Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät

Transkriptio

1 Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät 1. Luento (3 h) Ohjausoppi - ohjainten vaikutus - suora lento - kaarto - sivuluisu - hidaslento ja sakkaus - syöksykierre 2. Luento (3 h) Lentotoiminta menetelmät (purjelento) - lennolle valmistautuminen - lentoonlähtö ja hinaus - termiikkilento - laskukierros ja lasku - maastolasku

2 Ohjausoppi Ohjaimia käytetään kahteen tehtävään: - lentoasennon korjauksiin - lentoasennon muutoksiin Ohjaimet ovat: lentojarrut siiveke siiveke mikäli ohjaimet ovat keskiasennossa, kone pyrkii jatkamaan sillä hetkellä olevaa lentotilaa korkeusperäsin sivuperäsin

3 Ohjainten vaikutus ilmavirta - profiilin käyristys lisää nostovoimaa - lisää myös vastusta - jos liian suuri, voi myös sakata - kaikki ohjaimet toimivat samalla periaatteella

4 - sauvaa liikutetaan eteen taakse - nopeuden säätämiseen - nokan korkeus horisonttiin nähden - kone kiertyy painopisteen ympäri - takarunko toimii vipuvartena - jatkuva vaikutus Korkeusperäsin Painopiste

5 Korkeusperäsin Veto sauvasta: - Korkeusperäsin nousee - Perä laskee - Nokka nousee koska kone kiertyy painopisteen ympäri - nopeus pienenee

6 Korkeusperäsin Työntö sauvasta: - Korkeusperäsin laskee - Perä nousee - Nokka laskee koska kone kiertyy painopisteen ympäri - nopeus kasvaa

7 Sivuperäsin - käytetään jalkapolkimilla eteen - taakse - nostovoima vaikuttaa vaakasuoraan - nokan liike vaakasuorassa (koneeseen nähden) - kone ei lähde kaartoon - jatkuva vaikutus

8 Sivuperäsin Painetaan vasenta jalkaa: - sivuperäsin kääntyy vasemmalla - pyrstö kääntyy oikealle - nokka kääntyy vasemmalle koska kone kiertyy painopisteen ympäri

9 Painetaan oikeaa jalkaa: - sivuperäsin kääntyy oikealle - pyrstö kääntyy vasemmalle - nokka kääntyy oikealle koska kone kiertyy painopisteen ympäri Sivuperäsin

10 Siivekkeet - liikutetaan sauvaa vasemmalle oikealle - käytetään kallistuksen säätämiseen - siivet toimivat vipuvartena Sauvaa viedään vasemmalle: - vasen siiveke nousee ylös - oikea siiveke laskee alas - kone kallistuu vasemmalle - jatkuva vaikutus takaa

11 Siivekkeet Sauvaa viedään oikealle: - oikea siiveke nousee ylös - vasensiiveke laskee alas - kone kallistuu oikealle takaa

12 Siivekejarrutus - alaspäin taivutettu siiveke lisää siiven kohtauskulmaa ja siten myös nostovoimaa ja vastusta - ylöspäin taivutettu siiveke vähentää siiven kohtauskulmaa ja siten myös nostovoimaa ja vastusta - sen aiheuttama sivuttaisliike kumotaan sivuperäsimella - annetaan aina samanpuolen jalkaa jonne sauva viedään - siiveke ylös - vastus pienenee - siiveke alas - vastus kasvaa

13 Suora lento - vakio nopeus, nokan korkeus horisonttiin nähden, suhinat, tarkista mittarista - siivet vaakasuorassa - lennetään kohti kiintopistettä - suunnan säilytys, pienet korjaukset sivuperäsimellä, isot kallistuksella Nopeuden valinta riippuu: - koneen suoritusarvot, pienin vajoaminen <> paras liitoluku - tuulen vaikutus, vasta-,myötä- ja sivutuuli - laskevat / nostot..\glider Performance Airspeeds.htm Trimmaus: - kone trimmataan aina haluttuun nopeuteen (myös kaarrossa) - vihreä trimmivipu - sauvalla ensin haluttu nopeus, sen jälkeen trimmivipu sellaiseen asentoon että nopeus säilyy jos sauvasta päästää irti

