Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 7/2012/1 Dnro ISAVI/19/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kiuruvesi HAKIJA Eija ja Timo Kärkkäinen Porttiniementie Remeskylä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojan toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) nojalla oltava ympäristölupa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Ympäristöluvan mukainen tilan eläinmäärä on 200 alle kahdeksan kuukauden ikäistä ja 200 yli kahdeksan kuukauden ikäistä lihanautaa sekä neljä hevosta. Toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia. Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen ( /1792) 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut hakijoiden eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan Dnro 0600Y Pellon vuokrasopimuksia on tehty neljän maanomistajan kanssa. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Kiuruveden kaupungin Remeskylässä Palokangas -tilalla (kiinteistötunnus ). Hakijat omistavat tilan. Tilan ympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia edellisen luvan myöntämisen jälkeen. Alueen maisemaa hallitsevat pellot ja metsät. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa tilan alue on merkitty maatalousalueeksi (MT).

2 2 Eläinsuojan toiminta Tilalla on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tilan eläinmäärä ei ole ylittänyt kuluneen lupakauden aikana ympäristöluvan eläinyksikkömäärää, joka on 860. Kaikki nautaeläimet ovat lietelannalla. Hevosilla on kuivikepohja. Eläinsuojan pesuvedet (100 m³/v) ja vähäinen määrä WC-vesiä johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on betonista lietesäiliötilavuutta m³ ja lietekuilutilavuutta 500 m 3. Tilalla on 30 m²:n kuivalantala, jossa kompostoidaan pilaantunutta rehua ja varastoidaan hevosenlantaa. Lantavarastot ovat kattamattomia. Lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Levitykseen on käytettävissä peltoa 425 ha, josta omaa 360 ha ja vuokrapeltoa 76 ha. Liete mullataan heti levittämisen jälkeen. Puolet lannasta levitetään keväällä, 30 % kesällä ja loppu syksyllä. Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely kuivikelanta 48 m 3 2) lantala, pelloille lannoitteeksi lietelanta m 3 2) lietesäiliö, pelloille lannoitteeksi kuolleet eläimet 10 kpl nautojen keräily, Honkajoki * jäteöljyt 2 t ongelmajätekeräys * akut ongelmajätekeräys * loisteputket ongelmajätekeräys muovi 2 t jätteenkeräys metalli kierrätys rehujätteet lantala, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä laskettu luvan mukaisen eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti * ongelmajäte Laitumella pidetään 60 sonnia viiden kuukauden ajan vuosittain. Laidunala on 5 ha. Laitumella on eläinten juottoaltaita, joihin tulee verkostovesi. Hevosille on laaja-alainen (2 ha) ulkotarha. Esikuivattua säilörehua tehdään tuubipaaleihin tonnia vuodessa. Rehu tehdään ilman happoa. Polttoöljysäiliössä on lukitus, ylitäytönestin ja laponesto. Säiliö tarkastetaan vuosittain. Muut öljyt varastoidaan konehallissa. Kuolleet eläimet säilytetään navetan takana pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Tavanomaisen tilan oman työkoneliikenteen lisäksi raskaiden ajoneuvojen käyntejä on keskimäärin 2 kuukaudessa. Työkoneliikenne on vilkkainta toukotöiden aikaan sekä säilörehunteko- ja lannanlevitysaikaan.

3 3 Arvio ympäristövaikutuksista Tilan lannanlevitysala on lisääntynyt huomattavasti lupakaudella. Peltoja on salaojitettu ja kalkittu. Hajuhaittoja ehkäistään multaamalla liete levityksen jälkeen. Nurmiviljelyssä vähennetään typpilannoitusta kylvämällä apilaa. Lannoituksen ympäristöhaitat ovat vähentyneet. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tilalle on laadittu palo- ja pelastussuunnitelma. Eläintauteja ehkäistään pitämällä eläinja rehukuljetusten reitit erillään. Tuotantotiloissa on alkusammutuskalusto. Kaluston ja rakennusten kuntoa seurataan säännöllisesti ja korjataan viat ennen suurempia vaurioita. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Tuubikäärijä vähentää käärintämuovin tarvetta 60 %. Raaka-aineita hankitaan suursäkeissä, joita voidaan kierrättää. Sonnit ruokitaan apevaunulla ruokintasuunnitelman mukaan. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kiuruveden kaupungilta ja Kiuruveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa eläinsuojan vaikutusalueella olevat vesistöt kuuluvat välttävään (Osmanginjärvi) ja tyydyttävään (Jylängönjoki) luokkaan. Suurimmat kuormittajat ovat maatalous ja sisäinen kuormitus. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöalueen (4.562) vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin, etenkin vesistöjen varsilla oleville, pelloille levitetty lanta on mullattava välittömästi. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä koidu tarpeetonta hajua ympäristöön. Eläinten ruokintaan on kiinnitettävä huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseksi eläinsuojan tuuletuksen kautta. Polttoainesäiliölle ja tankkauspaikalle on tehtävä tiivis, esimerkiksi betoninen, alusta, mikäli sellaista ei ole tehty. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan hakemuksessa ja edellä esitetyn mukaisesti.

4 4 Hakijoiden vastine Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet tulee pitää kunnossa, vesitiiviinä ja ne on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen aikana tapahdu vuotoja. Talouskeskuksessa olevien lietesäiliöiden yhteistilavuus ei riitä ns. nitraattiasetuksen (Vna 931/2000) mukaiseen lannan ja pesu- sekä sadevesien 12 kk:n varastointiin ympäristöluvan mukaisella eläinmäärällä (200 lihanautaa ja 200 alle 8 kk nuorkarjaa) vaikka hakemuksen mukainen eläinten laidunnus otetaan huomioon. Jos eläinmäärä on hakemuksen täydennyksessä ilmoitettu (223 kpl 6 12 kk ja 155 kpl kk), on lietelannan varastointitilavuus riittävä. Varastointitilavuuden riittävyyttä parantaa hieman myös eläinten vuotuinen laidunnus. Lannan varastointiin, levitykseen tai laiduntamiseen liittyvien häiriötilanteiden takia olisi erittäin suositeltavaa, että lietelannan varastointitilavuutta lisättäisiin uudella tai vuokratulla säiliötilavuudella. Hakemuksessa ja hakemuksen täydennyksessä on ristiriitainen tieto kuivalannan varastoinnista. Hevostallin rakennusluvan mukaan lanta varastoidaan lantapatterissa. Hakemuksessa tulisi olla selkeä kuvaus kuivalannan käsittelystä. Hevosten lanta tallista ja jaloittelutarhoista tulee varastoida vesitiiviissä ja riittävän suuressa lantalassa lantapatterin sijaan. Hakemuksessa ei ole kuvattu myöskään pilaantuneiden rehujen kompostointia. Rehutähteet on kompostoitava esimerkiksi kuivalantalassa ennen pellolle levittämistä. Tämä tulee ottaa huomioon lantalan mitoituksessa. Lietesäiliöön johdettavien WC-vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla. Eläinsuojan WC:tä ei saa käyttää sairaana. Jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa, tulee WC poistaa käytöstä tai vedet tulee johtaa ympäristönsuojelulain mukaiseen erilliseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Vaihtoehtoisesti eläinsuojaan voidaan asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden levittäminen peltoon on sallittua stabiloituna. Käytetyt rehumuovit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista. Ne on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset vuodot ja roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Säiliön varustus on pidettävä kunnossa. Säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa säiliö on huollettava. Sen läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Tilalla on tällä hetkellä 300 lihanautaa ja maksimissaan navetoissa on 320 lihanautaa. Kesällä on ylimääräisiä lihanautoja noin 4 kuukauden ajan laitumella. Lietesäiliöiden tilavuus on riittävä.

5 Hevosten lanta varastoidaan 30 m²:n kokoisessa betonilantalassa. Kuivike on kutterinpurua. Pilaantunut rehu kompostoidaan navetan päädyssä olevalla betonilaatalla, josta se ajetaan pellolle. Karjasuojan WC ei ole ollut juurikaan käytössä. Hakijat käyttävät asuinrakennuksen sisävessaa. 5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Eija ja Timo Kärkkäisen toistaiseksi voimassa olevan eläinsuojan ympäristöluvan (Dnro 0600Y ) lupamääräykset. Lihanautanavetan eläinyksikkömäärä on 860. Toiminta sijaitsee Kiuruveden kaupungin Remeskylässä Palokankaan tilalla ( ). Aluehallintoviraston tarkistamat lupamääräykset korvaavat annetun ympäristöluvan määräykset kokonaisuudessaan. 1. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. 2. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei sille tule nurmesta vapaita paikkoja, joissa muodostuu eroosiota. 4. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 5. Lannan varastotilan on oltava niin suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana eläinsuojassa kertynyt lanta ja niihin kertyvät ja johdettavat nesteet. Luvan saajien tulee esittää lietelannan varastoinnin järjestämisestä suunnitelma Pohjois-Savon ELY-keskukselle mennessä. 6. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 7. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Säiliön alusta ja tankkauspaikka tulee tehdä tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 8. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaan riittävästi lannan hyödyntämiseen soveltuvaa peltoa. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 132 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Pilaantunut rehu ja kuivalanta voidaan kompostoida tilan lantalassa.

6 9. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. 10. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 11. Luvan saajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 12. Tilalla on oltava ajan tasalla oleva suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Eläinmäärät, - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset, - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys, - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma, - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat, - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta, - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu, - polttoainevaraston tarkkailu, - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain, - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 14. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistaminen Kysymyksessä on eläinsuojan toimintaan myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä. Sen mukainen eläinyksikkömäärä on 860. Tilalla on ollut vähemmän eläimiä kuin luvan mukaan olisi mahdollista pitää. Toiminnasta aiheutuvissa päästöissä tai eläinsuojan ympäristön tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia luvan antamisen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mu-

7 kainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Tarkistuksessa on poistettu määräyksiä, jotka eivät enää ole ajankohtaisia. Päätökseen on lisätty tai muutettu määräyksiä siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyisin eläinsuojien toiminnalta edellytettyä tasoa muun muassa tarvittavan lannanvarastointitilavuuden osalta. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 yli vuoden ikäistä lihanautaa ja 3,5 yli kuuden kuukauden ja alle vuoden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa 425 hehtaaria. Tilan nykyisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 122 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen myös luvanmukaisessa laajuudessa, jolloin tarvittava peltoala on 132 ha. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Lietelannan levityksessä parasta tekniikkaa edustavat letku- ja sijoituslaitteistot. Säilörehun tekeminen esikuivattuna ja ruokintasuunnitelman mukainen ruokinta ovat myös parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia vesistöihin. Lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Luvan mukainen toiminta ei vaikuta alueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi, kun säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettava huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä, lietekuilut mukaan lukien m³. Nykyisten eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin m³. Pesuvesiä johdetaan 7

8 lietesäiliöön 100 m³ ja sadevesiä kertyy noin 470 m³ vuodessa. Laitumelle jää neljän kuukauden laidunkauden aikana 300 m³ lantaa. Käytössä oleva lietetilavuus ei ole riittävä. Pohjois-Savon ELY-keskus valvovana viranomaisena tarkistaa, että lannan varastoinnista luvan saajien esittämän suunnitelman mukaisesti ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kuivalannan varastointitilavuus on riittävä. Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen WC-vesiä ei saa levittää peltoon käsittelemättöminä terveyshaittojen vuoksi. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt esimerkiksi vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainevuoto, jossa öljyä pääsee ympäristöön, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Suunnitelma riskeistä ja toimet riskitilanteiden hoidosta on tärkeää olla kaikkien tilalla työskentelevien tiedossa. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Luvan saajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopetta- 8

9 minen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Vastaus annettuihin lausuntoihin LUVAN VOIMASSAOLO Hakijat ovat toimittaneet lisäselvityksenä hakemukseen asemapiirroksen, johon on merkitty kuivalantalan sijainti ja vastineessaan hakijat ovat myös kertoneet, että tilalla on lantala. Kuivalannan varastointi ja rehujätteiden käsittely on tilalla asianmukaista. Lietelannan varastoinnin järjestämisestä on määrätty tekemään selvitys ELY-keskukselle. ELY-keskus on omassa varastotilavuuslaskelmassaan arvioinut, että tilalla on alle puolivuotiaita vasikoita. Hakijat ovat kuitenkin ilmoittaneet lisäselvityksessään, että mainittuja vasikoita ei ole. Eläinsuojan WC-vesien käsittelystä, rakenteiden tiiviydestä, polttonesteiden varastoinnista sekä jätteiden käsittelystä on annettu määräykset. Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, jätteen synnyn ehkäisystä, energiatehokkuudesta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 19, 30 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 9

10 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) säädetään. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevasta päätöksestä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kiuruveden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä Tiedustelut: asian esittelijä Raili Pärjälä, puh

12 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.