Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa"

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetustekniikka Tutkimusraportti Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 54 Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 54 Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki & Sinikka Mäki Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tampere 2004

4 ISBN ISSN

5 ALKUSANAT Tämä julkaisu perustuu tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin sarjatoimitusyksikkökoodin (Serial Shipping Container Code, SSCC) käyttöä erikoistavaroiden toimitusketjussa. Hankkeessa on tarkasteltu yhtä erikoistavaroiden logistiikkaketjua ja SSCC-koodin käyttöä sekä koodin käyttöön liittyviä hyötyjä ja edellytyksiä caseketjussa. Lisäksi hankkeessa on laadittu yleinen toimintamalli SSCC:n hyödyntämiseksi toimitusketjuissa laajemminkin. Tutkimushanke on kuulunut Liikenne- ja viestintäministeriön Verkostojen ajantasainen logistiikka (VALO) ohjelmaan. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Tutkimusryhmään kuuluivat tutkija Sari Sallanniemi, erikoistutkija Harri Rauhamäki ja tutkimusapulainen Sinikka Mäki. Hankkeeseen osallistui neljä yritystä, joita kutakin edusti yksi henkilö projektiryhmän jäsenenä. Mukana projektiryhmässä olivat Ilpo Lindeman Inex Partners Oy:stä, Jarkko Karhinen Kiitolinja Oy:stä, Jari Kilpeläinen Kaukomarkkinat Oy:stä ja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy:stä. Lisäksi hankkeessa haastateltiin noin kahtakymmentä henkilöä eri yrityksistä ja asiantuntijaorganisaatioista. Hanketta ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Jari Gröhn (puheenjohtaja) Liikenneja viestintäministeriöstä, Jari Helenius ja Ilpo Lindeman Inex Partners Oy:stä sekä Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Ohjausryhmän sihteerinä toimi Harri Rauhamäki Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tekijät haluavat kiittää toimivasta yhteistyöstä hankkeen johtoryhmää ja projektiryhmää sekä kaikkia toteutukseen osallistuneita tahoja. Lisäksi erityiskiitos asiatietojen oikeellisuuden tarkastamisesta EAN-Finland Oy:n Sven-Gustaf Lindroosille. Tampereella joulukuussa 2003 Jorma Mäntynen 3

6 Julkaisun nimi Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa Julkaisun tekijät Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki Tiivistelmä Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä toimijoina vaan koko verkon voimalla. Toimitusketjuista on tullut, sekä toimijoiden määrää että kuljetettavaa matkaa tarkastellen, pitkiä. Mitä enemmän toimijoita ketjuissa tai verkossa on ja mitä pidempi niiden välinen fyysinen välimatka on, sitä tärkeämpää on toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinta ei ole ainoastaan välttämätön toimitusten sujumiselle, vaan sillä voidaan saada merkittävää lisäarvoa suhteessa toisiin ketjuihin tai verkkoihin. Myös JIT- (Just In Time tai JOT eli juuri oikeaan tarpeeseen) ja QR- (Quick Response eli nopea vastine) toimitusten lisääntymisen takia tiedonkulun tulisi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti, toimitusketjua tukien. Tiedonkulun toimimiseksi sujuvasti tulee ratkaista kollitunnistuksen ongelma ja tuntea kollien kulku koko toimitusketjun läpi. Tutkimushankkeessa kartoitettiin tarkastelukohteena olleen erikoistavaroiden toimitusketjun toimitusten tiedonhallinnan ja jäljityksen nykytilaa, luotiin yleinen toimintamalli SSCC-koodin ja EDIn hyödyntämiseksi toimitusketjussa ja nimettiin konkreettisia keinoja case-ketjun kehittämiseksi kustannustehokkaammaksi. Tutkimukseen osallistui neljä kohdeyritystä. Kohdeyritykset edustivat tavarantoimittajia, logistiikkayrityksiä ja kuljetusyrityksiä. Case-ketjun viides toimija eli myymälöiden edustaja sijaitsi fyysisesti logistiikkayrityksen sisällä. Tietoa kerättiin kirjallisuustutkimuksella, case-yritysten haastatteluilla sekä haastattelemalla myös muita logistiikkaketjun toimintaan oleellisesti liittyviä tahoja ja asiantuntijaorganisaatioita. SSCC-koodin käytön sovittamiseksi laajemmin suomalaiseen käytäntöön laadittiin toimintamalli, jonka tavoitteena on määrittää toiminnan yleiset periaatteet logistiikkaketjussa. Lähtökohtana mallissa on tiedon hallinta, jonka todettiin olevan ratkaisevin tekijä myös SSCC-koodin käytössä. Toimintamalli perustuu siihen ajatukseen, että toimitusketjussa edellinen toimija lähettää seuraavalle aina ensin tiedon ja vasta sitten tuotteet. Tiedon välitys ketjussa tapahtuu sähköisessä muodossa. Koko logistiikkaketjun läpi hyödynnettävän SSCC-koodin tuottaa pääsääntöisesti tavarantoimittaja. Ketjussa tapahtuvat kuittaukset perustuvat vertailuun, jossa vastaanotettua kollia ja siitä luettua viivakoodia verrataan ennakkoon saapuneeseen tietoon. Lisäksi SSCC-koodi luetaan aina kollin tai kuljetusyksikön siirtyessä organisaatiorajojen yli. Hankkeessa luotu toimitusketjun yleinen malli on sovellettavissa myös muissa kuin tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä tarjoten toimintaperiaatteet koko logistiikkaketjun tehostamiseksi. Avainsanat SSCC, EDI, erikoistavarakauppa, toimitusketju, jäljitys ja seuranta, logistiikka Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Julkaisuajankohta Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 54. tammikuu 2004 ISSN ISBN

7 Name of the publication Serial Shipping Container Code (SSCC) in speciality goods supply chain Authors Sari Sallanniemi, Harri Rauhamäki, Sinikka Mäki Abstract Globalisation and networking of companies emphasise the importance of information transfer. Companies search for competitive advantage not only as single actors but as entire networks. Supply chains have become extended both in number of actors and in transport distances. The more actors there are in a network and the longer their physical distance is the more important it is to manage the supply chain. Supply chain management is not only essential to functionality of network but also to gaining significant additional value compared to other chains and networks. Also due to increase in JIT- and QR-deliveries the flow of information ought to be efficient and quick and thus support supply chain. For the fluent flow of information the problem of package identification is to be solved. Equally important is to be familiar with the flow of packages through the entire supply chain. In this research project the present state of managing information and tracking and tracing of packages in a speciality goods supply chain were examined. A general operations model for exploiting the SSCC and EDI in supply chain was constructed. Concrete means for improving case companies cost efficiency were specified. There were four case companies in this study. Two of them represented suppliers, one logistics companies and one hauliers. The fifth actor in supply chain was retail trade. Information was gathered through literature survey and interviewing case companies representatives as well as other specialists. An operations model was constructed to adjust the use of SSCC in Finnish practice. The purpose of the model was to define general operational principles in a logistics chain. The most essential factor in applying SSCC and the basis of the model is to manage information. The operations model is based on an idea that the former actor sends the following actor information first and only then the goods. Information transfer in the chain is executed by using electronic communication. The SSCC that is exploited through the whole logistics chain is mainly produced by the supplier. Acknowledgments and confirmations are based on comparison where the package received and barcode scanned are compared to the information that is earlier received. Furthermore, SSCC is always scanned when package is moving across organisational boundaries. The general operations model can be applied widely offering operational principles to increase effectiveness in the entire logistics chain. Keywords SSCC, EDI, speciality goods commerce, supply chain, tracking and tracing, logistics Name of the publication series Published Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 54. January 2004 ISSN ISBN

8 KÄSITTEET Bottom-up jäljitettävyys. Kun toimitusketjun aiemmasta kohdasta katsottuna halutaan tietää, mihin tuote on myöhemmin kulkenut, puhutaan bottom-up -jäljitettävyydestä. Bottom-up - jäljitettävyytenä voidaan pitää mahdollisuutta paikantaa tuote missä tahansa toimitusketjun vaiheessa käyttäen yhtä tai useampaa hakukriteeriä. Bottom-up -jäljitettävyys on tärkeää esimerkiksi tuotteiden takaisinotoissa tai jos tietty tuote joudutaan vetämään pois markkinoilta. (Gencod EAN France 2001, s. 6-7 ja 11) DESADV, DESpatch ADVice eli OVT-kuormakirja. DESADV-sanoma toimii lähetyksen ennakkoilmoituksena. DESADV-sanomaan voidaan sisällyttää esimerkiksi tiedot lähetyksen toimituspäivästä, kuljetustavasta, SSCC-koodista, määrästä, erästä, tuotekuvauksesta, tuotantopäivästä, parasta ennen päivästä tai viimeisestä voimassaolopäivästä sekä tuotteen alkuperämaasta. (Gencod EAN France 2001, s. 49) ECR, Efficient Consumer Response (engl.), on erityisesti päivittäistavarakaupan piirissä käytetty toimintamalli, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä, yhteistyötä ja arvoa tuottamattomien vaiheiden karsimista. ECR:n mukaan vähittäis- ja tukkukaupan toimintaa kehitetään logistista yhteistyötä ja menetelmiä parantaen, uusia tiedonkeruu- ja tiedonvälitysteknologioita ja laskentamalleja käyttäen. (Karrus 2001, Jaakola et al. 2000, Tarpila et al. 1999) EDI, Electronic Data Interchange (engl.) tai organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli OVT. Erikoistavarakauppa. Vähittäiskauppa voidaan jakaa päivittäis- ja erikoistavarakauppaan. Erikoistavarakaupalle ominaista on mm. tuotenimikkeiden suuri määrä ja tuotteiden korkea yksikköhinta päivittäistavarakauppaan verrattuna. Esimerkkejä erikoistavarasta ovat mm. kodintekniikka, tekstiilit ja auton varaosat. Jäljitettävyys tarkoittaa toimitusten seurannan näkökulmasta tuotteen fyysisen virran ja siihen liittyvän tietovirran yhdistämistä, jolloin pystytään tarvittaessa jälkikäteen selvittämään tuotteen kulkua. Käyttäjän näkökulmasta jäljitettävyys tarkoittaa mahdollisuutta saada aikaan ja paikkaan liittyvää tietoa tuotteesta ja erityisesti sen laadusta sekä ominaisuuksista. (Gencod EAN France 2001, s.4) Lukulaite on elektroninen laite, jolla luetaan viivakoodeja ja muunnetaan ne tietokoneen ymmärtämiksi sähköisiksi signaaleiksi. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 54) OVT, organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli EDI. OVT tarkoittaa strukturoidun tiedon sähköistä siirtämistä yhteisesti sovittujen sanomastandardien mukaisesti sovellusohjelmasta toiseen siten, että ihmisen osuus tapahtumassa on mahdollisimman vähäinen. OVT korvaa kaikki aikaisemmin paperina lähetetyt asiakirjat sanomilla tietokoneiden välillä. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 49) SCM, Supply Chain Management (engl.) eli toimitusketjun hallinta on tavara- ja tietovirtojen koordinoitua ohjausta koko arvoketjussa raaka-ainetoimittajilta lopulliselle kuluttajalle. (mm. Tarpila et al. 1999) 6

9 SSCC, Serial Shipping Container Code (engl.) eli sarjatoimitusyksikkökoodi. SSCC on toimitusyksikön yksilöivä 18-numeroinen tunnistenumero. (Maailmanlaajuinen EAN/UCCkäyttöopas 7/2003, s. 54) Sähköinen sanoma on lukulaitteella luetusta ja tapahtumatiedoista muodostettu tietojoukko, jota käytetään tietojen varmentamiseen ja käsittelyyn käyttäjän sovelluksessa. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 55) Toimitusketju, Supply Chain, SC (engl.), on ketju, jossa materiaalia toimitetaan alkutuotannosta ja muilta raaka-ainetoimittajilta markkinoille ja loppukuluttajille. Toimitusketju sisältää kaikki logistiikkaketjun osapuolet kuten raaka-ainetoimittajat ja alkutuotannon, tuotannon, myynnin, jakelun ja asiakkaat. Toimitusketju käsitteenä on laajempi kuin jakeluketju. Jakeluketju on osa toimitusketjua. (mm. Jaakola et al. 2000, Tarpila et al. 1999) Toimitusten hallinta on ECR-toiminnan yksi kolmesta osa-alueesta. Toimitusten hallinta keskittyy lähinnä logistiseen toimintaan. Toimitusten hallinnan tavoitteena on toimittaa oikea tuote oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. (mm. Tarpila et al. 1999) Toimitusyksikkö on mikä tahansa kuljetukseen ja/tai varastointiin tarkoitettu yksikkö, joka on hallittava toimitusketjussa. (Maailmanlaajuinen EAN/UCC-käyttöopas 7/2003, s. 55) Top-down -jäljitettävyydestä puhutaan, kun jossakin toimitusketjun vaiheessa halutaan selvittää tuotteen alkuperä tai tuntomerkit jossakin toimitusketjun aikaisemmassa vaiheessa. Tämänsuuntainen toimitusketjun seuranta korostuu erityisesti laadullisia ongelmia paikannettaessa. (Gencod EAN France 2001, s. 8 ja 11) Tuotejäljitettävyys ja logistinen jäljitettävyys. Tuotteen jäljitettävyys tarkoittaa tuotteen laatuun liittyvän tiedon saamista, kun taas logistisella jäljitettävyydellä tarkoitetaan tuotteen määrään liittyvän tiedon saamista. Sekä tuotejäljitettävyydessä että logistisessa jäljitettävyydessä tuotteeseen liittyvän oikean ja kattavan tiedon kirjaaminen on merkityksellistä. Logistisessa jäljitettävyydessä korostuu edellisten lisäksi myös toimitusketjun eri linkkien kirjaaminen. (Gencod EAN France 2001, s. 12) Upstream/downstream -jäljitettävyydessä tarkastellaan tuotteen seuraamista oman yrityksen näkökulmasta. Upstream-jäljitettävyyttä on, kun halutaan tietoja sellaisesta tuotteesta, joka ei ole vielä saapunut omaan yritykseen. Downstream-jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää tuote, joka on jo lähtenyt omasta yrityksestä. (Gencod EAN France 2001, s. 9 ja 11) XML, Extensible Markup Language (engl.), on Internetissä yleisesti käytössä oleva joustava tapa luoda tiedonsiirtoa varten tarvittava yhteinen tiedonmuoto. (Kyöste, 2002) 7

10 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 KÄSITTEET... 6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Hankkeen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusmenetelmät ELECTRONIC DATA INTERCHANGE Taustaa EDI:stä EDI:n käytön edut ja haitat EDI:n käyttäjät SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC:n rakenne ja käyttö SSCC:n käyttäjät SSCC:n käytön etuja SSCC:n käytön edellytyksiä SSCC: ohjaus ja jäljitettävyys LOGISTIIKKA JA ERIKOISTAVARAKAUPPA Logistiikan kehitysnäkymät Erikoistavarakaupan ominaispiirteet ERIKOISTAVAROIDEN CASE-KETJUN NYKYTILA Tavarantoimittaja A Tavarantoimittaja B Logistiikkayritys Kuljetusyritys Myymälä Erikoistavaroiden toimitusketju CASE-KETJUN TOIMINTAMALLI TULEVAISUUDESSA JA TOIMITUSKETJUN YLEINEN MALLI Case-ketjun toimintamalli tulevaisuudessa Tavarantoimittaja Logistiikkayritys Kuljetusyritys Myymälä Toimitusketjun yleinen malli Vertailu Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri -raporttiin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET TUTKIMUKSEN YHTEENVETO LÄHTEET YRITYS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT

11 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tausta Fyysisten tuotanto- ja jakeluprosessien virtaviivaistamisen rinnalla yritykset eri toimialoilla pyrkivät tehostamaan toimintaansa verkottumalla ja kehittämällä organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa (EDI tai OVT). EDI on tapa hoitaa tiedonvälitystä ja rationalisoida liiketoimintaa toimintaverkoston yritysten välillä. Se mahdollistaa strategisen yhteistyön, joka luo uusia kilpailuetuja ja näkyy kuluttajille tarjottavina parempina hinta- ja saatavuusetuina. EDIn mukanaan tuomia etuja ovat mm. kustannustehokkaat yhteydet toimitusketjun toimijoiden välillä, kilpailuedun paraneminen ja työvoiman tuottavuuden koheneminen. Logistiikka on yksi keskeinen yritysten ja yritysketjujen kilpailukyvyn lähde. Sähköinen tiedonhallinta on vasta tulossa logistiikkaan ja keskeinen keino lisätä logistiikan tuottavuutta ja tehokkuutta on materiaalivirtojen tiedonhallinta. Tämä tarkoittaa nykyistä tehokkaampia tunnistus-, seuranta- ja jäljitysjärjestelmiä. Tietoprosessin hallintaan ja toimintojen ohjaukseen liittyvä henkilöstön osaaminen ja kyky kehittyä tulevat olemaan merkittävä yritysten logistiikan kilpailukykytekijä. (Kanerva et al. 2001, s. 155) Vähittäiskaupan pitkissä toimitusketjuissa on havaittu puutteita tietämyksessä toimitusyksiköiden tunnistamisessa käytettävien SSCC-koodien osalta. Tämä raportti pohjautuu tutkimushankkeeseen, jossa on tarkasteltu erästä erikoistavaroiden toimitusketjua. Hankkeessa pyrittiin kehittämään case-ketjua SSCC-koodin hyödyntämistä järkeistäen. Lisäksi tavoitteena oli luoda SSCC:n soveltamisen osalta yleinen logistiikkaketjun toimintamalli. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimushankkeelle asetettiin kolme tavoitetta: 1. lisätä SSCC-koodiin ja sen etuihin sekä käytön edellytyksiin liittyvää tietämystä kaikkien vähittäiskaupan toimitusketjujen piiriin kuuluvien keskuudessa Suomessa 2. sovittaa maailmanlaajuinen malli SSCC-koodin käytöstä suomalaiseen käytäntöön nimeämällä keinoja ja teknisiä ratkaisuja, joilla toimitusketjun toimijoiden (kuva 1.1) rajapintoja saadaan sujuvammaksi ja 3. kehittää koko toimitusketjua kustannustehokkaammaksi. 9

12 Kuljetusyritys Tavarantoimittaja Tavarantoimittaja Kuljetusyritys Logistiikkayritys Myymälä Kuva 1.1 Tutkimuksessa tarkasteltu erikoistavaroiden toimitusketju Tarkastelun kohteena olleen erikoistavaraketjun näkökulmasta katsottuna tutkimushankkeessa oli lisäksi kaksi konkreettista tavoitetta: 1. toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen lähetysten tunnistamista kehittämällä 2. yhteistyön kehittäminen toimitusketjussa. Nämä hankkeelle asetetut tavoitteet ja trendit ovat linjassa myös Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri hankkeen loppuraportin (Granqvist et al. 2003) kanssa, jossa on tarkasteltu logistiikan kehitystrendejä siltä osin kun ne vaikuttavat telematiikka-arkkitehtuurin rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Yhteistyön, läpinäkyvyyden ja ulkoistamisen on katsottu vaikuttavan yritysten toimintatapoihin ja lisäksi ulkoistamisen on todettu muuttavan työnjakoa yritysten välillä (Granqvist et al. 2003, s. 19). Läpinäkyvyyden lisääntyessä toimitusketjun hallinta paranee lähetysten seurannan ja ohjaamisen paranemisen myötä. Samalla myös poikkeamatilanteiden hallinta paranee. Yhteistyötä kehittämällä toiminnan tehokkuus lisääntyy ja kilpailukyky paranee kustannusten ja varastotasojen alentuessa, läpimenoaikojen lyhentyessä ja palvelun parantuessa. Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi koostetaan erillinen ohje SSCC-koodin käytöstä, eduista ja käytön edellytyksistä logistiikkaketjussa. Samalla yleinen tietämys SSCC:n ja EDIn hyödyistä ja toisaalta niiden käytön edellytyksistä lisääntyy. Lisäksi on konstruoitu tässä raportissa esiteltävä yleinen toimintamalli ja kuvattu tekniset ratkaisut SSCC-koodin ja EDIn hyödyntämiseksi erikoistavaroiden toimitusketjussa. Mallin käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvän analyysin pohjalta on tarkasteluun valitussa toimitusketjussa nimetty keskeiset hyödyntämiskohteet ja kehittämisehdotukset. Saadut käytännön kokemukset toimitusketjun yritysten rajapintojen kehittämisestä ja sähköisten teknologioiden soveltamisesta niissä auttavat kehittämään paitsi tutkimuksen kohteena olevaa toimitusketjua myös kaupan toimialaa laajemminkin. 1.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimusta varten tehtiin aluksi kirjallisuusselvitys. Teoriatarkastelussa selvitettiin EDIn taustaa sekä sen käytön etuja ja haittoja. SSCC-koodin osalta kartoitettiin koodin muodostamista ja käyttöä sekä koodin käytön etuja ja edellytyksiä. Lisäksi 10

13 tarkasteltiin jäljitettävyyttä ja SSCC-koodin roolia jäljitettävyyden parantamisen työkaluna. Tutkimushanketta myös verrattiin aiemmin tehtyyn Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri hankkeeseen (Granqvist et al. 2003) ja selvitettiin mahdollisia yhtymäkohtia siihen sekä samanaikaisesti työn alla olleeseen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan toteuttamaan Standardoitu kolliosoitelappu projektiin. EDIn ja sähköisen tiedonsiirron osalta tärkeimmät lähteet olivat TIEKEn julkaisut EDIn/OVT:n käyttöön sekä yhtenäisviitteeseen liittyen (Kyöste, A., Maunuksela- Malinen et al. ja Salminen). SSCC-koodin käytön osalta EAN Internationalin ja EAN-Finlandi Oy:n julkaisut muodostivat perustan. Jäljitettävyyteen ja SSCC:n implementointiin tutustuttiin Uniform Code Councilin raportin muodossa. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena ja tarkastelun kohteeksi valittiin neljän yrityksen muodostama logistiikan toimitusketju. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä pariakymmentä henkilöä. Neljän case-yrityksen eli Inex Partners Oy:n, Kiitolinja Oy:n, Kaukomarkkinat Oy:n ja Sukkamestarit Oy:n lisäksi haastateltiin vastaanottavien myymälöiden edustajia, muita logistiikkaketjun toimintaan oleellisesti liittyviä organisaatioita sekä asiantuntijaorganisaatioita. Ketjun keskeisten toimijoiden lisäksi haastateltiin mm. hankintayhtiö Intrade Partners Oy:n edustajaa. Asiantuntijaorganisaatioiden osalta haastatteluja tehtiin EAN-Finland Oy:ssä, TIEKE ry.:ssä sekä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. Lisäksi haastateltiin päivittäistavarakaupan edustajia Päivittäistavarakauppa ry.:stä sekä Tuko Logistics Oy:stä. Haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien näkemyksiä ja käsityksiä sekä EDIn että SSCC:n käytön yleisyydestä, niihin liittyvistä välineistä, käytännön sovelluskohteista, eduista ja edellytyksistä. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä tulevaisuuden kehitysnäkymistä EDIn ja SSCC:n suhteen, näkemyksiä EDIn ja SSCC:n käytön mahdollistamista eduista ketjussa sekä ajatuksia ja ehdotuksia EDIn ja SSCC:n käytön edistämiseksi. Hankkeen aikana järjestettiin myös workshop-työpaja, jossa case-yritykset toimivat yhteistyössä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Workshopissa käytiin caseketju toimijakohtaisesti läpi, kartoitettiin ketjun keskeiset kehittämiskohteet sekä ratkaisuehdotukset niihin. 11

14 2. ELECTRONIC DATA INTERCHANGE 2.1 Taustaa EDI:stä Electronic Data Interchange eli EDI tarkoittaa standardimuotoista liiketoimintainformaation välittämistä, joka tapahtuu automaattisesti kahden organisaation tietojärjestelmien välillä. Suomen kielessä käytössä on samaa tarkoittava lyhenne OVT, organisaatioiden välinen tiedonsiirto. (Karjalainen, 2000) Esimerkkinä EDIstä voidaan mainita erilaisten asiakirjojen, kuten laskujen, tilauksien, tullausasiakirjojen ja hinnastojen välittäminen sähköisesti vastaanottavaan yritykseen, jossa ne puretaan automaattisesti suoraan tietojärjestelmään. (Airaksinen, 2002/1.) Ensimmäisiä sähköisiä tiedonsiirtojärjestelmiä kehiteltiin 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla niitä oli jo yrityksillä käytössä. EDIn kehitys tapahtui hieman myöhemmin lähinnä 1980-luvun alussa. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry on tehnyt tutkimuksen, jossa tehtiin kysely 700:lle ja haastattelu 12:lle suomalaiselle EDI-käyttäjälle. Tutkimuksen mukaan EDI/OVT-järjestelmä oli otettu näiden käyttäjien ensimmäisessä yrityksessä käyttöön EDIn käyttö lisääntyi Suomessa tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien, lukuun ottamatta lamavuosia ja huippuvuosia Huippuvuosien aikana EDIn käyttöönotto lisääntyi kaksinkertaisesti kolmeen edelliseen vuoteen verrattaessa. (Salminen, 2003) XML (Extensible Markup Language) on Internetissä yleisesti käytössä oleva joustava tapa luoda tiedonsiirtoa varten tarvittava yhteinen tiedonmuoto. XML mahdollistaa tiedonsiirron eri osapuolten välillä. (SearchWebServices.com, 2003) XMLmenetelmien on ennustettu nousevan EDIn rinnalle niiden joustavuuden takia. XML-pohjaisen Internetin välityksellä tapahtuvan tiedonsiirron etuna on, ettei tiedonsiirtojärjestelmän rakentamiseen tarvita niin suuria investointeja, kuin EDIsiirtoyhteyden rakentamiseen. Nykyaikaisista yrityksistä löytyy jo valmiiksi Internet-yhteys, jonka pohjalle voidaan rakentaa XML-pohjainen tiedonsiirto. Erityisesti XML-pohjainen tiedonsiirto tulee koskettamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. (Kyöste, 2002) Muutaman viime vuoden aikana XML-EDI on lisännyt suosiotaan, samalla kun EDIn käyttöönottomäärän kasvu on vähentynyt. Vuonna 2000 EDI/OVT- ja XMLmenetelmiä otettiin käyttöön yhtä paljon. TIEKEn haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei XML-menetelmä ainakaan tule vähentämään EDIn asemaa yritysten välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa seuraavan viiden vuoden aikana. (Salminen, 2003) 2.2 EDI:n käytön edut ja haitat EDIn käyttämiseen liittyviä keskeisiä hyötyjä ovat virheiden väheneminen, tiedonsiirron nopeutuminen ja hallinnolliset säästöt. Koska samoja tietoja ei tarvitse syöttää useaan kertaan, saadaan kustannussäästöjä. Virheettömämpi tieto ja tiedonkulun nopeutuminen parantavat asiakaspalvelua. Toiminnan tehostuminen, uudet liiketoimintamahdollisuudet ja tuottavuuden kasvu on myös koettu EDIn tuomiksi eduiksi. Huomattavaa on, että osa yrityksistä vaatii yhteistyökumppaniyrityksiltään sähköistä tiedonsiirtoa. Sähköisestä tiedonsiirrosta on tullut yksi yhteistyökumppanuuden perusedellytys. (Salminen, 2003) 12

15 EDIn käyttööoton ongelmakohdaksi on nähty se, että jokaista uutta järjestelmään tulevaa organisaatiota varten on rakennettava uusi kiinteä yhteys ja ohjelmistot. Tästä johtuen EDI voi vaatia huomattaviakin investointeja tietojärjestelmiin ja laitteisiin. Pienivolyymisille tuotteille tai epävarmoihin yrityssuhteisiin ei kannata rakentaa EDIä, sillä sen edut saavutetaan vasta pitkäaikaisessa ja useita tiedonsiirtotapahtumia vaativassa yhteistyössä. (Karjalainen, 2000) Toinen EDIn käyttöön liittyvä hankaluus on, että EDI-sanoman tulee olla sovitulla tavalla määrämuotoinen. EDIFACT on yleisimmin käytössä oleva standardi EDI-muotoisessa tiedonvälityksessä. 2.3 EDI:n käyttäjät Suomen Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan EDIn käyttöön vaikuttaa selkeästi enemmän yrityksen koko kuin sen toimiala. Kaikista Suomessa toimivista yli viisi henkeä työllistävistä yrityksistä kymmenen prosenttia käytti EDIä vuonna Pienimmistä, 5-9 henkeä työllistävistä, yrityksistä EDI oli käytössä vajaalla viidellä prosentilla, kun taas suurista, yli sata henkilöä työllistävistä, yrityksistä yli 35 prosentilla. Toimialoista kaupan ja teollisuuden piirissä EDIn käyttö oli laajinta. Näillä toimialoilla EDI oli käytössä prosentilla yrityksistä. Muilla toimialoilla vain 5-7 prosenttia käyttää EDIä tiedonsiirtoon. (Airaksinen, 2002/2.) Erityisesti elintarvike-, metalli- ja koneteollisuusyrityksillä on EDI käytössään. Eniten automatisoitua on yrityksissä pankki- ja rahoitussektorin kanssa asiointi, seuraavaksi pisimmälle automatisoituja toimintoja ovat tullaus, kuljetukset, myynti ja osto. (Salminen, 2003) Vuonna 2001 tehdyn pohjoismaisen vertailun perusteella Suomi sijoittuu vähiten EDIä käyttäviin maihin. Ainoastaan Islannissa EDIn käyttö on harvinaisempaa kuin Suomessa. Islannissa yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 12 prosenttia käytti EDIä. Vastaava luku Suomessa on 14 prosenttia. Pohjoismaista Tanskassa EDI on yleisin. Siellä 21 prosentilla yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä oli käytössään tämä tiedonsiirron tapa. Ruotsissa ja Norjassa yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä vajaalla 20 prosentilla oli EDI käytössään. Kuitenkin on huomattava, että Tanskassa EDI-kaupan arvo oli puolet Suomen EDI-kaupan arvosta vuonna Suomen luku oli 20 miljardia euroa, kun taas vastaava luku Tanskassa oli 10 miljardia euroa. (Nordic Council of Ministers et al. 2002) 13

16 3. SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE Kilpailun globalisoituminen ja yritysten verkottuminen kilpailuedun saavuttamiseksi ovat korostaneet tiedonsiirron merkitystä viimeisten vuosikymmenien aikana. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä toimijoina vaan koko verkon voimalla. Globalisoitumisen takia toimitusketjuista on tullut, sekä toimijoiden määrää että kuljetettavaa matkaa tarkastellen, pitkiä. Mitä enemmän toimijoita ketjuissa tai verkossa on ja mitä pidempi niiden välinen fyysinen välimatka on, sitä tärkeämpää on toimitusketjun hallinta. Toimitusketjun hallinta ei ole ainoastaan välttämätön toimitusten sujumiselle, vaan sillä voidaan saada merkittävää lisäarvoa suhteessa toisiin ketjuihin tai verkkoihin. Myös JIT- (Just In Time) ja QR- (Quick Response eli nopea vastine) toimitusten lisääntymisen takia tiedonkulun tulisi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti, toimitusketjua tukien. Tiedonkulun toimimiseksi sujuvasti tulee ratkaista kollitunnistuksen ongelma ja tuntea tavaroiden kulku koko toimitusketjun läpi. (EAN International, 1998) Toimituserät voivat sisältää eri määriä erilaisia tuotteita, jotka on pakattu erilaisiin pakkauksiin. Toisaalta toimitusketjussa on useita osia, joissa toimituseräkoko ja - muoto sekä varsinainen tuote muuttuvat. Näistä lähtökohdista, tuotteiden kulkua ajatellen, ei riitä, että tuotteet tunnistetaan erikseen vaan ne pitää pystyä tunnistamaan myös lähetyserätasolla. (EAN International, 1998) SSCC-18 koodin kehittäminen lähti liikkeelle kaupan globalisoitumisen ja ketjuuntumisen asettamista haasteista tiedonkululle. Erityisesti erikoistavarakaupassa oli tarve saada jokaiseen yksikköön oma tunnistuskoodinsa. Päivittäistavarakauppa oli käyttänyt 1970-luvulta lähtien EAN/UPC viitettä (EAN International/Uniform Product Code). Erikoistavarakaupassa ei kuitenkaan ollut käytössä yhtä määräkokoisia yksiköitä kuin päivittäistavarakaupassa. Määräkokoisten yksiköiden puuttumisen takia päivittäistavarakaupan viitteitä ei pystytty hyödyntämään suoraan erikoistavarakaupassa. (Philpot, 1998) Uniform Code Council ja EAN International kehittivät ns. SSCC-koodin vastaamaan erikoistavarakaupan tarpeisiin. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) SSCC suunniteltiin niin, että sitä pystytään hyödyntämään erilaisissa käyttökohteissa ja kaikissa toimitusketjun vaiheissa. Vuonna 1987 esiteltiin EAN/UCC-128 koodi, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden sisällyttää enemmän tietoa yhteen viivakoodiin kuin aikaisemmat EAN/UCC-koodit (Pearce, 2003). SSCC on koodattu käyttäen EAN/UCC-128 symbologiaa (Warehousing Management, 1995). EAN International (1998) on koonnut listan SSCC-koodin käyttöalueesta. Sen mukaan SSCC sopii käyttöön parhaiten, jos o ominaisuuksiltaan erilaisia tuotteita lähetetään samassa kuljetusyksikössä ja niiden käsittelyn halutaan tapahtuvan tehokkaasti sekä omassa yrityksessä että oman yrityksen ulkopuolella o kuljetusyksiköiden sisältö vaihtelee eikä ole standardimaista o kuljetusyksikkö vaatii valvontaa ja mahdollisuuden jäljittää, joko yksikössä olevien tuotteiden valvontasäännösten, sisällön arvokkuuden tai tärkeyden takia o toimitusvalvontaa tarvitaan sekä kolli- että lähetystasolla. 14

17 3.1 SSCC:n rakenne ja käyttö SSCC on ISO/CEN-standardin mukainen viitenumero kuljetusyksikön tunnistamiseksi. Se on 18-numeroinen viite, joka ei sisällä luokittelevia elementtejä ja joka yksilöi kaikki toimitusyksiköt, olivatpa ne sitten standardimuotoisia, homogeenisia tai sekalaisia tuotteita sisältäviä. Jos yritys haluaa yksilöidä eri tuotantolaitokset SSCCkoodissa, se voi osoittaa kullekin tehtaalle tietyn lohkon SSCC-koodista. (Maunuksela-Malinen et al. 1999, Maailmanlaajuinen EAN/UCC -käyttöopas 2003, s. 40) SSCC-koodi ilmoitetaan lähetyslistassa tai kuormakirjassa tai kaikissa kuljetussanomissa, riippuen sovitusta käytännöstä. SSCC-koodi muodostuu seuraavasti (Maailmanlaajuinen EAN/UCC -käyttöopas 2003, s ): Sarjatoimitusyksikkökoodi SSCC Sovellustunnus SSCCtunnus EAN/UCC-yritysnumero Sarjanumero Tarkistusnumero 0 0 N 1 N 2 N 3 N 4 N 5 N 6 N 7 N 8 N 9 N 10 N 11 N 12 N 13 N 14 N 15 N 16 N 17 N 18 SSCC-koodin sovellustunnus on aina 00. SSCC-tunnuksen avulla kasvatetaan SSCC-koodin kapasiteettia. Tunnuksen (arvo välillä 0 9) määrää yritys, joka antaa SSCC-koodin. EAN-yritysnumeron (pituus 6-9 merkkiä) myöntää koodipankki käyttäjälle, joka on yleensä toimitusyksikön kokoava yritys. Numero on ainutlaatuinen koko maailmassa. Yritysnumeron saanut yritys laittaa juoksevan sarjanumeron (pituus 7-10 merkkiä) välittömästi yritysnumeron perään aina kohtaan N 17 asti. Jos yritysnumero on esimerkiksi 9-numeroinen luku, on helpointa käyttää juoksevaa numerointia , , , sarjanumeron pituuden ollessa tällöin 7 numeroa. SSCC-koodi on 18-numeroinen juokseva numero, jonka avulla toimitusyksikkö voidaan yksiselitteisesti tunnistaa. Esimerkiksi koodissa : 1 SSCC-tunnus (arvo välillä 0 9), jonka lähettäjä määrittelee EAN-Finlandin antama yritysnumero (pituus 6-9 merkkiä) lähettäjän antama juokseva sarjanumero (pituus 7-10 merkkiä) 5 koodin tarkistusnumero EAN-yritysnumeron kansallisen rakenteen määrittelee jokainen kansallinen koodipankki. EAN-Finlandin antamana numero on muotoa 64 Esimerkki SSCC-viitteen rakenteesta ja sen tärkeimmistä osista eli SSCCtunnuksesta, yritysnumerosta ja juoksevasta numerosta (sarjanumero) on esitetty taulukossa

18 Taulukko 3.1 SSCC-viitteen rakenne (muokattu lähteestä Maunuksela-Malinen et al. 1999) SSCC: käytössä 18 numeroa Sovellustunnus (viivakoodiin): SSCC SSCC-tunnus EAN/UCC yritystunnus (64). Yksilöi, minkä EAN:n antama tunnus. sarjanumero (9 numeroa) Tarkistusnumero SSCC-tunnuksen jälkeinen EAN-yritystunnus kertoo, minkä EAN-organisaation (esimerkiksi EAN-Finland Oy) myöntämä SSCC-koodin käyttöoikeus on. Yritysnumero on ainutlaatuinen jokaiselle yritykselle ympäri maailmaa. Tämä osa siis mahdollistaa sen, että jokainen koodi on ainutlaatuinen. Yritysnumeron pituus vaihtelee. Taulukossa 3.1 yritysnumero on 7 merkkiä ja se voikin olla mitä tahansa 6-9 merkin väliltä (Uniform Code Council, 2002). Mitä pidempi yritysnumero on, sitä lyhyemmäksi jää juokseva sarjanumero, jolla identifioidaan logistinen yksikkö. Sarjanumeron muodostaminen on yrityksen päätöksen vallassa. Numero täytyy kuitenkin muodostaa niin, ettei 12 kuukauden aikana samalle yritystunnukselle tule samaa sarjanumeroa. (EAN International, 1998) SSCC-koodin viimeinen numero on tarkistusnumero, jota käytetään datan yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Viimeinen numero lasketaan aikaisemmasta 17 numerosta. (Uniform Code Council, 2002) Kuvassa 3.1 on esimerkki SSCC-koodista. ( 00) ( 00) sarjanumero sarjanumero SSCC-tunnus EAN/UCC-yritystunnus (7 numeroa) SSCC-tunnus EAN/UCC-yritystunnus (9 numeroa) Kuva 3.1 Esimerkki SSCC-koodista (muokattu lähteestä Uniform Code Council, 2002) 16

19 SSCC-koodia voidaan käyttää sekä kolli- että lähetystasolla. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Koska SSCC-koodia voidaan käyttää sekä kolli- että lähetystasolla, on se toimialasta riippumaton. Jokaisen kuljetusyksikön viite on ainutlaatuinen. Viitteen ainutlaatuisuus mahdollistaa koodin maailmanlaajuisen käytön. Kuvassa 3.2 on kuvattu SSCC:n käyttö tuotteissa ja kuljetusyksiköissä. Tuote A B C D E F G H Tuotteet kerätään ja pakataan erilaisiin kolleihin. SSCC 1 SSCC 2 kolli 1 kolli 2 A F D H B H E G kolli 3 kolli 4 G F A G H B C E SSCC 3 SSCC 4 Jokaiselle kollille annetaan oma SSCC-koodi. Lavakuorma SSCC 5 kolli 1 kolli 2 kolli 3 kolli 4 Kollit kuormataan lavalle. Lavakuormalle annetaan oma SSCC-koodi. Kuva 3.2 SSCC:n käyttö sekä tuotteessa että kuljetusyksiköissä. (muokattu lähteestä EAN-Finland Oy, 1999) Yksittäiset tuotteet voidaan yhdistää kolleiksi ja kullekin kollille voidaan antaa oma kollikoodi eli toimitusyksikkökoodi (esimerkiksi kuvassa 3.2 tuote B on kollissa 2, jolla on oma kollikoodinsa SSCC 2). Tällöin tietyn kollinumeron sisällä voi olla useita eri tuotteita (esimerkin kollissa 2 ovat tuotteet B, H, E ja G). Kollit voidaan yhdistää lavakuormaksi, jolloin lavalle annetaan oma toimitusyksikkökoodinsa. Tällöin yhden lavakoodin (kuvassa SSCC 5) sisällä voi olla useita kollikoodeja (esimerkissä kollikoodit SSCC 1, SSCC 2, SSCC 3 ja SSCC 4) ja niiden sisällä useita tuotteita. 3.2 SSCC:n käyttäjät SSCC:lla on EAN Internationalin/UCC Uniform Code Councilin mukaan arviolta käyttäjää ympäri maailmaa ja sitä voidaankin pitää sekä laajimmalle levinneenä että eniten käytössä olevana viitteenä. SSCC on käytössä pääasiassa kollitason viitteenä % käyttäjistä on USA:ssa ja loput Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Seuraavaksi on tarkasteltu toimitusketjun eri toimijoiden eräitä mahdollisuuksia hyödyntää SSCC-koodia. Valmistajat/Alihankkijat Tuotteiden valmistajat tai alihankkijat voivat käyttää SSCC-koodia yrityksen sisällä tuotannon ja varastonhallintaan sekä asiakirjojen teon ja muiden toimintojen helpottamiseen. Tuotantolinjalla valmistettuihin tuotteisiin tai tuotepakkauksiin liitetään yksilöivä SSCC-koodi. Tämän jälkeen SSCC-koodia voidaan käyttää tuotteen jäljit- 17

20 tämiseen ja seurantaan. SSCC:n avulla voidaan milloin tahansa tarkistaa reaaliaikaiset tiedot pakkauksen sisältämistä tuotemääristä, tuotantopaikasta ja ajasta, varastopaikasta, parasta ennen -päivämääristä ja laadusta sillä edellytyksellä, että tiedot ovat tietokannassa. (EAN International, 1998) Automatisoiduissa lopputuotevarastoissa SSCC-koodia voidaan käyttää automaattisessa tavaroiden paikalleen laittamisessa ja muussa varastonhallinnassa. Varastopaikat ovat tarkalleen tiedossa samoin kuin varaston koko sekä muut tuotetiedot, kuten koska tuote vanhenee. Kun tuotteita aletaan kerätä asiakkaalle, voidaan valita paras keräämisreitti ja määrät sekä tuotteet jonkin tietyn ominaisuuden, kuten vanhenemisen, suhteen. (EAN International, 1998) SSCC-koodi voidaan tulostaa lähetysluetteloon. Asiakas voi etukäteen tarkistaa lähetysluettelosta, että toimittaja lähettää oikeat määrät asiakkaan haluamia tuotteita. Kun asiakas on tarkistanut lähetysluettelon, voidaan tuotteet kerätä koodit samanaikaisesti lukien ja samalla kuormasta muodostuu toimituksen ennakkoilmoitus sekä muut tarvittavat asiakirjat. (EAN International, 1998) Tavarankuljettajat Tavarankuljettaja voi käyttää SSCC-koodia sisäisessä tavaroiden jäljittämisessä ja valvonnassa. Tavarankuljettaja pystyy hyödyntämään maailmanlaajuisesti ainutkertaista lähetyksen SSCC-koodia, eikä sen tarvitse kiinnittää omia tunnisteita lähetyksiin. Standardoidun koodin ansiosta tavaran kuljettaja voi käyttää yhtä numerointijärjestelmää. (EAN International, 1998) Tavarankuljettaja voi käyttää SSCC-koodia saadakseen tarkan toimitusosoitteen ja tiedot esimerkiksi lastin erityisvaatimuksista helpottamaan reitinsuunnittelua ja kuorman lastaamista ja purkamista. Jos yhteen kuormaan tulee useampia lähetyksiä, voi kuljettaja tehdä kuormalle oman SSCC:n helpottamaan reitin suunnittelua. Myös kuljetuspalvelun maksut sekä mahdolliset vahingonkorvaukset voidaan hoitaa asiakkaan ja kuljetusliikkeen välillä käyttäen SSCC-koodia viitteenä. Muistettava on, että SSCC-koodi ei itse kerro mitään vaan tieto saadaan koodin taustajärjestelmistä. (EAN International, 1998) Tavaran vastaanottajat Tavaran vastaanottaja voi lukea saapuvista tavaroista SSCC-koodit. Tietoja verrataan tietojärjestelmässä oleviin tietoihin siitä, mitä piti saapua. Tällä tavalla saadaan tarkistettua, että kaikki se, mitä tilattiin, myös toimitettiin. Samoin voidaan päivittää varastosaldot niin, että tiedetään kyseisten tavaroiden olevan varastossa. (EAN International, 1998) Vastaanottaja voi käyttää SSCC-koodia myös omassa sisäisessä jakelussaan sekä mahdollisia reklamointeja tehtäessä joko kuljettajalle tai valmistajalle. (EAN International, 1998) 18

21 3.3 SSCC:n käytön etuja Maunuksela-Malinen et al. (1999) ovat koonneet SSCC:n käytön edut seuraavasti: o SSCC on ainutlaatuinen koodinumero, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen käytön o SSCC on avain reaaliaikaiseen tietoon, mikäli tiedot ovat saatavissa taustajärjestelmistä o SSCC mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron toimitusketjun eri osapuolten välillä o SSCC on standardoitu o SSCC toimii joustavasti sekä kolli- että lähetystasolla niin yrityksen sisäisissä kuin ulkoisissa toimituksissa. Koska koodinumero on ainutlaatuinen koko maailmassa, voidaan SSCC-koodia käyttää kansainvälisissä toimitusketjuissa. Jokaiselle logistiselle yksikölle pystytään antamaan oma tunnisteensa sekä kolli- että lähetystasolla. Oman tunnisteen ansiosta kollit ovat yksilöitävissä eri toimitusketjun vaiheissa ja myös myöhemmin, vaikka toimituksesta olisi kulunut jo jonkin aikaa. SSCC-koodia voidaan siis käyttää sekä yrityksen sisäisissä että ulkoisissa toimituksissa. Vuonna 2002 Inex Partners Oy:n, Kiitolinja Oy:n sekä Agrimarketin ja viivakoodilukijoita markkinoivan yrityksen yhteistyössä toteuttamassa SSCC-pilotissa logistiikkayrityksessä havaittiin mm. seuraavia SSCC:n käytöstä saatavia etuja: o toimitusvarmuus parani o reklamaatioiden seuranta tarkentui o reklamaatioiden käsittely nopeutui koska virheiden kohdistaminen oli selkeytynyt ja nopeutunut (esimerkkinä kuljetusvirheiden erottaminen logistiikkayrityksen virheistä). Saman, vuonna 2002 tehdyn, SSCC-pilotin pohjalta myymälässä kirjattiin seuraavia havaintoja: o viivakoodin lukeminen kuljetuksen (lastauksen ja purun) eri vaiheissa nopeutti virheellisten kollien tunnistamista tai kollien puuttumisen havaitsemista, joka myymälän kannalta tietää aikasäästöjä o ennakkoon tuleva oikeellinen tieto myymälään saapuvista tavaroista paransi asiakaspalvelua, helpotti kyselyihin vastaamista ja mahdollisti resurssien tarkan sunnittelun niin myymälässä kuin koko logistiikkaketjussa. Tässä hankkeessa määritetyn toimintamallin käyttöoton odotetaan aiheuttavan vastaavanlaisia vaikutuksia tarkastelun kohteena olevaan erikoistavaroiden toimitusketjuun. Käyttöönoton seurauksena vastuualueiden odotetaan selkiintyvän ja toimitusten seurannan ja jäljittämisen tehostuvan. Odotettavaa myös on, että paremman tiedonhallinnan kautta yritysten resurssien - mm. henkilöstön ja tilantarve kohdistaminen tarkentuu. Toimintamallin käyttöönotto johtaa myös toimitusten virtaviivaistumiseen sekä manuaalisten työvaiheiden vähenemiseen ja sitä kautta nopeuden li- 19

22 sääntymiseen ja virheiden vähenemiseen. Käyttöönoton mukanaan tuomat toimintatapamuutokset vaativat yrityksiltä sisäisen koulutuksen lisäämistä. Tekniset ratkaisut, ohjelmat ja lukijat, puolestaan aiheuttavat kustannuksia yrityksille. Toimintamallin käyttöönoton odotetaan osaltaan lisäävän koko ketjun toiminnan ymmärtämistä ja hyötyjen näkemistä paitsi oman yrityksen myös koko toimitusketjun näkökulmasta. 3.4 SSCC:n käytön edellytyksiä SSCC-koodin käyttö asettaa yritykselle myös tiettyjä vaatimuksia. Ensimmäinen SSCC:n käyttöön liittyvä edellytys ovat koodin käyttöä tukevat tietojärjestelmät ja laitteet. Laitteista tärkeimpiä ovat viivakoodinlukija, jolla on mahdollista lukea EAN/UCC-128 symbolia, tämän lukijan kautta saadun tiedon yhdistämiseen tietojärjestelmään tarvittavat ohjelmistot ja viivakoodin tulostamiseen tarvittavat tulostimet. Edellä mainittujen teknisten edellytysten lisäksi yritys tarvitsee kansallisen EAN/UCC:n myöntämän yritystunnuksen. Suomessa tunnuksia hallinnoi EAN- Finland Oy. (Uniform Code Council, 2002) SSCC:n käyttöä tukevien tietojärjestelmän ja laitteiden sekä EAN:n myöntämän yritystunnuksen lisäksi yrityksen tulisi huomioida, ettei EAN anna suosituksia sarjanumeroiden muodostamiseksi. Tästä syystä heti alusta alkaen tulisi tietää, miten sarjanumero muodostetaan. Ennen SSCC-koodin käyttöönottoa tulisi tarkastella koko toimitusketjua. Toimitusvalvonnan taso koko ketjun tasolla tulee kartoittaa: tarvitaanko viitettä kolli- vai lähetystasolla vai näillä molemmilla ja vastaavatko SSCC:n ominaisuudet tarvetta? Pystyvätkö eri toimitusketjun vaiheet käyttämään viitettä ja kuka viitteen muodostaa, ostaja vai myyjä? Yleensä kuljetuksen tilaaja on ollut viitteen muodostaja mutta tämä on sopimuksenvaraista. (Maunuksela-Malinen et al. 1999) Yhteenvetona voidaan todeta, että SSCC:n käyttö edellyttää seuraavien tekijöiden olemassaoloa ja yhteensopivuuden varmistamista: o sähköiset yhteydet toimijoiden välillä o yhtenevät sanomatyypit o tekniset laitteet o osaaminen o yhteistyö ketjussa. 3.5 SSCC: ohjaus ja jäljitettävyys Hankkeessa tehtyjen haastattelujen perusteella voitiin todeta, että ohjaus ja jäljitettävyys ovat tärkein peruste SSCC:n käytölle erikoistavaroiden toimitusketjussa. Mm. Gencod EAN France (2001, s ja 27) on kartoittanut syitä jäljitettävyyden korostumiseen viimeisten vuosien aikana (taulukko 3.2). 20

23 Taulukko 3.2 Syyt jäljitettävyyden korostumiseen (muokattu lähteestä Gencod EAN France, 2001) Syy Kuvaus Globalisaatio ja laajentuneet toimitusketjut Massatuotanto ja sen aiheuttamat pidemmät kuljetusetäisyydet Kuluttajatottumuksien muuttuminen Toimitusketjuihin on tullut hyvin erilaisia toimijoita, joiden käsitykset esimerkiksi laadusta vaihtelevat. Toisaalta ketjujen laajentuminen aiheuttaa sen, että tiedon kulku tuotteen mukana ei tapahdu itsestään. Tuotanto on keskittynyt ja jakelureitit ovat pidentyneet. Asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet, trendien muuttumissyklit lyhentyneet jne. Tilausten monimutkaistuminen Yleisen valvonnan lisääntyminen Pienemmät tilauserät, joissa enemmän erilaisia tuotteita. Asiakkaat tilaavat kokonaisuuksia, jotka edellyttävät tilausvirtojen oikea-aikaista yhdistämistä. Tuotteista on oltava tiedossa niiden alkuperä, valmistusmateriaalit, hygieniatiedot, turvallisuustiedot jne. Asiakkaiden huoli tuotteiden turvallisuudesta kasvanut Ohjausta ja jäljitettävyyttä voidaan hyödyntää mm. laadunvalvonnassa. Jäljitettävyys on yksi laadunhallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen avulla voidaan selvittää toisaalta sekä taaksepäin että eteenpäin tuotteen kulkua ja samalla paikantaa, missä ja miksi laadullisia ongelmia on tapahtunut. Toinen ohjauksen ja jäljitettävyyden sovelluskohde on logistisen virran hallinnassa. Kun toimituksia pystytään ohjaamaan ja seuraamaan riittävällä tarkkuudella, voidaan koko logistista ketjua optimoida ja parantaa. Tällä on vaikutusta myös varastonhallinnan kannalta kyettäessä määrittämään varastotaso tarkemmin. Mikäli yllättäviä tuotteiden katoamisia tapahtuu, pystytään nopeammin ja helpommin selvittämään niiden syyt. Jäljitettävyydellä on merkittävä rooli annettujen määräysten täyttämisessä. Viranomaiset ovat antaneet useita eri määräyksiä kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi. Jotta näihin viranomaisten vaatimuksiin pystyttäisiin vastaamaan, on voitava saada tietoa toimitusketjun jokaisesta vaiheesta, ei ainoastaan niistä, jotka liittyvät omaan yritykseen. Koska yritykset toimivat yhä enemmän ketjuina, helpottaa tuotteen toimitusketjun hallinta vastuun jakamista ja viranomaisten määräysten toteuttaminen voidaan paremmin jakaa niille toimijoille, jotka ovat niistä vastuussa. Jäljitettävyydellä on myös vaikutuksia esimerkiksi yrityksen luotettavuuteen. Jäljitettävyyden ansiosta tuottajan ja asiakkaan välistä etäisyyttä voidaan lyhentää, vaikkei fyysistä välimatkaa lyhennettäisikään. Asiakkaalle pystytään kertomaan tarkemmin, missä vaiheessa tuote kulloinkin on ja milloin asiakkaan on mahdollista saada tuote. Voidessaan vastata nopeasti asiakastiedusteluihin ja pystyessään selvit- 21

24 tämään laadulliset ongelmat nopeasti yrityksen maine ja brandi säilyvät hyvinä. Toimitusten seurattavuus on yleensä myös erilaisten sertifikaattien saannin edellytys ja sertifikaatti puolestaan tietyn laadun tae. Toimitusten seurattavuuden ansiosta myös kuluttajaturvallisuutta pystytään parantamaan. Jos markkinoille on päässyt virheellisiä tai asiakkaille vaarallisia tuotteita, voidaan ne vetää pois markkinoilta nopeasti ja tarkasti. Tämän mahdollistaa se, että pystytään saamaan selville, mihin tuotteet tietystä erästä on toimitettu ja taas toisaalta, mitkä tuotteet tai erät ovat virheellisiä. Jäljitettävyyden parantaminen voidaan jakaa neljään periaatteeseen: o tuotteiden yksilöiminen (identifioiminen) o valmistuserien ja logististen yksikköjen välisten linkkien hallitseminen o tiedon kirjaaminen sekä o tiedonvaihto ja siirtyminen eri osapuolten välillä. (Gencod EAN France 2001, s.20) Jäljitettävyyden parantamiseksi on kehitelty erilaisia työkaluja, jotka voidaan jakaa kolmeen joukkoon: o jäljitettävyyttä helpottavan tiedon hankintaa auttavat työkalut o tiedonsiirron välineet, jotka varmistavat tiedonvaihdon eri toimitusketjun vaiheiden välillä ja varmistavat jäljitettävyyden jatkuvuuden o tiedonhallinnan työkalut. Suurin hyöty eri työkalujen käytöstä saadaan, jos niillä pystytään helpottamaan koko toimitusketjun jäljitettävyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee toimitusketjun työkalujen olla yhteensopivia. Standardoitujen järjestelmien käyttö helpottaa yhteensopivuutta eri osapuolten välillä. Yhteensopivia tiedonvaihdon työkaluja on mm. integroitu EDI, joka mahdollistaa nopean, automaattisen tiedonsaannin ja tiedon vaihtamisen eri toimitusketjun osapuolten välillä. Integroitu EDI on myös tietoturvallisuuden kannalta hyvä vaihtoehto. Kollitunnistuksen ja prosessien tunnistamista helpottavista välineistä mainittakoon viivakoodit, esimerkiksi SSCC, joiden hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että nämä koodit, jotka linkittävät kollin siihen liittyvään tietoon siirtyvät tuotteen mukana. Viivakoodia on helppo ja nopea käyttää ja viivakoodin taustajärjestelmiin voidaan myös päivittää tuotteeseen liittyvää tietoa. (Gencod EAN France 2001, s.57-61) 22

25 4. LOGISTIIKKA JA ERIKOISTAVARAKAUPPA Tässä luvussa käydään läpi aiemmin tehtyjä selvityksiä logistiikan trendeistä ja kaupan yleisistä kehityssuunnista. Luvussa tarkastellaan liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä, logistiikan kehityssuuntia sekä kaupan alan yleisiä kehitysnäkymiä. Lisäksi käydään läpi keskeisiä erikoistavarakaupan ominaispiirteitä. 4.1 Logistiikan kehitysnäkymät Vuonna 2001 tehdyn Logistiikkaselvitys 2001 tutkimuksen (Kanerva et al. 2001, s. 34) mukaan liiketoimintaympäristössä tapahtuneita yleisiä muutoksia ovat mm. yritysten toimintojen globalisoituminen ja sähköisen tiedonsiirron sekä Internetin voimakas kehittyminen. Taulukkoon 4.1 on koottu logistiikkaselvityksessä esiin nousseita keskeisiä liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä. Taulukko 4.1 Liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä (Kanerva et al. 2001, s. 34) Liiketoimintamallien muutoksen piirteitä ja muutosta eteenpäin ajavia tekijöitä Markkinoiden integroituminen. Ydinosaamiseen keskittyminen. Tehokkaan ja toimivan asiakasrajapinnan hallinnan jatkuva korostuminen. Vaativammat asiakkaat ja yhä nopeammin muuttuvat asiakastarpeet sekä lyhentyneet tuotteiden elinkaaret ja sitä myötä lisääntynyt tarve kasvattaa toimintojen ja resurssien joustavuutta, reagointinopeutta ja ennakointikykyä. Sähköinen liiketoiminta, joka vaikuttaa fyysisiin liiketoimintaprosesseihin sekä tapoihin kommunikoida sidosryhmien kanssa. Nopeasti muuttuva teknologia ja tietojärjestelmät, jotka vaativat jatkuvia teknologiainvestointeja sekä järjestelmien erikoisosaamista. Yrityksen omistajien ja sijoitusmarkkinoiden vaatimukset tehokkaaseen ja tuottavaan pääoman hallintaan. Yritysten tarve pitää korkea muuntumiskyky yllä jatkuvasti. Liiketoiminnassa erikoistuminen luo tarvetta ulkoistaa yrityksen omia toimintoja ja hankkia palveluita muista yrityksistä. Saavuttaakseen kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavan mittakaavaedun ja täyttääkseen kasvavat asiakkaiden vaatimukset tuottavalla tavalla, yritykset muodostavat tiiviitä yhteistyösuhteita ja verkottuvat toimitusverkoiksi. Jatkossa liiketoiminnallinen kilpailu käydään toimitusverkkojen välillä yksittäisten yritysten sijaan. (Kanerva et al. 2001) 23

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE

SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

GTIN Mistä on kyse? Kariaho Essi

GTIN Mistä on kyse? Kariaho Essi GTIN Mistä on kyse? 18.5.2015 Kariaho Essi Sisältö GS 1 GTIN NTIN/Vnr Yksilöllinen tunnistaminen Tiedon tasot Mitä tehdä lääkeyrityksissä nyt? Lääketietokeskus Oy 2 GS1 Puolueeton, voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

- sähköinen rahtikirja

- sähköinen rahtikirja Visma AutoTransport - sähköinen rahtikirja (Unifaun) Visma Nova Sähköisen tiedonsiirron tahtotila logistiikkapalveluissa Suomessa 2011 Kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry

Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen. Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry Pakkausmerkinnät logistisessa ketjussa ja tuotetietopalvelujen uudistuminen Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry GS1 Finland Oy Puolueeton, voittoa tavoittelematon yritys, osa maailmanlaajuista

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa

GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa GS1 edistämässä yritysten välistä tiedonvaihtoa Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. Projektiesittely: Uudet Synkka-tuotetietopalvelut 4. Projektiesittely: GS1 GLS

Lisätiedot

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin

6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 1 Sisällysluettelo Kaukokiidon sanomaliikenne... 2 Lähetyksen rahdittaminen... 3 Yksilöity rahtikirjanumero

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

GS1 standardeilla tehokkuutta toimitusketjuun

GS1 standardeilla tehokkuutta toimitusketjuun GS1 standardeilla tehokkuutta toimitusketjuun Mikko Luokkamäki 2 GS1 standardeilla tehokkuutta toimitusketjuun! Kuljetukset Jäljitettävyys Varastonhallinta B2C Läpinäkyvyys Myymäläohjaus ja POS-rahastus

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Facts & Figures Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju Tilaus-toimitusketju lävistää

Lisätiedot

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy

Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015

GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi

Lisätiedot

GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy

GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 19.2.2016 Globaali kattavuus, paikallinen läsnäolo 111 maaorganisaatiota 150 maata toiminnan piirissä Noin 2 miljoonaa

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

GS1-standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 5.5.2014

GS1-standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 5.5.2014 GS1-standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 5.5.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä

Lisätiedot

GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun

GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 28.11.2016 Globaali kattavuus, paikallinen läsnäolo 112 maaorganisaatiota 150 maata toiminnan piirissä Noin 2 miljoonaa

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

PROJEKTI SMARTLOG: LOHKOKETJUT LOGISTIIKASSA

PROJEKTI SMARTLOG: LOHKOKETJUT LOGISTIIKASSA PROJEKTI SMARTLOG: LOHKOKETJUT LOGISTIIKASSA Lohkoketjut Suomessa, EU:ssa ja maailmalla VTT MIKES, Otaniemi 18.9.2018 SMARTLOG-PROJEKTI EU Interreg Central Baltic ohjelma, pr. 3.1 Improved transport flows

Lisätiedot

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013

Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,P2P Syksy, 2013 Markkinakartoitus Matias Mattila Miia Nevalainen Ville-Oskari Pirhonen Ville Tammelin Annina Tuominen Liiketalous,PP Syksy, 13 Markkinakartoitus suomalaisten yritysten EDI valmiuksista Laurea Tikkurilan

Lisätiedot

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012 GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Mikko Luokkamäki 20.11.2012 Jos ei ole standardeja Kengännumeroille ei ole maailmanlaajuista standardia Joten yrityksen täytyy Merkitä sama kenkä eri tavalla

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj

HUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti

Lisätiedot

Digiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab

Digiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Etelä Digiajan menestyksekäs toimitusketju 24.10.2018 / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Expak Systems Oy Tommi Hyyrynen WWW.EXPAK.FI Suomen Osto- ja

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Jakelun Infopäivä

Jakelun Infopäivä n Infopäivä 25.11.2005 olli-pekka.husari@posti.fi Sanomalehden toimitusketjun nykytilan haasteet Kustannustehokkaan sekä nopeasti reagoivan jakelun merkitys kasvaa entisestään. Kilpailu kiristyy ihmisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Analysis Oma osio

tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Analysis Oma osio Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun yhteistyötä Analysis Oma osio Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju Tilaus-toimitusketju

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Suomalaisen verkkokaupan tila EPiServerAscend 15. Mikko Jokela, North Patrol Oy, 19.11.2015

Suomalaisen verkkokaupan tila EPiServerAscend 15. Mikko Jokela, North Patrol Oy, 19.11.2015 Suomalaisen verkkokaupan tila EPiServerAscend 15 Mikko Jokela, North Patrol Oy, 19.11.2015 PÄÄTEEMAT 1. Organisoituminen ja työnjako käytännössä 2. Johtaminen ja liiketoimintaprosessit 3. Asiakkaat 4.

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Logistiikan sekä tavarakuljetusten uudet mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen

Logistiikan sekä tavarakuljetusten uudet mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Logistiikan sekä tavarakuljetusten uudet mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sisältö Unifaun Group logistiikan sähköistämisen tienraivaajana Logistiikan automatisointi ja muut trendit Valta siirtyy

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tavaratilausten tietovirrat ja datan hyödyntäminen -case S-ryhmä ja Satakunnan Osuuskauppa

Tavaratilausten tietovirrat ja datan hyödyntäminen -case S-ryhmä ja Satakunnan Osuuskauppa Tavaratilausten tietovirrat ja datan hyödyntäminen -case S-ryhmä ja Satakunnan Osuuskauppa Esityksessä Lyhyt Satakunnan Osuuskaupan ja S-ryhmän esittely Tietovirtojen hyödyntäminen tavaratilauksissa Ennakointi

Lisätiedot

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä ja sen tuomista liiketoiminta mahdollisuuksista MTT/KTL Kasvinviljelyteknologia Pasi Suomi, Mikko Laajalahti, Ari Ronkainen & Matts Nysand Viljaketjun jäljitettävyyden

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Case Aktia: Miten hyötyä nykyaikaisesta lainausjärjestelmästä. Kiukkonen Erno

Case Aktia: Miten hyötyä nykyaikaisesta lainausjärjestelmästä. Kiukkonen Erno Case Aktia: Miten hyötyä nykyaikaisesta lainausjärjestelmästä 1 Kiukkonen Erno 07.06.2016 Pankit kahden rintaman välissä FINTECH Säätely lisääntyy Uudet toimijat tulevat markkinoille 2 Esimerkki pankkien

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa. Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä

Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa. Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä Jäljitettävyyden toteutus elintarvikkeiden toimitusketjussa Yhteenveto jäljitettävyyden toteuttamiseen soveltuvista GS1 -käytännöistä Johdanto Seuraava esitys kertaa aluksi pääasiat elintarvikkeiden jäljitettävyydestä.

Lisätiedot

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior

Lisätiedot

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju

Metsä Fibre. Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Puu tehtaalle, tuotteet maailmalle - tehokas logistiikkaketju Alustuksen sisältö 1. Käytettävä puuraaka-aine 2. Kuitupuun logistiikka 3. Kemin tehtaan tuotelogistiikka 4. n jakeluverkosto 5. RFID teknologia

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa

Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa Virheellisten tietojen vaikutus tuotetietoprosessissa GS1 Tuotetietofoorumi 1.11.2011 Anna Nurmi 1 Esityksen sisältö: 1. Tuoteavauksia Inexin PThankinnassa - lukuja pähkinänkuoressa 2. Miksi tuotetietoja

Lisätiedot