14 Kaarto Vasemmalle: - sauva vasemmalle - vasenta jalkaa - ohjainten keskitys - vähän vetoa ja trimmaus Oikaisu: - sauva ja jalka oikealle - keskitys vähän ennen haluttua kallistusta - työntö sauvasta Oikealle: - sauva oikealle - oikeaa jalkaa - ohjainten keskitys - vähän vetoa ja trimmaus Oikaisu: - sauva ja jalka vasemmalle - keskitys vähän ennen haluttua kallistusta - työntö sauvasta - ohjainten vaikutus riippumaton lentoasennosta. Ohjaajaan nähden vaikutussuunta aina sama. - aina tarkistettava että ilmatila vapaa kaartosuunnassa - virheet alussa: siiveke ja sivuperäsin väärässä suhteessa => kone luistaa (lentää kylki edellä) => suhinat, vajoaminen, lanka ja kuula vinossa - kuula pakenee jalkaa ja seuraa sauvaa, lanka päinvastoin

15 Kaarto Nostovoima pysty- ja vaakasuoraan Nostovoima pystysuoraan vaakasuora komponentti saa koneen kaartamaan

16 Kaarto Liikaa kallistusta - korjaus: sauvaa oikealle 2. ok 3. Liian vähän kallistusta -ns jalkakaarto - korjaus: sauvaa vasemmalle

17 Kaarto Siirryttäessä suorasta lennosta kaartoon pitää sauvasta vetää jos halutaan säilyttää sama nopeus, miksi? Jyrkkäkaarron (> 45 astetta) vaikutukset koneeseen? Vaaratekijät kaarrossa matalalla, tuulen vaikutus.

18 Sivuluisu Jäänne ajoilta jolloin koneissa oli tehottomat jarrut - lisää koneen vajoamisnopeutta - kone lentää kylki edellä Suoritus (vasen sivuluisu): - sauva vasemmalle - oikeaa jalkaa, veto - nopeusmittari ei näytä oikein, suhinat kasvaa Oikaisu: - sauva oikealle - löysätään veto ja keskitetään jalka Sivuluisukaarrossa aloitetaan normaalisti mutta lisätään kallistusta kaarron puolelle ja/tai löysätään oikeaa jalkaa Laskussa oikaistava reilusti ennen kosketusta

19 Hidaslento ja sakkaus - osa tai koko nostovoima siivestä katoaa kun kohtauskulma on liian iso. On vedetty liikaa sauvasta. - kone tärisee (riippuu tyypistä) - ohjaimet veltot ja tehottomat - suhinat pienet Vaaratekijät: - siivekkeen käyttö voi johtaa kaatumiseen ja/tai syöksykierteeseen - sakkauksessa menetetään korkeutta, ei saa harjoitella alle 400 m Oikaisu: - sauva suoraan eteen kunnes tarpeeksi vauhtia Vaikuttaa: - koneen paino - siiven puhtaus, jarrut - G-voimat

20 Kaartosakkaus Useimmat vahinkosakkaukset tapahtuvat kaarrossa Vaaratekijät: - johtaa yleensä kaatumiseen, voi johtaa syöksykierteeseen Oikaisu: - hieman alajalkaa ja sauva suoraan eteen kunnes tarpeeksi vauhtia - sen jälkeen oikaisu suoraan lentoon Vaikuttaa: - kaarron jyrkkyys

21 Syöksykierre Vain toinen siipi sakkaa Vaaratekijät: - suuri vajoamisnopeus - oikaisun jälkeinen ylinopeus - lattakierre, nokka ylhäällä, vaikea oikaista - konekohtaiset rajoitukset Oikaisu: - vastajalkaa - löysätään vetoa - kun pyöriminen lakkaa, jalan keskitys ja rauhallinen veto - jokaisella konetyypillä oma proseduuri, kerrottu koneen käsikirjassa Vaikuttaa: - koneen kuormaus, painopisteasema

