Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista"

Transkriptio

1 Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen sijainti. On tärkeää pystyä kuljettamaan suurin mahdollinen hyötykuorma ylittämättä suurinta sallittua akseli- ja telipainoa ja noudattaen lakisääteisiä vaatimuksia ja teknisiä rajoituksia. Jotta kuorma pystytään optimoimaan, tarvitaan tietoja alustapainoista ja -mitoista. Ero oikean ja vasemman pyöräpainon välillä ei saa samalla akselilla olla yli 3 % akselin kokonaispainosta. Epätasainen kuorma saa ajoneuvon kallistumaan sivulle. Ajoneuvon hyvän ohjattavuuden varmistamiseksi vähintään 20 % ajoneuvon painosta tulee kohdistua ohjaaville akseleille. Paikalliset säädökset saattavat kuitenkin määrätä erilaisen jakauman. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 1 (19)

2 Esimerkki Joissain tapauksissa akselipaino nousee suuremmaksi osittain kuormattuna kuin täysin kuormattuna. Kuvasta näkyy, että etuakselin enimmäispaino saavutetaan, kun kuorma-autoa on kuormattu noin 65 %. Tässä tapauksessa etuakselin enimmäispaino on sallittua suurempi 65 %:n kuormituksella, vaikka se täydellä kuormituksella on pienempi. Kun laskelmia tehdään esimerkiksi jäteautoille, olosuhteet ovat päinvastaiset. Koska ne kuormataan takaa, taka-akselipaino voi olla korkeampi osittaisilla kuormilla. 1 F R Etuakselin kuormitus 2. Etuakselin enimmäispaino 3. Etuakselin kuormituskäyrä 4. Taka-akselin kuormituskäyrä 5. Etuakselin enimmäiskuormitus purettaessa 6. Näyttää, kuinka ajoneuvon kuorma puretaan takaa 7. Taka-akselin kuormitus 8. Kuorman suuruus prosentteina maksimikuormituksesta % :20-01 Painos 1 fi-fi 2 (19)

3 Scanian maahantuojilla ja jälleenmyyjillä on kuorman optimointia varten tietokoneistettu laskentaohjelma, joka auttaa akselipainolaskelmissa Esimerkkituloksia akselipainolaskelmista: Etuosa Takaosa Yhteensä Alustapaino Lisäpaino Päällirakennepaino Paino Päällirakennelaitteet Ajopaino Kuorma Kuorma Kuorman paino Tyhjäpaino Kuorman paino Ajoneuvon kokonaispaino Maksimipaino Painomarginaali Paino ohjaavilla akseleilla 66 % Ohjaavilla etuakseleilla 43 % Luistoraja, asfaltti 31 % Luistoraja, soratie 18 % 04:20-01 Painos 1 fi-fi 3 (19)

4 Vipusääntö Akselipainolaskelmat Vipusääntöä voidaan kuvata seuraavalla esimerkillä (oletetaan, että esimerkin kärry on painoton). Kärryä tukee toisessa päässä pyörä ja toisessa kärryn päätä nostava henkilö. Kun kuorma asetetaan lähelle henkilöä, tämä kantaa kuormasta suuren osan ja pyörä kevyemmän osan. 100 kg 70 kg Siirtämällä kuormaa lähemmäksi pyörää tämän kuormitus kasvaa ja henkilön kantama kuorma kevenee. 100 kg 20 kg Jos paino siirretään pyörän keskikohdan etupuolelle, miehen täytyy painaa kahvoja alaspäin, jotta vaunu ei kaadu eteenpäin. 100 kg 10 kg :20-01 Painos 1 fi-fi 4 (19)

5 Henkilölle tuleva kuormitus vaihtelee suhteessa kärryllä olevan kuorman sijaintiin. Kun järjestelmä ei liiku, kaikkien voimien ja momenttien summa on 0. Kun momentit ovat tasapainossa pyörän keskikohdan ympärillä, voidaan käyttää seuraavaa kaavaa. U U = Kuorma TR = Kuorma (kuorman vastavoima henkilöön) C = Etäisyys pyörän keskustasta kuorman painopisteeseen A = Tukien (pyörän keskusta ja henkilö) välinen etäisyys C TR U C = TR A A Kuorma sen vipu = kuorma sen vipu 04:20-01 Painos 1 fi-fi 5 (19)

