Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista"

Transkriptio

1 Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen sijainti. On tärkeää pystyä kuljettamaan suurin mahdollinen hyötykuorma ylittämättä suurinta sallittua akseli- ja telipainoa ja noudattaen lakisääteisiä vaatimuksia ja teknisiä rajoituksia. Jotta kuorma pystytään optimoimaan, tarvitaan tietoja alustapainoista ja -mitoista. Ero oikean ja vasemman pyöräpainon välillä ei saa samalla akselilla olla yli 3 % akselin kokonaispainosta. Epätasainen kuorma saa ajoneuvon kallistumaan sivulle. Ajoneuvon hyvän ohjattavuuden varmistamiseksi vähintään 20 % ajoneuvon painosta tulee kohdistua ohjaaville akseleille. Paikalliset säädökset saattavat kuitenkin määrätä erilaisen jakauman. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 1 (19)

2 Esimerkki Joissain tapauksissa akselipaino nousee suuremmaksi osittain kuormattuna kuin täysin kuormattuna. Kuvasta näkyy, että etuakselin enimmäispaino saavutetaan, kun kuorma-autoa on kuormattu noin 65 %. Tässä tapauksessa etuakselin enimmäispaino on sallittua suurempi 65 %:n kuormituksella, vaikka se täydellä kuormituksella on pienempi. Kun laskelmia tehdään esimerkiksi jäteautoille, olosuhteet ovat päinvastaiset. Koska ne kuormataan takaa, taka-akselipaino voi olla korkeampi osittaisilla kuormilla. 1 F R Etuakselin kuormitus 2. Etuakselin enimmäispaino 3. Etuakselin kuormituskäyrä 4. Taka-akselin kuormituskäyrä 5. Etuakselin enimmäiskuormitus purettaessa 6. Näyttää, kuinka ajoneuvon kuorma puretaan takaa 7. Taka-akselin kuormitus 8. Kuorman suuruus prosentteina maksimikuormituksesta % :20-01 Painos 1 fi-fi 2 (19)

3 Scanian maahantuojilla ja jälleenmyyjillä on kuorman optimointia varten tietokoneistettu laskentaohjelma, joka auttaa akselipainolaskelmissa Esimerkkituloksia akselipainolaskelmista: Etuosa Takaosa Yhteensä Alustapaino Lisäpaino Päällirakennepaino Paino Päällirakennelaitteet Ajopaino Kuorma Kuorma Kuorman paino Tyhjäpaino Kuorman paino Ajoneuvon kokonaispaino Maksimipaino Painomarginaali Paino ohjaavilla akseleilla 66 % Ohjaavilla etuakseleilla 43 % Luistoraja, asfaltti 31 % Luistoraja, soratie 18 % 04:20-01 Painos 1 fi-fi 3 (19)

4 Vipusääntö Akselipainolaskelmat Vipusääntöä voidaan kuvata seuraavalla esimerkillä (oletetaan, että esimerkin kärry on painoton). Kärryä tukee toisessa päässä pyörä ja toisessa kärryn päätä nostava henkilö. Kun kuorma asetetaan lähelle henkilöä, tämä kantaa kuormasta suuren osan ja pyörä kevyemmän osan. 100 kg 70 kg Siirtämällä kuormaa lähemmäksi pyörää tämän kuormitus kasvaa ja henkilön kantama kuorma kevenee. 100 kg 20 kg Jos paino siirretään pyörän keskikohdan etupuolelle, miehen täytyy painaa kahvoja alaspäin, jotta vaunu ei kaadu eteenpäin. 100 kg 10 kg :20-01 Painos 1 fi-fi 4 (19)

5 Henkilölle tuleva kuormitus vaihtelee suhteessa kärryllä olevan kuorman sijaintiin. Kun järjestelmä ei liiku, kaikkien voimien ja momenttien summa on 0. Kun momentit ovat tasapainossa pyörän keskikohdan ympärillä, voidaan käyttää seuraavaa kaavaa. U U = Kuorma TR = Kuorma (kuorman vastavoima henkilöön) C = Etäisyys pyörän keskustasta kuorman painopisteeseen A = Tukien (pyörän keskusta ja henkilö) välinen etäisyys C TR U C = TR A A Kuorma sen vipu = kuorma sen vipu 04:20-01 Painos 1 fi-fi 5 (19)

