisia perusasioita. Kellukkeet lisäävät ultrakevyeen lentokoneen tyhjämassaa noin %. Lisäksi kellukkeiden sijainti koneen pituusakselin alapuolella suurentaa koko koneen hitausmomenttia kaikkien akseleiden ympäri tapahtuvissa pyörimisissä. Tämä vaikeuttaa epäsymmetrisen sakkauksen oikaisua. Nostovoiman tarve suurenee kellukkeiden asennuksen seurauksena. Kellukkeiden vastus aiheuttaa merkittävän nokka-alas-pituusmomentin, joka pitää kumota pyrstön ylimääräisellä voimalla alaspäin. Tämä suurentaa sakkausnopeutta samoin kuin kellukkeiden lisämassa ja mahdollinen ylipainokin. Lentokoneen aerodynaaminen vastus suurenee merkittävästi kellukkeiden seurauksena. Lentokoneen nousukyky riippuu niin sanotusta ylijäämätyöntövoimasta, joka määritellään työntövoima vastus. Kellukevastuksen vuoksi esimerkkilentokoneen nousukyky huononee vähintään 17 %. Kellukkeet vaikuttavat myös lentokoneen vakavuuteen ja ohjattavuuteen huonontaen ultrakevyen lentokoneen pituus- ja suuntavakavuutta varsinkin suurilla kohtaus- tai sivuluisukulmilla. Lisäksi on mahdollista, että hidaslennossa kellukkeiden vanavesi osuu korkeus- tai sivuvakaajaan ja aiheuttaa koneen hallinnan menetyksen. Kallistuskulman vaikutus vastukseen, sakkausnopeuteen ja nousukykyyn on erittäin merkittävä. Vastus suurenee epälineaarisesti kallistuskulman kasvaessa ja huonontaa koneen nousukykyä. Myös sakkausnopeus kasvaa merkittävästi varsinkin suurilla kallistuskulmilla. Tutkielmassa on myös käsitelty 50 kg:n ylipainon vaikutusta lento-ominaisuuksiin. Myös laskusiivekkeet lisäävät vastusta ja huonontavat lentokoneen nousukykyä. Vaikutus suurenee laskusiivekekulman kasvaessa. Tutkielman toisessa osassa esitetään kaksi käytännön esimerkkiä johtopäätöksineen. Ensimmäisessä esimerkissä lentäjä suorittaa lentoonlähdön pieneltä järveltä. Reunaesteiden lähestyessä lentäjän huomio kiinnittyy ohjaamon ulkopuolelle. Lentoonlähdön keskeytyskynnys on erittäin suuri ja lentäjä jatkaa lentoonlähtöä aloittaen samalla kaarron. Kaarrossa koneen vastus suurenee ja nopeus pienenee. Samalla sakkausnopeus suurenee ja tilannetta pahentaa kaarto sivutuulesta myötätuuleen päin. Tästä seuraa epäsymmetrinen sakkaus ja koneen hallinnan menettäminen. Toisessa esimerkissä lentäjä lähestyy järveä laskusiivekkeet alhaalla. Loppuosakaarto myöhästyy ja lentäjän huomio kiinnittyy koneen ulkopuolelle. Lentäjä jyrkentää vaistomaisesti kaartoa, jolloin vastus ja sakkausnopeus suurenevat. Tästä seuraa jälleen epäsymmetrinen sakkaus ja koneen hallinnan menettäminen. 2

3 TUTKIELMAN TARKOITUS Tämä on aerodynaaminen tutkielma kellukeultrien lentoteknisistä haasteista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa ja lentomekaniikkaa sekä niiden muuttumista kellukeasennuksen jälkeen. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsitellään aerodynaamisia ja lentomekaanisia perusasioita. Toisessa osassa esitetään kaksi käytännön esimerkkiä johtopäätöksineen. Tämän tutkielman on tehnyt lentotekniikan DI, liikennelentäjä Ville Hämäläinen toukokesäkuussa 2013 Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) Liikenteen analyysiyksikön toimeksiannosta. 3

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 TUTKIELMAN TARKOITUS... 3 SISÄLLYSLUETTELO AERODYNAAMINEN TARKASTELU Perustiedot Massa, painopiste ja hitausmomentti Nostovoima Sakkaus Vastus Vakavuus ja ohjattavuus Kallistuksen vaikutus vastukseen ja sakkausnopeuteen Ylipainon vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus OPERATIIVISET ESIMERKIT Lentoonlähtö pieneltä järveltä G-sakkaus laskukierroksessa

5 1 AERODYNAAMINEN TARKASTELU 1.1 Perustiedot Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynaamisia ja lentomekaanisia ominaisuuksia sekä niiden muuttumista kellukeasennuksen jälkeen. Näitä asioita tarkastellaan esimerkkien avulla. Esimerkeissä käytetty kone ei täysin vastaa mitään olemassa olevaa ultrakevyttä lentokonetta vaan on lähinnä keskiarvo yleisimmin käytetyistä koneista. Tarkastelut tehdään merenpinnan tasolla Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardi-ilmakehän (ISA) olosuhteissa. Esimerkkikoneen tiedot: Massa ilman kellukkeita Massa kellukkeilla Moottorin akseliteho 450 kg 495 kg 90 hv Siipipinta-ala 13 m 2 Siipien kärkiväli Minimivastuksen nopeus 9,4 m 95 km/h Liitoluku 10,5 Parhaan nousukulman nopeus Parhaan nousunopeuden nopeus Paras nousunopeus ilman kellukkeita 85 km/h 95 km/h 5 m/s 1.2 Massa, painopiste ja hitausmomentti Kellukkeet lisäävät ultrakevyen lentokoneen tyhjämassaa noin %. Kellukkeiden asennuksessa on huolehdittava siitä, että koko koneen pituussuuntainen painopiste (= massakeskiö) säilyy sallitulla alueella. Monesti tämä edellyttää massan lisäämistä koneen takaosaan. Tyypillisessä ultrakevyessä lentokoneessa sallitun pituussuuntaisen painopisteen vaihteluväli on cm. 5

