Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Työsuojelujulkaisuja 90 Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus Hoitohenkilöstön kokemuksia Työsuojeluhallinto Tampere 2009

2 Tämä julkaisu on toimitettu Raili-Anneli Antilan ja Marja Höltän Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa tekemän opinnäytetyän pohjalta. Opinnäytetyö on alkuperäisenä luettavissa internetissä osoitteessa ISBN ISSN Multiprint Oy, Tampere 2009

3 ESIPUHE Työsuojelunäyttely on toiminut ensiksi osana ammattientarkastuslaitosta ja sittemmin työsuojeluhallintoa jo 100-vuotta. Alusta lähtien sen keskeisenä tehtävänä on ollut työsuojelun hyvien ja turvallisten käytäntöjen levittäminen työpaikoille sekä tiedon jakaminen opiskelijoille ja työsuojelusta kiinnostuneille kansalaisille. Näyttelyssä vierailee vuosittain noin kävijää, joista 80 prosenttia opastetuissa ryhmissä. Näyttely koostuu eri osastoista, jotka on valittu kulloistenkin työsuojeluhallinnon painoalueiden perusteella. Vuodesta 1991 näyttelyssä on ollut hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosasto, joka opastaa hoitohenkilöstöä oikeisiin työmenetelmiin ja ohjaa hoitotyössä tarvittavien apuvälineiden käyttöön. Osasto on ollut jo vuosia näyttelyn suosituin osasto. Siellä vierailee hoitohenkilöstöä eri puolelta maata. Työsuojelunäyttelyn vaikuttavuutta ei ole selvitetty koko sen olemassaolon aikana. Erityisen kiinnostavaa on saada tietoa hoito- ja hoivaosaston vaikuttavuudesta, koska sinne tullaan hakemaan nimenomaan oppia ja opastusta työn oikeisiin suoritustapoihin ja tutustumaan hoitotyössä käytettäviin nosto- ja siirtoapuvälineisiin. Lämpimät kiitokset hyvästä ja seikkaperäisestä selvitystyöstä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille Marja Höltälle ja Raili-Anneli Antilalla sekä heidän ohjaajalleen Irja Murtoselle. Opinnäytetyötä on ollut ilo lukea ja se antaa varmasti aineksia myös Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoivaosaston kehittämiseen. Tämä julkaisu on tiivistelmä opinnäytetyöstä, kokonaisuudessaan se on luettavissa Internetissä osoitteessa Tampereella maaliskuussa 2009 Sinikka Forelius Näyttelynhoitaja

4

5 SISÄLLYS ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 9 1 JOHDANTO 11 2 TYÖSUOJELUNÄYTTELY 12 3 APUVÄLINEET 12 4 SIIRTOMENETELMÄT Durewall menetelmä Stockholm training concept -menetelmä Kinesteettinen menetelmä Siirtotekniikoiden vertailua 14 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Hoitoympäristön ergonomisuus Muutokset ohjauksen jälkeen Apuvälineiden hankinta ja käyttö ohjauksen jälkeen Ohjauksen vaikutus terveyteen ja ammattitaitoon Tyytyväisyys ergonomiaohjaukseen 19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 21 LÄHTEITÄ 22 YHTEYSTIETOJA 24

6

7 TIIVISTELMÄ Hämeen työsuojelupiirin yhteydessä Tampereella toimii valtakunnallinen pysyvä Työsuojelunäyttely. Sen hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosastolla ovat esillä keskeiset hoito- ja hoivatyössä käytettävät apuvälineet. Näyttelyssä vierailevilla ryhmillä on mahdollisuus saada opastusta näiden laitteiden käyttöön sekä käytännön ohjausta oikeisiin nosto- ja siirtotekniikoihin sekä muihin työtä helpottaviin työmenetelmiin ja niiden hallintaan. Osastolla on sen 17 toimintavuoden aikana käynyt kymmeniä tuhansia hoitoalan työntekijöitä ja opiskelijoita eri puolilta Suomea. Opinnäytetyönä tehdyn selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen vaikutusta heidän työskentelytapoihinsa omilla työpaikoillaan. Lisäksi haluttiin saada palautetta ohjauksen sisällöstä ja toteuttamisesta. Kartoitus toteutettiin kahtena lomakekyselynä. Ensimmäinen kysely tehtiin Työsuojelunäyttelyssä ennen ohjausta, vastauksia saatiin 68. Toinen kysely tehtiin samoille henkilöille 3 4 kuukauden kuluttua. Siinä kartoitettiin ohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä sitä, oliko ohjaus saanut aikaan muutoksia potilaiden nosto- ja siirtotekniikoissa tai hoitajien kuormittumisessa. Vastauksia saatiin 54. Vastaajat kokivat hyötyneensä ohjauksesta. He saivat uutta tietoa potilaan nostamiseen ja siirtämiseen liittyvistä luontaisista liikemalleista ja periaatteista. Apuvälinetietous oli parantunut ja välineiden oikea käyttö koettiin ohjauksen jälkeen helpommaksi. Apuvälineitä oli pyydetty työpaikoille lisää ja niitä oli myös saatu. Työn fyysinen kuormitus oli vähentynyt, minkä koettiin vaikuttavan myönteisesti vastaajien terveyteen ja ammattitaitoon. Lisäksi työpaikoilla oli käyty palautekeskustelua potilaan siirtymisen avustamisesta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asenteista. Vastaajista 98 prosenttia kiinnostui ergonomia-ohjauksesta jatkossakin. Vastauksista voi päätellä, että hoitohenkilöstöllä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoa potilaan siirtymisen avustamisesta. Työsuojelunäyttelyn hoito ja hoiva-alan ergonomiaosaston antaman ohjauksen vaikuttavuus hoitohenkilöstön työskentelytapoihin potilaan siirtymisen avustamisessa on merkittävä, mutta myös työyhteisöissä asiaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

8

9 1 JOHDANTO Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) ovat suurin syy ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen. Tällä hetkellä noin työntekijää on työkyvyttömyyseläkkeellä näiden sairauksien vuoksi. Eniten tule-sairauksia on teollisuuden ja rakennusalan töissä, toiseksi eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä. Potilaan siirtymisen avustamisessa on perinteisesti käytetty fyysistä voimaa ja työasennot ovat usein erittäin hankalia johtuen potilashuoneiden ja wc-tilojen ahtaudesta. Apuvälineiden kehittymisestä huolimatta hoitotyö on yhä fyysisesti kuormittavaa ja altistaa tule-sairauksille. Oman lisänsä kuormitukseen tuovat vanhusväestön lisääntyminen ja hoitohenkilökunnan ikääntyminen. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä sekä työoloja työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen tarkoituksena on myös ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja sekä työntekijöiden fyysisiä ja henkisiä terveyshaittoja. Työturvallisuuslaki määrää työnantajaa selvittämään työstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät ja mahdollisuuksien mukaan poistamaat havaitut vaarat. Hoitotyön kuormitusta ei ole mahdollista kokonaan poistaa, siksi työntekijöille on hankittava tarpeelliset apuvälineet ja huolehdittava, että he saavat riittävän opastuksen ja ohjauksen niiden käyttöön. (Työturvallisuuslaki 738/2002) Myös työntekijät itse voivat vaikuttaa omaan kuormitukseensa. Hoitotyössä hyvät käytännön taidot potilaan siirtymisen avustamisessa ehkäisevät osaltaan kuormittumista ja tapaturmia. Potilaiden nostamista ja siirtämisen avustamista kannattaa harjoitella etukäteen ja nostoissa tulisi käyttää nostolaitetta aina, kun se on mahdollista. (Käsin tehtävät nostot ja siirrot. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23. Työsuojeluhallinto 2006) Tutkimusten mukaan siirtotaidot keventävät merkittävästi fyysistä kuormittumista. Esimerkiksi Leena Tamminen-Peterin väitöstutkimus osoitti, että hoitajien koettu ja mitattu fyysinen kuormittuminen väheni jopa puoleen heidän siirtotaitojensa kehittyessä. (Leena Tamminen-Peter: Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto. Sarja: C 228. Scripta lingua Fennica edita. Turku 2005) Siirtotaitojen oppiminen vaatii toistuvaa harjoittelua. Hoitoalan oppilaitoksissa niiden opetus on kuitenkin melko vähäistä. Lähihoitajaopiskelijat saavat potilaan siirtymisen avustamiseen liittyvää opetusta enemmän kuin sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. (Heli Rantsi: Potilaan liikumisen avustusja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Selvityksiä 2005:26. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) 11