6 Käsite ja laskelmat AB BL/2 BL/2 Akselipaino- ja päällirakennelaskelmat perustuvat staattiseen tasapainoon. U Alaspäin vaikuttavien voimien summa on yhtä suuri kuin ylöspäin vaikuttavien voimien summa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuorma-auton kaikkien komponenttien paino ja sen kuorma yhteensä on yhtä suuri kuin kuorma-auton akselipainojen summa. Painovoimien momenttien summa tietyn kohdan ympärillä on sama kuin vastavoimien momenttien summa saman kohdan ympärillä. Tätä periaatetta kuvattiin vipusäännöllä edellisessä jaksossa. Edellisen esimerkin kärrynpyörät vastaavat kuorma-auton etupyöriä ja mies takapyöriä. Mitat Scania BEP Selitys A L011 Ensimmäisen etuakselin ja ensimmäisen vetävän akselin välinen etäisyys AB L002 Etuakselin ja päällirakenteen välinen etäisyys Q L012.1 Etuakselien välinen etäisyys TF C A AT K L TR LL - Ensimmäisen etuakselin ja molempien etuakselien teoreettisen kuorman keskipisteen välinen etäisyys L L014 Ensimmäisen vetävän taka-akselin ja telin teoreettisen kuorman keskipisteen välinen etäisyys AT L015 Teoreettinen akseliväli, mitattuna etumaisen ja takimmaisen teoreettisen kuorman keskipisteen välillä BL - Kuormalavan ulkoinen pituus K - Kuormalavan keskikohdan ja kuorman ja päällirakenteen painopisteen välinen etäisyys C - Etumaisen kuorman keskipisteen ja kuorman ja päällirakenteen tai ylimääräisen painon painopisteen välinen etäisyys 04:20-01 Painos 1 fi-fi 6 (19)

7 Painot ja kaavat Painotyyppi: Jaettu paino Etuosa Takaosa T = Kuormatun ajoneuvon kokonaispaino TF TR W = Alustapaino WF WR N = Lisäpaino, esimerkiksi nosturi NF NR U = Kuorma ja päällirakenteen paino UF UR Käytä seuraavaa kaavaa: T = W + N + U C U = AT UR Tai eri muodossa: C = AT UR U = UF + UR U Jotta saavutetaan tasapainotila, kuorman ja päällirakenteen kokonaispainon U kerrottuna vivulla C tulee antaa sama tulos kuin U:n osuuden, joka on taka-akselin painopisteen varassa, UR, kerrottuna teoreettisella akselivälillä AT. Laske C, jotta voit laskea kuormaustason BL. Kuormaustason BL sijainti määritetään yleensä siten, että poikkeamaksi K saadaan luku, joka on mahdollisimman lähellä nollaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 7 (19)

8 Selvitä seuraavat tiedot: Sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Päällirakenteen ja muun lisävarustuksen paino Laskenta Tässä on viisi laskelmaesimerkkiä. Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kuormatun ajoneuvon kokonaispaino TF TR T Alustapaino - WF - WR - W Lisäpaino - NF - NR - N Kuorma + päällirakenne = UF = UR = U 04:20-01 Painos 1 fi-fi 8 (19)

9 Esimerkki 1: Vetoauto, jonka pyöräkokoonpano on 6x4 Laskelman tarkoitus on selvittää vetopöydän (C) sijoitus, jolla saavutetaan optimaalinen akselipaino. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: U Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli A = 4300 mm L = 677,5 mm AT = A + L = 4977,5 mm TF A C L TR Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = 7000 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 8140 Kuorma + vetopöytä = UF = 2210 = UR = = U = AT a. Kuormattu ajoneuvo Laske C seuraavan laskutoimituksen avulla: C = AT UR = 4977, = 4362 mm U Jotta suurimmat sallitut akselipainot voidaan hyödyntää, vetopöytä tulee sijoittaa 4350 mm etuakselin taakse. K on tällöin 0. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 9 (19)

10 Esimerkki 2: Kuorma-autot taakse asennetulla nosturilla ja pyöräkokoonpanolla 6x2 Laskelman tarkoitus on selvittää nosturin painon jakautuminen etu- ja taka-akseleille. N Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Nosturin paino ja painopiste A = 4600 mm L = 612 mm (6x2) AT = A + L = = 5212 mm NF A L NR C = 7400 mm AT N = 2500 kg C :20-01 Painos 1 fi-fi 10 (19)

11 Vipusääntöä käyttämällä voidaan suorittaa seuraava laskelma: NR = N C = AT 5212 = 3550 kg NR = 3550kg sillä ehdolla, että: NF = N - NR = = kg NF = kg Huomaa, että etuakselin paino on negatiivinen, toisin sanoen etuakselin kannattama paino kevenee. Koko ajoneuvon laskelmia varten NF ja NR sijoitetaan vastaaviin painopisteisiin jatkolaskelmissa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 11 (19)