6 Koska kellukkeet ovat noin 70 cm koneen pituusakselin alapuolella, muuttuu koneen pystysuuntainen painopiste selkeästi alemmaksi (noin 15 cm). Tästä aiheutuu muutoksia koneen liikehtimiseen. Suurin vaikutus on koko koneen hitausmomentin suureneminen pituus- ja poikittaisakselin ympäri tapahtuvissa pyörimisissä. Myös hitausmomentti pystyakselin ympäri suurenee hieman. Hitausmomentin suurenee arviolta 10 % pituusakselin ympäri ja 7 % poikittaisakselin ympäri. Tästä aiheutuu muutoksia koneen liikehtimiskäyttäytymisessä. Jos esimerkiksi koneen siipi sakkaa epäsymmetrisesti, kulmakiihtyvyys pituusakselin ympäri (= sakanneen siiven putoaminen) hidastuu. Kun pyöriminen on alkanut, siihen sitoutuu enemmän energiaa ja pyöriminen on tämän vuoksi vaikeampaa pysäyttää. Tilanne pahenee, mikäli epäsymmetrisen sakkauksen aikana koneen siiven putoamista yritetään pysäyttää siivekkeillä. Tämä johtuu siitä, että yritettäessä estää siivekkeillä kallistumista putoavan siiven alaspäin kääntyvä siiveke pahentaa sakkaustilaa siiven kärjen alueella. 1.3 Nostovoima Lentokoneen siiven nostovoima on tyypillisesti 2 5 % suurempi kuin painovoima lennettäessä vaakalentoa siivet vaakasuorassa. Tämä johtuu siitä, että siiven täytyy kumota myös pyrstön (= korkeusvakaaja/ peräsinyhdistelmä) alaspäin suuntautuva voima. Siiven kohtauskulma riippuu ainoastaan nopeudesta alla olevan kuvan mukaisesti. Pyrstön voima on normaalisti alaspäin staattisen pituusvakavuuden varmistamiseksi, koska painopiste on siiven painekeskiön eli nostovoimakeskiön etupuolella. Kuva 1. Siiven kohtauskulman riippuvuus nopeudesta 6

7 Kellukkeet lisäävät lentokoneen aerodynaamista kokonaisvastusta. Huomionarvoista on myös tämän lisävastuksen sijainti erittäin alhaalla. Tästä aiheutuu merkittävä nokka-alaspituusmomentti, joka pitää kumota pyrstön ylimääräisellä voimalla alaspäin. Tämä taas kasvattaa koneen siiveltä tarvittavaa voimaa ylöspäin. Kuva 2. Kellukkeiden vastuksen pituusmomentti (kuvan silhuetti Aircraft Floats Manufacturing Inc.) Kuva 3. Tarvittava laskennallinen pyrstön lisävoima alaspäin 7

8 1.4 Sakkaus Siiven aerodynaaminen sakkaus tarkoittaa tilannetta, jossa ilma ei seuraa siiven yläpintaa sen jättöreunalle saakka. Tähän on syynä liian suuri kohtauskulma. Ultrakevyiden lentokoneiden siipiprofiilit ovat jättöreunasakkaajia, joten niiden sakkaus on rauhallinen. Alla on esitetty tyypillisen ultrakevyen lentokoneen nostovoimakertoimen riippuvuus kohtauskulmasta. Kuva 4. Siiven nostovoimakertoimen riippuvuus kohtauskulmasta Koska siipi sakkaa aina samalla kohtauskulmalla, massa vaikuttaa sakkausnopeuteen. Raskaammalla lentokoneella täytyy lentää suuremmalla nopeudella tietyllä kohtauskulmalla tarvittavan nostovoiman synnyttämiseksi. Sakkausnopeus tietyllä massalla saadaan laskettua, kun tiedetään sakkausnopeus jollain referenssimassalla: massa sakkausnopeus = referenssimassa referenssisakkausnopeus Kellukeasennus kasvattaa sakkausnopeutta hieman, koska pyrstö joutuu tuottamaan ylimääräisen voiman alaspäin kellukevastuksen aiheuttaman momentin kumoamiseksi kuvan 3 mukaisesti. Siiveltä vaaditaan siis hieman lisää nostovoimaa. 8

9 1.5 Vastus Koko lentokoneen vastus kostuu kahdesta osasta: loisvastuksesta ja indusoidusta vastuksesta. Loisvastus on se osa koneen vastuksesta, joka ei riipu nostovoiman tuottamisesta. Tätä vastusta kutsutaan joskus myös profiilivastukseksi, nostovoimasta riippumattomaksi vastukseksi tai nollanostovoimavastukseksi. Tämä vastuksen osa kasvaa lentonopeuden neliössä. Indusoitu vastus on seurausta siiven tuottamasta aerodynaamisesta voimasta, koska siiven aerodynaaminen voima (= paine-ero) osoittaa ylätakaviistoon. Tämä vastuksen osa on suoraan verrannollinen kohtauskulmaan ja pienenee siten lentonopeuden neliössä. Alla on kuva esimerkkinä käytetyn ultrakevyen lentokoneen vastuksesta eri lentonopeuksilla. Kuva 5. Pyöräkoneen aerodynaaminen vastus Kellukkeiden lisävastus on suurimmaksi osaksi loisvastusta. Suurilla siiven kohtauskulmilla tai sivuluisukulmilla alkavat kellukkeet kuitenkin tuottaa myös indusoitua vastusta. Seuraavassa kuvassa on esitetty kellukkeiden vastus nopeuden funktiona. Sivuluisukulman on oletettu olevan nolla. Ultrakevyen lentokoneen mäntämoottorin tuottama teho on likipitäen lentonopeudesta riippumaton. Kun huomioidaan lentonopeus ja potkurin hyötysuhde, saadaan laskettua moottori-potkuriyhdistelmän tuottama työntövoima. Tämä on myös esitetty seuraavaksi. 9

10 Kuva 6. Kellukkeiden lisävastus Kun yhdistetään koneen vastus ja kellukkeiden vastus saadaan: Kuva 7. Kellukekoneen vastus verrattuna pyöräkoneen vastukseen 10

11 Kuva 8. Moottorin työntövoima eri nopeuksilla Kun nämä kaikki yhdistetään, saadaan: Ylijäämätyöntövoima Kuva 9. Moottorin työntövoima ja kellukekoneen vastus 11

