Terveyspalvelujen rakenteet ryskyvät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä

Transkriptio

1 Terveyspalvelujen rakenteet ryskyvät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Markku Hupli Terveyspalvelujen palvelujohtaja, LT, MQ Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

2 Etelä-Karjalan ensimmäinen rakennemuutos Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot järjesteltiin uudelleen Viipuri

3 Toinen rakennemuutos 1988 ja 1990 Tiurun tuberkuloosi ja reumasairaalan sairaalan lopetus, muutos pakolaiskeskukseksi 1988 Rauhan mielisairaalan lopetus 1990 ja muutos kylpyläksi 2011 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vapaaehtoinen perustaminen Tiurun sairaala Rauhan sairaala

4 Arvio Lappeenrannan terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenoista ikäryhmittäin 2004 ja ,0 3,5 3,0 MEUR yhteensä 2,5 2,0 1, , ,5 0, Stakes / CHESS Ikäryhmä

5 Mihin suuntaan pitäisi mennä? Entäpä millä vauhdilla? Mikä on oikea tapa järjestää terveys- ja hyvinvointipalvelut kansallisesti? Erikoissairaanhoito on kallista Kuinka asiakkaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti? Avoterveydenhuolto ohjaa turhaan potilaita erikoissairaanhoitoon Kansallinen tahtotila sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on jäsentymätön ja keskustelu oikeasta toimintamallista on jatkunut vuosia Kunnat ovat hoitaneet hyvinvointipalveluiden tuottamisen eri prosesseilla ja työvälineillä Usean toimijan malli luo harmaita alueita, jotka antavat mahdollisuuden osoittaa aina jonkun muun olevan vastuullinen taho Kun kukaan ei vastaa kokonaisvaltaisesti, kukaan ei ohjaa kokonaisvaltaisesti HAJAANTUNUT TOIMINTAMALLI EI OLE ENÄÄ OLLUT VAIHTOEHTO ETELÄ-KARJALASSA!

6 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteet kansalaisten itsenäisen selviytymisen tukeminen palveluprosessien- ja rakenteiden integroiminen henkilöstön osaamisen ja osallisuuden sekä johtamisen vahvistaminen kustannuskehityksen hillitseminen

7 Asiakasnäkökulma Asiakas voi käyttää palveluja minkä kunnan alueella haluaa Asiakas voi ottaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan entistä enemmän voimavarojensa mukaan - palvelujen kysyntää vähennettävä tietoteknisin ratkaisuin (kroonisten sairauksien hoitomalli)

8 Prosessinäkökulma Hallinnon ja tukipalvelujen tehostaminen - SAITA Oy, Satu Oy (ruokahuolto, siivous, vaatehuolto), Etelä-Karjalan Työkunto oy, selvittelyssä Laboratorio ja kuvantamispalvelut Kymenlaakson kanssa samoin syöpähoidot (yhtiöittäminen) Lakisääteisten palvelujen tuottaminen tehokkaammin Kuntakohtaisuudesta alue- ja maakuntaverkostoksi Hoito- ja palveluprosessien uudistaminen - esim. työnjako lääkäri-sairaanhoitaja, hammaslääkäri-suuhygienisti

9 Talousnäkökulma Kuntalaskutus Kustannustenjakoperusteen tulee olla tuottavuuden parantamiseen kannustava, yksinkertainen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä sekä estää turhaa laskutushallintoa Perustuu vuosittain kerättävän toiminta- ja taloustilaston mukaisiin palvelukokonaisuuksiin (suurtuotteet). Laskutus perustuu aiempien vuosien toteumasta määriteltyyn maksuosuusprosenttiin EI JÄLKILASKUTUSOIKEUTTA! Vuoden 2010 kuntakohtainen maksuosuusprosentti perustui piirille siirtyneiden tehtävien vuoden 2009 talousarvioon sekä vuosien 2008 ja 2007 tilinpäätöksiin, 2011 maksuprosentti TA 2010 ja vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätökseen (kaikki 1/3 painoarvolla) jne.

10 Talousnäkökulma Kustannusten nousu on saatava kokonaisuutena jäämään kuntien tulokehityksen tasolle

11 Johtajuuden vahvistaminen johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään: kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on kokonaisvastuu toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä Tulosyksikkökerros johtajineen purettiin, ylihoitajakerros loppui (sijoittuivat muihin tehtäviin kuten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattoriksi, koulutuspäälliköksi jne.) erikoissairaanhoidolla ja perusterveydenhuollolla yhteinen johto esimies- ja muutosvalmennus

12 Kokonaisvaltaiset palveluprosessit saadaan vain vertikaalisella integraatiolla ja prosessiekonomialla Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan kuntien perusterveydenhuolto Etelä-Karjalan kuntien vanhustenpalvelut Etelä-Karjalan kuntien sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuolto Vanhustenpalvelut Sosiaalipalvelut Sosiaali- ja terveysalue

13 Kolmas rakennemuutos VAPAAEHTOINEN

14

15 Palveluintegraation ja tietojärjestelmäintegraation yhdistelmä sekä työnjako PALVELUARKKITEHTUURI VERTIKAALINEN VERTIKAALINEN INTEGRAATIO INTEGRAATIO PALVELUTUOTANNON UUDISTAMINEN Ydinsairaala, päivystys ja ja ensihoito, Terveyshyötymalli, hoitajavastaanotot malli, TIEDON TIEDON LOGISTIIKKA LOGISTIIKKA TOIMINTAPROSESSIEN MUUTOKSET MUUTOKSET Ammattilaisten näkökulma TYÖNJAKO JA ASENNE Asiakkaan näkökulma TIETOJÄRJESTELMÄ ARKKITEHTUURI ARKKITEHTUURI KANSALLINEN KANSALLINEN INTEGRAATIO INTEGRAATIO JOHTAMIS KOULUTUS TYÖNJAKO KOULUTUS PALVELUIDEN JAKELUN UUSI UUSI LOGISTIIKKA Itsepalvelu, koti, koti, asuminen

16 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ORGANISAATIO KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu TOIMITUSJOHTAJA Pentti Itkonen SISÄINEN INEN TARKASTUS Liisa Junna Strategiayksikkö Kehittämisjohtaja Merja Tepponen YHTEISET PALVELUT TOIMITILA JA TUKIPALVELUT PERHE- JA SOSIAALI- PALVELUT TERVEYSPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT Hallintojohtaja Virpi Kölhi Palvelujohtaja Marja Kosonen Palvelujohtaja Markku Hupli Palvelujohtaja Merja Tepponen

17 Terveyspalvelut vastuualue, tulosalueet, tulosyksiköt ja vastuuyksiköt Ensihoito ja sairaankuljetus Päivystys Nova Akuuttiosastot Armilan sairaala osastot 1, 4 ja 5, Parikkalan sairaala) Maakunnallinen SAS

18 Näkyykö mikään uudistuksessa potilaalle?

19 Potilas ja järjestelmä APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DIABETESHOITAJA JALKAHOITO OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit RAVINTO- NEUVONTA HAMMASHOITO ravitsemusterapeutti Potilas OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos L TERVEYDEN- LL HOITAJA L VETERAANI- TOIMISTO L L L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISPKL LÄÄKÄRI KELA: -lääkekorvaukset L - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys SAIRAALA Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta Marja Saarenheimo 2006

20 Potilas ja järjestelmä APTEEKKI farmaseutti VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos EKSOTE lääkäri terveydenhoitaja välinejakelu jalkahoito ravintoneuvonta apuvälineet diabeteshoitaja Kotihoito / KSH omaishoidon tuesta vastaava päivätoiminta Kuljetuspalvelut Sosiaalityöntekijä hammashoito fysioterapia Pkl muistihoitaja veteraanitoimisto sairaala L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi Ateriapalvelu Potilas L L L L JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit KELA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus KULJETUS- PALVELUT L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi PANKKI - valtuutus - juristit VEROTTAJA: - veronmaksukyvyn vähennys Markku Hupli 2009 MAISTRAATTI edunvalvonta

21 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIISITASOINEN NEUVONTA- JA PALVELUOHJAUSMALLI Palvelutarpeen arviointi Erityis- ja erikoispalvelut 100 SAS Perus- ja avopalvelut Ehkäisevä toiminta _mm. TULPPA-toiminta 10 Verkkopalvelut ja sähköinen asiointi 1 HYVINVOINTIASEMA MALLU-Mobiiliauto Julkiset, yksityiset ja 3. sektorin tuottamat palvelut Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Koti, PHR, CCM

22 Mallu-mobiiliauto Sairaanhoitaja avoterveydenhuollosta ja palveluohjaaja vanhustenpalveluista

23

24 Eksoten perustamisen kulmakiviä Lisätä asukkaiden valinnanmahdollisuuksia Sosiaali- ja terveyspiirissä kuntaraja ei enää ole esteenä palvelujen saamiselle Kaikki Eksoten alueella tuotettavat julkiset terveyspalvelut ovat kaikkien piirin asukkaiden saatavilla asuinpaikasta riippumatta eli oma lääkäri tai hoitaja tai lääkäri-hoitaja työpari voi myös sijaita muuallakin kuin omassa kunnassa, esimerkiksi asukkaan työpaikkakunnalla

25 Esimerkki Taipalsaari Taipalsaarelaiset asukkaat ovat hyödyntäneet asuinalueensa lähellä olevia terveyspalveluita: Lappeenrannan Sammonlahden terveysasema (merenlahtelaiset) Lappeenrannan Lauritsalan terveysasema (vehkataipalelaiset) Savitaipaleen terveysasema (solkeilaiset) Ruokolahden terveysasema (kyläniemeläiset) Taipalsaaren terveysaseman vuodeosastolle on kotiutettu potilaita: Lappeenrannasta Savitaipaleelta Luumäeltä Ruokolahdelta Lappeenrannan Voisalmen kaupunginosan asukkaat voivat ryhtyä käyttämään Taipalsaaren terveysaseman lääkäri- ja hoitajapalveluja halutessaan

26 Visio Talous ja tuloksellisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Strategiset tavoitteet Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Taloudellisuuden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Laitoshoidon vähentäminen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla tasoilla Työhyvinvointia ja kehittymistä edistävä johtaminen Vastuullisuuteen perustuva palvelusopimusprosessi Toimintakykyä edistävät ja laadukkaat palvelut Liikkuvien ja kotiin annettavien palvelujen lisääminen Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Yhteiset arvot Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus 26

27 RENEWING HEALTH FINLAND TUULA KARHULA Projektipäällikkö KATJA RÄÄPYSJÄRVI Projekti-insinööri

28 Tutkimuspaikat Pohjolassa Suomi: Eksote, perus- ja erikoissairaanhoito Ruotsi: 4 terveyskeskusta

29 Eksoten osahanke Tutkimukseen mukaan 550 potilasta: 200 Diabetes Mellitus typus II + kontrolli Sydämen vajaatoiminta/sepelvaltimotauti+ kontrolli 75 Hankkeessa tarkoitus tutkia kuinka terveysvalmennus ja samanaikainen potilaiden etämonitorointi vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun, parantaa hoitoa ja vaikuttaa kustannuksiin

30 Potilas Terveysvalmennus ASIOINTIALUSTA Hoitohenkilöstö PHR Raportit (Preve)

31 Arkkitehtuurimme Patient Health professional Measuring devices Blood glucose Blood pressure Weight Steps (1) Bluetooth or manual entry (1) USB, bluetooth or manual entry Mobile PHR application Upload measurements, receive feedback and reminders Web PHR application (patient) meas. data, observations, notifications (2) PHR view, data entry, messaging (3) Selfmanagement server PHR process support PHR view, data entry, coaching support, notifications, messaging (4) Web PHR application (health professional) health coach doctor/ nurse care documentation, EHR view (5) Electronic Health Record (EHR) system Effica interface to EHR and other systems (6)

32 Budjetti EU:n komission rahoittama hanke, mukana useita maita Koko projektin budjetti Eksoten budjetti n Josta EU:n rahoitus 50% eli n TUTKIMUSPOTILAAT TULEVAT SAAMAAN KOTIMITTAUSLAITTEITA KÄYTTÖÖNSÄ VUONNA 2011, ensimäiset helmikuun 2011 alussa, viimeiset heinäkuun 2011 lopussa, kullekin vuoden seuranta

33 VTT:n ja Preven rooli hankkeessa VTT:ltä ostetaan asiantuntija apua Projektin hallintaan Tilastolliseen tietojen käsittelyyn Preveltä terveysvalmennukseen liittyvä asiantuntijuus - Tutkimussuunnitelman teko TERVA-hankkeen pohjalta Terveysvalmentajien koulutus

34 Protokolla ja mittarit Sisäänotto- ja poissulkukriteerit määritelty Ensisijainen muuttuja Terveyteen liittyvä elämänlaatu mitattuna SF 36-kyselyllä ja HbA1c-ero diabetespotilaiden osalta Toissijaiset: lääkekomplianssi, verenpainemuutos, painon muutos, liikunnan muutos, tupakoinnin lopetus, alkoholin käyttö, kustannukset, potilastyytyväisyys ja tekniikan käytettävyys

35 Valtionvarainministeriö ja SADe = Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hallinto- ja kuntaministeri asetti elokuussa 2008 sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishankkeen (SADe-hanke) Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman) Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen SADe-ohjelman johtoryhmänä toimiva JUHTA koostuu ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen, Sitran, Tekesin sekä kuntasektorin toimijoiden edustajista Ohjelman toimikausi päättyy helmikuussa 2014.

36 SADe Oma terveys-palvelukokonaisuus Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Palveluryhmä 1: Terveyden omaseuranta Omien terveyteen liittyvien tietojen tallennus (mm. painonseuranta, liikkumis-, ravintopäiväkirjat, oirepäiväkirja) Omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR ) Omien kertomustietojen tallennus (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys), todistukset Palveluryhmä2: Avuntarpeen itsearviointi Toimintakyvyn itsearviointi Riskitestit (mm. D2D, infarktiriskilaskuri ym.) Toimeentulotukilaskuri Palveluryhmä 3: yleinen Terveys- ja hoitotieto Terveyden ylläpito, - ongelmat, -hoito Lääkehoidon tietopalvelut, mm. Lääkeopas Palveluryhmän 1-3 (ja potilastietoja) hyödyntävä Päätöksentuki Palveluryhmä4:Anonyymi neuvonta Anonyymitterveys/sai raus/palveluneuvonta palvelu 1 Palveluryhmä 5: Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, - yhteisö 1 Virtuaalituki, - yhteisö 2 Mittalaitteet Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2:Hyvinvointipalvelujen järjestäminen Palveluryhmä 1: Omaseuranta- ja itsearviointitietoja hyödyntävät palvelut Palveluryhmä 2: Yleisen terveys-ja hoitotiedon hallinta Tietovaranto- ja tukipalvelut KanSa Terveyskansio Kansalaisen tuottamaa omaseurantatieto a hyödyntävät palvelurosessit sähköinen asiakirjahallinta Itsearviointitieto ahyödyntävät palvelurosessit Ohjaus-ja johtamisjärjestelmä Yleisen terveys-ja hoitotiedon hallinta Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa toteutettavat palvelut Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto => JHS metatietokirjasto Terveys-ja sairaustietopankki + päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Hajautettu? Kansallinen? Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut 36

37 Tavoitteena rakentaa kansalaisen kokonaisvaltainen asiointitili KEKSI

38 Palvelujärjestelmän kehittämisen vaiheet Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Strateginen siirtymä Eksote tänään Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 ESH Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Kunta 1 ESH Kunta 2 Kunta 3 Kela TE-toimisto ym. Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Kunta 1 ESH Kunta 2 Kunta 3 Toiminnallisesti integroitu verkostorakenne Verkoston solmukohdat ja toimijoiden yhteydet selkeät Perustuu työnjakoon ja luottamukseen Kela TE-toimisto ym.

39 From STAND-ALONE HOSPITALS to SERVICE NETWORKS STAND-ALONE HOSPITAL ISOLATED, PROFESSION-CENTERED Focused on organisation by medical speciality (2-3 hospitals for inhabitants) REGIONAL SERVICE NETWORK INTERCONNECTED, CUSTOMER-CENTERED Focused on solving problems collaboratively (350 producers for inhabitants) EDUCATION ELDERLY SERVICES SERVICE HOUSING SERVICES for FAMILIES SOCIAL CARE REHABILI TATION ACUTE CARE SENIOR HOUSING HOME CARE WEL- FARE OUTPATIENT SERVICES HOUSING Health SHOPPING MALL

40 Tarvitaan uusi toiminnallinen kokonaisuus Ydinsairaala Hoito Teletuki Yleislääkärin toimenpiteet Ehkäisy Avohoito vähentää sairaalaan ottoja Erikoishoito Lääkäriverkko Yliopistosairaala K Tehohoito Hoitajan johtama hoito Kuntoutus Avohoitokeskus Osaamiskeskukset Yleislääkärit Suora ajanvaraus Matalan kynnyksen avohoitoyksiköt Itsehoito Yksinkertaiset toimenpiteet Leikkaussalit Diagnostiikka Päivystys Suunniteltu hoito Välitön käynnistys (nopeutettu kotiutus) Kuntoutuskeskus Kotikuntoutuspaketit Hoivakodit Potilashotelli Lähisairaalan resurssit Arviointi Etäkonsultaatio Seuranta Yleislääkärit Terveyskeskukset Vastaanotot

41 Visio: Kohti terveempää Etelä-Karjalaa ja toimivampaa Terveyspalveluja, kaikki toimijat vaunuissa mukana, laitureilta kyytiin pyrkii lisää ammattilaisia Hyvinvointipalveluiden tuottaminen monimuotoistuu ja hoitotapahtumaan liittyvien osapuolien roolit ja vastuut muuttuvat tulevaisuudessa Eri osapuolet toimivat yhdessä, integroiduilla työvälineillä Eksote-junaan on runsaasti tulijoita Vanhat mallit eivät toimi. Toiminta voidaan säästää hengiltä, mutta tämä ratkaisu ei liene kuitenkaan haluttu ratkaisu. Muutos on ollut nopea ja vaatinut uskallusta niin terveydenhuollon organisaatioilta, yksittäisiltä työntekijöiltä ammattiryhmään katsomatta kuin kunnallisilta päätöksentekijöiltäkin. YHTEISTYÖ

42 Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne Markku Hupli Terveyspalvelut Palvelujohtaja Koulukatu 14, LAPPEENRANTA Puhelin: DEHKO 10 vuotta, EKSOTE 1 vuotta!