22 Valmistautuminen lennolle Koneen kunto: - päivätarkastus joka päivä ennen lentojen aloitusta - koneen varusteet, laskuvarjo, akku ym. Lentäjän kunto: - vaatimukset tiukemmat kuin autolla ajettaessa - ei sairaana tai lääkityksen alaisena. Flunssa voi aiheuttaa kovaa korvakipua - ei krapulassa tai väsyneenä Vaatetus: - löysät vaatteet, ei-hiostavat. Pitkälle lennolle riittävän lämpimät, jalat usein kylmässä. - lierihattu, ei lippis (peittää näkyvyyttä liikaa). - aurinkolasit jos on niihin tottunut, utuisena päivänä lähes pakolliset

23 Toimiminen lentokentällä Valvotulla lentokentällä lennonjohtajan ja määräysten mukaan Korpikentällä pysyväismääräysten, ohjeiden ja maalaisjärjen mukaa - lasku- ja rullausalueet pidettävä vapaina - vältetään turhaa liikkumista yo alueilla - opastetaan ulkopuolisia - koneiden paikoitus > 30 m laskualueesta - silmät auki, laskevaa purjekonetta ei kuule

24 Pelastuslaskuvarjon käyttö - pakollinen purjekoneissa, ei mopussa jos ei purjelentoa - puettava huolellisesti ylle, vöiden kiristys ja laukaisukahvan tarkastus - käytetään jos kone hajoaa tai tulee ohjauskelvottomaksi - vaatii n m auetakseen, turvallinen hyppykorkeus m Suoritus: - ensin kuomu sitten vyöt, jos rauhallinen tilanne voi vyöt aukaista ensin - kuomun irroitus, pakkolaukaisuvivut (punaiset) - voimakas ponnistus että päästään eroon koneesta - uloshypyn aikana katsotaan laukaisukahvaa - molemmat kädet kahvalle ja voimakas työntö eteen alas - maahantulo jalat yhdessä polvet hiukan koukussa, selkä köyryssä, leuka rintaa vasten ja kädet pään molemmin puolin

25 Lentoon lähtö Hinaus tavat: - lentokonehinaus - vintturi- ja autohinaus - itsestarttaava purjekone Ennen starttia: - ohjaamotarkastus. Huom! kuormaus - köyden kiinnitys kun kaikki muu on valmista - rata vapaa, valmis merkki siivenkärkimiehelle - siiven ylösnosto on valmismerkki hinauspilotille - käsi lähellä irroituskahvaa - lähtö aina vastatuuleen

26 Lentokonehinaus Startti lentokonehinauksessa - kone pidetään vaakasuorassa ja radan suuntaisena - alussa isot liikkeet, ohjaimet tehottomat - kannus tai nokkapyörä pidetään maassa kunnes ohjaimet tehoavat hyvin - jos siipi osuu kenttään eikä heti nouse on irroitettava - kone nousee maasta lähes itsestään (n. 80 km/h) - pidetään lähellä maata (muutama metri) kunnes hinauskonekin nousee - alussa pysytellään hieman hinauskoneen alapuolella. Kun päästään ylemmäs (> 100 m) pidetään hinauskone horisontissa Sivutuuli startti - lähtökiihdytyksessä potkurivirta menee ylätuulen puoleisen siiven alle ja nostaa sitä. Siivekettä voi pitää jo valmiiksi poikkeutettuna - kone pyrkii lähtökiidossa kääntymään vastatuuleen - pidetään tuulenpuoleinen siipi alempana ja annetaan vastapuoleista jalkaa

27 Lentokonehinaus Hinaus: - aina sama kallistus kuin hinauskoneella - hinauskone horisontissa - pienet sivuttaiskorjaukset pelkästään jalalla - kaarrossa tähdätään ulompaan siivenkärkeen Oikaisu heilurista: 1. kallistus samaksi kuin hinauskoneella 2. korkeus varovasti korkeusperäsimellä, köysi voi löystyä 3. sivusuunta jalalla Irroitus: - kaksi reipasta vetoa irroituskahvasta - vedetään hieman kun irroitus varmistettu - kaarto vasemmalle, hinauskone kaartaa oikealle

28 Lentokonehinaus Pakkotilanteet esim. köyden katkeaminen, moottorihäiriö - jos hinauskone vaaputtaa on heti irroitettava riippumatta paikasta tai korkeudesta - kokoajan on tiedettävä mitä tehdään jos hinaus keskeytyy - jos lähtö keskeytyy alle 50 m on laskettava suoraan eteen - yli 50 m voi yrittää kääntyä takaisin mutta kaarto keskeytettävä jos näyttää huonolta. Oikaisu ja lasku eteen - tärkeintä on säilyttää oikea nopeus ja sitä kautta ohjattavuus - yli 150 m lyhennetty laskukierros - jos köysi katkeaa on roikkuva pätkä irroitettava heti Takaisin kaarto yli 50 m:stä sivutuulella, kumpaan suuntaan SÄILYTÄ OIKEA NOPEUS!!!!!!!!

29 Vintturi- ja autohinaus - alkuvaiheessa sauva keskellä, kone kiihtyy nopeasti (vintturi) - n 100 m korkeudella voidaan vetää reippaammin - jos kone alkaa nyökkimään, löysätään vetoa - työntö ennen irroitusta Pakkotilanne: - Sauva eteen, lasku samojen sääntöjen mukaan kuin lekohinauksessa

30 Termiikkilento Termiikkilähteet: - aurinkoiset alueet, hakkuuaukeat, kalliot, hiekkakuopat, kuivat turvesuot Huonot alueet: - järvet, peltoaukeat, kosteat suot, varjoisat alueet Kumpupilvi eli kumulus voi syntyä vain jos on termiikkiä. Kiinteä, selvärajainen pohja kertoo hyvästä nostosta. Repaleinen on kuoleva, ei kunnon nostoa aluelaskeva Grrr reunalaskevat

31 Termiikkilento Termiikkiin keskitys: - kun tullaan nostavalle alueelle kaarretaan sille puolelle jonka siipi nousee ylös - keskitetään oikaisemalla kaartoa siihen suuntaan jossa edellisellä kierroksella nosti parhaiten, 2-3 sekunttia Turvallisuus: - ei tuijoteta mittareita vaan ulos - ei myöskään tuijoteta yhtä lähellä olevaa konetta. Voi olla muitakin - jos nostossa kaartaa jo joku on kaarrettava samaan suuntaan ja mieluiten samankeskistä ympyrää - nostoon liittyvä kone väistää siinä jo kaartavia - varonopeus ettei sakata kenenkään niskaan

32 Termiikkilento

33 Laskukierros ja lasku Laskukierros on säännöllinen kuvio joka tehdään aina ennen laskua - tarkoituksena on että laskukierroksen joka kohdasta päästään oikaisemaan laskuun jos tulee yllättäviä laskevia tai moottorihäiriö Laskukierroksen osat: - myötätuuliosa - perusosa - loppuosa eli finaali > 150 m myötätuuliosa > 250 m perusosa kosketuskohta tuuli loppuosa eli finaali

34 Laskukierros ja lasku Laskukierroksen laajuus riippuu korkeudesta ja tuulesta, ei maamerkkejä Osien lentoaika sama, kulma kenttään sama, korkealla voidaan tulla kauempaa Aina vasen laskukierros jos ei muuta määrätty. Kenttä on silloin koneen vasemmalla puolella myötätuuliosalla ja kaarrokset tehdään vasemmalle Kone laskuasuun ja nopeuteen myötätuulen alussa. Trimmaus, pyörä, laipat jne. Tarkistetaan että rata on vapaa n. 30 astetta

35 Lasku - vain yksi mahdollisuus - liukukulma sopivaksi lentojarruilla. Jos laskupiste alkaa nousta horisontissa olet jäämässä vajaaksi, pienennä jarruja. - lentojarrujen avaaminen pudottaa koneen nokkaa joillakin konetyypeillä - finaalissa nopeus tarkistetaan mittarista, horisontti liian epämääräinen alhaalla - loivennuksessa vedetään sauvasta niin että koneen nokka nousee mutta kone ei, jarrut vakio asentoon jos kaikki muuten ok. Liukukulma loivenee joten saadaan enemmän aikaa loppuvetoon - loppuvedossa kone sakkautetaan kentän pintaan. Ei täysillä jarruilla. - rungon ja siipien on oltava liikesuuntaan nähden suorassa loppuvedossa Finaali Loivennus n 10 m Loppuveto < 1 m

36 TUULIGRADIENTTI Tuulen voimakkuus pienenee aina lähestyttäessä maanpintaa. Tätä kutsutaan tuuligradientiksi. Kovalla tuulella se pienentää koneen ilmanopeutta laskussa. Finaalissa on pidettävä n. 10 km/h ylimääräistä nopeutta. 100 km/h 80 km/h

37 Lasku Tavallisimpia virheitä: - pumpataan eli liukukulma ja nopeus ei pysy vakiona - vedetään hyllylle eli loppuveto liian korkealta => kova lasku - vedetään liian myöhään tai liian vähän => pomppu ison pompun jälkeen tehdään uusi lasku vedettynä enemmän - ajaudutaan sivuun ilmassa tai laskukiidossa - ei ohjata loppuun asti laskukiidossa, kone pidettävä keskellä kiitorataa loppuun asti. Konetta ohjataan niin kauan kuin se liikkuu!!!!!

38 Sivutuulilasku Sivutuulen aiheuttama ajautuminen kompensoidaan kallistamalla konetta tai/ja pitämällä nokkaa tuuleen päin Oikaistava ennen kosketusta Kone pyrkii laskukiidossa kääntymään tuuleen, vastajalkaa

39 Maastolasku Maastolaskuun johtavat syyt: - sään väärin arviointi, ylipitkä tehtävä - arviointivirheet kentän läheisyydessä, yllättävät laskevat Valmistautuminen maastolaskuun: - koko ajan oltava laskeutumisalue liitomatkan päässä (peltoaukea) - alue valittava viimeistään 600 m:ssä, sarka 400 m:ssä. - ei saa enää vaihtaa jos ei ole aivan pakko - korkeusmittari ei välttämättä oikeassa Laskupaikan valinta: - pelto jossa ei reunaesteitä tai sähkölinjoja, keskellä aukeaa. Korkeat reunaesteet vaativat huomattavasti pidemmän pellon - tasainen, lyhyt kasvusto (väri, keltainen pahin, rypsi rapsi) - kaltevuus, vaikea nähdä korkealta, pelto viettää aina vesistöihin päin - vastatuuleen, vastamäkeen (tuulen suunta aina tiedossa)

40 Maastolasku

41 Maastolasku

42 Maastolasku

43 Maastolasku

44 Maastolasku Maastolaskun suoritus: - normaali laskukierros, ilmoitus radiolla - vöiden kiristys - ei ylinopeutta kosketusvaiheessa, mieluummin vähän alinopeutta - kunnolla vedetty lasku, jos menossa pitkäksi voidaan työntää väkisin maahan loppuvetovaiheessa, telemarkki - loppuveto tehdään kasvuston esim. pitkän viljan pintaan. - siivet ehdottomasti vaakasuorassa - kone pysäytettävä niin pian kuin mahdollista Maastolaskun jälkeen: - Kone pelon reunaan paikallisten avustuksella, ankkurointi - ilmoitetaan oma ja koneen kunto, radiolla ja/tai puhelimella - ilmoitetaan paikka hakuporukalle - etsitään pellon omistaja ja sovitaan mahdollisista korvauksista

45 Maastolasku Jos kaikesta huolimatta ei päästä laskeutumaan pellolle voidaan lasku tehdä turvesuolle, järveen, metsään. Tiellä törmäysvaara!!!! Turvesuo on turvallinen laskupaikka. Märkä suo ei. Veteen laskussa normaali loppuveto rannan suuntaisesti mahdollisimman pienellä nopeudella ja lähelle rantaa. Parempi kuin metsään. Metsään laskussa mahdollisimman tiheään ja matalaan metsään. Loppuveto puiden latvoihin siivet ehdottomasti vaakasuorassa. AINA PYÖRÄ ULKONA!!!!!!