12 Lentämisen kannalta merkittävin suure edellisessä kuvassa on ns. ylijäämätyöntövoima (joka on työntövoima vastus). Tätä ylijäämätyöntövoimaa voidaan käyttää nopeuden kiihdyttämiseen tai nousemiseen. Nämä saadaan laskettua seuraavasti: kiihtyvyys = työntövoima vastus massa nousukulma prosentteina = työntövoima vastus massa 9,81 m/s % Varsinkin alempi yhtälö nousukulmasta on erittäin tärkeä suorituskyvyn kannalta. 1.6 Vakavuus ja ohjattavuus Pienillä kohtauskulmilla ja sivuluisukulmilla kellukkeiden vaikutus voi tuntua konetta vakavoittavana. Kun koneen kohtauskulma kasvaa tai kone on sivuluisussa, kellukkeiden vaikutus on selkeästi epävakauttava. Syynä tähän on kellukkeiden muoto, koska suurin osa kellukkeiden pinta-alasta on koko koneen painopisteen etupuolella. Koneen nokan heilahtaessa ylöspäin kasvaa myös kellukkeiden voima ylöspäin aiheuttaen nokka-ylösmomentin ja pahentaen heilahdusta. Sama ilmiö tapahtuu toisinpäin myös nokan heilahtaessa alaspäin. Kuva 10. Kellukkeiden epävakavoittava vaikutus (kuvan silhuetti Aircraft Floats Manufacturing Inc.) Korkeusvakaajan vakauttavan voiman riittävyyttä voidaan arvioida laskennallisesti. Korkeusvakaajan pituusmomentti riippuu korkeusvakaajan pinta-alasta ja muodosta, pyrstön 12

13 pituudesta, painopisteen paikasta sekä siiven, rungon ja kellukkeiden aiheuttamista häiriöistä korkeusvakaajan kohtaamaan ilmaan. Analyysin perusteella ei ole tiedossa yhtään ultrakevyttä lentokonetta, jossa kellukeasennus huonontaisi koneen pituusvakavuuden riittämättömäksi. Ilmeisesti ultrakevyiden lentokoneiden valmistajilla on tapana hieman ylimitoittaa korkeusvakaajan koko. Lentokoneen korkeusvakaaja ei yleensä jää siiven vanaveteen suurillakaan kohtauskulmilla. Kellukeasennus muuttaa korkeusvakaajan tilannetta, koska pyrstö voi jäädä kellukkeiden vanaveteen erittäin suurilla sakkausta lähentelevillä kohtauskulmilla. Kuva 11. Kellukkeiden vanaveden osuminen pyrstöön suurilla kohtauskulmilla (kuvan silhuetti Aircraft Floats Manufacturing Inc.) On mahdollista, että lähellä koneen sakkausta eli suurella kohtauskulmalla kellukkeiden vanavesi osuu korkeusvakaajaan ja heikentää tämän tehoa olennaisesti. Tähän vaikuttaa tietenkin kellukkeiden leveys toisistaan ja korkeusvakaajan kärkiväli. Myös mahdollinen sivuluisu vaikuttaa asiaan merkittävästi. On myös täysin mahdollista, että korkeusvakaaja sakkaa kellukkeen vanaveden seurauksena. Tästä seuraisi normaalisti voimakas nokka-alas-pituusmomentti, koska pyrstön voiman kadotessa painovoima-nostovoima-parin pituusmomentti on nokkaa alaspäin kääntävä. Tämä tulisi lentäjälle yllätyksenä ja voisi johtaa nopeaan liikkeeseen, jossa nokan pudotessa siiven nostovoima pienenisi nopeasti. Tästä voisi seurata jopa siiven negatiivinen kohtauskulma ja negatiivinen nostovoima. Tästä aiheutuisi myös negatiivinen kuormitusmonikerta, joka voisi yllättää lentäjän varsinkin, jos hänen lantiovyönsä ei olisi kireällä. On myös mahdollista, että jollain sivuluisukulmalla ja suurella kohtauskulmalla kellukkeiden vanavesi sakkauttaisi sivuvakaimen. Tällöin lentokoneen staattinen suuntavakavuus menetettäisiin ja kone kääntyisi pystyakselinsa ympäri sivuttain tai takaperin. 13

14 1.7 Kallistuksen vaikutus vastukseen ja sakkausnopeuteen Konetta kallistettaessa kaarrossa täytyy siiven nostovoimaa kasvattaa alla olevan kuvaajan mukaisesti. Syynä tähän on nostovoiman käyttäminen painovoiman kumoamisen lisäksi myös keskihakuvoimana eli voimana, joka aikaansaa nopeuden suunnan muutoksen. Normaalisti tämä tapahtuu suurentamalla kohtauskulmaa vetämällä ohjaussauvasta. Tässä esitetyissä laskelmissa oletetaan, että kone kaartaa vaakakaartoa sivuluisukulman ollessa nolla (= kuula on keskellä). Lentokoneen kaartosäde riippuu nopeudesta ja kallistuskulmasta alla olevan kaavan mukaisesti. Eli mitä suurempi kallistuskulma ja pienempi nopeus ovat, sen pienempi kaartosäde on. kaartosäde = tosi ilmanopeus 2 tan(kallistuskulma) 9,81 m/s 2 Kuva 12. Kuormitusmonikerran riippuvuus kallistuskulmasta Nostovoiman lisääminen aiheuttaa myös indusoidun vastuksen suurenemisen. Myös kellukkeiden aiheuttama vastus suurenee niiden kohtauskulman suurentuessa. Tästä kallistuksen vaikutuksesta on kuvat pyöräkoneelle ja kellukekoneelle seuraavalla sivulla. 14

15 Kuva 13. Pyöräkoneen vastuksen riippuvuus kallistuskulmasta Kuva 14. Kellukekoneen vastuksen riippuvuus kallistuskulmasta 15