12 Esimerkki 3: Kuorma-auto ohjaamon taakse asennetulla nosturilla ja pyöräkokoonpanolla 4x2 Laskelman tarkoitus on selvittää nosturin painon jakautuminen etu- ja taka-akseleille sekä sopiva lavan pituus päällirakennetta varten. AB N BL/2 BL BL/2 Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: U Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Nosturin paino ja painopiste Katso esimerkistä 2, miten nosturin painon jakautuminen akseleille lasketaan. A = AT = 4300 mm AB = Vähintään 1100 mm nosturin kuvauksen ja laskelman perusteella TF C TR WF = 4260 kg WR = 1848 kg A J N = 1950 kg Laskenta Kokonaispaino a Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino TF = 7500 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 6108 Varustelu, nosturi - NF = NR = N = 1950 Kuorma + päällirakenne = UF = 1654 = UR = 8788 = U = a. Kuormattu ajoneuvo 04:20-01 Painos 1 fi-fi 12 (19)

13 Laske C seuraavan laskutoimituksen avulla: C = AT UR C = U = 3619 mm Sijoita lyhyin mahdollinen AB-mitta, jotta saat pisimmän kuormaustason (BL), joka voidaan saavuttaa optimilla akselipainojakaumalla. C = AB + BL/ = BL/2 BL/2 = 2519 mm Pisin mahdollinen kuormaustaso (BL) optimaalisella akselipainojakaumalla on 5038 mm. Käytä kippilavaa, jonka pituus on normaali 4400 mm. Edellinen laskelma osoittaa, että kippilavalla on tilaa nosturin takana. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 13 (19)

14 Laske mitta AB, jotta voit valita optimaalisen pituisen kippilavan, jossa on hyväksyttävä takaylitys. C = AB + BL/ = AB AB = 1419 mm Kippilavan takimmainen kohta etuakselista katsottuna on: C + BL/2 = = 5819 mm Taka-akselin takana oleva ylitys (J) on tällöin seuraava: (C + BL/2) - A = = 1519 mm Jos kippiakseli on 1000 mm taka-akselin takana, takaylitykseksi saadaan 519 mm kippiakselin takana. Tämä on hyväksyttävä arvo, eikä 4400 mm:n pituisen kippilavan valintaa tarvitse vaihtaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 14 (19)

15 Esimerkki 4: Kippiauto, jonka pyöräkokoonpano on 8x4*4 AB BL/2 BL/2 Laskelman periaatteena on saavuttaa sopiva kuorma-alan pituus (BL) ja sijoitus ylittämättä suurinta sallittua akselipainoa. Valitun pituuden pitäisi myös taata sopiva takaylitys, jotta saavutetaan hyvä kippausvakavuus tässä tapauksessa. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: C U K Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Päällirakenteen ja lisävarustuksen paino Tässä kippiautoesimerkissä laskelma suoritetaan tasaisesti jakautuneen kuorman perusteella Yleensä halutaan selvittää mitta (AB) etuakselin ja päällirakenteen etuosan välillä. Eri ohjaamopituuksille on olemassa AB:n pienin sallittu mitta. AB:n pienin sallittu mitta 14-ohjaamolle on 320 mm. TF A L TR A = 3350 mm K = 0 L = 1256 mm AT = A + L = 4606 mm (ICD:n mukaan) AT Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = 7100 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 9455 Kuorma + päällirakenne = UF = 2230 = UR = = U = a. Kuormattu ajoneuvo 04:20-01 Painos 1 fi-fi 15 (19)

16 Laske C seuraavan kaavan avulla: C = AT UR C = U = 4131 Laske seuraavan kaavan avulla, mikä on päällirakenteen enimmäispituus (BL), jolla akselipaino jakautuu vielä optimaalisesti: C + K = AB + BL/ = BL/2 BL = 7622 mm Pisin päällirakenne optimaalisella akselipainojakaumalla on 7622 mm. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 16 (19)

17 Käytä kippilavaa, jonka pituus on normaali 6200 mm. Seuraava laskelma osoittaa, että valittua kippilavaa varten on tarpeeksi tilaa. Selvitä laskemalla mitta AB, millä lavan pituudella takaylitys on hyväksyttävä. C = AB + BL/ = AB /2 AB = 1031 mm Kun kippilavan kuormaustaso (BL) on 6200 mm, kippilavan takimmainen kohta etuakselista on seuraava: C + BL/ = 7231 mm Telin akseliväli on , mikä näkyy ajoneuvon alustapiirustuksesta (ICD). Ylitykseksi viimeisen akselin jälkeen saadaan seuraava: (C + BL/2) - (A ) = ( ) - ( ) = = 1221 mm Jos kippiakseli on 550 mm viimeisen taka-akselin takana, ylitykseksi saadaan = 671 mm kippiakselin takana. Tämä on hyväksyttävä arvo, eikä 6200 mm:n pituisen kippilavan valintaa tarvitse vaihtaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 17 (19)

18 Esimerkki 5: Betoniauto, jonka pyöräkokoonpano on 8x4 Laskelman tarkoituksena on selvittää betoninsekoittimen sijoitus suurimmalla sallitulla akselipainolla. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: Suurin sallittu akselipaino Kuorma-auton alustapaino ja akseliväli Päällirakenteen ja lisävarustuksen paino sekä niiden painopisteet (PP). AB U AT = 4005 mm PP = 2941 mm päällirakenteen etureunasta mitattuna Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 9105 Kuorma + päällirakenne = UF = 6615 = UR = = U = a. Kuormattu ajoneuvo TF Q C A AT TR :20-01 Painos 1 fi-fi 18 (19)

19 Laske C, jonka avulla voit selvittää, missä painopisteen tulee olla suhteessa etumaiseen kuorman keskipisteeseen. C = AT UR = U = 2848 mm Betonisekoittimen sijainti suhteessa ensimmäiseen etuakseliin määritetään laskemalla mitta AB. Koska C alkaa etumaisesta kuorman keskipisteestä, etuakseliväli puolitetaan, eli tässä tapauksessa käytetään mittaa 1940/2 = 970 mm. AB = C - CG + puolet etuakselivälistä = = 877 mm Sijoita betonisekoitin 877 mm ensimmäisen etuakselin taakse. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 19 (19)

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet

Lisätiedot

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin

Lisätiedot

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden 6 h Painos 01 Päällirakennekäsikirja Kuorma-autot 1 714 162 Scania CV AB 2004, Sweden 1 JOHDANTO 2 ALUSTATIEDOT 3 YLEISIÄ OHJEITA 4 LASKELMAT JA TEORIA 5 VETOAUTOT 6 KUORMA-AUTOT 7 MUUTOKSET 8 KOMPONENTIT

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen.

Betoniautot. Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Betoniautoja käytetään betonin kuljetukseen. Pyörintäsäiliö on jaettu 2 tukipisteeseen. Päällirakennetta pidetään vääntöherkkänä. Tämän asiakirjan ohjeet on laadittu optimoimaan

Lisätiedot

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa:

Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa: Yleisiä tietoja Kaatumisvakaus jakautuu pääasiassa seuraaviin tyyppeihin: Kaatumisvakaus ajon aikana Kaatumisvakaus kippauksen aikana Kaatumisvakaus nosturia käytettäessä Kaatumisvakaudella kippauksen

Lisätiedot

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto

Lisätiedot

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen.

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavaravarustuksia voidaan kuorman koon mukaan pitää joko vääntöherkkänä

Lisätiedot

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian kattava moduulijärjestelmä mahdollistaa alustan optimaalisen sopeuttamisen eri käyttötarkoituksiin. Scanian jokaisen alustan varustelu on ainutkertainen,

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot.

Apurunkorakenne. Lisätietoja alustarungoista on annettu asiakirjassa Alustarungot. Yleistä Yleistä Apurunkoa voidaan käyttää seuraaviin tehtäviin: Se antaa vapaan tilan pyörien ja muiden rungosta ulkonevien osien välille. Se tuo jäykkyyttä ja vähentää rasituksia takaylityksessä. Se suojaa

Lisätiedot

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet

Voimat ja liikkeet. Määritelmät. Vääntöherkät päällirakenteet Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Yleisiä tietoja voimista ja liikkeistä Alustarunko altistuu ajotavasta ja tienpinnan luonteesta riippuen eri suunnista tuleville voimille. On tärkeää, että alustarunko

Lisätiedot

Nosturit. Yleistä nostureista

Nosturit. Yleistä nostureista Yleistä nostureista Nosturin sijainnilla on suuri vaikutus kiinnikkeen rakenteeseen. Seuraavassa muutamia suosituksia sijoitukselle ohjaamon taakse, taakse asennetuille nostureille ja keskelle asennetuille

Lisätiedot

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit BEP (Bodywork Exchange Parameter) ovat koodeja ajoneuvon eri mittojen tunnistamiseksi, jotta tietojen siirtäminen ajoneuvovalmistajan ja päällirakentajan välillä sujuisi helpommin. t noudattavat kansainvälistä

Lisätiedot

Vahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki.

