TERVE SOS 2010 Lahti. Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä?

Transkriptio

1 TERVE SOS 2010 Lahti Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä? L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1

2 Etelä-Karjalan ensimmäinen rakennemuutos Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot järjesteltiin uudelleen Viipuri 2

3 Toinen rakennemuutos 1988 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin vapaaehtoinen perustaminen Rauhan sairaala Tiurun sairaala 3

4 Kolmas rakennemuutos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vapaaehtoinen perustaminen

5 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, lähtökohdat Maakunnassa asukkaita Kuntia 12 kpl - Etelä-Karjalan shp = asukasta - Parikkala = Itä-Savon shp - Suomenniemi = Etelä-Savon shp Paras -uudistus Valmisteluprosessin aikana Joutsenon kaupunki ja Ylämaan kunta liittyivät Lappeenrantaan. - Etelä-Karjalan kuntien lukumäärä nyt 10 kpl. 5

6 Kolme suurta haastetta Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu ylittää BKT:n kasvun - Viime vuosiin saakka BKT:n kasvu on vastannut menojen kasvua - Koko julkista taloutta koskevat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset Ikääntyminen - Asiakkaat, potilaat ja henkilökunta Ensimmäisen kerran Suomen historiassa v työelämästä poistuu enemmän työntekijöitä kuin uusia työntekijöitä tulee työmarkkinoille. Kuntasektorin eläkepoistuma on niin suuri, että 70% uusista työntekijöistä pitäisi sijoittua kuntasektorille Teknologia - Sähköiset palvelut muuttavat asiakkaiden ja potilaiden suhtautumista palvelujärjestelmään. Kansallisen arkkitehtuurin merkitys on ratkaiseva 6

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalassa Tilanne nyt Erikoissairaanhoito asukasta Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut: Lappeenranta as. Taipalsaari as. Imatra as. Rautjärvi as. Joutseno as. Savitaipale as. Parikkala as. Lemi as. Ruokolahti as. Ylämaa as. Luumäki as. (Suomenniemi 814 as.) 7

8 Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalassa Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen jälkeen Sosiaali- ja terveyspiiri: - Erikoissairaanhoito asukasta ( ) - Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut as. Imatran perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut as. 8

9 Huom! Aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettiin 12 eri organisaatiossa. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen jälkeen palvelut tuotetaan yhdessä organisaatiossa + Imatran perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. 9

10 Eksote Piiri järjestää jäsenkuntien puolesta - Erikoissairaanhoidon - Kehitysvammaisten erityishuollon - Perusterveydenhuollon - Sosiaalihuollon pois lukien lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto Aloitus ; kaikki toiminnot piirissä

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kolmitasoinen neuvonta- ja palveluohjausmalli Erityis- ja erikoispalvelut 100 Perus- ja avopalvelut 10 Ehkäisevä toiminta 1 HYVINVOINTIASEMA Julkiset, yksityiset ja 3. sektorin tuottamat palvelut Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Koti 11

12 Piirin tavoitteet Poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja ja niistä aiheutuvia ongelmia asiakkaille - Edistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja poistetaan erillisistä organisaatioista aiheutuvia raja-aitoja ja niistä aiheutuvia ongelmia asiakkaille Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sekä väestön omaa vastuuntuntoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan Piirin toiminta tulee järjestää niin, että kustannuskehitys on valtakunnallista keskimääräistä sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitystä alhaisempaa 12

13 Talous Perussopimuksen 22 mukaisesti kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Kuntayhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. 13

14 Kuntalaskutus - Perustamissuunnitelman mukaisesti kustannustenjakoperusteen tulee olla ennustettava, oikeudenmukainen, tehokkuuteen kannustava ja kuntien erilaisen palvelutarpeen toteuttava malli Perustamissuunnitelman mukainen kustannustenjakoperiaate kaikkien palvelujenosalta on aiheuttamisperuste. - Kustannustenjakoperusteen tulee olla tuottavuuden parantamiseen kannustava, yksinkertainen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä sekä estää turhaa laskutushallintoa 14