16 Nostovoiman suurempi tarve (ja suurempi kohtauskulma) aiheuttavat myös sakkausnopeuden suurenemisen, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä. Kuva 15. Kallistuskulman vaikutus sakkausnopeuteen 1.8 Ylipainon vaikutus Tyypillisen ultrakevyen lentokoneen tyhjämassa kellukkeilla on vähintään 340 kg. Suurin mahdollinen kuormattavuus on tällöin enintään 155 kg, koska maksimimassa on 495 kg. Mikäli koneessa on kaksi aikuista miestä ja edes hieman polttoainetta, sallittu kuormattavuus on vaikea saada riittämään. Seuraavalla sivulla käytetyssä esimerkissä on laskettu, miten käy pituussuuntaisille voimille, jos kone on 50 kg:n ylipainoinen. Kuvassa on esitetty kellukekoneen pituussuuntaiset voimat siivet vaakasuorassa lennettäessä sekä 45 ja 60 asteen kallistuksilla sekä 495 kg:n massalla että 545 kg:n massalla. 30 asteen kallistus on jätetty pois selvyyden vuoksi. 16

17 Kuva kg:n ylipainon ja kallistuksen vaikutus 1.9 Laskusiivekkeiden vaikutus Monen ultrakevyen lentokoneen lentoonlähdössä käytetään pienehköä laskusiivekekulmaa, joka tyypillisesti saadaan laskusiivekevivun ollessa ensimmäisessä pykälässä. Laskusiivekkeiden kulma on tällöin yleensä astetta. Seuraavassa esimerkissä on tarkasteltu sellaista konetta, jossa laskusiivekkeiden osuus siiven jänteestä on 21 % ja koko siiven kärkivälistä 38,5 %. Laskusiivekkeiden rakenne vaikuttaa hieman sen ominaisuuksiin. Tässä laskelmassa on oletettu laskusiivekkeiden ja niiden kiinnityksen siipeen olevan tavanomaiset. Laskelmassa on käytetty esimerkkinä 15 asteen laskusiivekekulmaa. Koneen oletetaan olevan myös 50 kg ylipainoinen. Lisäksi on laskettu vielä toinen esimerkki koneesta laskuasussa 50 kg:n ylipainolla. Esimerkki on laskettu 40 asteen laskusiivekekulmalla käyttäen muuten samoja oletuksia kuin edellä. Kuvasta 18 nähdään, että suuri laskusiivekekulma kasvattaa merkittävästi varsinkin loisvastusta. 17

18 Kuva kg:n ylipainon ja 15 asteen laskusiivekeasetuksen vaikutus Kuva kg:n ylipainon ja 40 asteen laskusiivekeasetuksen vaikutus 18

19 2 OPERATIIVISET ESIMERKIT 2.1 Lentoonlähtö pieneltä järveltä Ultrakevyen lentokoneen valmistaja tai maahantuoja julkaisee yleensä pyöräkoneelle joitain suoritusarvoja, kuten esimerkiksi maakiitomatkan ja lentoonlähtömatkan pituuden tiettyyn korkeuteen, kuten esimerkiksi 15 m. Nämä esitetään yleensä merenpinnan tasolla Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardi-ilmakehän (ISA) olosuhteissa, jolloin ilman tiheys on 1,225 kg/m 3. Monesti esitetään vain tyynen ilman tai tietyn vastatuulen suoritusarvot. Kellukekoneelle ei ole yleensä saatavilla tarkkoja suoritusarvoja, koska arvot riippuvat kelluketyypistä sekä kellukkeiden tarkasta asennosta suhteessa lentokoneen pituusakseliin ja painopisteeseen. Näin ollen kellukekoneella operoitaessa lentäjän kokemus ja näkemys korostuvat riittävän lentoonlähtömatkan arvioinnissa. Kellukekoneessa ei ole jarruja eikä ilmassa tapahtuvaa lentoonlähdön keskeytystä yleensä harjoitella, joten lentoonlähdön keskeyttämisen kynnys on suuri lähtökiidon loppuvaiheissa ja koneen irrottua vedestä. Lentoasultaan sileän pyöräkoneen nousukulmaksi (= nousugradientiksi) siivet vaakasuorassa tyynessä ilmassa voidaan kuvasta 9 laskea 26 % eli 15 astetta. Tätä voidaan pitää hyvänä suorituskykynä johtuen hyvästä teho/painosuhteesta. Optiminopeus eli jyrkimmän nousukulman nopeus on 85 km/h. Jos koneeseen on asennettu kellukkeet, voidaan nousukulmaksi kuvasta 9 laskea 19 % eli 11 astetta. Optiminopeus on tällöin myös 85 km/h. Pieneltä järveltä operoitaessa saattaa kuitenkin käydä niin, että reunaesteet lähestyvät nopeasti ja lentäjä ei enää voi tai uskalla keskeyttää lentoonlähtöä. Tällöin tulee helposti houkutus kiristää hieman vetoa. Mikäli koneella on reunaesteiden vuoksi lisäksi pakko kaartaa, heikkenee nousukulma merkittävästi. Kuvan 14 mukaan 30 asteen kallistuksella (ja optiminopeudella 90 km/h) nousukulma on 17 % eli 10 astetta. Mikäli konetta kallistetaan 45 astetta ja lennetään 100 km/h optiminopeudella, nousukulma on 12 % eli 7 astetta. Käytettäessä 60 asteen kallistusta, nousukulma on 0,8 % eli 0,4 astetta. Tällöin optiminopeus on 115 km/h. Mikäli kone on lisäksi 50 kg ylipainoinen, vastaavat nousukulmat ovat kuvan 16 mukaan vielä pienemmät. Siivet vaakasuorassa ja 90 km/h nopeudella nousukulma on 17 % eli 10 astetta, 30 asteen kallistuksella ja 95 km/h nopeudella 14 % eli 8 astetta sekä 45 asteen kallistuksella ja 105 km/h nopeudella 9 % eli 5 astetta. Laskennallinen esimerkkikone ei kuvan 16 mukaan enää pysty nousemaan 60 asteen kallistuksella 50 kg ylipainolla. Jos lisäksi käytetään esimerkiksi 15 asteen laskusiivekekulmaa, tilanne huononee vielä hieman tästäkin, kuten kuvasta 17 voi päätellä. Yllä olevista laskelmista nähdään, että suuremmilla kallistuksilla optiminopeus on selvästi suurempi, eli lentokoneen nopeutta pitäisi kiihdyttää. Tämä taas vaatisi nokan laskemista ja ylijäämätyöntövoiman käyttämistä nousemisen sijaan myös kiihdyttämiseen. Tämä on tiukassa paikassa mahdotonta. Mikäli lentokoneella lennetään jotain alkuperäistä 19