6 Käsite ja laskelmat AB BL/2 BL/2 Akselipaino- ja päällirakennelaskelmat perustuvat staattiseen tasapainoon. U Alaspäin vaikuttavien voimien summa on yhtä suuri kuin ylöspäin vaikuttavien voimien summa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuorma-auton kaikkien komponenttien paino ja sen kuorma yhteensä on yhtä suuri kuin kuorma-auton akselipainojen summa. Painovoimien momenttien summa tietyn kohdan ympärillä on sama kuin vastavoimien momenttien summa saman kohdan ympärillä. Tätä periaatetta kuvattiin vipusäännöllä edellisessä jaksossa. Edellisen esimerkin kärrynpyörät vastaavat kuorma-auton etupyöriä ja mies takapyöriä. Mitat Scania BEP Selitys A L011 Ensimmäisen etuakselin ja ensimmäisen vetävän akselin välinen etäisyys AB L002 Etuakselin ja päällirakenteen välinen etäisyys Q L012.1 Etuakselien välinen etäisyys TF C A AT K L TR LL - Ensimmäisen etuakselin ja molempien etuakselien teoreettisen kuorman keskipisteen välinen etäisyys L L014 Ensimmäisen vetävän taka-akselin ja telin teoreettisen kuorman keskipisteen välinen etäisyys AT L015 Teoreettinen akseliväli, mitattuna etumaisen ja takimmaisen teoreettisen kuorman keskipisteen välillä BL - Kuormalavan ulkoinen pituus K - Kuormalavan keskikohdan ja kuorman ja päällirakenteen painopisteen välinen etäisyys C - Etumaisen kuorman keskipisteen ja kuorman ja päällirakenteen tai ylimääräisen painon painopisteen välinen etäisyys 04:20-01 Painos 1 fi-fi 6 (19)

7 Painot ja kaavat Painotyyppi: Jaettu paino Etuosa Takaosa T = Kuormatun ajoneuvon kokonaispaino TF TR W = Alustapaino WF WR N = Lisäpaino, esimerkiksi nosturi NF NR U = Kuorma ja päällirakenteen paino UF UR Käytä seuraavaa kaavaa: T = W + N + U C U = AT UR Tai eri muodossa: C = AT UR U = UF + UR U Jotta saavutetaan tasapainotila, kuorman ja päällirakenteen kokonaispainon U kerrottuna vivulla C tulee antaa sama tulos kuin U:n osuuden, joka on taka-akselin painopisteen varassa, UR, kerrottuna teoreettisella akselivälillä AT. Laske C, jotta voit laskea kuormaustason BL. Kuormaustason BL sijainti määritetään yleensä siten, että poikkeamaksi K saadaan luku, joka on mahdollisimman lähellä nollaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 7 (19)

8 Selvitä seuraavat tiedot: Sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Päällirakenteen ja muun lisävarustuksen paino Laskenta Tässä on viisi laskelmaesimerkkiä. Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kuormatun ajoneuvon kokonaispaino TF TR T Alustapaino - WF - WR - W Lisäpaino - NF - NR - N Kuorma + päällirakenne = UF = UR = U 04:20-01 Painos 1 fi-fi 8 (19)

9 Esimerkki 1: Vetoauto, jonka pyöräkokoonpano on 6x4 Laskelman tarkoitus on selvittää vetopöydän (C) sijoitus, jolla saavutetaan optimaalinen akselipaino. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: U Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli A = 4300 mm L = 677,5 mm AT = A + L = 4977,5 mm TF A C L TR Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = 7000 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 8140 Kuorma + vetopöytä = UF = 2210 = UR = = U = AT a. Kuormattu ajoneuvo Laske C seuraavan laskutoimituksen avulla: C = AT UR = 4977, = 4362 mm U Jotta suurimmat sallitut akselipainot voidaan hyödyntää, vetopöytä tulee sijoittaa 4350 mm etuakselin taakse. K on tällöin 0. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 9 (19)

10 Esimerkki 2: Kuorma-autot taakse asennetulla nosturilla ja pyöräkokoonpanolla 6x2 Laskelman tarkoitus on selvittää nosturin painon jakautuminen etu- ja taka-akseleille. N Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Nosturin paino ja painopiste A = 4600 mm L = 612 mm (6x2) AT = A + L = = 5212 mm NF A L NR C = 7400 mm AT N = 2500 kg C :20-01 Painos 1 fi-fi 10 (19)

11 Vipusääntöä käyttämällä voidaan suorittaa seuraava laskelma: NR = N C = AT 5212 = 3550 kg NR = 3550kg sillä ehdolla, että: NF = N - NR = = kg NF = kg Huomaa, että etuakselin paino on negatiivinen, toisin sanoen etuakselin kannattama paino kevenee. Koko ajoneuvon laskelmia varten NF ja NR sijoitetaan vastaaviin painopisteisiin jatkolaskelmissa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 11 (19)

12 Esimerkki 3: Kuorma-auto ohjaamon taakse asennetulla nosturilla ja pyöräkokoonpanolla 4x2 Laskelman tarkoitus on selvittää nosturin painon jakautuminen etu- ja taka-akseleille sekä sopiva lavan pituus päällirakennetta varten. AB N BL/2 BL BL/2 Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: U Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Nosturin paino ja painopiste Katso esimerkistä 2, miten nosturin painon jakautuminen akseleille lasketaan. A = AT = 4300 mm AB = Vähintään 1100 mm nosturin kuvauksen ja laskelman perusteella TF C TR WF = 4260 kg WR = 1848 kg A J N = 1950 kg Laskenta Kokonaispaino a Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino TF = 7500 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 6108 Varustelu, nosturi - NF = NR = N = 1950 Kuorma + päällirakenne = UF = 1654 = UR = 8788 = U = a. Kuormattu ajoneuvo 04:20-01 Painos 1 fi-fi 12 (19)

13 Laske C seuraavan laskutoimituksen avulla: C = AT UR C = U = 3619 mm Sijoita lyhyin mahdollinen AB-mitta, jotta saat pisimmän kuormaustason (BL), joka voidaan saavuttaa optimilla akselipainojakaumalla. C = AB + BL/ = BL/2 BL/2 = 2519 mm Pisin mahdollinen kuormaustaso (BL) optimaalisella akselipainojakaumalla on 5038 mm. Käytä kippilavaa, jonka pituus on normaali 4400 mm. Edellinen laskelma osoittaa, että kippilavalla on tilaa nosturin takana. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 13 (19)

14 Laske mitta AB, jotta voit valita optimaalisen pituisen kippilavan, jossa on hyväksyttävä takaylitys. C = AB + BL/ = AB AB = 1419 mm Kippilavan takimmainen kohta etuakselista katsottuna on: C + BL/2 = = 5819 mm Taka-akselin takana oleva ylitys (J) on tällöin seuraava: (C + BL/2) - A = = 1519 mm Jos kippiakseli on 1000 mm taka-akselin takana, takaylitykseksi saadaan 519 mm kippiakselin takana. Tämä on hyväksyttävä arvo, eikä 4400 mm:n pituisen kippilavan valintaa tarvitse vaihtaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 14 (19)

15 Esimerkki 4: Kippiauto, jonka pyöräkokoonpano on 8x4*4 AB BL/2 BL/2 Laskelman periaatteena on saavuttaa sopiva kuorma-alan pituus (BL) ja sijoitus ylittämättä suurinta sallittua akselipainoa. Valitun pituuden pitäisi myös taata sopiva takaylitys, jotta saavutetaan hyvä kippausvakavuus tässä tapauksessa. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: C U K Suurin sallittu akselipaino Ajoneuvopainot ja akseliväli Päällirakenteen ja lisävarustuksen paino Tässä kippiautoesimerkissä laskelma suoritetaan tasaisesti jakautuneen kuorman perusteella Yleensä halutaan selvittää mitta (AB) etuakselin ja päällirakenteen etuosan välillä. Eri ohjaamopituuksille on olemassa AB:n pienin sallittu mitta. AB:n pienin sallittu mitta 14-ohjaamolle on 320 mm. TF A L TR A = 3350 mm K = 0 L = 1256 mm AT = A + L = 4606 mm (ICD:n mukaan) AT Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = 7100 TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 9455 Kuorma + päällirakenne = UF = 2230 = UR = = U = a. Kuormattu ajoneuvo 04:20-01 Painos 1 fi-fi 15 (19)

16 Laske C seuraavan kaavan avulla: C = AT UR C = U = 4131 Laske seuraavan kaavan avulla, mikä on päällirakenteen enimmäispituus (BL), jolla akselipaino jakautuu vielä optimaalisesti: C + K = AB + BL/ = BL/2 BL = 7622 mm Pisin päällirakenne optimaalisella akselipainojakaumalla on 7622 mm. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 16 (19)

17 Käytä kippilavaa, jonka pituus on normaali 6200 mm. Seuraava laskelma osoittaa, että valittua kippilavaa varten on tarpeeksi tilaa. Selvitä laskemalla mitta AB, millä lavan pituudella takaylitys on hyväksyttävä. C = AB + BL/ = AB /2 AB = 1031 mm Kun kippilavan kuormaustaso (BL) on 6200 mm, kippilavan takimmainen kohta etuakselista on seuraava: C + BL/ = 7231 mm Telin akseliväli on , mikä näkyy ajoneuvon alustapiirustuksesta (ICD). Ylitykseksi viimeisen akselin jälkeen saadaan seuraava: (C + BL/2) - (A ) = ( ) - ( ) = = 1221 mm Jos kippiakseli on 550 mm viimeisen taka-akselin takana, ylitykseksi saadaan = 671 mm kippiakselin takana. Tämä on hyväksyttävä arvo, eikä 6200 mm:n pituisen kippilavan valintaa tarvitse vaihtaa. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 17 (19)

18 Esimerkki 5: Betoniauto, jonka pyöräkokoonpano on 8x4 Laskelman tarkoituksena on selvittää betoninsekoittimen sijoitus suurimmalla sallitulla akselipainolla. Aloita laskelma selvittämällä seuraavat tiedot: Suurin sallittu akselipaino Kuorma-auton alustapaino ja akseliväli Päällirakenteen ja lisävarustuksen paino sekä niiden painopisteet (PP). AB U AT = 4005 mm PP = 2941 mm päällirakenteen etureunasta mitattuna Laskenta Etuosan paino Takaosan paino Kokonaispaino Kokonaispaino a TF = TR = T = Alustapaino - WF = WR = W = 9105 Kuorma + päällirakenne = UF = 6615 = UR = = U = a. Kuormattu ajoneuvo TF Q C A AT TR :20-01 Painos 1 fi-fi 18 (19)

19 Laske C, jonka avulla voit selvittää, missä painopisteen tulee olla suhteessa etumaiseen kuorman keskipisteeseen. C = AT UR = U = 2848 mm Betonisekoittimen sijainti suhteessa ensimmäiseen etuakseliin määritetään laskemalla mitta AB. Koska C alkaa etumaisesta kuorman keskipisteestä, etuakseliväli puolitetaan, eli tässä tapauksessa käytetään mittaa 1940/2 = 970 mm. AB = C - CG + puolet etuakselivälistä = = 877 mm Sijoita betonisekoitin 877 mm ensimmäisen etuakselin taakse. 04:20-01 Painos 1 fi-fi 19 (19)

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet

Lisätiedot

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin

Lisätiedot

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden

6 h Painos 01. Päällirakennekäsikirja. Kuorma-autot. Scania CV AB 2004, Sweden 6 h Painos 01 Päällirakennekäsikirja Kuorma-autot 1 714 162 Scania CV AB 2004, Sweden 1 JOHDANTO 2 ALUSTATIEDOT 3 YLEISIÄ OHJEITA 4 LASKELMAT JA TEORIA 5 VETOAUTOT 6 KUORMA-AUTOT 7 MUUTOKSET 8 KOMPONENTIT

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto

Lisätiedot

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen.

Puutavara-autot. Yleisiä tietoja puutavara-autoista. Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavara-autoja käytetään pyöreän puutavaran kuljetukseen. Yleisiä tietoja puutavara-autoista Puutavaravarustuksia voidaan kuorman koon mukaan pitää joko vääntöherkkänä

Lisätiedot

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä

Alustatiedot ja mallinimikkeet. Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian moduulijärjestelmä Scanian kattava moduulijärjestelmä mahdollistaa alustan optimaalisen sopeuttamisen eri käyttötarkoituksiin. Scanian jokaisen alustan varustelu on ainutkertainen,

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

Nosturit. Yleistä nostureista

Nosturit. Yleistä nostureista Yleistä nostureista Nosturin sijainnilla on suuri vaikutus kiinnikkeen rakenteeseen. Seuraavassa muutamia suosituksia sijoitukselle ohjaamon taakse, taakse asennetuille nostureille ja keskelle asennetuille

Lisätiedot

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit

Mittamerkinnät. Yleistä. BEP-koodit BEP (Bodywork Exchange Parameter) ovat koodeja ajoneuvon eri mittojen tunnistamiseksi, jotta tietojen siirtäminen ajoneuvovalmistajan ja päällirakentajan välillä sujuisi helpommin. t noudattavat kansainvälistä

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ!

Akselivälin muuttaminen. Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta. Menetelmät TÄRKEÄÄ! Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta Yleistä tietoa akselivälin muuttamisesta TÄRKEÄÄ! Kuorma-auton alustan akselivälin muuttaminen vaikuttaa ko. alustan ominaisuuksiin. Siksi on tärkeää noudattaa

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Sisältö VETOUTO... 2 VIHDETTVUUS ISO 1726:N MUKN... 3 Ohjattavuus... 5 KSELIVÄLI... 7 KÄÄNTÖPÖYTIEN SIJOITUS... 8 KÄÄNTÖPÖYDÄN KIINNITYS... 10 KÄÄNTÖPÖYDÄN J SENNUSLEVYN LUKITUS... 11 KIINNITYSKULMN SENNUS

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja. Yleistä

Takaosan alleajosuoja. Yleistä Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleistä PGRT

Ohjaamon ja päällirakenteen välinen etäisyys. Yleistä PGRT Yleistä Yleistä Välin jättäminen ohjaamon ja päällirakenteen väliin varmistaa, että ohjaamo pääsee liikkumaan vapaasti ajon ja kippauksen aikana ja että moottorista tuleva lämpö voidaan johtaa pois. Tässä

Lisätiedot

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä

Hydraulilaitteiston osat. Yleistä. Toimenpiteet ennen uuden hydraulijärjestelmän käynnistämistä Yleistä Yleistä Osat hydraulilaitteiston käyttöä varten voidaan tilata tehtaalta: Seuraavat osat ovat saatavana: Säädin Hydrauliöljysäiliö ja paineenrajoitusventtiili Hydraulipumppu Letkut ja liitokset

Lisätiedot

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti:

Sähkökeskus. Sähkökeskus. Sähkökeskus on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: on sijoitettu matkustajan puolelle kojetaulussa säilytyslokeron alle. Avaa se seuraavasti: 1. Avaa kojetaulussa oleva säilytyslokeron luukku. Luukku on sijoitettu matkustajan istuimen eteen. 2. Irrota

Lisätiedot

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT

Lisätakavalot. Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä. Takavalot PGRT 341 722 340 905 341 740 PGRT Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Yleistietoa lisätakavalojen kytkemisestä Takavalot Saatavana on 3 takavalotyyppiä: Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo 7 polttimon

Lisätiedot

l off, mm kuormauksen aikana

l off, mm kuormauksen aikana 4. Kuormien sijoittaminen vaunuihin 4.1. Vaunuun kuormattujen tavaroiden ja kiinnitysvälineiden yhteenlaskettu paino ei saa ylittää vaunuun merkittyä kantavuutta, ja kun kuorma tukeutuu kahteen vaunuun,

Lisätiedot

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT

Ilmajousituksen ylimääräinen käyttöyksikkö. Kuvaus PGRT Kuvaus Kuvaus Ilmajousituksen normaali käyttöyksikkö sijaitsee kuljettajan istuimen sivulla. Ajoneuvon tasoa voidaan säätää käyttöyksiköllä. Kuormankäsittelyn aikana voi olla hyötyä kuorma-auton takaosaan

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

Sisältö AKSELIVÄLIN MUUTOKSET 2 Akselivälin pidennys 3 Akselivälin lyhennys 3 Rungon katkaisu 3 Poikkipalkkien sijoitus 4 RUNKOLIITOKSEN SIJOITUS 5 Liitospalkit 5 AKSELIVÄLIN MUUTOS KAKSOISRUNGON LIITOKSELLA

Lisätiedot

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa PRESS info P11906SE / Per-Erik Nordström 16. syyskuuta 2011 Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa Scania jatkaa rakennus- ja maansiirtoajoon suunniteltujen ajoneuvojen tarjonnan laajentamista

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5

Lisätiedot

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta...

Muu päällirakennevarustus 7. Sisältö. NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... Sisältö NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... 4 APURUNKO... 6 Nosturin kiinnitys... 7 VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS... 9 Suuret nosturit...

Lisätiedot

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden

00:02-01. Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01. P124 LA4x2. Painos 3. ) Scania CV AB 1999, Sweden 00:02-01 Painos 3 fi Tyyppimerkinnät R144 K432 15 DSC12 01 L01 P124 LA4x2 1 586 063 ) Scania CV AB 1999, Sweden Sisältö Sisältö Kuorma-auton alustat...3 Moottorit...7 Kytkimet...9 Vaihdelaatikot...10 Voiman

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän

Lisätiedot

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista:

Takavalot. Suorittaminen. Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Ajoneuvon tilauserittelystä riippuen ajoneuvossa on toimitettaessa jokin näistä takavaloista: Lisätietoja saat Scanian jälleenmyyjältä. Kompakti 7 polttimon valoyksikkö LED-valo Vakiomallinen 7 polttimon

Lisätiedot

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa!

Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla. [65] Nostovaunu. Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! [65] Nostovaunu Petteri nostaa joka päivä 1200 litraa keittoa! Raskaat taakat helpota käsittelyä WP-nostovaunulla WP 65 on suunniteltu taakoille 65 kg saakka. Paino jakautuu tasaisesti neljälle kääntyvälle

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:

Lisätiedot

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ!

Maadoitus ja virransyöttö. Alustarungon maadoitus TÄRKEÄÄ! Tee kaikki päällirakenteen alustarungon maatot vasempaan rungon sivupalkkiin. Maadoitus rungon oikeaan sivupalkkiin aiheuttaa jännitehäviötä, koska akun miinusnapa on liitetty rungon vasempaan sivupalkkiin.

Lisätiedot

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Taustat ja tarkoitus EU:lla on ollut jo pitkään direktiivi, joka koskee henkilöautojen ja moottoripyörien tyyppihyväksyntää.

Lisätiedot

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää.

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää. Yhtälörhmä Lineaarisen htälörhmän alkeisoperaatiot ovat ) kahden htälön järjestksen vaihto ) htälön kertominen puolittain nollasta eroavalla luvulla ja ) luvulla puolittain kerrotun htälön lisääminen johonkin

Lisätiedot

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt Rungon perussäädöt 1. Aurauskulma 1. Auraus 2. Haritus Auraus ja haritus on kulma jolla etupyörien kulmat poikkeavat ajosuunnassa toisistaan. Auraus = pyörät on kääntynyt sisäänpäin. Haritus = pyörät sojottavat

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1.

LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS. 1. LUKU 12 AJONEUVOYHDISTELMIEN, KUORMA-AUTOJEN, PUOLI- JA TÄYSPERÄVAUNUJEN, VETOAUTOJEN JA VAIHTOKORIEN KUORMAUS JA KIINNITYS 1. Yleistä 1.1. Tässä luvussa selostetaan kuormaus- ja kiinnitysmenetelmät Suomen

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa ja aiemmat tutkimukset 2. Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Valaistuksen esivalmiudet. Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista. Tunnistusvalo, esivalmius. Tilausvaihtoehdot

Valaistuksen esivalmiudet. Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista. Tunnistusvalo, esivalmius. Tilausvaihtoehdot Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista Yleisiä tietoja valaistuksen esivalmiuksista Valaistukselle on saatavana useita tehtaalta tilattavia esivalmiuksia. Valaistus voidaan mukauttaa kunkin markkinan

Lisätiedot

Ylös asennetut ajovalot. Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista. Kytkentävaihtoehdot

Ylös asennetut ajovalot. Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista. Kytkentävaihtoehdot Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Yleistietoa ylös asennettavista ajovaloista Ylös asennettavat ajovalot korvaavat tavalliset ajovalot ja suuntavilkkuvalot esimerkiksi silloin, kun eteen on asennettu

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas

Lisätiedot

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Datum 2010-12-10 Senast uppdaterad av Hans Björk Dokumentägare Fabrikschef Vetlanda Revisio 0 Dok. nr 3511 Sivu 1 (8) 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAJOITUKSET 3 2

Lisätiedot

Työskentely päällirakenteen sähkökeskuksen kanssa, P9. Sijainti

Työskentely päällirakenteen sähkökeskuksen kanssa, P9. Sijainti Yleisiä tietoja päällirakenteen sähkökeskuksesta Päällirakenteen sähkökeskusta on käytettävä päällirakennetoimintojen yhdistämiseksi ajoneuvon sähköjärjestelmään. Yleisiä tietoja päällirakenteen sähkökeskuksesta

Lisätiedot

Voimanottojen ja moottorin kierrosluvun säätö. Tehtaalla asennettu varustelupaketti. Liitäntöjen sijainti erityyppisille voimanotoille

Voimanottojen ja moottorin kierrosluvun säätö. Tehtaalla asennettu varustelupaketti. Liitäntöjen sijainti erityyppisille voimanotoille Ajoneuvoon voidaan tilata erilaisia sähköasennusten esivalmiuksia tai täysin tehdasasennettuja voimanottoja. Tässä on kuvattu, mitä nämä vaihtoehdot sisältävät, esim. johdinsarjoja, kytkimiä jne. Yksittäisessä

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012

Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.2012 Tuotetieto Mover -siirtolaitteen yleiset asennusohjeet 06.01 Yleisiä ohjeita ja vihjeitä seuraavien siirtolaitteiden asennukseen eri valmistajien alustoihin: Truma Mover, SE (R), H SE (R), TE (R)(4) ja

Lisätiedot

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle Moottorin jäähdytysnesteellä voidaan lämmittää ulkoisia elementtejä. Tällaisia ovat mm. umpikorit, nosturiohjaamot ja säilytyslaatikot. Lämpö otetaan sylinteriryhmän virtauksesta ja se palautetaan jäähdyttimen

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Voimanotot, yleiskuva. Sisältö. Käsitteiden selitykset. Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä

Voimanotot, yleiskuva. Sisältö. Käsitteiden selitykset. Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä Sisältö Sisältö Tämä asiakirja sisältää yhteenvedon kaikista Scanian voimanotoista ja niiden tärkeimmistä teknisistä tiedoista. Käsitteiden selitykset Kirjain F nimikkeen lopussa tarkoittaa, että hydraulipumppu

Lisätiedot

MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126

MÄÄRITELMÄ Vääntöherkkä päällirakenne Vääntöherkällä päällirakenteella tarkoitetaan sitä, että päällirakenteen vääntövastus on pieni. ABC :5126 Sisältö MÄÄRITELMÄ... 2 Vääntöherkkä päällirakenne... 2 YLEISET ALUSTAOMINAISUUDET... 3 Käyttötarkoitus... 3 Lujuus... 3 Vakavuus kippauksessa... 3 Mukavuus, ajo-ominaisuudet... 5 Runko... 6 YLEISET PÄÄLLIRAKENNEOMINAISUUDET...

Lisätiedot

Yleisiä tietoja asennusohjeista. Sähköliitännät

Yleisiä tietoja asennusohjeista. Sähköliitännät Kaikki ajoneuvon sähköjärjestelmään kytkettävät sähköliitännät tulee tehdä joko sähkökeskukseen tai päällirakennekonsoliin. Päällirakennekonsoli sijaitsee ohjaamon paneelin alaosassa matkustajan puolella.

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Kaikissa maissa sovelletaan lakisääteisiä vaatimuksia ajoneuvoille, joilla ajetaan yleisillä teillä. EU:ssa ne koordinoidaan

Lisätiedot

Moottorin kaukosammutus. Toiminta. Käyttäytyminen

Moottorin kaukosammutus. Toiminta. Käyttäytyminen Toiminta Toiminta Moottorin kaukosammutustoimintoa käytetään silloin, kun moottori halutaan sammuttaa esimerkiksi ohjaamon ulkopuolelta. Käyttäytyminen Toiminnosta on 2 versiota: Moottorin kaukosammutus:

Lisätiedot

C494 Liitin johdinsarjalle ohjaamosta runkoon C494

C494 Liitin johdinsarjalle ohjaamosta runkoon C494 C494 C494 C494 on 21-napainen liitin, jonka kautta päällirakentaja pääsee hallitsemaan useita signaaleja ja toimintoja ajoneuvon varustelusta riippuen. Liitin antaa myös mahdollisuuden mukauttaa ajoneuvoa

Lisätiedot

Nopeusrajoitin. Yleisiä tietoja toiminnoista. Nopeusrajoittimien prioriteettijärjestys

Nopeusrajoitin. Yleisiä tietoja toiminnoista. Nopeusrajoittimien prioriteettijärjestys Yleisiä tietoja toiminnoista Yleisiä tietoja toiminnoista Scania tarjoaa 4 toimintoa ajonopeuden rajoittamiseen. Toimintoja käyttämällä saadaan täytettyä sekä asiakkaiden omat että lakisääteiset vaatimukset,

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Mittauspisteiden sijainti ALB-kilven sijainti Laskentapaineet Yleisesti jarruhidastuvuusmittauksissa käytettävät laskentapaineet ovat VOLVO

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen Taustaa Taustaa Ulkoisia näyttömittareita ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Ehdot, mitä ajoneuvon tietoja ulkoiset näyttömittarit näyttävät,

Lisätiedot

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE

Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE Maahantuoja Haklift ABT Oy Asessorinkatu 3-7 20780 Kaarina Kiitos, että valitsit ABT Yellowline vaakahaarukkavaunun. Lue tämä käyttöopas ennen käyttöä. ABT Yellowline

Lisätiedot

Voimanoton aktivointi automaattivaihteistossa. Yleisiä tietoja toiminnosta. Aktivointiehdot. Pysyvät turvallisuusehdot. Valinnaiset turvallisuusehdot:

Voimanoton aktivointi automaattivaihteistossa. Yleisiä tietoja toiminnosta. Aktivointiehdot. Pysyvät turvallisuusehdot. Valinnaiset turvallisuusehdot: Yleisiä tietoja toiminnosta Yleisiä tietoja toiminnosta Automaattivaihteiston (Allison) voimanoton aktivoinnin toiminto on tarkoitettu voimanoton aktivoimiseen kuljettajan paikalta ja ohjaamon ulkopuolelta.

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Äänitorven kaukoaktivointi. Kuvaus. Äänitorven aktivoinnin kauko-ohjaustoiminnolla käytetään äänitorvea ohjaamon ulkopuolelta.

Äänitorven kaukoaktivointi. Kuvaus. Äänitorven aktivoinnin kauko-ohjaustoiminnolla käytetään äänitorvea ohjaamon ulkopuolelta. Kuvaus Kuvaus Äänitorven aktivoinnin kauko-ohjaustoiminnolla käytetään äänitorvea ohjaamon ulkopuolelta. Seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta toiminto voidaan aktivoida: virta-avain ajoasennossa Ohjaamon

Lisätiedot

Kuumiin komponentteihin liittyvä tulipalo- ja vahinkovaara

Kuumiin komponentteihin liittyvä tulipalo- ja vahinkovaara Kuumat komponentit Kuumat komponentit VAROITUS! Kuorma-auton pakojärjestelmä saattaa suurella kuormituksella saavuttaa yli 500 C:n lämpötilan. Tulipalovaara voi olla suuri, jos päällirakenne on sijoitettu

Lisätiedot

alusta 1 Tasakuorma-auto 8 6 Tasakuorma-auto 8 4 VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m)

alusta 1 Tasakuorma-auto 8 6 Tasakuorma-auto 8 4 VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m) VETOTAPA / ALUSTAKORKEUS / AKSELIVÄLI (mitat m) Tasakuorma-auto 6,0 6,0 6,3 6,5 6,7 6,0 6,3 6,5 6,7 Tasakuorma-auto 4 4 X Tasakuorma-auto 6 2 6,0 4,8 6,0 6,0 6,0 Tasakuorma-auto 6 4 Tasakuorma-auto X X

Lisätiedot

Työvalojen aktivointi. Kuvaus. Yleistä. Painikkeen jälkiasennus. Kytkentävaihtoehdot PGRT

Työvalojen aktivointi. Kuvaus. Yleistä. Painikkeen jälkiasennus. Kytkentävaihtoehdot PGRT Kuvaus Kuvaus Yleistä toimintoa käytetään työvalojen kytkemiseen päälle ja pois. Työvalot voivat sijaita ohjaamon takaseinässä, rungossa, päällirakenteen eri kohdissa tai umpikorissa. Painikkeen jälkiasennus

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

EG-voimanoton aktivointi. Toiminta

EG-voimanoton aktivointi. Toiminta Toiminta EG-voimanoton aktivointi Toiminto on tarkoitettu voimanoton aktivointiin kuljettajan paikalta ja ohjaamon ulkopuolelta. Voimanottoa ohjataan BCI-ohjausyksiköllä. Kytkinpolkimella ja EG-voimanotolla

Lisätiedot

ABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY

ABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY ABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY Lue käyttöohje ennen vaunun käyttöönottoa! Sisällys 1. Johdanto 2. Erittely 3. Varoitukset ja turvaohjeet 4. Haarukkavaunun käyttäminen 4.1 Käyttö 4.2 Näytön toiminnot

Lisätiedot

Kuormitustaulukko SP-ritilätasot. Malli A

Kuormitustaulukko SP-ritilätasot. Malli A Kuormitustaulukko SP-ritilätasot Malli A 20 x 3 25 x 2 25 x 3 25 x 4 25 x 5 30 x 2 30 x 4 30 x 5 35 x 4 35 x 5 40 x 2 40 x 4 3072 258 3195 267 4792 400 63 534 7987 667 4608 382 6912 573 9216 764 20 956

Lisätiedot

Sertifioitujen Scania-komponenttien ja -järjestelmien muuttaminen

Sertifioitujen Scania-komponenttien ja -järjestelmien muuttaminen Yleistä Yleistä Ajoneuvot ja niihin sisältyvät järjestelmät ovat sertifioituja liikenneturvallisuutta, ympäristövaikutuksia jne. koskevien lakimääräysten täyttämiseksi. Jos sertifioituja Scania-komponentteja

Lisätiedot

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

Voimat mekanismeissa. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista) 1 Voimat mekanismeissa Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista) 12.2.2016 Sisältö Staattiset voimat Staattinen tasapainotila Vapaakappalekuva Tasapainoyhtälöt Kitkavoimat Hitausvoimat Hitausvoimien

Lisätiedot

Ehdolliset lähtösignaalit. Toiminta. Käyttäytyminen

Ehdolliset lähtösignaalit. Toiminta. Käyttäytyminen Toiminta Toiminta Ehdollisia lähtösignaaleja on kolme (3), ja päällirakentaja voi käyttää niitä erilaisten päällirakennetoimintojen ja laitteiden ohjaamiseen. Käyttäytyminen Nämä 3 ehdollista lähtösignaalia

Lisätiedot

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua.

Kohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua. A Lista Aikaraja: 1 s Uolevi sai käsiinsä listan kokonaislukuja. Hän päätti laskea listan luvuista yhden luvun käyttäen seuraavaa algoritmia: 1. Jos listalla on vain yksi luku, pysäytä algoritmi. 2. Jos

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

KUORMA-AUTOLUOKAN SÄÄNNÖT

KUORMA-AUTOLUOKAN SÄÄNNÖT KUORMA-AUTOLUOKAN SÄÄNNÖT A. Luokat 1. S-divisioonan Kuorma-autot on jaettu kolmeen luokkaan: a. Standard luokka b. Sports luokka c. Supersports luokka B. Yleiset säännöt Kuorma-autoille 2. Säännöt kaikille

Lisätiedot

UUSI VOLVO FH -KIERTUE. Tarkempaa tietoa kiertueautoista

UUSI VOLVO FH -KIERTUE. Tarkempaa tietoa kiertueautoista UUSI VOLVO FH -KIERTUE Tarkempaa tietoa kiertueautoista Volvo FH 16 750 puutavara auto Alustanumero: A 731993 Kauppanimi: FH16 750 Vetotapa: 6x4 Akseliväli: 4600+1370mm Moottori: D16G750 EURO5 3550Nm Moottorijarru:

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

127020 RABO potkulauta

127020 RABO potkulauta 127020 RABO potkulauta R0705 Kädensija - iso Ø 25 mm R7120 Etupyörä 200 x 50 mm R7133 Takapyörä 200 x 50 mm R0747 Astinlauta R7425 Pyörä 200 x 50 mm R0718 Etuhaarukan yhdistintappi R0727 Kiinnitysruuvit

Lisätiedot