Vahvistus. Takaylitys. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki. Päätypalkki TÄRKEÄÄ! Jos kuorma-autossa ei ole keskiasennettua vetopalkkia, on asennettava päätypalkki. Kuorma-auto, joka on varustettu puolittain tai täysin alle asennetulla vetopalkilla tai jossa ei

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11

Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) ,5 R11 R11 Scanian runkosarja Scanian runkosarja Scanian runkosarja koostuu seuraavista runkotyypeistä: Runkotyyppi F700 F800 F950 F957 F958 Runkoleveys ja toleranssi (mm) 766 +1 768 +1 771 +1 768 +1 770 +1-1 -1-1

Lisätiedot

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ!

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ! Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta TÄRKEÄÄ! Kuorma-auton alustan akselivälin muuttaminen vaikuttaa ko. alustan ominaisuuksiin. Siksi on tärkeää noudattaa

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleisiä tietoja

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Ohjaamon ja päällirakenteen välille on pienin sallittu etäisyys seuraavien varmistamiseksi: Tietoja ohjaamotyypin mallimerkinnästä on annettu asiakirjassa Alustan tiedot ja mallimerkinnät.

Lisätiedot

Vetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ!

Vetoautot. Kuormanjako Kiinnitys TÄRKEÄÄ! Yleisiä tietoja Yleisiä tietoja Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen. Esimerkkejä tavallisista puoliperävaunuista: Umpikoriperävaunu Koneperävaunu Kippiperävaunu Tämän asiakirjan ohjeet

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja. Yleistä

Takaosan alleajosuoja. Yleistä Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Sisältö VETOUTO... 2 VIHDETTVUUS ISO 1726:N MUKN... 3 Ohjattavuus... 5 KSELIVÄLI... 7 KÄÄNTÖPÖYTIEN SIJOITUS... 8 KÄÄNTÖPÖYDÄN KIINNITYS... 10 KÄÄNTÖPÖYDÄN J SENNUSLEVYN LUKITUS... 11 KIINNITYSKULMN SENNUS

Lisätiedot

Parametrit alusta. Johdanto

Parametrit alusta. Johdanto Johdanto Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä asiakirjassa kuvataan vain ne parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Jos haluat lisätietoja kyseisen ajoneuvon kaikista parametreista,

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleistä PGRT

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleistä PGRT Yleistä Yleistä Välin jättäminen ohjaamon ja päällirakenteen väliin varmistaa, että ohjaamo pääsee liikkumaan vapaasti ajon ja kippauksen aikana ja että moottorista tuleva lämpö voidaan johtaa pois. Tässä

Lisätiedot

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä Yleistä Yleistä Osat hydraulilaitteiston käyttöä varten voidaan tilata tehtaalta: Seuraavat osat ovat saatavana: Säädin Hydrauliöljysäiliö ja paineenrajoitusventtiili Hydraulipumppu Letkut ja liitokset

Lisätiedot

Kippiautot. Yleistä tietoa kippiautoista. Rakenne PGRT

Kippiautot. Yleistä tietoa kippiautoista. Rakenne PGRT Yleistä tietoa kippiautoista Yleistä tietoa kippiautoista Kippiautoja pidetään vääntöherkkänä päällirakenteena. Kippiautoja käytetään pääasiassa irtonaisten materiaalien kuljettamiseen. Kippilava on nivelletty

Lisätiedot

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti:

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: 1. Avaa kojetaulussa oleva säilytyslokeron luukku. Luukku on sijoitettu matkustajan istuimen eteen. 2. Irrota

Lisätiedot

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT 341 722 340 905 341 740 PGRT Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Takavalot Saatavana on 3 takavalotyyppiä: Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo 7 polttimon

Lisätiedot

l off, mm kuormauksen aikana

l off, mm kuormauksen aikana 4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,

Lisätiedot

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy BrakeWIN Ja teoreettinen jarrulaskenta Teoreettinen jarrulaskenta Pyritään saamaan oikea jarrutussuhde autojen ja perävaunujen välille. Lisäksi pyritään suhteuttamaan jarrutehot akselikohtaisesti. Laskenta

Lisätiedot

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT Kuvaus Kuvaus Ilmajousituksen normaali käyttöyksikkö sijaitsee kuljettajan istuimen sivulla. Ajoneuvon tasoa voidaan säätää käyttöyksiköllä. Kuormankäsittelyn aikana voi olla hyötyä kuorma-auton takaosaan

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

Sisältö AKSELIVÄLIN MUUTOKSET 2 Akselivälin pidennys 3 Akselivälin lyhennys 3 Rungon katkaisu 3 Poikkipalkkien sijoitus 4 RUNKOLIITOKSEN SIJOITUS 5 Liitospalkit 5 AKSELIVÄLIN MUUTOS KAKSOISRUNGON LIITOKSELLA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa PRESS info P11906SE / Per-Erik Nordström 16. syyskuuta 2011 Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa Scania jatkaa rakennus- ja maansiirtoajoon suunniteltujen ajoneuvojen tarjonnan laajentamista

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5

Lisätiedot

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 2,8-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 2,8-1 2 Asennus- ja käyttöohje: Vetoaisa ja vetopää Vetoaisan kiinnitys alapuolelta: Kiinnitys suoritetaan käyttäen M12 (M14) pultteja, aluslevyjä sekä itselukitsevia

Lisätiedot

Työntömastotrukki t

Työntömastotrukki t Työntömastotrukki 1.4-2.5 t R & E -sarja Kylmävarasto RRE140HC/HEC/ HCC/ RRE160HC/HEC/ HCC/ RRE180HC/HEC/ HCC/ RRE200HC/HEC/ HCC/ RRE250HC/HEC/ HCC/ www.toyota-forklifts.eu Työntömastotrukki, kylmävarasto,

Lisätiedot

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden 00:02-01 Painos 3 fi Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01 P124 LA4x2 1 586 063 ) Scania CV AB 1999, Sweden Sisältö Sisältö Kuorma-auton alustat...3 Moottorit...7 Kytkimet...9 Vaihdelaatikot...10 Voiman

Lisätiedot

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 3,5-1

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 3,5-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 3,5-1 2 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisat ja vetopää Vetoaisan kiinnitys alapuolelta: Kiinnitys suoritetaan käyttäen M12 (M14) pultteja, aluslevyjä sekä itselukitsevia

Lisätiedot

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista:

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Lisätietoja saat Scanian jälleenmyyjältä. Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo Vakiomallinen 7 polttimon

Lisätiedot

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ!

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ! Tee kaikki päällirakenteen alustarungon maatot vasempaan rungon sivupalkkiin. Maadoitus rungon oikeaan sivupalkkiin aiheuttaa jännitehäviötä, koska akun miinusnapa on liitetty rungon vasempaan sivupalkkiin.

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa!

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! [65] Nostovaunu Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla WP 65 on suunniteltu taakoille 65 kg saakka. Paino jakautuu tasaisesti neljälle kääntyvälle

Lisätiedot

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää.

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää. Yhtälörhmä Lineaarisen htälörhmän alkeisoperaatiot ovat ) kahden htälön järjestksen vaihto ) htälön kertominen puolittain nollasta eroavalla luvulla ja ) luvulla puolittain kerrotun htälön lisääminen johonkin

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet. Käyttötarkoitus. Kohderyhmä. Edellytykset. Dokumentoidun tarkastuksen vaatimukset

Käyttö ja velvollisuudet. Käyttötarkoitus. Kohderyhmä. Edellytykset. Dokumentoidun tarkastuksen vaatimukset Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä päällirakenteita ja muutostöitä.

Lisätiedot

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Taustat ja tarkoitus EU:lla on ollut jo pitkään direktiivi, joka koskee henkilöautojen ja moottoripyörien tyyppihyväksyntää.

Lisätiedot

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt Rungon perussäädöt 1. Aurauskulma 1. Auraus 2. Haritus Auraus ja haritus on kulma jolla etupyörien kulmat poikkeavat ajosuunnassa toisistaan. Auraus = pyörät on kääntynyt sisäänpäin. Haritus = pyörät sojottavat

Lisätiedot

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta...

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... Sisältö NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... 4 APURUNKO... 6 Nosturin kiinnitys... 7 VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS... 9 Suuret nosturit...

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

Avoimen luukun varoitussanomat. Toiminto

Avoimen luukun varoitussanomat. Toiminto Toiminto Kaikki kuorma-autot 1 on varustettu avoimien luukkujen varoitussanomien näyttötoiminnolla. Varoitussanomaa voidaan käyttää erityyppisille luukuille, joissa on anturi, joka ilmaisee, että luukku

Lisätiedot

Scania-sertifioitujen komponenttien muuttaminen

Scania-sertifioitujen komponenttien muuttaminen Yleistä Yleistä Sertifiointi tehdään liikenneturvallisuutta, ympäristövaikutuksia jne. koskevien lakivaatimusten täyttämiseksi. Jos Scania-sertifioituja komponentteja muutetaan tai uusia komponentteja

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Voimanoton valinta. Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta. Scania Truck Bodybuilder 22: Painos Scania CV AB 2016, Sweden 1 (15)

Voimanoton valinta. Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta. Scania Truck Bodybuilder 22: Painos Scania CV AB 2016, Sweden 1 (15) Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Huom! Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Jälkiasennus on usein laajamittainen työ, johon liittyy useita

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

R19 Highline -ohjaamon kattohylly ja integroidut osat

R19 Highline -ohjaamon kattohylly ja integroidut osat R9 Highline -ohjaamon kattohylly ja integroidut osat Työselostuksessa kuvataan koko kattohyllyn irrotus ja asennus. Noudata työselostusta komponenttiosien vaihdon tai korjauksen yhteydessä. Irrota ensin

Lisätiedot

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle Moottorin jäähdytysnesteellä voidaan lämmittää ulkoisia elementtejä. Tällaisia ovat mm. umpikorit, nosturiohjaamot ja säilytyslaatikot. Lämpö otetaan sylinteriryhmän virtauksesta ja se palautetaan jäähdyttimen

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

Valaistuksen esivalmiudet. Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista. Tunnistusvalo, esivalmius. Tilausvaihtoehdot

Valaistuksen esivalmiudet. Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista. Tunnistusvalo, esivalmius. Tilausvaihtoehdot Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista Valaistukselle on saatavana useita tehtaalta tilattavia esivalmiuksia. Valaistus voidaan mukauttaa kunkin markkinan

Lisätiedot

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa ja aiemmat tutkimukset 2. Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Päällirakentajien kytkimet. Yleistä

Päällirakentajien kytkimet. Yleistä Yleistä Yleistä Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kytkimistä, joita päällirakentajat voivat käyttää. Kytkimet ja liitinkotelot voidaan tilata Scania-jälleenmyyjiltä. Kytkimiä voidaan tilata myös räätälöidyillä

Lisätiedot

Jatkuva kierrosluvun rajoitus

Jatkuva kierrosluvun rajoitus Taustaa Taustaa Jatkuvan kierrosluvun rajoitustoiminnon aktivointiin on olemassa kolme vaihtoehtoa. Jos ajoneuvo on varustettu BCI-toiminnolla (Bodywork Communication Interface): Analogisilla signaaleilla

Lisätiedot

Ylös asennetut ajovalot. Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista. Kytkentävaihtoehdot

Ylös asennetut ajovalot. Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista. Kytkentävaihtoehdot Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Ylös asennettavat ajovalot korvaavat tavalliset ajovalot ja suuntavilkkuvalot esimerkiksi silloin, kun eteen on asennettu

Lisätiedot

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Datum 2010-12-10 Senast uppdaterad av Hans Björk Dokumentägare Fabrikschef Vetlanda Revisio 0 Dok. nr 3511 Sivu 1 (8) 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAJOITUKSET 3 2

Lisätiedot

Työskentely päällirakenteen sähkökeskuksen kanssa, P9. Sijainti

Työskentely päällirakenteen sähkökeskuksen kanssa, P9. Sijainti Yleisiä tietoja päällirakenteen sähkökeskuksesta Päällirakenteen sähkökeskusta on käytettävä päällirakennetoimintojen yhdistämiseksi ajoneuvon sähköjärjestelmään. Yleisiä tietoja päällirakenteen sähkökeskuksesta

Lisätiedot

Voimanottojen ja moottorin kierrosluvun säätö. Tehtaalla asennettu varustelupaketti. Liitäntöjen sijainti erityyppisille voimanotoille

Voimanottojen ja moottorin kierrosluvun säätö. Tehtaalla asennettu varustelupaketti. Liitäntöjen sijainti erityyppisille voimanotoille Ajoneuvoon voidaan tilata erilaisia sähköasennusten esivalmiuksia tai täysin tehdasasennettuja voimanottoja. Tässä on kuvattu, mitä nämä vaihtoehdot sisältävät, esim. johdinsarjoja, kytkimiä jne. Yksittäisessä

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Moottorin kaukosammutus. Toiminta. Käyttäytyminen

Moottorin kaukosammutus. Toiminta. Käyttäytyminen Toiminta Toiminta Moottorin kaukosammutustoimintoa käytetään silloin, kun moottori halutaan sammuttaa esimerkiksi ohjaamon ulkopuolelta. Käyttäytyminen Toiminnosta on 2 versiota: Moottorin kaukosammutus:

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Kaikissa maissa sovelletaan lakisääteisiä vaatimuksia ajoneuvoille, joilla ajetaan yleisillä teillä. EU:ssa ne koordinoidaan

Lisätiedot

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012 Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.01 Yleisiä ohjeita ja vihjeitä seuraavien siirtolaitteiden asennukseen eri valmistajien alustoihin: Truma Mover, SE (R), H SE (R), TE (R)(4) ja

Lisätiedot

Nopeusrajoitin. Yleisiä tietoja toiminnoista. Nopeusrajoittimien prioriteettijärjestys

Nopeusrajoitin. Yleisiä tietoja toiminnoista. Nopeusrajoittimien prioriteettijärjestys Yleisiä tietoja toiminnoista Yleisiä tietoja toiminnoista Scania tarjoaa 4 toimintoa ajonopeuden rajoittamiseen. Toimintoja käyttämällä saadaan täytettyä sekä asiakkaiden omat että lakisääteiset vaatimukset,

Lisätiedot

Voimanotot, yleiskuva. Sisältö. Käsitteiden selitykset. Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä

Voimanotot, yleiskuva. Sisältö. Käsitteiden selitykset. Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä Sisältö Sisältö Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä teknisistä tiedoista. Käsitteiden selitykset Kirjain F nimikkeen lopussa tarkoittaa, että hydraulipumppu

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 Asennus- ja käyttöohje Vetoaisa ZEA 0,75-1 TK 5014 1. Tekniset tiedot Max. Dc-arvo: 7,19 kn Aisapaino S (max.): 75 kg Akselipaino C (max.): 750 kg Aisan pituus

Lisätiedot

Korotettu joutokäynti

Korotettu joutokäynti Taustaa Taustaa Korotettua joutokäyntitoimintoa ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Toiminto voidaan aktivoida joko analogisilla signaaleilla

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas

Lisätiedot

Saab 9-3, Saab Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE.

Saab 9-3, Saab Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE. SCdefault 900 Asennusohje SITdefault MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE Polkupyöräteline, vetolaitteeseen kiinnitettävä Accessories Part No. Group Date

Lisätiedot

Säädettävät parametrit alustan asetukset. Johdanto

Säädettävät parametrit alustan asetukset. Johdanto Johdanto Johdanto Säädettävien parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain sellaiset parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Jos haluat lisätietoja tietyn ajoneuvomallin

Lisätiedot

Yleisiä tietoja päällirakennekonsolista ja liittimistä

Yleisiä tietoja päällirakennekonsolista ja liittimistä Päällirakennekonsoli ja liittimet Päällirakennekonsoli ja liittimet Päällirakennekonsoli on paneeliosa, joka toimii päällirakennetoiminnoille tarkoitettujen liittimien kiinnitysalustana. Liittimet kytkevät

Lisätiedot

MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126

MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126 Sisältö MÄÄRITELMÄ... 2 Vääntöherkkä päällirakenne... 2 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET... 3 Käyttötarkoitus... 3 Lujuus... 3 Vakavuus kippauksessa... 3 Mukavuus, ajo-ominaisuudet... 5 Runko... 6 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET...

Lisätiedot

Yleisiä tietoja asennusohjeista. Sähköliitännät

Yleisiä tietoja asennusohjeista. Sähköliitännät Kaikki ajoneuvon sähköjärjestelmään kytkettävät sähköliitännät tulee tehdä joko sähkökeskukseen tai päällirakennekonsoliin. Päällirakennekonsoli sijaitsee ohjaamon paneelin alaosassa matkustajan puolella.

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017 SISÄLTÖ 1. Matemaattisten ongelmien ratkaisu laskukaavoilla 2. Tekijäyhtälöt 3. Laskukaavojen yhdistäminen 4. Yhtälöiden

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

C494 Liitin johdinsarjalle ohjaamosta runkoon C494

C494 Liitin johdinsarjalle ohjaamosta runkoon C494 C494 C494 C494 on 21-napainen liitin, jonka kautta päällirakentaja pääsee hallitsemaan useita signaaleja ja toimintoja ajoneuvon varustelusta riippuen. Liitin antaa myös mahdollisuuden mukauttaa ajoneuvoa

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot