Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 3/2013/1 Dnro ISAVI/59/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Suonenjoki. Jäntti Kari ja Jäntti Timo Tapiolantie SUONENJOKI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 70 lypsylehmää, 56 hiehoa, 36 lihanautaa ja 40 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 670 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen tilalla on 137 lypsylehmää, 76 hiehoa ja 49 nuorkarjaa <6 kk, yhteensä eläinyksikköä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 670 eläinyksiköstä eläinyksikköön katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Lannan luovuttamisesta ja maan vuokraamisesta on tehty 13 sopimusta, yhteensä 122,6 ha peltoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2 (13) Eläinsuojan toiminta Eläinsuoja sijaitsee Suonenjoen kaupungin Suonenjoen kylässä, Sormula -tilalla (kiinteistötunnus ), osoitteessa Tapiolantie 53, Iisvesi. Tilakeskuksesta noin 300 metrin etäisyydellä on koulu ja päiväkoti. Toiminta sijaitsee taajama-alueiden yleiskaava-alueella. Hakemus koskee toimivaa karjatilaa, jossa olemassa olevaa toimintaa muutetaan siten, että nykyistä maidontuotantoa lisätään ja sonnien kasvatus lopetetaan. Olemassa olevaa lypsypihattoa laajennetaan 73 eläinpaikalla ja vanhaa navettaa saneerataan nuorkarjalle. Tilalla on lietelantajärjestelmä 129 lypsylehmällä ja 43 hieholla. Lietelannan varastointia varten on säiliötilavuutta käytettävissä m 3 ja uutta kuilutilavuutta rakennetaan 700 m 3. Lietesäiliöistä kaksi (560 m 3 ja 240 m 3 ) on katettuja samoin lietekuilu. Alle 6 kk ikäiset vasikat, 33 hiehoa ja 8 lypsylehmää ovat kuivikelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja kutteria ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivitetun alueen pinta-ala on 477,5 m 2 pihatossa ja 113,9 m 2 vanhassa navetassa. Kuivikkeen paksuus on 5 cm ja kuivikepohja tyhjennetään päivittäin. Kuivikelantaa varten on 420 m 3 ja 510 m 3 betonirakenteiset lantalat. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon noin 600 t/a ja aumaan t/a. AIV säilöntähappo varastoidaan konteissa ulkona enimmillään l. Hiehoja ja umpilehmiä voidaan laiduntaa päivällä lähilaitumella 4 kk/a. Laidunalaa on 18,6 ha. Laidun ei rajoitu vesistöön. Maitohuoneen pesuvedet (20 m 3 ) ja eläinsuojan muut pesuvedet (noin 280 m 3 ) sekä puristeneste tarvittaessa johdetaan lietesäiliöön. Lanta ja maitohuoneen pesuvedet levitetään lannoitteeksi. Levitys tapahtuu kaksoiskiekkovannasmultaimella varustetulla lietevaunulla. Kuivalanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 208,9 ha, josta omaa on 16,3 ha, vuokrapeltoa 122,6 ha ja sopimuspeltoa 70 ha. Tilalla on käytettävissä rengaskaivo, porakaivo ja tarvittaessa voidaan kaupungin vettä käyttää myös eläimille. Talousvesi tulee kunnan vesijohtoverkostosta. Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Korjaamossa säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 l. AIV-happoa on konteissa ulkovarastoinnissa enintään l. Liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto kerran kuukaudessa ja jäteauto joka toinen viikko. Oma liikenne on vilkkainta lietteenlevitys-, peltotyö- ja säilörehuntekoaikaan.

3 Jätteet ja niiden käsittely 3 (13) Jätenimike Määrä Käsittely ja Toimituspaikka t/a hyödyntäminen Kuolleet eläimet 3 raatokeräily Honkajoki Lietelanta 4041 pelloille lannoitteeksi Akut 0,03 ongelmajätekeräys ongelmajätepiste Jalostukseen kelpaamaton 5 lietesäiliöön maito Jäteöljyt 0,2 ongelmajätekeräys ongelmajätepiste Kuivalanta 883 pellolle lannoitteeksi Yhdyskuntajäte 1 jätteen keräys, kierrätys paikallinen jätehuolto Arvio ympäristövaikutuksista Tilan käytettävissä oleva lannanlevitysala on riittävä. Suurin osa pelloista sijaitsee lähellä lantavarastoja. Tilan talouskeskuksen ja eläinsuojan sijainti metsän siimeksessä vähentää ulkopuolisille aiheutuvaa melu- ja näköhaittaa. Lietteen hajun voimakkuutta tarkkaillaan ja levitys tehdään kaksoiskiekkovannasmultaimella poutakelillä peltojen ollessa kuivia. Kuivalanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Laidunnusta pyritään jatkamaan osalla eläimistä, jotka näin pitävät yllä perinteistä maalaismaisemaa. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toiminta häiriötilanteissa Tulipalon varalle tilalla on pelastussuunnitelma, jonka mukaan osataan toimia äkillisissä tilanteissa. Sähkökatkon varalle on aggregaatti käytettävissä. Lietesäiliön vuototilanteessa lietettä siirretään toiseen säiliöön ja tarvittaessa lietettä voidaan imeyttää turpeeseen kuivalantalassa. Eläintautiepidemian sattuessa sairaat eläimet voidaan välittömästi siirtää erilleen terveistä eläimistä tilakeskuksen muihin rakennuksiin, joissa toimitaan eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lietteen levitys tehdään kaksoiskiekkovannasmultaimella varustetulla lietevaunulla. Kuivalanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Säilörehu esikuivataan, jolloin puristenesteen määrä on hyvin vähäinen. Kasvinsuojelutyön (ruiskutus) tekee urakoitsija ja hän tuo kasvinsuojeluaineet, joten niitä ei varastoida tilalla. Tilalla on betoninen tankkauslaatta polttonesteiden tankkauspaikalla. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Suonenjoen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu ilmestyneessä Sisä-Savo lehdessä.

4 Lausunnot 4 (13) Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Suonenjoen kaupunginhallitukselta, Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan lähivaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Tilakeskusten lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Asutuksen läheisyyden huomioon ottaen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainevaraston eteen on rakennettava tiivis alusta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Suonenjoen kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta toteavat lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee taajama-alueiden osayleiskaava-alueella. Tilakeskuksen alueella on merkintä maatilojen talouskeskusalue/kotieläintalouden suuryksikön alue (AM/ME). Tila sijaitsee kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Tila on asuinrakennuksen osalta liittynyt kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Eläinsuojan WC-vedet (3 m 3 :n umpisäiliö) tulee joko toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai vaihtoehtoisesti ennen peltolevitystä hygienisoida liete mikrobiologisesti turvalliseksi kalkkistabiloimalla, mädättämällä tai lahottamalla tai muulla Eviran hyväksymällä menetelmällä. Osa lannan levityspelloista sijaitsee kauempana. Toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lantaa leviä ympäristöön siirtojen ja kuljetusten aikana. Tarvittaessa likaantuneet tiealueet on puhdistettava. Tilan toiminnasta ei ole tullut valituksia.

5 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 5 (13) Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut Suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksen mukaiselle eläinsuojan rakentamiselle ja lannan käsittelylle tilalla ei ole huomautettavaa. Lannan kuljetuksessa pelloille ja etäsäiliöön ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä pohjavesien pilaantumista. Lannan levityksessä on minimoitava mahdolliset haitat lähiasutukselle, koska lannan levitykseen osoitettuja peltoja on lähes taajama-alueella mm. Tapiolan alueella ja Suonenjoki Iisvesi maantien molemmin puolin. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Kari ja Timo Jäntille ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Sormula -tilalla ( ) Suonenjoen kaupungin Suonenjoen kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastotilavuutta yhteensä m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava haju-haittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt ja lantalat on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä.

6 6 (13) 5. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 132 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eläinsuojan WC-vedet voi levittää peltoon, mikäli ne on kalkkistabiloitu sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen ph yli 12:sta kahden tunnin ajaksi. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohja-vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 7. Vaaralliset jätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa luvallisen vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 8. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 9. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma

7 7 (13) - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6.

8 8 (13) Eläinsuoja sijoittuu maatalousalueelle. Osayleiskaavassa alue on merkitty maatilojen talouskeskusalueeksi / kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin m 3 lietesäiliötilavuutta ja 930 m 3 kuivalannan varastotilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain yhteensä noin m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosfori-sisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitus-tarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 209 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 132 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijan eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun.

9 9 (13) Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 132 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kalkkistabiloinnilla tuhotaan WC-vesissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm.

10 10 (13) multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannan varastointitilan muutoksista, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antaman ympäristöluvan Dnro PSA-2007-Y

11 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN 11 (13) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa-olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos , 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148 Jäteasetus (179/2012) 4 liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.

12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 12 (13) Päätös Kari ja Timo Jäntti Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Suonenjoen kaupunginhallitus Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut/suonenjoen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Suonenjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 MUUTOKSENHAKU 13 (13) Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet Valitusosoitus Päivi Määttä Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.