20 käsikirjan mukaista optiminopeutta kuten 85 km/h, jää nousukulma selkeästi yllä olevia laskelmia huonommaksi. Ylijäämätyöntövoiman pieneneminen vastuksen lisääntyessä käy hyvin esille alla olevassa kuvassa, joka on yhdistelmä aikaisemmin esitetyistä kuvista. Kuva 19. Yhdistelmäkuva pituusakselin suuntaisista voimista eri nopeuksilla Myös sakkausnopeus kasvaa lentokonetta kallistettaessa, ollen jo lähes 100 km/h kaikki kellukkeiden vaikutukset huomioiden 60 asteen kallistuksella. Mikään yksittäinen tekijä ei muuta tilannetta kovinkaan paljoa, mutta otettaessa huomioon kaikki tämän esityksen kappaleessa 1 esitetyt tekijät, suorituskyky huononee merkittävästi. Tekijöitä ovat kellukkeiden lisävastus, kellukkeiden lisämassa, kellukkeiden pituusmomentin kumoaminen, mahdollinen ylipaino, laskusiivekkeiden lisävastus ja kallistuskulman vaikutus. On mahdollista, että tämä yhteisvaikutus yllättää lentäjän. Reunaesteiden lähestyessä hänen huomiokykynsä kiinnittyy esteisiin ja hän lähtee kaartamaan sekä kiristää vetoa huomaamattomasti. Tällöin aerodynaaminen vastus suurenee ja koneen nopeus alkaa pienentyä. Kun lisäksi sakkausnopeus samalla suurenee, sakkausmarginaali voi pienentyä olemattomaksi. Matalalla tapahtuvasta kaartosakkauksesta on vaikea selvitä varsinkin, kun kellukkeiden lisämassa ja siitä aiheutuva hitausmomentin suureneminen vaikeuttaa epäsymmetrisen sakkauksen hallintaa. Kaarrossa tapahtuva sakkaus on harvoin täysin symmetrinen. Tähän on syynä se, että kuula on harvoin täysin keskellä eli lentäjä lentää harvoin täysin puhtaasti. Asiaan vaikuttaa myös se, että kaarrossa siipien ilmanopeuksissa on pieni ero. Tämän vuoksi pitää siivekkeillä ohjata hieman kallistusta vastaan, ettei kallistus jyrkkene. Myös potkurivirta 20

21 aiheuttaa virtauksen ja sakkauksen epäsymmetrisyyttä. Kellukkeiden aiheuttama koneen hitausmomenttien muuttuminen saattaa tällöin yllättää lentäjän koneen sakatessa ja kaatuessa. Näin matalalla tapahtuva sakkaus on mahdotonta oikaista osumatta veteen tai maahan. On myös mahdollista, että samalla korkeus- tai sivuvakaaja sakkaa jommankumman kellukkeen vanaveden osuessa pyrstöön kuten kappaleessa 1.6 on esitetty. Tästä seuraisi täydellinen koneen hallinnan menettäminen. Lentokone lentää suhteessa ilmaan. Tuulella eli ilman liikkeellä suhteessa maahan ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta aerodynamiikkaan tai lentomekaniikkaan, vaan tuuli vaikuttaa lähinnä suunnistamiseen ja matkan etenemiseen. Tuuli muuttaa myös koneen nousukulmaa suhteessa maahan siten, että vastatuuleen nousukulma on jyrkempi. Tämä voidaan laskea seuraavasti: nousukulma maahan nähden = nopeus + vastatuuli nopeus nousukulma tyynessä Maan pinnan lähellä tilanne on monimutkaisempi, koska maan pinnan lähelle syntyy aina kitkan vaikutuksesta rajakerros. Aivan kiinni maassa tai vedessä ilma on paikallaan ja tuulen nopeus suurenee ylöspäin noustessa saavuttaen ylempänä vallitsevan kitkattoman virtausnopeuden. Rajakerroksen paksuus riippuu pinnanmuodoista, mutta sen voidaan arvioida olevan tyypillisesti metriä paksu. Suurten kaupunkien yläpuolella rajakerros on paksuin ja avomeren yläpuolella ohuin. Rajakerros on käytännössä aina maalla, järvillä tai saaristossa turbulenttinen eli tuulen nopeudessa esiintyy muutoksia (= puuskia). Lentokoneen korkeuden kasvaessa alkunousussa tuulen nopeus siis yleensä kasvaa tehtäessä lentoonlähtö vastatuuleen. Merkittävin muutos tapahtuu hieman puiden latvojen yläpuolella. Nopea tuulen muutos vaikuttaa hetkellisesti lentokoneen ilmanopeuteen siten, että vastatuulen kasvu suurentaa ilmanopeutta. Tämän vaikutuksesta lentokoneen maanopeus hidastuu kunnes ilmanopeus on sama kuin alun perinkin. Myötätuulen kasvu pienentää hetkellisesti ilmanopeutta ja voi aiheuttaa koneen sakkauksen, jos nopeus- eli sakkausmarginaali on vähäinen. Sama vaikutus on myös sivutuulella, jos koneella kaarretaan tuulen suuntaan siten, että lentoonlähdössä vallinnut sivutuuli muuttuu myötätuuleksi. 2.2 G-sakkaus laskukierroksessa Lähestyttäessä laskeutumispaikkaa on tarpeen lentää melko hitaasti, koska koneen laskumatka riippuu koneen maanopeuden neliöstä. Jos lentokoneen maanopeutta suurennetaan esimerkiksi 10 %, suurenee laskeutumismatka tämän vuoksi 21 % (koska 1,1 2 = 1,21). Monesti laskupaikkaa lähestytään lentämällä ns. myötätuuliosa, perusosa ja loppuosa 90 asteen kulmissa toisiinsa nähden. Loppulähestyminen on tarkoituksenmukaisinta lentää 21

22 vastatuuleen, jos se on mahdollista, koska tällöin koneen maanopeus on pienempi ja laskumatka lyhyempi. Perusosan suunnan määrää laskupaikan geografia, vaikkakin normaalisti laskukierros lennetään kaartaen aina vasempaan. Tällöin koneen vasemman puoleisella penkillä istuvalla lentäjällä on parempi näkyvyys laskupaikkaan laskukierroksen aikana. Mikäli lentäjän huomio kiinnittyy muualle perusosan aikana tai perusosalla vallitsee myötätuuli, voi käydä niin, että kaarto loppuosalle myöhästyy. Tästä seuraa pussi loppulähestymislinjan läpi ja stabiilin loppuosan merkittävä lyheneminen. Huomatessaan loppuosakaarron menevän pitkäksi lentäjä saattaa kiinnittää huomionsa pelkästään lentokoneen ulkopuolelle. Tällöin on mahdollista, että lentäjä jyrkentää kallistusta huomaamattaan kiristäen samalla vetoa sauvasta. Tämä tietenkin pienentää kaartosädettä, jolloin lentäjä luulee toimivansa järkevästi. Yleensä tässä vaiheessa lentäjä lentää joko vaakalentoa tai liukuu alaspäin. Tämän vuoksi moottori käy osateholla. Lentokoneen vastus kasvaa kaarrossa nopeasti varsinkin, jos lentäjä on lisäksi jo valinnut osittaisen tai täyden laskusiivekekulman. Tällöin nopeus lähtee huomaamatta pienenemään nopeasti. Kun lisäksi huomioidaan sakkausnopeuden merkittävä suureneminen kallistuksen vuoksi, voi kone sakata yllättäen. Samoin kuin kappaleen 2.1 tilanteessa, myös tässä tilanteessa sakkaus on yleensä epäsymmetrinen kaarron vuoksi. On myös mahdollista, että samalla korkeus- tai sivuvakaaja sakkaa kellukkeen vanaveden osuessa pyrstöön, kuten kappaleessa 1.6 on esitetty. 22

Nostovoima Nostovoiman ja vastuksen suuruus ja suhde riippuvat myös siiven profiilista. Vahvasti yleistäen voi sanoa, että paksu, pyöreä ja reilusti kaareva profiili antaa enemmän nostovoimaa, mutta myös

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080 LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle

Lisätiedot

Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät

Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät 1. Luento (3 h) Ohjausoppi - ohjainten vaikutus - suora lento - kaarto - sivuluisu - hidaslento ja sakkaus - syöksykierre 2. Luento (3 h) Lentotoiminta menetelmät

Lisätiedot

ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä

ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 1 OHJAUSOPPI ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN Toimi aina käsikirjan ohjeiden mukaisesti! 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 2 Sulje ovet / kuomu / ikkunat 3 Ota tarkistuslista

Lisätiedot

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT sivu 101 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 3 Lennonteoria 3.A Aerodynamiikkaa Ensimmäisiä tehtäviä aloittelevalle ohjaajalle on koneeseen tutustuminen. Tunnollisimmat ohjaajat ylpeilevät koneensa perinpohjaisella tuntemuksella.

Lisätiedot

AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun:

AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun: 1 AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun: a) liikkeessä oleva ilma kohtaa paikallaan olevan kiinteän kappaleen b) kiinteä

Lisätiedot

Kellukekone kaatuu. Teksti: Aki Suokas

Kellukekone kaatuu. Teksti: Aki Suokas Kellukekone kaatuu Teksti: Aki Suokas Sanonnan mukaan kellukekoneita (ja vesilentäjiä) löytyy kahta eri tyyppiä. On niitä, jotka ovat jo kaatuneet ja niitä, jotka eivät ole vielä sitä tehneet. Suurella

Lisätiedot

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12.

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12. Tarkastuslennoilla havaittua Jorma Laine Ensimmäinen lento tarkastuslentäjänä 23.9.1979 K-7, OH-253 Lentokoe Lupakirjan myöntämiseksi Vesilento-oikeuden saamiseksi ultralla Hinauslentäjäoikeuden saamiseksi

Lisätiedot

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 ) Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo

Lisätiedot

ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN

ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN Kandidaatintutkielma Kadettivääpeli Lauri Lappalainen Kadettikurssi 98 Ilmasotalinja Maaliskuu 2014 Kurssi Linja Kadettikurssi

Lisätiedot

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers. SCANFLYERS.COM Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.com MD-3 Rider: Hyvät ominaisuudet, mukava ohjaamo, tyylikästä

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

WAKE-profiilin kehittelyä

WAKE-profiilin kehittelyä Erkki Haapanen Sivu 1/22 4.2.2011 WAKE-profiilin kehittelyä Alkuprofiilina käytetään Bob Whiten profiilin BW22 koordinaatteja, jotka Tapio Linkosalo on ystävällisesti antanut käyttööni. Profiilin koordinaatteja

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry Kevytilmailu Ry - KILA KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma Kevytilmailu - Light Aviation Ry Ver. 1.005 10.7.2015 Esipuhe KILA SAFE PILOT (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille.

Lisätiedot

KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT. LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma

KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT. LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma KUL-34.147 LENTOKONEEN SUORITUSARVOT LENTOKONEEN SUORITUSARVOT Harjoitustehtäväkokoelma 02.10.2002 2. ILMAKEHÄ 2.1 Johda geometrisen korkeuden ja geopotentiaalikorkeuden välinen yhteys, kun vetovoiman

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080 LENNONTEORIA 080 1 Tiheys: Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Kasvaa korkeuden kasvaessa. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä

Lisätiedot

F3A SPORT-OHJELMA 2008

F3A SPORT-OHJELMA 2008 F3A SPORT-OHJELMA 2008 1 Liike 1 - Lähtö Nousukuvio on nykyään kaikissa luokissa vapaa Proseduurikäännöstä ei enää tarvitse tehdä! Nousukuviota EI arvostella! Tärkeintä on että käännösliikkeen jälkeen

Lisätiedot

6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE

6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE 1 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE (1a & 1b) siivet (2a & 2b) siivekkeet (3 laskusiivekkeet (4) runko (5) ohjaamo (6a & 6b) pääteline (7) moottori (8) potkuri (9) korkeusvakain (10) korkeusperäsin (11)

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Lähimmälle lennonjohtoyksilölle. Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Lähimmälle

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot FIN/U021 Muutos: 0 Pvm: 25.11.2014 Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot Nämä teknilliset tiedot määrittelevät ultrakevyen lentokoneen. Tämä asiakirja on laadittava ja sen on oltava lentokelpoisuustarkastajan

Lisätiedot

Lentotekniikan perusteet

Lentotekniikan perusteet Jaakko Hoffren Olli Saarela Lentotekniikan perusteet OPETUSHALLITUS Opetushallitus ja tekijät Tämä teos on oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen valokopioiminen on kielletty

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Nimi: Lupakirjannumero: Arvoisa kurssilainen! Kädessäsi on ohjelma, jonka avulla sinut koulutetaan osaavaksi ja turvalliseksi lentokoneen ohjaajaksi. Käytä

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA. 00700 Helsinki Ver: 1.005 10.7.2015

KOULUTUSOHJELMA. 00700 Helsinki Ver: 1.005 10.7.2015 Esipuhe (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille. KSP on Open source ohjelma, jota hallinnoi Kevytilmailu Ry. Mikäli kehität ohjelmaa edelleen, toimita KILAlle muutokset ja ne lisätään

Lisätiedot

KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN

KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN Ari Tamminen rev.1 KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN Keskusteluissa kannuspyörälentämisestä pelkästään nokkapyöräkoneilla lentäneiden kanssa on selvästi ollut aistittavissa heidän epäilyksensä

Lisätiedot

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto Tyyppitodistus Nro FIN / U02B Tämä tyyppitodistus on myönnetty ultrakevyelle lentokoneelle todistukseksi siitä että se täyttää il mai lu mää räyksissä esitetyt vaati mu kset.

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013

Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 Raportti alustavasta tutkinnasta L2013-E1 Ultrakevyen lentokoneen lento-onnettomuus Orivedellä 8.5.2013 OH-U275 Rans Coyote II ES Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (ICAO:n Annex

Lisätiedot

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi /

F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / F3A Sport 2017 liikekuvaukset Janne Lappi / 26.3.2017 Lentoonlähtö Lentoonlähtöä ei arvostella. Pääsääntöisesti se tapahtuu seuraavasti: 1. Avustaja kantaa lennokin kiitoradalle 2. Nousu tehdään vastatuuleen

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Optimaalinen lento riippuliitimellä

Optimaalinen lento riippuliitimellä Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio Työ 1 Optimaalinen lento riippuliitimellä 1 Lentämisen teoriaa Tarkastellaan lentämistä riippuliitimellä (tai jollakin muulla lentolaitteella). Liitimeen vaikuttavat

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka Tutkintotyö Aki Penttinen Eurostar lentokoneen ohjaus ja vakavuus Eurostar Aircraft control and stability Työn

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080 LENNONTEORIA 080 1 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m) 170-190 160-180 150-180 170-200

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m) 170-190 160-180 150-180 170-200 HEILURIKÄÄNNÖS Sopiva G-määrä: 2,5-3,5. 170-190 160-180 150-180 170-200 Heilurikäännökseen kuuluu veto 45 asteen linjalle ylös, kaarto vastakkaiseen suuntaan siten, että kaarron ensimmäinen puolikas tehdään

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa 28.1.2013

Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa 28.1.2013 Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa 28.1.2013 OSA 1. Hiukan venesuunnittelusta Suunnittelijan tehtävä (suorituskykyä ajatellen)on Minimoida vastusta Maksimoida eteenpäin

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 3 Derivaatta. a) Vastaus: Merenpinta nousee aikavälillä 00:00-06:00 ja :30-7:30. Merenpinta laskee aikavälillä 06:00-:30 ja 7:30-3:00. b) Merenpinta nousi 0,35 cm ( 0,) cm = 0,55 cm tuona aikana. Merenpinta

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot

Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot FIN/U017 Muutos: 0 Pvm: 25.9.2014 Ultrakevyen lentokoneen teknilliset tiedot Nämä teknilliset tiedot määrittelevät ultrakevyen lentokoneen. Tämä asiakirja on laadittava ja sen on oltava lentokelpoisuustarkastajan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

UPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Harrasteilmailu.koulutus@trafi.fi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl

UPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Harrasteilmailu.koulutus@trafi.fi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl UPL-OPETTAJAN OPAS British Microlight Aircraft Association:in luvalla soveltuvin osin käännetty ja Suomessa käytettäväksi muokattu BMAA:n Microlight Instructor and Examiner Guide. Copyright BMAA ja Trafi

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Harrasteilma-alusten koelentäminen

Harrasteilma-alusten koelentäminen Harrasteilma-alusten koelentäminen Lento-ominaisuudet Mittaukset Jyrki Laukkanan Aki Suokas 14.9.2002 sivu 1 (1) Harrasteilma-alusten koelentäminen Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 LENTO-OMINAISUUKSIEN

Lisätiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS GA 8 EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SAKKAUKSESTA JA SYÖKSYKIERTEESTÄ JOHTUVA HALLINNAN MENETYS YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 8 2 >> Sakkauksesta ja syöksykierteestä

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Mitään taitolentoliikkeitä ei tule yrittää, ennen kuin on käynyt ne läpi koululennolla pätevän taitolento-opettajan kanssa.

Mitään taitolentoliikkeitä ei tule yrittää, ennen kuin on käynyt ne läpi koululennolla pätevän taitolento-opettajan kanssa. TAITOLENTOLIIKKEET Taitolennossa huomioonotettavia seikkoja 150 Aerobat on hyväksytty taitolentoluokkaan tässä osassa lueteltujen liikkeiden osalta. Kaikki nämä liikkeet ja niiden muunnokset voidaan suorittaa

Lisätiedot

RC-Taitolennokkiluokka F3A SPORT. Säännöt ja liikekuvaukset alkaen 2008

RC-Taitolennokkiluokka F3A SPORT. Säännöt ja liikekuvaukset alkaen 2008 RC-Taitolennokkiluokka F3A SPORT Säännöt ja liikekuvaukset alkaen 2008 F3A Team Finland ry www.f3a.fi F3A Team Finland ry. Säännöt, F3A Sport 2008 2(10) F3A Sport ohjelma F3A Sport on tarkoitettu taitolennätyksen

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 5 Paraabeli Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 13..017 ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Jos a > 0, paraabeli aukeaa oikealle. Jos a < 0, paraabeli aukeaa vasemmalle. Jos a = 0, paraabeli

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 muutos 1 6.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET Tämä

Lisätiedot

VAATIMUKSET ULTRAKEVYIDEN- JA HARRASTERAKENTEISTEN LENTOKONEIDEN KELLUKKE ASENNUKSELLE 1. Kellukeasennus

VAATIMUKSET ULTRAKEVYIDEN- JA HARRASTERAKENTEISTEN LENTOKONEIDEN KELLUKKE ASENNUKSELLE 1. Kellukeasennus Kellukeasennus ultrakeveissä ja harrasterakenteisissa lentokoneissa VAATIMUKSET ULTRAKEVYIDEN- JA HARRASTERAKENTEISTEN LENTOKONEIDEN KELLUKKE ASENNUKSELLE 1. Kellukeasennus Tässä ohjeessa käsitellään tavanomaista

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010

Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010 Tutkintaselostus D7/2010L Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010 OH-NTL AS 202/18A4 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Tuulennopeuksien jakauma

Tuulennopeuksien jakauma Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Onnettomuustutkintakeskukselle ja poliisille.

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENTOTOIMINTA 070 LENTOTOIMINTA 070 1 Mille instanssille/instansseille Suomessa tapahtunut lento-onnettomuus tulee viipymättä ilmoittaa? Onnettomuuskoneen vakituiselle kotikentälle. Lähimmälle lennonjohtoyksilölle. Lähimmälle

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010

Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 Tutkintaselostus D4/2010L Purjelento-onnettomuus Nummelassa 4.6.2010 OH-726 LS-6b Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen

Lisätiedot

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön Markku Hentinen MP:n kilpakoulu 25.1.2016 Fysiikan yo-tehtävä 2014 Purjehduskilpailun perustekijät Olosuhteet: tuulen ja aallokon optimaalinen

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1. SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen

Lisätiedot

Purjelentokoneiden punnitus

Purjelentokoneiden punnitus Purjelentokoneiden punnitus 18-19. 3. 1995 Markku Hiedanpää 1 Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so koelennoilla tositettujen) massa- ja massakeskiörajoitusten

Lisätiedot

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet.

KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai :00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet, K2017 Tentti, perjantai 26.5.2017 8:00-12:00 Lue tehtävät huolellisesti. Selitä tehtävissä eri vaiheet. Pelkät kaavat ja ratkaisu eivät riitä täysiin pisteisiin.

Lisätiedot

5 Lennätysyrityksen määritelmä Kun kilpailuun osallistuva lennättäjä saa lennätysluvan, on kysymyksessä on lennätysyritys.

5 Lennätysyrityksen määritelmä Kun kilpailuun osallistuva lennättäjä saa lennätysluvan, on kysymyksessä on lennätysyritys. LUOKKA F3P - MOOTTOROIDUT SISÄTAITOLENNOKIT F3P-luokan sisätaitolennätyksessä pätevät Sporting Coden sektion 4c - osan 5 -kappaleessa 5.1 mainitut tekniset säännökset radio-ohjattaville taitolennokeille

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

6. helmikuuta 2014. Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. Joulupukin fysiikka. Juho Arjoranta

6. helmikuuta 2014. Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. Joulupukin fysiikka. Juho Arjoranta Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 6. helmikuuta 2014 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 6 Maapallolla on tällä hetkellä noin 7,2 milrdia ihmistä Maapallolla on tällä hetkellä noin 7,2 milrdia

Lisätiedot

LENTOKONEEN MASSA JA MASSAKESKIÖ määritelmät

LENTOKONEEN MASSA JA MASSAKESKIÖ määritelmät 1 LENTOKONEEN KÄYTTÖ JA HOITO LENTOKONEEN MASSA JA MASSAKESKIÖ määritelmät 1 Tyhjä massa = - koneen perusrakenne ja määräysten mukaiset minimivarusteet - pois lukien polttoaineet, öljyt ym. nesteet. 2

Lisätiedot

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0 Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja funktioita

2 Yhtälöitä ja funktioita Yhtälöitä ja funktioita.1 Ensimmäisen asteen yhtälö 50. Sijoitetaan yhtälöön 7 ja tutkitaan, onko yhtälö tosi. a) x 18 3 x 7 7 18 3 7 14 18 3 7 4 4 Yhtälö on tosi, joten luku 7 on yhtälön ratkaisu. b)

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo... 1. 1. Tervetuloa varjoliitoharrastuksen pariin... 2. 2. Perustietoa oppilaalle... 2. 3. Varjoliidin... 6. 4. Aerodynamiikkaa...

Sisällysluettelo... 1. 1. Tervetuloa varjoliitoharrastuksen pariin... 2. 2. Perustietoa oppilaalle... 2. 3. Varjoliidin... 6. 4. Aerodynamiikkaa... Varjoliito-opas Tämä opas on Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) Siipiseurojen varjoliidon peruskoulutukseen tarkoitettu oppimateriaali. Suomen Ilmailuliiton Liidintoimikunta on hyväksynyt tämän oppaan 12.12.2014.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Moottorilasku, äärimmäinen

Moottorilasku, äärimmäinen Moottorilasku, äärimmäinen MuutosHistoria: HSL-002/17, 22.8.2017, ensijulkaisu Käyttölisenssi Tämä vaatimus on julkaistu Creative Commons lisenssillä (CC BY-NC-ND 4.0). Saat käyttää niitä vapaasti omassa

Lisätiedot

1 Oikean painoisen kuulan valinta

1 Oikean painoisen kuulan valinta Oikean painoisen kuulan valinta Oheisessa kuvaajassa on optimoitu kuulan painoa niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti perillä tietyltä etäisyydeltä ammuttuna airsoft-aseella. Tulos on riippumaton

Lisätiedot