15 Kuntalaskutus jatkoa - Perustuu vuosittain kerättävän toiminta- ja taloustilaston mukaisiin palvelukokonaisuuksiin (suurtuotteet). Laskutus perustuu aiempien vuosien toteumasta määriteltyyn maksuosuusprosenttiin.» Vuoden 2010 maksuosuusprosentti perustuu piirille siirtyneiden tehtävien vuoden 2009 talousarvioon sekä vuosien 2008 ja 2007 tilinpäätöksiin jne. 15

16 Lappeenrannan kaupunki ja Eksote Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Eksotelle Kaupungin rooli on omistajaohjaajan rooli, sopimusohjauksen keinoin - Kuntien yhteinen strateginen palvelusopimus - Kuntakohtainen palvelusopimus - Sopimusohjausyhteistyö 16

17 Kuntien yhteinen strateginen palvelusopimus Perustuu perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan Yleiset ja yhteiset periaatteet - Solmitaan neljäksi vuodeksi taustalla maakunnallinen hyvinvointistrategia - Tarkistetaan vuosittain Piiri vastaa lainsäädännön edellyttämästä palvelujen määrästä ja laadusta sekä siitä, että palvelut järjestetään kaikille Piirin asukkaille yhdenmukaisin perustein. Palvelujen tuottamistapa ja rakenne - Lähipalvelut - Alueelliset palvelut - Keskitetyt palvelut 17

18 Omistajaohjaus, Lappeenranta PALVELUSOPIMUS Palvelusopimuksella kunta päättää ja sopii, miten ja missä laajuudessa palvelut toteutetaan. Kuntien yhteinen strateginen palvelusopimus Kuntakohtainen palvelusopimus - Palvelukortit - Kuntien maksuosuuden määräytyminen (aiheuttamisperiaate) - Järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja lisäostot Lappeenrannassa sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallituksen alainen toimikunta 2011 >? Apulaiskaupunginjohtajan alainen palvelujohtaja 18

19 Lappeenrannan kaupunki / sopimus- ja omistajaohjaus Sopimusohjauksen intressi: Kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen taloudellisuus-tuottavuus- ja vaikuttavuus odotukset Palvelujen kattavuus, laatu ja saatavuus, palvelujen priorisointi Palvelujen kustannusvaikuttavuus Keskeistä strateginen ajattelu ja hyvinvointipuutteiden tunnistaminen Palvelutuotannon ohjaaminen informaation ja resurssien avulla 19

20 Kuntakohtainen palvelusopimus Sopimusvuoden (2010) ja suunnitelmavuosien ( ) painopisteet Kuntakohtaiset palvelukortit: - TERVEYSPALVELUT Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto Sairaalapalvelut Mielenterveyspalvelut Kuntoutuskeskus - PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Perhepalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut - VANHUSTENPALVELUT Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Laitospalvelut Muut vanhuspalvelut Hyvinvointia edistävät palvelut 20

21 Kuntakohtainen palvelusopimus jatkoa Kunnan maksuosuus Tilat, laitteet ja muu irtaimisto Tukipalvelujen tuottaminen Yhteistyö kaupungin muiden toimialojen kanssa - Vanhusneuvosto - Vammaisneuvosto - Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä - Terveyden edistämisen työryhmä Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Lappeenrannan kaupungin voimassa olevat yhteistyösopimukset siirtyvät Piirille ja sitovat piiriä niiden voimassaoloajan. 21

22 Arviointia Lappeenrannan kannalta Tehtävien siirto onnistui hyvin. Tukipalveluratkaisut toteutettu - talous- ja tietotekniikka Saita Oy - siivous- ja ruokahuolto Tukipalveluyhtiö - työterveys Työkuntokeskus Oy Omistajaohjaus, palvelusopimus - strateginen palvelusopimus (4 v) - vuosisopimus - omistajaohjaus ja sopimusohjaus korostuvat - toiminta, raportointi - ei uusia raja-aitoja - talouden hallinta - Lappeenrannan konserniohjeet uudistettu 22

23 Arviointia Lappeenrannan kannalta jatkoa Palvelusopimus on sitova myös kustannusten osalta - ei lisälaskutus ja jälkilaskutusoikeutta - velvoite toimia niin, että kustannuskehitys on valtakunnallista keskimääräistä kustannuskehitystä alhaisempi. Kustannukset kohdistetaan kunnille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kolmen vuoden jaksotuksella - kuntien omien toimenpiteiden/laiminlyöntien vaikutus - kapitaatiomalli tulevaisuudessa Imatra mukana vain erikoissairaanhoidossa - on haaste toiminnan järjestämisessä ja hyötyjen saavuttamisessa 23

24 Yhteenveto Soveltuu sellaiseen maakuntaan kuin Etelä-Karjala (maakunnan koko, kuntarakenne). Poistaa raja-aitoja, edistää hoidon oikeaa porrastamista, parantaa asiakaspalvelua. Turvaa maakunnan intressit erikoissairaanhoidon Auttaa resurssien kohdentamisessa tarpeen mukaan. 24

25 Yhteenveto jatkoa Parempi kustannusten hallinta. Helpottaa budjetointia, tilinpäätöksen laatimista ja kustannusten ennakointia. Korostaa omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen merkitystä. 25

26 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Organisaatiomuutokset ja johtaminen - Hierarkiaa purettu kaikilla vastuualueilla Etelä-Karjalan terveyskeskus - Kuntien terveyskeskukset terveysasemia - Yhteinen potilastietojärjestelmä erikoissairaanhoidon kanssa. Yksi sähköinen ajanvarausjärjestelmä, yksi maakunnallinen SAS- keskus Vastaava muutos perhe- ja sosiaalipalveluissa ja vanhustenpalveluissa 26

27 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri jatkoa Maakunnallinen akuutti yksikkö - Ensihoito ja sairaankuljetus, erikoislääkäri ja yleislääkäripäivystys, hoitajapäivystys, sosiaalipäivystys Yksi työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintajärjestelmä - Palkkaus ja edunvalvonta 27

28 Kunnan kannalta Kunta on siirtänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun sosiaali- ja terveyspiirille Palvelusopimus - Kuntakohtainen palvelusopimus jossa sovitaan kunnan maksuosuudesta sekä palveluista vuodeksi kerrallaan. - Kunnan maksuosuus määräytyy kolmen edellisen vuoden käytön mukaan. Kuntajohtajien neuvottelukunta - Perussopimuksen mukaan toimitusjohtajan apuna toimii kuntajohtajien neuvottelukunta Kunnan edustus hallituksessa - Jokaisella kunnalla edustus hallituksen pöydän ääressä 28

29 Kunnan kannalta jatkoa Peruspalvelujen siirtäminen kunnalta alueelliselle kuntayhtymälle on iso asia - Johtavat poliitikot - Johtavat viranhaltijat muut työntekijät - Kuntalaiset - Muut sidosryhmät Kolmas sektori ja hyvinvointiyrittäjät Kansallinen keskustelu muuttuvasta kunnan roolista on käymättä - Sosiaali- ja terveysministeriö Perinteinen rooli sote- lakien valmistelussa - Suomen Kuntaliitto Kuntien edunvalvonta, Kunta 2017 hanke - Valtiovarainministeriö Kuntaministeri, Kuntaosasto 29

30 Talousarvio 370 milj. Henkilöstömäärä 3500 Yhdeksän jäsenkuntaa asukasta

31 Mitä Eksoten pitää saada aikaan - toimitusjohtaja Pentti Itkonen Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava - Ikä- ja kohderyhmien segmentointi ja palveluiden kohdistaminen vaikuttaviin palveluihin - Kustannustietoisuuden vahvistamista ja kustannusvertailuja eri vaihtoehtojen välillä sekä uusien helppokäyttöisten ja selkeiden mittareiden luomista (tuloksellisuusinformaatio) Palveluiden kysyntää vähennettävä - Vastuu omista valinnoista ja niiden seurauksista Terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat 31

32 Integraatioiden ja työnjaon strateginen yhdistelmä Palveluarkkitehtuuri Vertikaalinen integraatio PALVELUIDEN TUOTANNON UUDISTAMINEN TIEDON LOGISTIIKKA TOIMINTAPROSESSIEN MUUTOKSET TYÖN JAKO Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kansallinen integraatio PALVELUIDEN JAKELUN UUSI LOGISTIIKKA Itsepalvelu, koti, asuminen 32

33 Eksote-alueen palvelujärjestelmän strateginen arkkitehtuuri Sote A Sote B Sote C SOTE- ALUEIDEN YHTEISET SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT Laboratorio, röntgen, lääkehuolto jne. Kunta A Kunta B Kunta C MAAKUNNALLISET PALVELUKESKUKSET Työterveyshuolto Taloushallinto, palkanlaskenta Siivous, ravinto, varastointi jne. Päivystys Leikkaus Teho ERIKOISALAT Poliklinikat Vuodeosastot PERUSTERVEYDEN HUOLTO VANHUSTEN PALVELUT PERHE- JA SOSIAALIP ALVELUT KANSALLINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Määrittelyt: Hoitoketjut, toiminnanohjaus, sähköiset palvelut jne JOHTAMISKOULUTUS TYÖNJAKOKOULUTUS 33

34 Eksote- tahtotila ja strategiset tavoitteet Strateginen tahtotila Hyvinvointia ja terveyttä - Yhdessä Talous ja tuloksellisuus Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Strategiset tavoitteet Palvelukustannukset ja kustannuskehitys alle valtakunnallisen keskitason Hoidon ja palveluiden vaikuttavuus sekä oikea palvelurakenne Palveluiden saatavuus ja laatu valtakunnallisen keskitason mukaisia Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantaminen Avopalveluiden osuuden lisääminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen Tehokas potilasohjaus sekä yhteiset asiakaslähtöiset ja sujuvat palveluprosessit Yhteisen kulttuurin ja toimintatapojen luominen Houkutteleva työnantaja ja kilpailukykyinen työpaikka Kriittiset menestystekijät Kuntakohtaiset palvelusopimukset ja kapitaatioperusteinen laskutus Taloudellinen ja toiminnallinen läpinäkyvyys sekä kustannusten oikeudenmukainen jako Asiakkaan omavastuun tukeminen ja panostus ennaltaehkäisyyn Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen palveluprosessien parantamiseksi Tehokkaat ja sujuvat maakunnalliset tukipalvelu-ratkaisut Sosiaali- ja terveyspiirin johtamisjärjestelmän rakentaminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kannustava johtaminen Yhteiset arvot Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus 34

35 Talous Perussopimuksen 22 mukaisesti kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Kuntayhtymän tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut sopimusten perusteella talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Lappeenrannan palvelusopimus ,3 M 35

36 Maakunnallinen Hyvinvointipoliittinen ohjelma sateenvarjona sote + osaaminen + kulttuuri jne. Kunta + strategia Kunta + strategia Kunta+ strategia Kunta+ strategia Sopimusohjaus Kunta + strategia Eksoten oma organisaatiostrategia -Osa-strategiat -TTS -Rakenteet ja prosessit - Henkilöstö Kunta +strategia Kunta +strategia Kunta+ strategia Sopimusohjaus Kunta + strategia 36 36

37 Kuntalaskutusmalli Piirin laskutus perustuu kuntien toimintakulujen kolmen vuoden keskiarvosta määriteltyyn kunkin kunnan suhteelliseen maksuosuusprosenttiin Eksoten talousarviovuoden kustannuksista - Ei lisälaskutusoikeutta, ellei kunnan kanssa erikseen sovita Vuonna 2011 maksuosuusprosentti muodostuu kuntien TP2007, TP2008 ja TA2009 mukaan Eksoten toiminnan aikana kustannuslaskennassa kunnille jaetaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaan osuus Eksoten nettotoimintamenoista - Erikoissairaanhoidon osalta kustannuslaskenta noudattaa aikaisempaa käytäntöä - Muun kuin erikoissairaanhoidon osalta jakoperusteina ovat mm. asukasluku, alueellinen asukasluku, hoitopäivät tai käytetty palvelu henkilötunnuksien kautta kohdennettuna Mikäli aiheuttamisperiaatteen mukaisesti määritelty palvelujen käyttö on ollut kunnalle määritettyä vuosimaksua suurempi tai pienempi, tämä huomioidaan ao. kunnan vuosimaksua määritettäessä korottavana tai laskevana tekijänä kunkin vuoden osalta aina piirin tilinpäätöksen vahvistamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien Maksuosuutta määritettäessä huomioidaan mahdolliset rakenteelliset muutokset Imatran osalta erikoissairaanhoidon kustannus sekä siihen kuuluva osuus piirin yhteisistä kustannuksista laskutetaan entisen käytännön mukaisesti aiheuttamisperiaatteella 37