10 2 TYÖSUOJELUNÄYTTELY Suomen ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti vuonna 1909 Suomeen työsuojelunäyttelyn tutustuttuaan Tukholmassa työväenyhdistyksen pystyttämään työväensuojelunäyttelyyn. Näyttelyn tarkoituksena oli herättää asianharrastusta ja olla oppaana työsuojelun alalla. Myöhemmin näyttely kehittyi museotyyppiseksi ja 1970-luvulla se oli Euroopan neljänneksi suurin ja ajanmukaisin sosiaalimuseo. Vuonna 1973 perustettiin työsuojeluhallitus Tampereelle ja se sai vastatakseen myös Työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn. Nyt näyttely toimii Hämeen työsuojelupiirin yhteydessä nimellä Työsuojelunäyttely. Näyttely esittelee laajasti työsuojeluhallinnon toimintaa ja työsuojelun sisältöä niin Suomen kuin Euroopan Unionin näkökulmasta. Tampereen kiinteän näyttelyn lisäksi työsuojeluhallinnolla on alueellinen näyttely-yksikkö Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä. Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosasto rakennettiin vuonna 1991 ja se osoitti tarpeellisuutensa jo puolen vuoden aukiolon jälkeen. Osastolla on mahdollisuus tutustua erilaisiin hoitotyössä tarvittavin apuvälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä opastettuna. Esillä on erilaisia potilaan nostoissa ja siirtymisen avustamisessa tarvittavia pienapuvälineitä sekä henkilönostimia, kuten kattonosturi ja taso- ja eritasosiirroissa tarvittavia apuvälineitä. Ergonomiaohjauksen tarkoituksena on kehittää ja tukea käytännön osaamista potilaan siirtymisen avustamisessa. Ohjaus perustuu tutkittuun tietoon, hyviksi todettuihin käytäntöihin ja hyviin työtapoihin. Siinä on otettu huomioon muun muassa Leena Tamminen-Peterin periaatteet, joiden mukaan potilaan siirtymisen avustamisessa lähtökohtana on ihmisen luonnollinen liike, liikkuminen ja sen tukeminen. Toteutus voi olla erittäin yksilöllistä, koska hoitajan ergonomisen työskentelyn lähtökohtana on hoitajan oman kehon hallinta sekä potilaan omien voimavarojen ja liikuntakyvyn hyödyntäminen. (Tamminen Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja) Työsuojelunäyttelyssä käyneet saavat myös tietopaketin työsuojeluhallinnosta, sen toiminnasta sekä työpaikkoja koskevasta työsuojelulainsäädännöstä. Lisäksi näyttelyssä on tarjolla julkaisuja ja muuta aineistoa työsuojelun hyvistä käytännöistä. 3 APUVÄLINEET Erilaisilla siirtymis- ja kääntymisapuvälineillä voidaan helpottaa potilaan omatoimista siirtymistä. Samalla apuvälineet helpottavat myös heitä avustavien henkilöiden työtä. Liikkumisesta syntyvää kitkaa voidaan poistaa käyttämällä liukulakanaa. Liukulauta ja liukupatja auttavat siirtymään paikasta toiseen myös sivusuunnassa sekä istuen että tasosiirroissa. Kääntölevy helpottaa siirtymistä silloin, kun siirrettävä ei itse pysty käyttämään jalkojaan. (Salminen, A-L Apuvälinekirja. Helsinki. Kehitysvammaliitto) 12 Salminen toteaa, että erilaiset siirrettävät kohottautumistelineet ja sängynlaitaan kiinnitettävät telineet ja tuet auttavat heikkovoimaisten potilaiden siirtymistä, asennon vaihtamista sekä ylösnousua. Myös nostolevyjen ja kääntötyynyjen sekä nostovöiden ja -valjaiden käyttäminen helpottaa potilaan siirtymisen avustamista.

11 Henkilönnostolaitteet on tarkoitettu Salmisen mukaan potilaan siirtymisen avustamiseen silloin, kun siirtyminen ei onnistu potilaan itsensä tai siirrossa avustavan kannalta turvallisesti. Asianmukaisen ja hyvin valitun nostolaitteen avulla potilaan siirtyminen helpottuu merkittävästi. Seisomanojanostimella siirrettävän potilaan jalat asetetaan alustassa olevalle jalkalevylle ja sääret tukeutuvat joko vapaasti tai tukihihnan avulla sääritukeen. Nostoliina asetetaan vartalon ympärille kainaloiden alle ja kiinnitetään hihnojen avulla laitteen koukkuihin. Erityisesti pyörätyoliin ja wc:hen avustaminen helpottuvat tämän tyyppisellä laitteella. 4 SIIRTOMENETELMÄT 4.1 Durewall menetelmä Ruotsalainen Kurt Durewall kehitti Durewall menetelmän japanilaisesta itsepuolustuslajista, jiujitsusta 1970-luvulla. Menetelmän pohjana on kymmenen periaatetta, joista syntyviä tekniikoita pyritään soveltamaan tilanteen, avustettavan henkilön, ympäristön ja resurssien mukaan. Menetelmän perusperiaatteena on pienimmällä tarvittavalla voimapanoksella saavutettava suurin mahdollinen vaikutus aiheuttamatta vahinkoa tai kipua. Durewall-menetelmässä korostetaan nostamisen sijaan jalkojen käyttöä painonsiirroin, pehmeitä otteita ja potilaan liu uttamista alustaa pitkin. Kitkaa vähennetään hyödyntämällä tyynyä, liukupatjaa tai muuta liukuvaa materiaalia siirron apuna. Hoitaja työskentelee rauhallisesti ja avustettavan lähellä, pitäen selän ja käsivarret suorina sekä käyttäen itselleen tuttuja liikemalleja samalla ohjaten sanallisesti potilasta. Voima, joka siirtymisen avustamiseen tarvitaan, saadaan aikaan painonsiirrolla ja siirtymisen avustamisen aikana liike on samassa rytmissä kuin avustettava. (Durewall K Hjälp- och lyftteknik enligt Durewall-systemet. Budo-Centrum AB. Göteborg) 4.2 Stockholm training concept -menetelmä Stockholm training concept -menetelmän kehittivät ruotsalaiset fysioterapeutit Lagerström, Johnsson, Carlsson, Rogers, Daneels, Roose ja Duval yhdessä hoitajien kanssa 1980-luvun alussa. Sen tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia ja työperäisiä liikuntaelinvaivoja sekä samalla kuntouttaa potilaita. Menetelmä perustuu ihmisen tavanomaisiin ja hänelle luontaisiin liikemalleihin ja ottaa huomioon potilaan senhetkiset toiveet, odotukset ja kyvyt. Se painottaa avustamisen ja tukemisen kivuttomuutta ja mukavuutta niin auttajan kuin autettavan kannalta. Potilasta kannustetaan käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan siirtymisessä mahdollisimman paljon. (Lagerström M, Johnsson C, Carlsson R, Rogers R, Daneels E, Roose G, Duval H. Workshop in patient transfer techniques. In Proceedings of Occupational Health for Health Care Workers, 3rd International Congress. Edinburgh, Scotland 1997) 13

12 4.3 Kinesteettinen menetelmä Kinesteettinen menetelmä on terveyslähtöinen toimintamalli, joka tarjoaa perustavanlaatuisen ymmärryksen ihmisen toiminnoista sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä niiden suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Kinesteettisessä menetelmässä korostuu potilaan omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen kosketuksen ja yhteisen liikkeen avulla. Potilasta avustetaan hänen luonnollisten liikemalliensa mukaisesti. Potilaan paino siirretään luiden kannettavaksi ja suositaan kolmiulotteisia liikkeitä, jolloin päästään mahdollisimman keveään liikkeeseen. Keskeistä menetelmässä on potilaan voimavarojen optimaalinen hyödyntäminen vuorovaikutuksen, kosketuksen ja liikkeen avulla. Siinä ei opeteta tiettyä tekniikkaa vaan perusteet ihmisen liikkumisesta, mikä mahdollistaa hoitajalle tiedon soveltamisen yksilöllisesti erilaisissa tilanteissa. Opetusmenetelmät perustuvat oman kokemuksen kautta ymmärtämiseen ja oppimiseen. Kinesteettisen menetelmän kehittivät amerikkalainen psykologi Lenny Maietta ja tanssikoreografi Frank Hatch 1970-luvulla yhdessä sveitsiläisen sairaanhoitajan Susanne Schmidtin kanssa. Suomessa menetelmää on opetettu 1990-luvun lopusta lähtien. 4.4 Siirtotekniikoiden vertailua Tällä hetkellä hoitotyössä käytetään yleisesti nostotekniikkaa, jossa nostaja koukistaa polviaan ja käyttää jalkojen lihaksia voimanlähteenä taakkaa nostaessaan. Nostajan on otettava huomioon se, että selkä pysyy noston aikana suorana. Siirrettäessä potilasta avustetaan usein kainaloiden alta, vyötäröstä, lantiosta tai kyynärpäistä. Käytännössä hoitajat siirtävät potilasta yhdistellen eri siirtotekniikoita autettavan voimavaroja hyödyntäen. Leena Tamminen-Peter vertaili väitöstutkimuksessaan potilaan liikkumisen avustamisen nykykäytäntöä sekä Durewall-menetelmää ja kinesteettistä menetelmää. Tutkittavat saivat koulutusta sekä Durewallettä kinesteettisestä menetelmästä. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla hoitajilla potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotaidot paranivat merkittävästi. Hoitajat kokivat Durewall-menetelmän ja kinesteettisen menetelmän nykykäytäntöä paremmiksi ja myös mittauksin ne pystyttiin osoittamaan fyysisesti vähemmän kuormittaviksi kuin nykykäytäntö. Uusia menetelmiä käytettäessä myös potilaiden kokema hallinnan tunne siirtotilanteessa ja oma aktiivisuus siirtymisessä olivat parempia, ja potilaat pystyivät paremmin osallistumaan siirtymiseensä, kun hoitajat osasivat aktivoida heitä ja antoivat heille enemmän aikaa ja tilaa valmistautua siirtoon. (Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja) Tamminen-Peter totesi, että potilaan liikkumisen avustus ja siirtomenetelmien opetus on hyvä jaksottaa. Ensin kannattaa opetella Durewall-menetelmää, jossa painotetaan oman kehon hallintaa, ja sen jälkeen hienosäätää oppimaansa kinesteettisen menetelmän normaalin liikkumisen periaatteilla. 14

13 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Selvityksessä haluttiin kartoittaa Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen vaikutusta heidän työskentelytapoihinsa omilla työpaikoillaan. Lisäksi Työsuojelunäyttely halusi palautetta toimintojensa kehittämiseksi. Selvitys toteutettiin kahtena lomakekyselynä. Ensimmäinen kysely tehtiin Työsuojelunäyttelyssä ennen ohjausta, siinä kartoitettiin muun muassa vastaajien terveydentilaa, työpaikoilla käytössä olevia apuvälineitä ja niiden käyttöä sekä työtapojen ergonomisuutta. Vastauksia saatiin 68. Toinen kysely tehtiin samoille henkilöille 3 4 kuukauden kuluttua. Siinä kysyttiin ohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen jälkeen työpaikoilla tapahtuneita muutoksia. Vastauksia saatiin 54. Kaikki potilaan siirtymisen ohjaukseen osallistuneet ja kyselyihin vastanneet olivat naisia. Ensimmäiseen kyselyyn vastasivat kaikki 68 ohjaukseen osallistunutta ja ohjauksen jälkeen tehtyyn kyselyyn 54 henkilöä eli vastausprosentti myös siinä oli erinomainen 79,4. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat naisia; 7 sairaanhoitajaa, 13 perushoitajaa, 34 lähihoitajaa, 4 fysioterapeuttia, 2 sairaala-/laitoshuoltajaa sekä ryhmän muut 8 henkeä (kodinhoitajat, askarteluohjaajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajien keski-ikä oli 44 ja toisessa 45 vuotta. Yli puolet (57 %) oli työskennellyt hoitotyössä yli 10 vuotta, vajaa kolmannes (28 %) 6 10 vuotta, joka kymmenes (10 %) 1 5 vuotta ja loput (4 %) alle 6 kuukautta. Vastanneista 10 oli käynyt aiemminkin Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjauksessa. Tiedon ohjauksesta he olivat saaneet pääsääntöisesti osastonhoitajilta. Seitsemän henkilöä oli saanut tiedon työterveyshuollosta ja työpaikkansa työsuojeluhenkilöstöltä. Vastaajista 17 katsoi aiemmin saaneensa työtapoihin liittyvää ergonomiaohjausta paljon tai melko paljon, 51 jonkin verran tai vähän. Tärkeänä potilaan siirtymisen avustusmenetelmien opetusta osana ammattitaitoa piti 60 ja melko tärkeänä kahdeksan henkilöä. Työsuojelunäyttelyltä vastanneet halusivat työtapoihin liittyvää ergonomiaohjausta ja vanhan tiedon päivittämistä sekä uutta tietoa apuvälineistä ja niiden käytöstä. Esille nousi myös tarve harjoitella hyviä ergonomisia työtapoja sekä vanhentuneista työtavoista pois oppiminen. Osa vastaajista halusi syventää ja vahvistaa taitojaan vanhojen apuvälineiden käytössä sekä oppia uusia käytäntöjä. Avoimissa vastauksissa ohjauksesta toivottiin olevan hyötyä myös asukkaiden/potilaiden omatoimisuuden tukemiseen. Kuva 1. Ohjaukseen osallistuneiden ikäjakauma Kuva 2. Vastanneiden työvuodet hoitotyössä (%) 15

14 5.1 Hoitoympäristön ergonomisuus Ennen ohjausta tehdyssä kyselyssä kartoitettiin työpaikkojen ergonomisuutta. Saarinko-Weidmannin tutkimuksessa on selkeää näyttöä siitä, että hoitohenkilöstön fyysinen kuormittuminen vähenee, kun käytössä on säädettävät sähköiset vuoteet. Säätämällä vuoteen oikealle korkeudelle hoitaja pystyy vähentämään selkänsä kuormitusta. (Saarinko-Weidemann, E. Potilassiirtojen kuormittavuus. Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Kuopion Yliopisto. Biolääketieteen laitos. Pro Gradu -tutkielma. 2007) Siukola, Nygård, Stålhammar ja Perkiö-Mäkelä ovat tutkimuksessaan todenneet, että sähkökäyttöisten hoitosänkyjen lisääntyminen osastoilla on osaltaan keventänyt hoitohenkilöstön fyysistä kuormittavuutta. (Siukola, A., Nygård C.-H., Stålhammar,H., Perkiö-Mäkelä, M. Hoitohenkilöstön työolot vuosina Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere 2004) Opinnäytetyön kyselyihin vastanneista noin puolet (53 %) oli sitä mieltä, että he pystyvät nostamaan potilassänkyjen pääpuolta kumartumatta ja vartaloa kiertämättä ja lähes yhtä moni (48 %) koki joutuvansa sekä kumartumaan että tekemään kiertoliikkeen. Melkein puolet (48 %) vastasi, että potilassänkyjen pääpuolta voi nostaa vartaloa kiertämättä ja reilu neljännes (28 %) koki joutuvansa kiertämään vartaloaan nostaessaan sängyn pääpuolta. Joka kolmas (32 %) ilmoitti, että osastoilla on käytössä sekä sähkökäyttöisiä että hydraulisia sänkyjä. Vastaajista 75 prosenttia katsoi, että potilaiden avustaminen wc-tiloissa ei onnistu vaivattomasti eikä ergonomisesti oikein. Kaksi kolmesta ( 63 %) vastasi, että pesualtaan reunaa ei ole suunniteltu tukikaiteena käytettäväksi, kolmannes (32 %) kertoi, että pesualtaan reunan kaide on suunniteltu tukikaiteeksi. Työtoverin apua nostoissa ja siirroissa saivat parhaiten lähihoitajat, vähiten fysioterapeutit. Kaksi kolmesta lähihoitajasta (61 %) kertoi saavansa apua aina tarvitessaan, fysioterapeuteista ei kukaan. Sairaanhoitajista ja perushoitajista joka kymmenes (11 %) sai apua aina halutessaan. Fysioterapeutit poikkeavat tässä kyselyssä avun saannissa merkittävästi. Tämä johtunee siitä, että toimintayksiköissä fysioterapeutteja on usein vain yksi. Osastoilla voi myös asenne olla sellainen, että fysioterapeutit eivät tarvitse apua samalla tavalla kuin esimerkiksi sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Kuitenkin on huomattava, että tämän kyselyn tutkimusjoukko on pieni, joten vertailu on vain suuntaa antava. Taulukko 1. Asennemuutos potilaan siirtymisen avustamiseen ohjauksen jälkeen (%) alle 25 v v v v v. pysyneet ennallaan muuttuneet jonkin verran parempaan muuttuneet huomattavasti parempaan Yht

15 5.2 Muutokset ohjauksen jälkeen Ohjauksen koettiin vaikuttavan myönteisesti potilaan siirtymisen avustamisen menetelmiin. Vastaajista yli puolet (55 %) ilmoitti ohjauksen vaikuttavan jonkin verran ja joka kolmas (32 %) koki avustamismenetelmien muuttuneen huomattavasti paremmiksi. Joka kymmenes (9 %) vastaajista oli sitä mieltä, että avustusmenetelmät olivat pysyneet ennallaan. Kaiken kaikkiaan hoitajien sanalliset kommentit kuvaavat pieniä, mutta erittäin myönteisiä muutoksia koko työyhteisössä. Nuoret kokevat ohjauksen vähemmän merkittäväksi kuin vanhemmat työntekijät. Tulos on odotettu, koska vasta valmistuneet saavat koulutuksensa aikana apuvälineiden käytön opetusta ja ohjausta. Vanhemman ikäluokan hoitajat puolestaan ovat opiskelleet aikana, jolloin hoitotyössä oli käytössä varsin vähän apuvälineitä. Vastausten mukaan työtavoissa oli tapahtunut muutoksia. Monet kertoivat miettivänsä siirtotilanteita entistä enemmän etukäteen ja konsultoivansa fysioterapeuttia siitä, mistä apuvälineestä potilas hyötyy eniten. Osastoille oli hankittu lisää apuvälineitä ja niitä myös käytettiin enemmän kuin aiemmin. Vastanneet kokivat, että kuntouttava työote koko henkilökunnan keskuudessa oli lisääntynyt ja työpaikoilla kiinnitettiin entistä enemmän huomiota työympäristön ergonomiaan. Vastaajat olivat halunneet myös omalla esimerkillään viedä ergonomia-asiaa eteenpäin. Koulutuspäivän ja saadun ohjauksen jälkeen osastoilla oli käyty palautekeskustelua henkisestä jaksamisesta, tehty ja päivitetty työsuojelukansioita sekä kerrattu kaikkia niitä asioita, joita oli ohjauksessa opittu. Suurin osa vastanneista koki ohjauksen jälkeen työpaikkansa hoitohenkilöstön asenteiden potilaan siirtymisen avustamiseen muuttuneen huomattavasti tai ainakin jonkin verran parempaan suuntaan. Kaksi kolmannesta (66 %) vastaajista koki, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työympäristön ergonomiaan. 5.3 Apuvälineiden hankinta ja käyttö ohjauksen jälkeen Kaikkiaan 72 prosenttia vastanneista oli ohjauksen jälkeen ehdottanut, että osastolle hankittaisiin apuvälineitä. Esityksiä tehtiin kaikissa ikäryhmissä. Aktiivisimpia olivat vuotiaat, joista kaikki olivat ehdottaneet hankintoja vuotiaista ehdotuksia oli tehnyt 83 prosenttia ja vuotiaista 75 Kuva 3. Ohjauksen vaikutus potilaan siirtymisen avustamismenetelmiin (%) Kuva 4. Apuvälineiden hankintaehdotukset ikäryhmittäin (%). 17

16 prosenttia. Osastoille oli hankittu tai tilattu eniten sähköisiä siirrettäviä potilasnostimia. Näin kertoi 38 prosenttia vastaajista. Siirtymälautoja oli hankittu lähes kolmanneksen (28 %) ja sähköisiä hoitosänkyjä joka neljännen (25 %) työpaikalle. Vaikutusmahdollisuutensa parhaiksi kokivat vuotiaat. Erityisesti sairaanhoitajat (63 %) ja fysioterapeutit (75 %) kokivat voivansa vaikuttaa uusien apuvälineiden hankintaan. Sen sijaan lähi- ja perushoitajat sekä sairaalahuoltajat/laitoshuoltajat olivat sitä mieltä, että he eivät juuri voi vaikuttaa apuvälineiden hankintaan. Ryhmien näkemykset eroavat merkitsevästi toisistaan. Ammattiryhmien alakohtainen vertailu on pienen vastaajamäärän vuoksi vain suuntaa antava. Kuitenkin se kertoo siitä, että lähi- ja perushoitajien sekä sairaala- ja laitoshuoltajien ääni ei kuulu organisaatiossa vieläkään kovin hyvin, vaikka he tekevät raskasta lähihoitotyötä. Vastanneista useampi kuin joka kolmas (37 %) suunnittelee nyt entistä tarkemmin potilaiden siirtymisen avustamisen ennen sen suorittamista ja reilu puolet (54 %) on kiinnittänyt siihen hieman enemmän huomiota. Myös apuvälineiden käyttö oli lisääntynyt. 5.4 Ohjauksen vaikutus terveyteen ja ammattitaitoon Ohjauksen jälkeen tehdyssä kyselyssä 74 prosenttia vastanneista koki, että ergonomisista muutoksista on ollut apua fyysisen kuormituksen vähenemiseen. Joka viides (20 %) oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja yli puolet (54 %) melko samaa mieltä. Taulukko 2. Apuvälineiden käyttö ohjauksen jälkeen helpompaa (%) alle 25 v v v v v. Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä Taulukko 3. Ammattitutkinto ja vaikutusmahdollisuudet apuvälinehankintoihin (%) 18 Fysioterapeutti Sairaanhoitaja Perushoitaja Lähihoitaja Sairaala- /laitoshuoltaja Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä Muu

17 Uutta tietoa luontaisista liikemalleista sai 43 vastaajaa (79 %), 2 henkilöä (4 %) ei juuri saanut uutta tietoa ja 8 henkilöä (15 %) ei osannut sanoa. Yksi henkilö oli sitä mieltä, että hän ei saanut mitään uutta tietoa luontaisista liikemalleista. Potilassiirtojen periaatteista sai uutta tietoa 41 henkilöä (76 %). 13 henkilöä (23 %) ei saanut paljon uutta tietoa tai ei osannut vastata. Täysin vaille uutta tietoa potilassiirtojen periaatteista jäi yksi henkilö. Ennen ohjausta tehdyssä kyselyssä vanhimpaan ikäryhmään (51 60-vuotiaat) kuuluvista 71 prosenttia kertoi kärsineensä hartiakivuista ja 47 prosenttia niska- ja selkäkivuista. Sairauslomalla 6 edeltävän kuukauden aikana kertoi olleensa 32 prosenttia kaikista vastanneista. Ohjauksen jälkeen tehdyssä kyselyssä sairauslomia kolmen edeltävän kuukauden aikana oli vain yhdeksän prosentilla vastaajista. Terveydentilansa ennen ohjausta koki hyväksi tai melko hyväksi 54, keskitasoiseksi 11 ja melko huonoksi tai huonoksi kolme henkilöä. Ohjauksen jälkeen kukaan vastaajista ei kokenut terveydentilaansa melko huonoksi tai huonoksi. Tämän opinnäytetyön otos on pieni, joten sen perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä kuormittumisen vähenemisestä. Kuitenkin samaan tulokseen on tultu useissa muissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi Leena Tamminen-Peter totesi väitöstutkimuksessaan, että potilaan siirtymisen avustamisen ohjauksella on huomattava merkitys hoitajien fyysisen kuormittumisen vähenemiseen. Tamminen-Peterin tutkimuksessa jo ensimmäisen koulutuksen jälkeen hoitajien selkälihasten aktiviteetti laski prosenttia ja hartiaseudun lihasten kuormittuminen väheni prosenttia. (Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja.) 5.5 Tyytyväisyys ergonomiaohjaukseen Lähes kaikki vastaajat (94 %) olivat tyytyväisiä Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen ja se vastasi heidän odotuksiaan. Vain kolme (6 %) henkeä oli sitä mieltä, että päivä ei vastannut heidän odotuksiaan. Lähes kaikki (96 %) kertoivat saaneensa ohjauksesta uutta tietoa paljon tai ainakin jonkin verran, vain yksi henkilö koki, ettei saanut mitään uutta tietoa. Työhyvinvointiin ja työn fyysiseen kuormittavuuteen liittyviin luentoihin osallistuneista 46 työntekijästä 61 prosentin mielestä luennot täydensivät opintopäivää hyvin, 35 prosentin mielestä jonkin verran ja neljä prosenttia koki, etteivät luennot täydentäneet päivää lainkaan. Kuva 5. Ergonomiset muutokset ovat vähentäneet fyysistä kuormitusta Kuva 6. Ohjaus on vähentänyt fyysistä kuormitusta 19

18 Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastanneet (98 %) kiinnostuivat niin paljon ohjauksesta, että kertoivat kiinnittävänsä työssään erityistä huomiota ergonomia-asioihin uuden työntekijän perehdytyksessä. Vain yksi vastanneista ei ollut halukas huomioimaan ergonomiaohjausta uuden työntekijän perehdytyksessä. Ohjauksen jälkeen osastoilla oli käyty palautekeskustelua potilaan siirtymisen avustamisesta (44 %), työturvallisuudesta (28 %) ja työhyvinvoinnista (28 %). Opinnäytetyössä selvitettiin myös sitä, miten ohjauksessa olleet haluaisivat kehittää Työsuojelunäyttelyn opastusta ja ohjausta. Vastaajat kokivat koulutuspäivän tarpeelliseksi ja ohjaajat ammattitaitoisiksi. Ilmeni, että vastaajat toivovat ohjaajan selvittävän etukäteen, minkälaisia potilassiirtoihin liittyviä ongelmia ryhmän jäsenillä on. Tämä auttaisi entistä paremmin kohdentamaan ja räätälöimään ohjausta ryhmän tarpeiden mukaan. Koulutuspäivää ja ohjausta pidettiin tarpeellisena, työhyvinvointiin liittyviä luentoja kiinnostavina ja ajankohtaisina ja ohjaajia ammattitaitoisina. Kuva 7. Päivä vastasi odotuksia (%) Kuva 8. Luento täydensi opintopäivää (%) Kuva 9. Uuden tiedon saanti (%) Kuva 10. Materiaalin saanti (%) 20 Kuva 11. Kiinnostus ergonomiaohjaukseen jatkossa (%) Kuva 12. Palautekeskustelun aiheet työyksiköissä (%)

19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kymmenen viime vuoden aikana on tehty tutkimuksia oikein hallittujen toimintamallien käytöstä potilaan siirtymisen avustamissa. Suurimmassa osassa tulokset ovat keskenään aivan samansuuntaisia. Myös tämän opinnäytetyön tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten edustamaa linjaa. Hoitohenkilöstön kiinnostus ergonomian kehittämiseen on ilmeinen. Se näkyy muun muassa siinä, että hoitajat pitävät siirtotaitojen päivittämistä tärkeänä ja haluavat oppia oikeita siirtotekniikoita. Hoitotyössä ergonomiaa ei kuitenkaan korosteta tarpeeksi. Työopaikoilla työhön perehdytyksen tulisi sisältää myös potilaan siirtymisen avustamisen ohjausta sekä apuvälineitten käytön opastusta. Perehdytyksessä tulisivat tutuiksi niin uudet apuvälineet kuin niiden tarkoituksenmukainen käyttö. Apuvälineitten käytön opastuksella ja niiden käyttöä lisäämällä voidaan hoitotyön fyysistä kuormittumista vähentää. Suuri merkitys hoitotyön kuormittavuudella on myös työtiloilla. Valitettavasti tämän aineiston perusteella monet vastaajista kokivat, että he voivat vaikuttaa vain vähän hoitoympäristöön ja sen ergonomiaan. Opinnäytetyön tekijät haluavat nostaa tuloksista esille erityisesti hoitajien asennemuutoksen potilaan siirtymisen avustamisessa. Muutosta ei voi tapahtua, elleivät hoitotyöntekijöiden asenteet muutu myönteisemmiksi sekä potilaan siirtymisen avustamista että apuvälineitä kohtaan. Ohjauksen jälkeen tehdyn kyselyn sanallisista kommenteista välittyy myönteinen palaute siitä, miten annetusta ohjauksesta on hyödytty, mikä näkyi myös sairauslomien vähenemisenä. Hoitajat kuvaavat pieniä, mutta käytännön työn kannalta merkittäviä myönteisiä muutoksia. Siirtoapuvälineiden käyttö työpaikoille on lisääntynyt ja myös uusia välineitä on hankittu. Apuvälineiden käyttöön kaiken kaikkiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä on tehostettu ja mietitty nostotekniikoita ja sopivien apuvälineiden käyttöä myös autettavan kannalta. Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosaston opastukseen ja ohjaukseen tulee ryhmiä ympäri Suomea. Kaikilla heillä on yhteinen tavoite saada ajankohtaista tietoa apuvälineistä ja ohjausta niiden käytössä. Samoin he haluavat oppia vähentämään omaa fyysistä kuormittavuutta potilaan siirtymisen avustamisessa. Ohjaukseen osallistuneiden odotukset näyttävätkin pääosin täyttyvän. Kaikki vastanneet kertoivat hyötyneensä ohjauksesta ja pitivät sitä hyvin suunniteltuna ja toteutettuna. Ohjaus näyttäisi myös edistävän uusien hyvien käytäntöjen leviämistä työpaikoille ja kokonaan uudenlaisen turvallisuuskulttuurin leviämistä. Kaiken kaikkiaan ohjaukseen osallistuneiden kiinnostus ergonomiaa kohtaan on lisääntynyt ja se näkyi työpisteissä kuntouttavana työotteena. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen oikeisiin siirtotekniikoihin ja siirtoapuvälineiden käyttöön on lisääntynyt. Selvästi esille nousi myös toive saada omalle työpaikalle apuvälineiden käytön ja potilaan siirtymisen avustamisen käytännön ohjausta. Vähintään kerran vuodessa osastoilla ja työpisteissä tehtävä tietojen päivitys potilaan siirtymisen avustamisessa sekä apuvälineitten ja niiden käytön harjoittelun tulisi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 21

20 LÄHTEITÄ Aromaa A, Koskinen S, (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki. Hänninen, O. Koskelo, R. Kankaanpää, M. Airaksinen, O Ergonomia terveydenhuollossa. Karisto. Hämeenlinna. Körkkö, S Nosto- ja siirtoapuvälineiden käyttö hoitotyössä ja työfysioterapeutin antaman koulutuksen vaikutus niiden käyttöön. Turku:Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Nuikka, M-L Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Väitöskirja. Rantsi, H Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:26. Yliopistopaino. Helsinki. Rantsi, H. &Hämäläinen, K Past - toiminta (potilaan avustus- ja siirtotavat) Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Loppuraportti. ODL Terveys Oy, Työterveys OYS - tiimi. Riskin arviointi Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Kirjapaino Öhrling. Tampere. Saarinko- Weidemann, E Potilassiirtojen kuormittavuus. Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Kuopion Yliopisto. Biolääketieteen laitos. Pro Gradu tutkielma. Siukola, A., Nygård C.-H., Stålhammar,H., Perkiö-Mäkelä, M Hoitohenkilöstön työolot vuosina erityisesti fyysisen ergonomian kehittämisen suhteen. Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere. Työsuojeluhallinto Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 23. Työsuojeluhallinto. Kirjapaino Hermes. Tampere. Tamminen-Peter, L. & Wickström G Potilassiirrot, taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos, MIKTOR, Helsinki. Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja. Tamminen-Peter, L Uudet potilassiirtomenetelmät parempia hoitajalle ja potilaalle. Sairaanhoitaja 6 7, Tamminen-Peter, L. Eloranta, M-B. Kiviranta, M-L. Mämmelä E. Salokoski, I. Ylikangas, A Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen. Opettajan käsikirja. sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 22

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Työfysioterapeutti Marju Keränen Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos 6.6.2013 Potilassiirtojen Ergonomiakortti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä.

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. 29.11.2009 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTIN NÄYTÖN KRITEERIT Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. Potilassiirtojen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot