LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev LENNONTEORIA 080

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.3 10.6.2016 LENNONTEORIA 080"

Transkriptio

1 LENNONTEORIA 080 1

2 1 Tiheys: Kasvaa korkeuden kasvaessa. Pienenee korkeuden kasvaessa. Pienenee lämpötilan pienentyessä. Lämpötilalla ei ole vaikutusta. 2 Paine, joka vaikuttaa kappaleen joka pinnalle yhtä voimakkaasti, on? Staattinen paine. Dynaaminen paine. Totaalipaine. On suurempi korkealla kuin merenpinnalla. 3 Vesihöyry ilmakehässä: Kasvattaa moottoritehoja. Kasvattaa siiven tuottamaa nostovoimaa. Pienentää ilmantiheyttä. Suurentaa ilmantiheyttä. 4 Mikä seuraavista on oikein? Korkeuden kasvaessa kasvava lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. Korkeuden kasvaessa pienentyvä paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa kasvava paine aiheuttaa tiheyden laskun. Korkeuden kasvaessa laskeva lämpötila aiheuttaa tiheyden kasvun. 5 Oletetaan että ilmanpaine merenpinnalla on ISA, mutta lämpötila on 10 C korkeampi, ilmantiheys on tällöin: Ei vaikutusta. Pienempi kuin ISA. Suurempi kuin ISA. ISA. 6 Ilmanpaine: Mitataan Pascaleina per neliö tuuma. Vaikuttaa vain alaspäin. Kasvaa korkeuden kasvaessa. Vaikuttaa kaikkiin suuntiin tasaisesti. 2

3 7 Suorassa vaakalennossa lentokoneeseen vaikuttavat voimat ovat: Työntövoima, vastus, paino ja nostovoima. Työntövoima, nostovoima, vastus. Työntövoima, nostovoima, paino. Nostovoima, vastus, paino. 8 Mikä on voiman yksikkö? Newton. Joule. Newtonmetri. Massa-kilogramma. 9 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Puolet tiheydestä x mittarinopeus potenssiin kaksi. Puolet tiheydestä x nopeus potenssiin kaksi. Tiheys x nopeus potenssiin kaksi. Puolet nopeudesta x tiheys potenssiin kaksi. 10 Suhteellinen virtaus on ja lentokoneen liikkeeseen nähden. Kohtisuora / vastasuuntainen Samansuuntainen / vastasuuntainen Kohtisuora / vastasuuntainen Rinnakkainen / samansuuntainen 11 Dynaamisen paineen symboli on: P Q. R. D. 12 Millainen ilmavirtaus on siiven yläpinnalla verrattuna siiven alapinnalla olevaan ilmavirtaukseen, suorassa vaakalennossa? Sama nopeus. Suurempi nopeus. Pienempi nopeus. Suurempi paine. 3

4 13 Mikä vastauksista täydentää seuraavan lauseen: Kasvava nopeus kasvattaa myös nostovoimaa, koska: Kasvanut nopeus aiheuttaa staattisen paineen laskun siiven yläpinnalla, joka aiheuttaa suuremman paine-eron ala- ja yläpinnan välillä. Kasvanut nopeus pienentää vastusta. Suhteellisen virtauksen kasvanut nopeus voittaa kasvaneen vastuksen. Nostovoima on suoraan verrannollinen nopeuteen. 14 Mikä seuraavista väittämistä on oikein koskien lentokoneeseen vaikuttavia voimia: Nostovoima vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen nähden ja on aina suurempi kuin paino. Siipien kehittämä nostovoima vaikuttaa aina vastakkaiseen suuntaan kuin koneen massa. Työntövoima vaikuttaa samansuuntaisesti vastuksen kanssa ja on aina suurempi kuin vastus. Paino vaikuttaa aina suoraan alas kohti maan keskipistettä. 15 Millainen on vapaan ilmavirtauksen paine verrattuna siiven alapinnan virtaukseen suorassa vaakalennossa? Sama. Suurempi. Pienempi. Sama paine, mutta suurempi nopeus. 16 Jos ilmavirtauksen halkileikkauksen pinta-alaa pienennetään mekaanisesti: Massavirtaus säilyy samansuuruisena mutta virtausnopeus kasvaa. Massavirtaus pysyy samana mutta staattinen paine kasvaa. Virtauksen nopeus kasvaa mutta virtauksen kineettinen energia kasvaa. Virtausnopeus säilyy samana mutta massavirtaus kasvaa. 17 Dynaaminen paine on: Paineen muutos, joka aiheutuu lämmönnoususta, kun ilmavirta pysäytetään. Kokonaispaine kohdassa, jossa ilmavirran nopeus on nolla. Paine, joka johtuu yläpuolella olevan ilmamassan painosta. Se osuus kokonaispaineesta, jolla staattinen paine nousee pisteessä, jossa sen ilmavirtauksen nopeus laskee nollaan. 4

5 18 Mikä tai mitkä seuraavista väittämistä on oikein? 1. Ilmalla on massaa 2. Ilmaa ei voi tiivistää 3. Ilma voi muuttaa virtaustaan tai muotoaan, jos siihen kohdistuu pienikin paineero 4. Ilman viskositeetti on erittäin suuri 5. Liikkuvalla ilmalla on kineettistä energiaa 1 ja 4. 1, 3 ja 5. 1, 2, 3 ja 5. 2, 3 ja Minkä pisteen ympäri lentokone kääntyy? Sivuperäsimen. Laskutelineen. Massakeskiön. Siipien. 20 Dynaaminen paine on yhtä suuri kuin: Kokonaispaine + staattinen paine. Staattinen paine - kokonaispaine. Kokonaispaine - staattinen paine. Kokonaispaine / staattinen paine. 21 Mitä tapahtuu jos ilmamassan nopeutta kasvatetaan? Staattinen paine pysyy samana, kineettinen energia kasvaa. Kineettinen energia kasvaa, dynaaminen paine kasvaa, staattinen paine pienenee. Dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. Massavirtaus pysyy yhtä suurena, dynaaminen paine pienenee, staattinen paine kasvaa. 22 Rajakerroksessa on: Turbulenttista virtausta. Laminaarinen ja turbulenttinen virtausalue. Turbulenttista virtausta vain matalilla nopeuksilla. Laminaarista virtausta. 5

6 23 Millainen tulee koneeseen lennon aikana vaikuttavien voimien summan olla, jotta kone pysyy kiihtymättömässä vaakalennossa? Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin massan. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima+ vastus. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin massan ja työntövoiman on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. Nostovoiman on oltava yhtä suuri kuin työntövoima ja massan on oltava yhtä suuri kuin vastuksen. 24 Tasainen ilmavirtaus, jossa jokainen ilmamolekyyli seuraa edellistä, on: Laminaarista virtausta. Vapaata virtausta. Turbulenttista virtausta. Tuulta. 25 Kun alisooninen virtaus kulkee venturiputken läpi, massavirtaus, nopeus ja staattinen paine: Pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee/ pienenee ja sitten kasvaa. Pienenee ja sitten kasvaa/ kasvaa ja sitten pienenee / kasvaa ja sitten pienenee. Pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee/ kasvaa ja sitten pienenee. Pienenee ja sitten kasvaa/ pysyy samana/ kasvaa ja sitten pienenee. 26 Liikkuvalla ilmamassalla on kineettistä energiaa. Kappaleeseen, joka laitetaan sellaiseen ilmavirtaukseen, kohdistuu? Dynaaminen paine miinus staattinen paine. Staattista painetta. Staattista painetta ja dynaamista painetta. Dynaamista painetta. 27 Dynaaminen paine voidaan ilmaista kaavalla? Q = 1/2pV². Q = 1/3pV². Q = 2pV. Q = pv. 28 Ilmanopeuden kasvaessa dynaaminen paine: Kasvaa. Riippuu koneen painosta. Pienenee. Ei muutu. 6

7 29 Mikäli ilmanopeutta pienennetään, mitä lentäjän on tehtävä, jotta korkeus säilyisi? Pienentää kohtauskulmaa pienentääkseen vastusta. Avata ilmajarrut kasvattaakseen vastusta. Pienentää työntövoimaa. Kasvattaa kohtauskulmaa säilyttääkseen tarvittavan nostovoiman. 30 Sitä osuutta kokonaisvastuksesta, joka johtuu nostovoiman syntymisestä, kutsutaan: Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoiduksi vastukseksi, joka on riippuvainen nostovoimakertoimesta ja ilmanopeudesta. Loisvastukseksi, joka on riippuvainen ilmanopeudesta. Indusoitua vastusta, joka on riippumaton ilmanopeudesta. 31 Kun lentokoneen ilmanopeutta kasvatetaan 50 solmusta 100 solmuun, mitä tapahtuu loisvastukselle? Se on yksi neljäsosa. Se on kuusi kertaa suurempi. Se on neljä kertaa suurempi. Se on kaksi kertaa suurempi. 32 Kuvitteellinen viiva, joka kulkee siiven johtoreunasta siiven jättöreunaan, on nimeltään: Jänne. Keskijänne. Maksimipaksuus. Siiven paksuus. 33 Epäsymmetrinen siipi alkaa tuottaa nostovoimaa jo noin kohtauskulmalla Neljästä kuuteen astetta Nostovoima vaikuttaa suorassa kulmassa ja vastus vaikuttaa samansuuntaisesti: Kantopinnan yläpinnan suhteen. Jänneviivan suhteen. Lentoradan suhteen. Pituusakselin suhteen. 7

8 35 Kun ilmanopeus kasvaa, indusoitu vastus, loisvastus ja kokonaisvastus. Pienenee/ kasvaa/ Pienenee ja sitten kasvaa Kasvaa/ pienenee kasvaa ja sitten pienenee Kasvaa/ kasvaa / kasvaa Pienenee/ Pienenee/ Pienenee 36 Mitä tapahtuu, jos suorassa vaakalennossa ilmanopeus pienenee alle maksimi liitoluvun antavan nopeuden? Kokonaisvastus pienenee pienentyneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus pienenee pienentyneen loisvastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa, kasvaneen indusoidun vastuksen vuoksi. Kokonaisvastus kasvaa kasvaneen loisvastuksen vuoksi. 37 Kohtauskulma on: Jänneviivan ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja koneen pituusakselin välinen kulma. Keskijänteen ja vapaan virtauksen välinen kulma. Jänneviivan ja vaakatason välinen kulma. 38 Nostovoimakertoimen suurin arvo syntyy silloin, kun siiven kohtauskulma on noin: 0 astetta. 16 astetta. -4 astetta. Neljästä kuuteen astetta. 39 Mitä tapahtuu, mikäli kohtauskulma on vakio ja ilmanopeus pienenee? Vastus kasvaa ja nostovoima pienenee. Molemmat voivat kasvaa tai pienentyä riippuen nopeudesta. Nostovoima kasvaa ja vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pienenevät. 40 Mikäli kohtauskulma ja muut seikat pysyvät vakiona, mitä tapahtuu nostovoimalle, kun nopeus tuplataan? Se pienenee neljännekseen. Se ei muutu. Se nelinkertaistuu. Se tuplaantuu. 8

9 41 Nostovoiman määritelmä on: Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven jänteeseen. Aerodynaaminen voima, joka johtuu siiven ylä- ja alapinnan paine-eroista. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa kohtisuoraan siiven yläpintaan. Aerodynaaminen voima, joka vaikuttaa suorassa kulmassa suhteelliseen virtaukseen. 42 Siiven tuottama nostovoima on suoraan verrannollinen: Dynaamiseen paineeseen - staattiseen paineeseen. Suhteellisen ilmavirtauksen nopeuden neliöjuureen. Ilmanlämpöön. Ilmantiheyteen. 43 Suurin nostovoimakertoimen arvo saavutetaan: Sakkauskohtauskulmalla. Negatiivisella kohtauskulmalla. Silloin, kun nostovoima on yhtä iso vastus. Jyrkkien kaartojen aikana. 44 Mikäli indikoitu ilmanopeus pysyy vakiona, mitä vaikutusta ilmantiheyden kasvulla on lentokoneeseesi? Nostovoima ja vastus kasvavat. Nostovoima kasvaa mutta vastus pienenee. Nostovoima ja vastus pysyvät samana. Nostovoima ja vastus pienenevät. 45 Laskusiivekkeet tulisi valita kokonaan alas: Kovaan vastatuuleen laskeutuessa. Kun aloittaa loppulähestymisen. Kun laskeutumispäätös on tehty. Ylösvedossa. 46 Mikäli siiven tyvi on korkeammalla kuin kärki, siivessä sanotaan olevan: Aerodynaamista kiertoa. Anhedraalia. Trapetsisuutta. Nuolikulmaa. 9

10 47 Mitä tapahtuu, kun massakeskiö on lähellä eturajaansa? Tarvittavat ohjainvoimat ovat suuret ja lentokone on hyvin vakaa lentää. Tarvittavat ohjainvoimat eivät muutu. Pitkittäisstabiliteetti heikkenee. Tarvittavat ohjainvoimat ovat hyvin pienet. 48 Lentokone, joka on luonnostaan stabiili: Ei voi joutua syöksykierteeseen. On vaikea ajaa sakkaukseen. Palaa luonnostaan takaisin alkuperäiselle lentoradalle. Vaatii vain pieniä ohjainvoimia. 49 Lentokonetta, joka kohtaa häiriön lentoradassaan ja jää sen jälkeen heilahtelemaan kasvavalla amplitudilla, kutsutaan: Sekä staattisesti sekä dynaamisesti epävakaa. Staattisesti epävakaa, mutta dynaamisesti vakaa. Sekä staattisesti sekä dynaamisesti vakaa. Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamisesti epävakaaksi. 50 Mikäli siiven aerodynaaminen keskiö on massakeskiön edessä: Koneeseen syntyy sivuluisua, massakeskiö pyrkii kääntämään koneen nokkaa sivuluisuun päin vakauttaen koneen lentorataa. Nostovoimassa tapahtuva muutos pyrkii aiheuttamaan nokkaylös momenttia, joka pienentämään muutosta. Nostovoimassa tapahtuva muutos ei aiheuta nokka ylös tai alas momenttia. Nostovoiman lisääntyminen aiheuttaa siipeen momentin, joka pyrkii lisäämään kohtauskulmaa entisestään. 51 Kone on suunniteltu niin, että massakeskiö on nostovoimakeskiön edessä ja kone on pituusvakaa. Mikäli koneen lentorataan tulee esim. turbulenssin vuoksi häiriö, joka kääntää koneen nokkaa alas: Kone jää lentämään nokka-alas asentoon. Korkeusvakaimesta ei synny tasapainottavaa voimaa, koska kone on jo tasapainossa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän alaspäin vaikuttavaa voimaa. Koneen korkeusvakaimessa syntyy enemmän ylöspäin vaikuttavaa voimaa. 10

11 52 Siiven V-kulma aiheuttaa stabiloivan kallistusmomentin aiheuttamalla nostovoimaa: Nousevassa siivessä, kun kone kallistuu. Alemmassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. Alempaan siipeen aina, kun kone on kallistunut. Nousevassa siivessä, kun kone on sivuluisussa. 53 kun koneen lentorata häiriintyy, esim. turbulenssin vuoksi, sen sanotaan olevan stabiili, mikäli: Jatkaa häiriön kasvattamista, kunnes ohjaaja pysäyttää sen ohjaimillaan. Säilyttää uuden lentoratansa. Se palaa entiselle lentoradalleen ilman ohjaajan toimenpiteitä. Jatkaa häiriön kasvattamista. 54 Mitä voi tapahtua, jos kone kuormataan niin, että painopiste on sallitun rajan takana? Ohjainvoimat kasvavat liiallisiksi. Korkeusperäsin aiheuttaa liian suuren nostovoiman ja koneen nokka tippuu. Pituusvakavuuden heikkeneminen ja mahdollinen hallinnan menettäminen pienillä nopeuksilla. Koneen maksimi kuormituskerroin ylitetään kaarroissa. 55 Mikä seuraavista väittämistä on totta koskien lentoonlähtöä lentokoneen valmistajan suosittelemalla laskusiivekeasetuksella? Tällöin lentoonlähtömatka on lyhyempi verrattuna lentoonlähtöön ilman laskusiivekkeitä. Helpompi nousta reunaesteiden yli. Tällöin lentoonlähtömatka on pidempi verrattuna laipattomaan lentoonlähtöön. Suurempi nousukulma. 56 Mitä tapahtuu sakkausnopeudelle, jos laskusiivekkeitä otetaan alas? Sakkausnopeus kasvaa. Pysyy samana. Sakkausnopeus kasvaa ja sakkaus tapahtuu suuremmalla kohtauskulmalla. Sakkausnopeus laskee. 57 Lentokone on stabiliteetiltaan neutraali ja sen lentotilaan tulee häiriö, miten lentokone jatkaa lentoaan? Kasvattaa häiriöitä, ellei lentäjä korjaa lentorataa. Säilyttää uuden asennon. Palaa alkuperäiselle lentoradalle välittömästi. Heilahtelee hieman, mutta palaa alkuperäiselle lentoradalleen. 11

12 58 Mikäli koneen massakeskiö on sallittujen rajojen sisällä lentoonlähdössä: Massakeskiö ei siirry lennon aikana. Tulee varmistaa myös, että se on rajojen sisällä koneen laskeutuessa. Miehistö pystyy siirtämään massakeskiötä lennon aikana ja siirtämään sen kohdalleen laskua varten. Se on varmasti rajojen sisällä myös laskeutuessa. 59 Edessä oleva massakeskiö aiheuttaa: Heikentynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Kevyempiä ohjainvoimia. Pienentynyttä pitkittäisstabiliteettia. Lyhyempää lentoonlähtö matkaa. 60 Pituusvakavuutta synnyttää: Korkeusvakaaja V-kulma. Evä. Siivekkeet. 61 Takana oleva massakeskiö aiheuttaa? Ohjaimien muuttumista jäykemmiksi. Lisääntynyttä korkeusperäsimen tehokkuutta loppuvedon aikana. Pidentynyttä lentoonlähtömatkaa. Lisääntynyttä pitkittäisstabiliteettia. 62 Mikäli koneen lentorataan tulee häiriö, sen tendenssiä palata alkuperäiseen lentotilaan kutsutaan: Stabiliteetiksi. Ohjattavuudeksi. Liikehtimiskyvyksi. Instabiliteetiksi. 63 Koneen stabiliteettia pystyakselin suhteen lisää: V-kulmaa lisäämällä. Nuolikulman pienentäminen. Pituus V-kulma. Jos vakauttavaa sivupinta-alaa lisätään massakeskiön takana. 12

13 64 Pisin liitomatka, jonka lentokone saavuttaa sileänä jalan korkeudesta liitosuhteella 8:1 on noin 8 merimailia. Jos laskusiivekkeitä avataan: Pisin saavutettava liitomatka kasvaa. Liitosuhde ei muutu, mutta se saavutetaan pienemmällä ilmanopeudella. Pisin saavutettava liitomatka ei muutu. Pisin saavutettava liitomatka lyhenee. 65 Lentäjä avaa laskusiivekkeitä ja pitää ilmanopeuden samalla muuttumattomana. Säilyttääkseen vaakalennon kohtauskulmaa on: Pienennettävä. Pidettävä muuttumattomana, mutta samalla on lisättävä tehoa. Kasvatettava. Pidettävä muuttumattomana, jolloin tehoa ei tarvitse muuttaa. 66 Lentokoneen siipiin suunnitellaan positiivinen V -kulma, jotta: Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan pituuskallistusvakavuutta, poikittaisakselin ympäri. Parannetaan suuntavakavuutta pystyakselin ympäri. Parannetaan poikittaiskallistusvakavuutta pituusakselin ympäri. 67 Tuulenpuuska heilauttaa lentokonetta. Stabiliteetti on neutraali, mikäli lentokone ilman ohjaajan vaikutusta: Säilyttää uuden lentoradan. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ylimääräisten heilahdusten jälkeen. Jatkaa ajautumista poispäin alkuperäiseltä lentoradalta ja alkuperäisestä lentoasennosta. Palautuu alkuperäiseen asentoonsa ja suuntaansa ilman ylimääräisiä heilahduksia. 68 Laskusiivekettä avattaessa siiven sakkauskohtauskulma: Pysyy samana, mutta CL MAX kasvaa. Pienenee, mutta CL MAX ei muutu. Pienenee, mutta CL MAX kasvaa. Kasvaa ja CL MAX kasvaa. 69 Ylätaso ilman V -kulmaa verrattuna alatasoon ilman V -kulmaa: Aiheuttaa saman pituuskallistusvakavuuden, kuin mikä tahansa siiven sijainti, koska V- kulma parantaa pituusvakavuutta. Antaa suuremman pituuskallistusvakavuuden. Antaa suuremman poikittaiskallistusvakavuuden. Antaa vähemmän poikittaiskallistusvakavuutta. 13

14 70 Mikäli puuska heilauttaa lentokoneen pois alkuperäiseltä lentoradaltaan, mutta lentokone palautuu siihen itsestään ilman ohjaajan toimenpiteitä, sen sanotaan olevan: Positiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Neutraalin dynaamisen stabiliteetin omaava. Negatiivisen dynaamisen stabiliteetin omaava. Epästabiili. 71 Nostovoimaa kasvattavat laitteet siiven johtoreunassa, kuten solakot, suunniteltiin mahdollistamaan lento suuremmilla kohtauskulmilla, siten että: Muutetaan siipiprofiilin muotoa ja siten vaikutetaan siiven nostovoiman ominaisuuksiin. Se tuo lisäenergiaa siiven yläpinnalla olevaan virtaukseen ja siirtää virtauksen irtoamista suuremmalle kohtauskulmalle. Pienennetään nostovoimaa ja siten vaikutetaan indisoituun vastukseen. Lisää nostovoimaa tuottavaa pinta-alaa ja siten lisää nostovoimaa. 72 Pinta, josta lentokoneen suuntavakavuus riippuu, on nimeltään: Sivuvakaaja. Sivuperäsimen trimmilaippa. Sivuperäsin. Korkeusvakaaja ja -peräsin. 73 Laskeuduttaessa ilman laskusiivekettä, istumisnopeutta: On pienennettävä. Ei muuteta. Ei muuteta, mutta lentorata pidetään jyrkempänä. On kasvatettava. 74 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla voidaan lentää laskusiiveke avattuna, käytetään lyhennettä: VNO. VFE. VNE. VYSE. 75 Suuntaliike (viippaus) on lentokoneen liikettä akselin suhteen: Poikittais- Pituus- Vaaka- Pysty- 14

15 76 Poikittaisakseliksi kutsutaan linjaa, joka: Kulkee siivenkärkien kautta. Kulkee painekeskiön kautta, kohtisuorassa ilmavirtaan nähden. On samansuuntainen linjan kanssa, joka kulkee painopisteen ja siipien kärkien kautta. Kulkee neljäsosa jänteen kautta siiven tyvessä ja on kohtisuorassa pituusakseliin nähden. 77 Laskusiivekkeen avaaminen lähestymisen aikana: Loiventaa liukukulmaa ilman, että tehoa on lisättävä. Jyrkentää liukukulmaa ilman, että ilmanopeus kasvaa. Eliminoi maavaikutuksen synnyttämää pintakantoa. Mahdollistaa lähestymiset suuremmalla indikoidulla ilmanopeudella. 78 Siivekkeitä poikkeutetaan ja ne palautetaan neutraaliin asentoon, kun lentokone on hieman kallistunut. Jos lentokone oikaisee kallistuksen itsestään ilman ohjainliikkeitä, sitä sanotaan: Staattisesti vakaaksi, mutta dynaamiselta vakavuudeltaan neutraaliksi. Staattisesti vakaaksi. Staattisesti ja dynaamisesti vakaaksi. Neutraalisti vakaaksi. 79 Ohjainvoimia kasvattavan levyn (Anti-Balance Tab) tehtävänä on: Trimmata, eli poistaa ohjainvoimat lentokoneesta. Varmistaa, että tarvittava ohjainvoima kasvaa ohjainpinnan poikkeutuksen kasvaessa. Pienentää ohjanvoimia kaikilla nopeuksilla. Pienentää tarvittavaa ohjainvoimaa vain suurilla nopeuksilla. 80 Ilmiönä aeromekaanista värähtelyä eli flutteria voidaan kuvailla: Nopea värähtelyliike, joka syntyy moottorin aiheuttamasta värinästä. Kaartosiivekkeiden käänteinen vaikutus, joka aiheutuu siiven huonosta kiertojäykkyydestä. Nopea värähtelyliike, joka sisältää vain ohjainpintojen liikettä, ja joka johtuu tiivistysaallon syntymisestä ohjanpinnan ympärille. Lentokoneen osan tai osien värähtelyä suhteessa muuhun rakenteeseen. 81 Kaartosiivekkeiden aerodynaaminen kevitys voidaan tehdä: Asettamalla ylöspäin liikkuvan kaartosiivekkeen kääntymiskulma suuremmaksi, kuin alaspäin kääntyvän kaartosiivekkeen. Asettamalla paino ohjainpinnan saranalinjan etupuolelle. Asettamalla jousia ohjainjärjestelmään kevittämään liikettä. Asettamalla ohjainpinnan saranalinja ohjainpinnan johtoreunaa taaemmaksi. 15

16 82 Kun ohjainta työnnetään eteenpäin, korkeusperäsimen kevitinlaippa: Kääntyy ylöspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu vain kun trimmipyörää käytetään. Liikkuu alaspäin verrattuna korkeusperäsimen pintaan. Liikkuu neutraaliasentoon. 83 Liikkuvaan ohjainpintaan kiinnitetty yksinkertainen trimmilevy pysyy paikallaan suhteessa: Lentokoneen horisonttitasoon. Ohjainpintaan. Rajakerroksen ilmavirtaukseen. Suhteelliseen ilmavirtaukseen. 84 Mikä ohjainpinta (-pinnat) vaikuttavat lentokoneen normaaliakselin (pystyakselin) ympäri? Laskusiivekkeet. Sivuperäsin. Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsin. 85 Primäärinen ja sekundäärinen vaikutus painamalla ainoastaan vasenta poljinta on: Suuntaliike oikealle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen vasemmalle. Suuntaliike vasemmalle ja kallistuminen oikealle. Suuntaliike oikealle ja kallistuminen oikealle. 86 Poikkeuttamalla kaartosiivekkeitä neutraaliasennosta: Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indusoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Alaspäin kääntyvä kaartosiiveke lisää indisoitua vastusta (nostovoimasta aiheutuvaa vastusta). Indisoitu (nostovoimasta riippuva) vastus pysyy samana. Ylöspäin kääntyvä kaartosiiveke aiheuttaa pienemmän profiilivastuksen, kuin alaspäin kääntyvä kaartosiiveke. Molemmat kasvattavat indusoitua vastusta. 16

17 87 Lentokoneen sivuperäsimeen on asennettu kevityslevy. Oikeanpuoleisen polkimen painaminen aiheuttaa suuntaliikkeen oikealle, jolloin kevityslevy kääntyy: Oikealle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy vasemmalle. Vasemmalle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. Oikealle ja sivuperäsin kääntyy oikealle. 88 Lentokoneella on taipumus lentää oikea siipi alhaalla, kun ohjaimiin ei kosketa. Vasemman kaartosiivekkeen trimmilevyä pitää: Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke pysyy neutraalissa. Liikuttaa alas, jotta vasen kaartosiiveke nousee ylös ja oikea kaartosiiveke liikkuu alas. Liikuttaa ylös, jotta vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea kaartosiiveke alas. Liikutetaan ylös aiheuttaen vasemman siiven liikkeen alas, kaartosiivekkeet pysyy neutraalissa. 89 Kaartosiivekkeet aiheuttavat: Poikittaiskallistuksen pituusakselin ympäri. Poikittaiskallistuksen poikittaisakselin ympäri. Suuntaohjauksen normaaliakselin ympäri (pystyakseli). Pituuskallistuksen poikittaisakselin ympäri. 90 Vaakalentoon trimmatun lentokoneen, jonka painopiste on lähellä sallittua etureunaa ja jonka korkeusperäsin on varustettu tavallisella trimmilevyllä: Pituus stabiliteetti heikentyy. Nokka-alas -vaikutus on heikentynyt. Peräsimen alaspäin vaikuttava voima pienenee. Nokkaylös -vaikutus on heikentynyt. 91 Ohjainpinnat ovat massatasapainotettuja, koska: Sillä siirretään ohjainpintojen aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyminen suuremmalle ilmanopeudelle. Sillä mahdollistetaan samansuuruisilta tuntuvat ohjainvoimat kaikkiin kolmeen ohjaimeen. Sillä autetaan aerodynaamisesti lentäjää liikuttamaan ohjainpintoja. Tarkoituksena on palauttaa ohjainpinnan neutraaliasentoon, kun ohjain vapautetaan. 17

18 92 Jousikevitteisen trimmilevyn tehtävänä on: Kompensoida lämpötilan muutoksista aiheutuvaa vaijereiden kireyden muutosta. Lisätä ohjaintuntumaa ohjainjärjestelmässä. Ylläpitää vakio jännitystä trimmilaippajärjestelmässä. Poistaa lentäjän tarvitsema ohjainvoima ohjaimen liikuttamisen jälkeen. 93 Ohjainpinnalla voi olla massatasapaino siitä syystä, että: Se parantaa ohjaintuntumaa. Se pitää ohjainpinnan vaakatasossa. Sillä autetaan ehkäisemään aeromekaanisen värähtelyn (flutteri) syntyä. Sillä kevennetään ohjainpinnan liikuttamiseen tarvittavia voimia. 94 Ohjainpinta voidaan massatasapainottaa: Asentamalla ohjainvoimia lisäävä levy. Asettamalla painoa saranalinjan etupuolelle. Asettamalla painoa saranalinjan takapuolelle. Asentamalla kevityslevy. 95 Kaartosiivekkeiden kiinteät trimmilevyt: Säädetään maassa testilentojen jälkeen vaakalennon helpottamiseksi. Niitä ei tulisi koskaan säätää. Säädetään maassa testilentojen jälkeen kaartamisen helpottamiseksi. Ovat säädettävissä lennon aikana. 96 Mitkä ohjainpinnat mahdollistavat pituuskallistuksen muuttamisen? Kaartosiivekkeet. Korkeusperäsimet. Sivuperäsimet. Laskusiivekkeet. 97 Trimmilevyn tarkoitus on: Parantaa ohjaintuntumaa suurilla nopeuksilla. Parantaa ohjainten tehokkuutta. Auttaa lentäjää ohjainpintojen liikuttamisessa. Poistaa ohjainvoimat, joita tarvitaan lentokoneen asennon säilyttämiseksi. 18

19 98 Jos ohjaussauvaa liikutetaan eteen ja vasemmalle, niin: Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas, sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös, sekä korkeusperäsin liikkuu ylös. Vasen kaartosiiveke liikkuu ylös ja oikea alas, sekä korkeusperäsin liikkuu alas. Vasen kaartosiiveke liikkuu alas ja oikea ylös, sekä korkeusperäsin liikkuu alas. 99 Jos ohjainta liikutetaan oikealle, vasemman kaartosiivekkeen ohjaimen kevitinlevy: Ei liiku ennen kuin kaartosiivekkeen trimmipyörää on pyöritetty. Liikkuu neutraali asentoon. Liikkuu alas suhteessa kaartosiivekkeeseen. Liikkuu ylös suhteessa kaartosiivekkeeseen. 100 Epäsymmetrisesti kääntyvät (differential) kaartosiivekkeet on suunniteltu kumoamaan: Vastakkaissuuntainen kallistus. Stabiliteetin pituusakselin ympäri. Kaarron vastakkainen suuntaheilahdus. Lentokoneen positiivisen stabiliteetin. 101 Jos kohtauskulmaa on kasvatettu suuremmaksi, kuin sakkauskohtauskulma: Nostovoima ja vastus pienenevät. Nostovoima pienenee ja vastus kasvaa. Nostovoima ja vastus pienenee. Nostovoima kasvaa ja vastus kasvaa. 102 Jos kohtauskulmaa kasvatetaan yli kriittisen kohtauskulman, jonka jälkeen siipi sakkaa: Ellei pituuskallistus ole horisontissa tai sen alapuolella. Ellei ilmanopeus ole suurempi kuin normaali sakkausnopeus. Missä tapauksessa ohjain olisi vedettävä välittömästi taakse. Ilmanopeudesta ja pituuskallistuksesta huolimatta. 103 Lentokoneen siipi sakkaa, kun: Laminaarinen ilmavirtaus muuttuu turbulenttiseksi. Kriittinen kohtauskulma ylitetään. Siihen kohdistuu poikkeuksellisen suuria G-voimia. Indikoitu ilmanopeus on liian pieni. 19

20 104 Jos sakkausnopeus suorassa vaakalennossa on 60 solmua, IAS. Mikä se on 60 asteen kallistuksella suoritetussa vaakakaarrossa? 85 kt. 60 kt. 120 kt. 43 kt. 105 Kun lentokone nousee vakio ilmanopeudella, aerodynaaminen nostovoima on: Pienempi kuin lentokoneen paino. Yhtä suuri kuin lentokoneen paino. Suurempi kuin lentokoneen paino. Tasapainotettu vain lentokoneen painoon. 106 Tyypillinen lentokoneen siiven sakkauskohtauskulma on: Lentokoneen jyrkimmän nousukulman määrittelee: Moottorin työntövoiman ylijäämä. Nopeusylijäämä. Tuulen nopeus. Lentokoneen paino. 108 Kohtauskulma, jolla lentokone sakkaa: On vakio ja painosta riippumaton. On pienempi, kun lennetään myötätuuleen, kuin lennettäessä vastatuuleen. On riippuvainen nopeudesta ja tiheyskorkeudesta. On riippuvainen ilmanvirtauksen nopeudesta siiven ympärillä. 109 Kun lentokone on syöksykierteessä, syöksykierteen suunta voidaan luotettavimmin päätellä: Suuntahyrrästä. Luisumittarista. Keinohorisontista. Kaartomittarin neulasta (viisarista). 20

21 110 Siiven kierron tarkoituksena on: Parantaa laskusiivekkeiden tehoa. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven kärjessä. Aiheuttaa sakkaus ensin siiven tyvessä. Pienentää kaartosiivekkeiden tehokkuutta. 111 Suurin sallittu nopeus laskusiivekkeet ulkona (VFE) on yleensä pienempi, kuin matkalentonopeus koska: Laskusiivekkeet on tarkoitettu käytettäväsi, vain kun valmistaudutaan laskeutumaan. Suuremmat nopeudet kuin VFE ylikuormittavat laskusiivekkeitä ja siiven rakenteita. Vastusta on kertynyt liian paljon. Laskusiivekkeet sakkaavat, jos ne otetaan ulos liian suurella nopeudella. 112 Lentokäsikirjan mukainen sakkausnopeus on 80 solmua. 45 asteen kallistuksella vaakakaarrossa sakkausnopeus on: 86 solmua. 95 solmua. 113 solmua. 33 solmua. 113 Sakkauksessa painekeskiö (CP) liikkuu taaksepäin ja aiheuttaa nokan ja pienentynyt nostovoima aiheuttaa lentokoneen. Suunnan muutoksen (nokan heilahduksen) / nopeuden pienenemisen. Nousun / vajoamisen Putoamisen / korkeuden menetyksen Putoamisen / nopeuden pienenemisen 114 VNE on: Suurin ilmanopeus, jota ei saa ylittää syöksyä lukuun ottamatta. Suurin nopeus, jolla laskusiivekkeet voi vielä avata. Suurin ilmanopeus, jolla voidaan liikehtiä joutumatta sakkaukseen. Suurin ilmanopeus, jolla lentokonetta saa lentää. 115 Vakiintuneessa nousussa vakionopeudella, työntövoima on: Suurempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin aerodynaaminen vastus. Pienempi kuin aerodynaaminen vastus. Yhtä suuri kuin painon lentoradan suuntainen komponentti. 21

22 116 Mikä merkitys on VNO nopeudella? Se on normaalioperoinnin nopeusalueen maksiminopeus. Sen nopeuden yläpuolella syntyy rakenteellisia vaurioita lentokoneen rakenteisiin. On nopeus, jota ei saa koskaan ylittää. Se on maksiminopeus, joka mahdollistaa ohjainten äkillisen täyden poikkeutuksen ja kone sakkaa ennen kuin sallittu positiivinen kuormituskerroin ylittyy. 117 Oletetaan, että lentokoneen massa on vakio, jolloin sakkausnopeus on riippuvainen: Kuormituskertoimen neliöjuuresta. Painon neliöjuuresta. Indikoidusta ilmanopeudesta. Käänteisesti kuormituskertoimesta. 118 Nousukulma on riippuvainen: Painon ylittävästä nostovoima ylijäämästä. Painon ylittävästä työntövoimaylijäämästä. Vastuksen ylittävästä työntövoimasta. Siiven kohtauskulmasta. 119 Jos lentokone lentää suunniteltua liikehtimisnopeutta VA: Niin ilmanopeutta on heti vähennettävä kohdattaessa turbulenssia. Ainoa mahdollisuus aikaan saada sallittua suurempi kuormitus, on lisätä äkillisesti siiven kohtauskulmaa, esimerkiksi käyttämällä paljon voimaa ohjaussauvasta vetämiseen syöksystä oikaistaessa. Niin maksimi kuormitusta ei ole mahdollista ylittää. On mahdollista aikaan saada sallittua suurempi kuormitus suurien kuormitusmonikertojen liikkeissä. 120 Jos lentokoneen massaa kasvatetaan painopisteen sijaintia muuttamatta, sakkauskohtauskulma: Ei muutu. Kasvaa. Pienenee. Pysyy samana. Painopisteen asema ei vaikuta sakkausnopeuteen. 121 Millä kohtauskulmalla sakkauksen voi olettaa normaalisti alkavan? suuremmalla kuin

23 122 Paras liitosuhteen kohtauskulma siivelle on merkitty polaari kuvaajaan numerolla (katso PPL(A) ): Please pay attention to annex Kriittinen kohtauskulma on merkitty siiven polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) ): Please pay attention to annex Minimivastuksen kohtauskulma on merkitty polaarikuvaajaan numerolla (katso PPL(A) ): Please pay attention to annex Millä siipimuodolla on suurin indusoitu vastus? Trapetsisella. Elliptisellä. Kaksoistrapetsisella. Suorakulmaisella. 126 Jos ilmavirtauksen nopeus kaksinkertaistuu, niin vastuskerroin: Kaksinkertaistuu. Kuusinkertaistuu. Pysyy samana. Nelinkertaistuu. 23

24 127 Kuinka monta prosenttia sakkausnopeus suunnilleen kasvaa, jos siipikuormitus kasvaa 15%? 15%. 0%. 20%. 7%. 128 Kuinka paljon suunnilleen kasvaa miniminopeus (sakkausnopeus), jos massa lisääntyy 20%? 10%. 20%. 0%. 120%. 129 Jos lentokoneen massa on 3000 naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma vaakalennossa on 20 astetta? (katso PPL(A) ) Please pay attention to annex lbs lbs lbs lbs. 130 Jos lentokoneen massa on naulaa, niin kuinka paljon rakenteiden pitää kantaa kuormaa, jos kallistuskulma on 50 astetta? (katso PPL(A) ) Please pay attention to annex lbs lbs lbs lbs. 131 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma vaakalennossa, jos lentokoneen maksimikuormituskerroin on 2.5G? (katso PPL(A) ) Please pay attention to annex

25 132 Mikä on suurin sallittu kallistuskulma, jos rajoittava kuormitusmonikerta on +3,8 G? (Katso liite PPL(A) ) Please pay attention to annex Mikä on kuormitusmonikerta vaakakaarrossa 60 kallistuksella? (kts. PPL(A) ) Please pay attention to annex G. 2.0 G. 1 G. 1.5 G. 134 Suurimmasta ilmanopeudesta, jolla lentäjä voi hetkellisesti vetää ohjaussauvan täysin taakse vaurioittamatta lentokoneen rakenteita, käytetään lyhennettä: VA. VS. VB. VFE. 25

26 Annexes 1

27 Annexes 2

AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun:

AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT. Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun: 1 AERODYNAMIIKKA - PERUSKÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Aerodynamiikassa tarkastellaan niitä voimia, jotka syntyvät tai muuttuvat kun: a) liikkeessä oleva ilma kohtaa paikallaan olevan kiinteän kappaleen b) kiinteä

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento ref aihe huom 1 trimmi edessä, nopeus Vs, hallintavoima 1.1 trimmi edessä, nopeus Vne, hallintavoima 1.2 trimmi takana, nopeus Vs, hallintavoima 1.3 trimmi takana,

Lisätiedot

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT

3 Lennonteoria. 3.A Aerodynamiikkaa 3.B LENTOKONEESEEN LEN- NOLLA VAIKUTTAVAT VOIMAT sivu 101 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 3 Lennonteoria 3.A Aerodynamiikkaa Ensimmäisiä tehtäviä aloittelevalle ohjaajalle on koneeseen tutustuminen. Tunnollisimmat ohjaajat ylpeilevät koneensa perinpohjaisella tuntemuksella.

Lisätiedot

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET

KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET KELLUKEULTRIEN LENTOTEKNISET HAASTEET touko-kesäkuu 2013 Ville Hämäläinen TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa tarkastellaan ja arvioidaan tyypillisen Suomessa käytettävän ultrakevyen lentokoneen aerodynamiikkaa

Lisätiedot

ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN

ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ULKOISEN KUORMAN VAIKUTUS HÄVITTÄJÄN SUORITUSKYKYYN Kandidaatintutkielma Kadettivääpeli Lauri Lappalainen Kadettikurssi 98 Ilmasotalinja Maaliskuu 2014 Kurssi Linja Kadettikurssi

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka. Tutkintotyö. Aki Penttinen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka Tutkintotyö Aki Penttinen Eurostar lentokoneen ohjaus ja vakavuus Eurostar Aircraft control and stability Työn

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

WAKE-profiilin kehittelyä

WAKE-profiilin kehittelyä Erkki Haapanen Sivu 1/22 4.2.2011 WAKE-profiilin kehittelyä Alkuprofiilina käytetään Bob Whiten profiilin BW22 koordinaatteja, jotka Tapio Linkosalo on ystävällisesti antanut käyttööni. Profiilin koordinaatteja

Lisätiedot

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille Finn Express purjehtijat Ry Panu Ranta Mitä trimmaamisella tarkoitetaan Purjeen muodon muuttamista veneen suorituskyvyn / käyttäytymisen parantamiseksi

Lisätiedot

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus Nimi: Lupakirjannumero: Arvoisa kurssilainen! Kädessäsi on ohjelma, jonka avulla sinut koulutetaan osaavaksi ja turvalliseksi lentokoneen ohjaajaksi. Käytä

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Mopu/Purjelentokonemittarit Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Mopu/Purjelentokonemittarit Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014 Mopu/ Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Käytettävien mittareiden toiminta-ajatuksen ja niihin liittyvien käsitteiden ymmärtäminen Mittareiden oikean tulkinnan oppiminen

Lisätiedot

ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä

ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN. 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 1 OHJAUSOPPI ALKUVALMISTELUT JA MOOTTORIN KÄYNNISTÄMINEN Toimi aina käsikirjan ohjeiden mukaisesti! 1 Kiinnitä istuinvyöt ja säädä etenkin lantiovyön kireyttä 2 Sulje ovet / kuomu / ikkunat 3 Ota tarkistuslista

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Arvin Rajabi 1:3-UAV Eurostar-pienoismallin rakennusprojektin suunnittelu- ja kehitystyö.

Arvin Rajabi 1:3-UAV Eurostar-pienoismallin rakennusprojektin suunnittelu- ja kehitystyö. Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuontantotekniikka Lentokonetekniikka Tutkintotyö 1:3-UAV Eurostar-pienoismallin rakennusprojektin suunnittelu- ja kehitystyö. Työn ohjaaja Simo Marjamäki Tampere

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA. 00700 Helsinki Ver: 1.005 10.7.2015

KOULUTUSOHJELMA. 00700 Helsinki Ver: 1.005 10.7.2015 Esipuhe (KSP) ohjelma on jatkokoulutus kokonaisuus ultrakevyt lentäjille. KSP on Open source ohjelma, jota hallinnoi Kevytilmailu Ry. Mikäli kehität ohjelmaa edelleen, toimita KILAlle muutokset ja ne lisätään

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE

6a,b 9. 44 2a. 1a 6c 7 8 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE 1 ULTRAKEVYEN LENTOKONEEN RAKENNE (1a & 1b) siivet (2a & 2b) siivekkeet (3 laskusiivekkeet (4) runko (5) ohjaamo (6a & 6b) pääteline (7) moottori (8) potkuri (9) korkeusvakain (10) korkeusperäsin (11)

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Optimaalinen lento riippuliitimellä

Optimaalinen lento riippuliitimellä Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio Työ 1 Optimaalinen lento riippuliitimellä 1 Lentämisen teoriaa Tarkastellaan lentämistä riippuliitimellä (tai jollakin muulla lentolaitteella). Liitimeen vaikuttavat

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m) 170-190 160-180 150-180 170-200

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m) 170-190 160-180 150-180 170-200 HEILURIKÄÄNNÖS Sopiva G-määrä: 2,5-3,5. 170-190 160-180 150-180 170-200 Heilurikäännökseen kuuluu veto 45 asteen linjalle ylös, kaarto vastakkaiseen suuntaan siten, että kaarron ensimmäinen puolikas tehdään

Lisätiedot

Mitään taitolentoliikkeitä ei tule yrittää, ennen kuin on käynyt ne läpi koululennolla pätevän taitolento-opettajan kanssa.

Mitään taitolentoliikkeitä ei tule yrittää, ennen kuin on käynyt ne läpi koululennolla pätevän taitolento-opettajan kanssa. TAITOLENTOLIIKKEET Taitolennossa huomioonotettavia seikkoja 150 Aerobat on hyväksytty taitolentoluokkaan tässä osassa lueteltujen liikkeiden osalta. Kaikki nämä liikkeet ja niiden muunnokset voidaan suorittaa

Lisätiedot

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12.

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12. Tarkastuslennoilla havaittua Jorma Laine Ensimmäinen lento tarkastuslentäjänä 23.9.1979 K-7, OH-253 Lentokoe Lupakirjan myöntämiseksi Vesilento-oikeuden saamiseksi ultralla Hinauslentäjäoikeuden saamiseksi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Lentokonetekniikka Tutkintotyö PIK-21:n HIDASLENTO-OMINAISUUKSIEN PARANTAMINEN SIIPIPROFIILIN MODIFIKAATIOLLA Työn ohjaaja Tampere 2007 Yliopettaja

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

10 Mittarilennon teoria

10 Mittarilennon teoria sivu 429 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 10 Mittarilennon teoria 10.A Muuta 10.A.1.3 LENNONVALVONTAMITTA- RIT 10.A.1 PERUSMITTARILENTO 10.A.1.1 TAVOITTEET JA TURVALLI- SUUS (PEL M2-10 kohta 3.1.) Lennonvalvontamittariston

Lisätiedot

Käyttöohje. Tasapainolauta

Käyttöohje. Tasapainolauta Käyttöohje Tasapainolauta Kiitos kun ostit tasapainolaudan.! VAROITUS! Opettele ajamaan laitteella turvallisesti, huomioi muu liikenne ja säännöt. Käytä lisäksi säädösten mukaisia turvavarusteita. Älä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE NO.CX-10. Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä

KÄYTTÖOHJE NO.CX-10. Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä KÄYTTÖOHJE NO.CX-10 Lue tämä ohje huolellisesti ennen käyttöä 1 Turvaohjeet Lithium-akulle Turvaohjeet Lithium-akulle Litium-akun lataus voi aiheuttaa tulipalon tai loukkaantumisen tai omaisuuden menettämistä.

Lisätiedot

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

5 Lennätysyrityksen määritelmä Kun kilpailuun osallistuva lennättäjä saa lennätysluvan, on kysymyksessä on lennätysyritys.

5 Lennätysyrityksen määritelmä Kun kilpailuun osallistuva lennättäjä saa lennätysluvan, on kysymyksessä on lennätysyritys. LUOKKA F3P - MOOTTOROIDUT SISÄTAITOLENNOKIT F3P-luokan sisätaitolennätyksessä pätevät Sporting Coden sektion 4c - osan 5 -kappaleessa 5.1 mainitut tekniset säännökset radio-ohjattaville taitolennokeille

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

ASENNUSOHJE DYNAAMINEN TRIMMIOHJAUSJÄRJESTELMÄ S-SARJA

ASENNUSOHJE DYNAAMINEN TRIMMIOHJAUSJÄRJESTELMÄ S-SARJA ASENNUSOHJE DYNAAMINEN TRIMMIOHJAUSJÄRJESTELMÄ S-SARJA TYÖKALUT Porakone Poranterät Reikäsaha Ruuvin kannat Ø 2,5 mm (3/32 ) Ø 3 mm (1/8 ) Ø 19 mm (3/4 ) Ø 76 mm (3 ) T10 T20 Ø 3,5 mm (9/64 ) T25 Ø 4 mm

Lisätiedot

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 ) Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010

Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010 Tutkintaselostus D7/2010L Lento-onnettomuus Helsinki-Malmin lentoasemalla 12.8.2010 OH-NTL AS 202/18A4 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015 Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015 1 Mitä trimmaus on Miksi trimmataan Purjeveneen teoriaa Think one Trimmauksen välineet Eri rikityyppejä MM-tason rikitrimmi Virtauslangoista Esimerkkejä

Lisätiedot

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto

Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto Tr af i Im:ffi:#isuusvirasto Tyyppitodistus Nro FIN / U02B Tämä tyyppitodistus on myönnetty ultrakevyelle lentokoneelle todistukseksi siitä että se täyttää il mai lu mää räyksissä esitetyt vaati mu kset.

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

SwemaMan 7 Käyttöohje

SwemaMan 7 Käyttöohje SwemaMan 7 Käyttöohje HUOM! Ennen mittausten aloittamista, lue kohta 6. Asetukset (SET). Vakiona k2-kompensointi on päällä. 1. Esittely SwemaMan 7 on mikro manometri paine-eron, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden

Lisätiedot

UPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Harrasteilmailu.koulutus@trafi.fi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl

UPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Harrasteilmailu.koulutus@trafi.fi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl UPL-OPETTAJAN OPAS British Microlight Aircraft Association:in luvalla soveltuvin osin käännetty ja Suomessa käytettäväksi muokattu BMAA:n Microlight Instructor and Examiner Guide. Copyright BMAA ja Trafi

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn

ERGOLATOR. Henkilökohtainen nostoapulaite. 15 200 kg. ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite 5 00 kg ERGOLATOR erilaisten rullien käsittelyyn Henkilökohtainen nostoapulaite Jokaiselle oikea työskentelykorkeus ei turhaa kumartelua tai kurottamista. Portaaton nostonopeus

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN

KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN Ari Tamminen rev.1 KANNUSPYÖRÄLENTÄMINEN Keskusteluissa kannuspyörälentämisestä pelkästään nokkapyöräkoneilla lentäneiden kanssa on selvästi ollut aistittavissa heidän epäilyksensä

Lisätiedot

Kellukekone kaatuu. Teksti: Aki Suokas

Kellukekone kaatuu. Teksti: Aki Suokas Kellukekone kaatuu Teksti: Aki Suokas Sanonnan mukaan kellukekoneita (ja vesilentäjiä) löytyy kahta eri tyyppiä. On niitä, jotka ovat jo kaatuneet ja niitä, jotka eivät ole vielä sitä tehneet. Suurella

Lisätiedot

Kokoaminen. Pura kone pakkauksesta. Renkaat Asenna takapyörät napoihin asennettujen pyörämuttereiden avulla.

Kokoaminen. Pura kone pakkauksesta. Renkaat Asenna takapyörät napoihin asennettujen pyörämuttereiden avulla. Kokoamisohjeet: 9689995/BZ7C and 9689996/BZ4C Koneet, joissa on jokin seuraavista leikkuulaitteista: 96899945 TRD6B TunnelRam-leikkuulaite 96899946 TRD7B TunnelRam-leikkuulaite 96899950 CD6B Combi-leikkuulaite

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

3. Bernoullin yhtälön käyttö. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet 3. Bernoullin yhtälön käyttö KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Päivän anti Mitä Bernoullin yhtälö tarkoittaa ja miten sitä voidaan käyttää virtausongelmien ratkaisemiseen? Motivointi: virtausnopeuden

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

Tämän aiheen oppimateriaalin loppuun on koottu tärkeimpiä lentokoneiden ohjekirjoissa käytettyjä lyhenteitä ja sanastoa.

Tämän aiheen oppimateriaalin loppuun on koottu tärkeimpiä lentokoneiden ohjekirjoissa käytettyjä lyhenteitä ja sanastoa. 8. LENTOKONEEN KÄYTTÖ J HOITO, LENTOKÄSIKIRJT Kyky soveltaa oleellisia tietoja käytäntöön varmasti ja tarkasti. Osaamiskoe Käsitteiden ja avainsanojen määritelmät selityksin C sioiden taustatiedot yleisesti

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

Normi kumottu 15.1.2008

Normi kumottu 15.1.2008 ILMILUTIEDOTUS TRG T1-9 26.1.1982 PL 50, 01531 VNT, FINLND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi Normi kumottu 15.1.2008 KOULUTUSOHJE PURJELENTÄJÄN LUPKIRJ VRTEN

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers. SCANFLYERS.COM Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.com MD-3 Rider: Hyvät ominaisuudet, mukava ohjaamo, tyylikästä

Lisätiedot

*) TMG : kompassin eksymä vaakalennossa max sallittu 10, paitsi moottorin käydessä tai radion ollessa käytössä:

*) TMG : kompassin eksymä vaakalennossa max sallittu 10, paitsi moottorin käydessä tai radion ollessa käytössä: 1 LENTOKONEMITTARIT minimi-mittarivarustus Ultrakevyet lentokoneet - korkeusmittari - nopeusmittari - magneettikompassi - luisumittari - polttoaineen määrämittari ellei polttoaineen määrää lennolla voida

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Vaihto Wing-puhaltimiin antaa suuret energiasäästöt

Vaihto Wing-puhaltimiin antaa suuret energiasäästöt Vaihto Wing-puhaltimiin antaa suuret energiasäästöt Vaihda Wing-puhaltimiin ja puolita energiakulut! Vanhemmissa ilmanvaihtokoneissa ongelmana on usein sekä puhaltimien melutaso että energiankulutus. Jos

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta

Lisätiedot

Vektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä.

Vektorilla on suunta ja suuruus. Suunta kertoo minne päin ja suuruus kuinka paljon. Se on siinä. Koska varsinkin toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden liikkeen esittäminen suorastaan houkuttelee käyttämään vektoreita, mutta koska ne eivät kaikille ehkä ole kuitenkaan niin tuttuja kuin ansaitsisivat,

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot