Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Työsuojelujulkaisuja 90 Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus Hoitohenkilöstön kokemuksia Työsuojeluhallinto Tampere 2009

2 Tämä julkaisu on toimitettu Raili-Anneli Antilan ja Marja Höltän Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa tekemän opinnäytetyän pohjalta. Opinnäytetyö on alkuperäisenä luettavissa internetissä osoitteessa ISBN ISSN Multiprint Oy, Tampere 2009

3 ESIPUHE Työsuojelunäyttely on toiminut ensiksi osana ammattientarkastuslaitosta ja sittemmin työsuojeluhallintoa jo 100-vuotta. Alusta lähtien sen keskeisenä tehtävänä on ollut työsuojelun hyvien ja turvallisten käytäntöjen levittäminen työpaikoille sekä tiedon jakaminen opiskelijoille ja työsuojelusta kiinnostuneille kansalaisille. Näyttelyssä vierailee vuosittain noin kävijää, joista 80 prosenttia opastetuissa ryhmissä. Näyttely koostuu eri osastoista, jotka on valittu kulloistenkin työsuojeluhallinnon painoalueiden perusteella. Vuodesta 1991 näyttelyssä on ollut hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosasto, joka opastaa hoitohenkilöstöä oikeisiin työmenetelmiin ja ohjaa hoitotyössä tarvittavien apuvälineiden käyttöön. Osasto on ollut jo vuosia näyttelyn suosituin osasto. Siellä vierailee hoitohenkilöstöä eri puolelta maata. Työsuojelunäyttelyn vaikuttavuutta ei ole selvitetty koko sen olemassaolon aikana. Erityisen kiinnostavaa on saada tietoa hoito- ja hoivaosaston vaikuttavuudesta, koska sinne tullaan hakemaan nimenomaan oppia ja opastusta työn oikeisiin suoritustapoihin ja tutustumaan hoitotyössä käytettäviin nosto- ja siirtoapuvälineisiin. Lämpimät kiitokset hyvästä ja seikkaperäisestä selvitystyöstä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille Marja Höltälle ja Raili-Anneli Antilalla sekä heidän ohjaajalleen Irja Murtoselle. Opinnäytetyötä on ollut ilo lukea ja se antaa varmasti aineksia myös Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoivaosaston kehittämiseen. Tämä julkaisu on tiivistelmä opinnäytetyöstä, kokonaisuudessaan se on luettavissa Internetissä osoitteessa Tampereella maaliskuussa 2009 Sinikka Forelius Näyttelynhoitaja

4

5 SISÄLLYS ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 9 1 JOHDANTO 11 2 TYÖSUOJELUNÄYTTELY 12 3 APUVÄLINEET 12 4 SIIRTOMENETELMÄT Durewall menetelmä Stockholm training concept -menetelmä Kinesteettinen menetelmä Siirtotekniikoiden vertailua 14 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Hoitoympäristön ergonomisuus Muutokset ohjauksen jälkeen Apuvälineiden hankinta ja käyttö ohjauksen jälkeen Ohjauksen vaikutus terveyteen ja ammattitaitoon Tyytyväisyys ergonomiaohjaukseen 19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 21 LÄHTEITÄ 22 YHTEYSTIETOJA 24

6

7 TIIVISTELMÄ Hämeen työsuojelupiirin yhteydessä Tampereella toimii valtakunnallinen pysyvä Työsuojelunäyttely. Sen hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosastolla ovat esillä keskeiset hoito- ja hoivatyössä käytettävät apuvälineet. Näyttelyssä vierailevilla ryhmillä on mahdollisuus saada opastusta näiden laitteiden käyttöön sekä käytännön ohjausta oikeisiin nosto- ja siirtotekniikoihin sekä muihin työtä helpottaviin työmenetelmiin ja niiden hallintaan. Osastolla on sen 17 toimintavuoden aikana käynyt kymmeniä tuhansia hoitoalan työntekijöitä ja opiskelijoita eri puolilta Suomea. Opinnäytetyönä tehdyn selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen vaikutusta heidän työskentelytapoihinsa omilla työpaikoillaan. Lisäksi haluttiin saada palautetta ohjauksen sisällöstä ja toteuttamisesta. Kartoitus toteutettiin kahtena lomakekyselynä. Ensimmäinen kysely tehtiin Työsuojelunäyttelyssä ennen ohjausta, vastauksia saatiin 68. Toinen kysely tehtiin samoille henkilöille 3 4 kuukauden kuluttua. Siinä kartoitettiin ohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä sitä, oliko ohjaus saanut aikaan muutoksia potilaiden nosto- ja siirtotekniikoissa tai hoitajien kuormittumisessa. Vastauksia saatiin 54. Vastaajat kokivat hyötyneensä ohjauksesta. He saivat uutta tietoa potilaan nostamiseen ja siirtämiseen liittyvistä luontaisista liikemalleista ja periaatteista. Apuvälinetietous oli parantunut ja välineiden oikea käyttö koettiin ohjauksen jälkeen helpommaksi. Apuvälineitä oli pyydetty työpaikoille lisää ja niitä oli myös saatu. Työn fyysinen kuormitus oli vähentynyt, minkä koettiin vaikuttavan myönteisesti vastaajien terveyteen ja ammattitaitoon. Lisäksi työpaikoilla oli käyty palautekeskustelua potilaan siirtymisen avustamisesta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä asenteista. Vastaajista 98 prosenttia kiinnostui ergonomia-ohjauksesta jatkossakin. Vastauksista voi päätellä, että hoitohenkilöstöllä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja taitoa potilaan siirtymisen avustamisesta. Työsuojelunäyttelyn hoito ja hoiva-alan ergonomiaosaston antaman ohjauksen vaikuttavuus hoitohenkilöstön työskentelytapoihin potilaan siirtymisen avustamisessa on merkittävä, mutta myös työyhteisöissä asiaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

8

9 1 JOHDANTO Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) ovat suurin syy ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen. Tällä hetkellä noin työntekijää on työkyvyttömyyseläkkeellä näiden sairauksien vuoksi. Eniten tule-sairauksia on teollisuuden ja rakennusalan töissä, toiseksi eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä. Potilaan siirtymisen avustamisessa on perinteisesti käytetty fyysistä voimaa ja työasennot ovat usein erittäin hankalia johtuen potilashuoneiden ja wc-tilojen ahtaudesta. Apuvälineiden kehittymisestä huolimatta hoitotyö on yhä fyysisesti kuormittavaa ja altistaa tule-sairauksille. Oman lisänsä kuormitukseen tuovat vanhusväestön lisääntyminen ja hoitohenkilökunnan ikääntyminen. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä sekä työoloja työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sen tarkoituksena on myös ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja sekä työntekijöiden fyysisiä ja henkisiä terveyshaittoja. Työturvallisuuslaki määrää työnantajaa selvittämään työstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät ja mahdollisuuksien mukaan poistamaat havaitut vaarat. Hoitotyön kuormitusta ei ole mahdollista kokonaan poistaa, siksi työntekijöille on hankittava tarpeelliset apuvälineet ja huolehdittava, että he saavat riittävän opastuksen ja ohjauksen niiden käyttöön. (Työturvallisuuslaki 738/2002) Myös työntekijät itse voivat vaikuttaa omaan kuormitukseensa. Hoitotyössä hyvät käytännön taidot potilaan siirtymisen avustamisessa ehkäisevät osaltaan kuormittumista ja tapaturmia. Potilaiden nostamista ja siirtämisen avustamista kannattaa harjoitella etukäteen ja nostoissa tulisi käyttää nostolaitetta aina, kun se on mahdollista. (Käsin tehtävät nostot ja siirrot. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23. Työsuojeluhallinto 2006) Tutkimusten mukaan siirtotaidot keventävät merkittävästi fyysistä kuormittumista. Esimerkiksi Leena Tamminen-Peterin väitöstutkimus osoitti, että hoitajien koettu ja mitattu fyysinen kuormittuminen väheni jopa puoleen heidän siirtotaitojensa kehittyessä. (Leena Tamminen-Peter: Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto. Sarja: C 228. Scripta lingua Fennica edita. Turku 2005) Siirtotaitojen oppiminen vaatii toistuvaa harjoittelua. Hoitoalan oppilaitoksissa niiden opetus on kuitenkin melko vähäistä. Lähihoitajaopiskelijat saavat potilaan siirtymisen avustamiseen liittyvää opetusta enemmän kuin sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. (Heli Rantsi: Potilaan liikumisen avustusja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Selvityksiä 2005:26. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) 11

10 2 TYÖSUOJELUNÄYTTELY Suomen ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja Vera Hjelt perusti vuonna 1909 Suomeen työsuojelunäyttelyn tutustuttuaan Tukholmassa työväenyhdistyksen pystyttämään työväensuojelunäyttelyyn. Näyttelyn tarkoituksena oli herättää asianharrastusta ja olla oppaana työsuojelun alalla. Myöhemmin näyttely kehittyi museotyyppiseksi ja 1970-luvulla se oli Euroopan neljänneksi suurin ja ajanmukaisin sosiaalimuseo. Vuonna 1973 perustettiin työsuojeluhallitus Tampereelle ja se sai vastatakseen myös Työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn. Nyt näyttely toimii Hämeen työsuojelupiirin yhteydessä nimellä Työsuojelunäyttely. Näyttely esittelee laajasti työsuojeluhallinnon toimintaa ja työsuojelun sisältöä niin Suomen kuin Euroopan Unionin näkökulmasta. Tampereen kiinteän näyttelyn lisäksi työsuojeluhallinnolla on alueellinen näyttely-yksikkö Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä. Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosasto rakennettiin vuonna 1991 ja se osoitti tarpeellisuutensa jo puolen vuoden aukiolon jälkeen. Osastolla on mahdollisuus tutustua erilaisiin hoitotyössä tarvittavin apuvälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä opastettuna. Esillä on erilaisia potilaan nostoissa ja siirtymisen avustamisessa tarvittavia pienapuvälineitä sekä henkilönostimia, kuten kattonosturi ja taso- ja eritasosiirroissa tarvittavia apuvälineitä. Ergonomiaohjauksen tarkoituksena on kehittää ja tukea käytännön osaamista potilaan siirtymisen avustamisessa. Ohjaus perustuu tutkittuun tietoon, hyviksi todettuihin käytäntöihin ja hyviin työtapoihin. Siinä on otettu huomioon muun muassa Leena Tamminen-Peterin periaatteet, joiden mukaan potilaan siirtymisen avustamisessa lähtökohtana on ihmisen luonnollinen liike, liikkuminen ja sen tukeminen. Toteutus voi olla erittäin yksilöllistä, koska hoitajan ergonomisen työskentelyn lähtökohtana on hoitajan oman kehon hallinta sekä potilaan omien voimavarojen ja liikuntakyvyn hyödyntäminen. (Tamminen Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja) Työsuojelunäyttelyssä käyneet saavat myös tietopaketin työsuojeluhallinnosta, sen toiminnasta sekä työpaikkoja koskevasta työsuojelulainsäädännöstä. Lisäksi näyttelyssä on tarjolla julkaisuja ja muuta aineistoa työsuojelun hyvistä käytännöistä. 3 APUVÄLINEET Erilaisilla siirtymis- ja kääntymisapuvälineillä voidaan helpottaa potilaan omatoimista siirtymistä. Samalla apuvälineet helpottavat myös heitä avustavien henkilöiden työtä. Liikkumisesta syntyvää kitkaa voidaan poistaa käyttämällä liukulakanaa. Liukulauta ja liukupatja auttavat siirtymään paikasta toiseen myös sivusuunnassa sekä istuen että tasosiirroissa. Kääntölevy helpottaa siirtymistä silloin, kun siirrettävä ei itse pysty käyttämään jalkojaan. (Salminen, A-L Apuvälinekirja. Helsinki. Kehitysvammaliitto) 12 Salminen toteaa, että erilaiset siirrettävät kohottautumistelineet ja sängynlaitaan kiinnitettävät telineet ja tuet auttavat heikkovoimaisten potilaiden siirtymistä, asennon vaihtamista sekä ylösnousua. Myös nostolevyjen ja kääntötyynyjen sekä nostovöiden ja -valjaiden käyttäminen helpottaa potilaan siirtymisen avustamista.

11 Henkilönnostolaitteet on tarkoitettu Salmisen mukaan potilaan siirtymisen avustamiseen silloin, kun siirtyminen ei onnistu potilaan itsensä tai siirrossa avustavan kannalta turvallisesti. Asianmukaisen ja hyvin valitun nostolaitteen avulla potilaan siirtyminen helpottuu merkittävästi. Seisomanojanostimella siirrettävän potilaan jalat asetetaan alustassa olevalle jalkalevylle ja sääret tukeutuvat joko vapaasti tai tukihihnan avulla sääritukeen. Nostoliina asetetaan vartalon ympärille kainaloiden alle ja kiinnitetään hihnojen avulla laitteen koukkuihin. Erityisesti pyörätyoliin ja wc:hen avustaminen helpottuvat tämän tyyppisellä laitteella. 4 SIIRTOMENETELMÄT 4.1 Durewall menetelmä Ruotsalainen Kurt Durewall kehitti Durewall menetelmän japanilaisesta itsepuolustuslajista, jiujitsusta 1970-luvulla. Menetelmän pohjana on kymmenen periaatetta, joista syntyviä tekniikoita pyritään soveltamaan tilanteen, avustettavan henkilön, ympäristön ja resurssien mukaan. Menetelmän perusperiaatteena on pienimmällä tarvittavalla voimapanoksella saavutettava suurin mahdollinen vaikutus aiheuttamatta vahinkoa tai kipua. Durewall-menetelmässä korostetaan nostamisen sijaan jalkojen käyttöä painonsiirroin, pehmeitä otteita ja potilaan liu uttamista alustaa pitkin. Kitkaa vähennetään hyödyntämällä tyynyä, liukupatjaa tai muuta liukuvaa materiaalia siirron apuna. Hoitaja työskentelee rauhallisesti ja avustettavan lähellä, pitäen selän ja käsivarret suorina sekä käyttäen itselleen tuttuja liikemalleja samalla ohjaten sanallisesti potilasta. Voima, joka siirtymisen avustamiseen tarvitaan, saadaan aikaan painonsiirrolla ja siirtymisen avustamisen aikana liike on samassa rytmissä kuin avustettava. (Durewall K Hjälp- och lyftteknik enligt Durewall-systemet. Budo-Centrum AB. Göteborg) 4.2 Stockholm training concept -menetelmä Stockholm training concept -menetelmän kehittivät ruotsalaiset fysioterapeutit Lagerström, Johnsson, Carlsson, Rogers, Daneels, Roose ja Duval yhdessä hoitajien kanssa 1980-luvun alussa. Sen tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia ja työperäisiä liikuntaelinvaivoja sekä samalla kuntouttaa potilaita. Menetelmä perustuu ihmisen tavanomaisiin ja hänelle luontaisiin liikemalleihin ja ottaa huomioon potilaan senhetkiset toiveet, odotukset ja kyvyt. Se painottaa avustamisen ja tukemisen kivuttomuutta ja mukavuutta niin auttajan kuin autettavan kannalta. Potilasta kannustetaan käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan siirtymisessä mahdollisimman paljon. (Lagerström M, Johnsson C, Carlsson R, Rogers R, Daneels E, Roose G, Duval H. Workshop in patient transfer techniques. In Proceedings of Occupational Health for Health Care Workers, 3rd International Congress. Edinburgh, Scotland 1997) 13

12 4.3 Kinesteettinen menetelmä Kinesteettinen menetelmä on terveyslähtöinen toimintamalli, joka tarjoaa perustavanlaatuisen ymmärryksen ihmisen toiminnoista sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä niiden suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Kinesteettisessä menetelmässä korostuu potilaan omien voimavarojen tunnistaminen ja hyödyntäminen kosketuksen ja yhteisen liikkeen avulla. Potilasta avustetaan hänen luonnollisten liikemalliensa mukaisesti. Potilaan paino siirretään luiden kannettavaksi ja suositaan kolmiulotteisia liikkeitä, jolloin päästään mahdollisimman keveään liikkeeseen. Keskeistä menetelmässä on potilaan voimavarojen optimaalinen hyödyntäminen vuorovaikutuksen, kosketuksen ja liikkeen avulla. Siinä ei opeteta tiettyä tekniikkaa vaan perusteet ihmisen liikkumisesta, mikä mahdollistaa hoitajalle tiedon soveltamisen yksilöllisesti erilaisissa tilanteissa. Opetusmenetelmät perustuvat oman kokemuksen kautta ymmärtämiseen ja oppimiseen. Kinesteettisen menetelmän kehittivät amerikkalainen psykologi Lenny Maietta ja tanssikoreografi Frank Hatch 1970-luvulla yhdessä sveitsiläisen sairaanhoitajan Susanne Schmidtin kanssa. Suomessa menetelmää on opetettu 1990-luvun lopusta lähtien. 4.4 Siirtotekniikoiden vertailua Tällä hetkellä hoitotyössä käytetään yleisesti nostotekniikkaa, jossa nostaja koukistaa polviaan ja käyttää jalkojen lihaksia voimanlähteenä taakkaa nostaessaan. Nostajan on otettava huomioon se, että selkä pysyy noston aikana suorana. Siirrettäessä potilasta avustetaan usein kainaloiden alta, vyötäröstä, lantiosta tai kyynärpäistä. Käytännössä hoitajat siirtävät potilasta yhdistellen eri siirtotekniikoita autettavan voimavaroja hyödyntäen. Leena Tamminen-Peter vertaili väitöstutkimuksessaan potilaan liikkumisen avustamisen nykykäytäntöä sekä Durewall-menetelmää ja kinesteettistä menetelmää. Tutkittavat saivat koulutusta sekä Durewallettä kinesteettisestä menetelmästä. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla hoitajilla potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotaidot paranivat merkittävästi. Hoitajat kokivat Durewall-menetelmän ja kinesteettisen menetelmän nykykäytäntöä paremmiksi ja myös mittauksin ne pystyttiin osoittamaan fyysisesti vähemmän kuormittaviksi kuin nykykäytäntö. Uusia menetelmiä käytettäessä myös potilaiden kokema hallinnan tunne siirtotilanteessa ja oma aktiivisuus siirtymisessä olivat parempia, ja potilaat pystyivät paremmin osallistumaan siirtymiseensä, kun hoitajat osasivat aktivoida heitä ja antoivat heille enemmän aikaa ja tilaa valmistautua siirtoon. (Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja) Tamminen-Peter totesi, että potilaan liikkumisen avustus ja siirtomenetelmien opetus on hyvä jaksottaa. Ensin kannattaa opetella Durewall-menetelmää, jossa painotetaan oman kehon hallintaa, ja sen jälkeen hienosäätää oppimaansa kinesteettisen menetelmän normaalin liikkumisen periaatteilla. 14

13 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Selvityksessä haluttiin kartoittaa Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen vaikutusta heidän työskentelytapoihinsa omilla työpaikoillaan. Lisäksi Työsuojelunäyttely halusi palautetta toimintojensa kehittämiseksi. Selvitys toteutettiin kahtena lomakekyselynä. Ensimmäinen kysely tehtiin Työsuojelunäyttelyssä ennen ohjausta, siinä kartoitettiin muun muassa vastaajien terveydentilaa, työpaikoilla käytössä olevia apuvälineitä ja niiden käyttöä sekä työtapojen ergonomisuutta. Vastauksia saatiin 68. Toinen kysely tehtiin samoille henkilöille 3 4 kuukauden kuluttua. Siinä kysyttiin ohjaukseen osallistuneiden kokemuksia ohjauksesta sekä ohjauksen jälkeen työpaikoilla tapahtuneita muutoksia. Vastauksia saatiin 54. Kaikki potilaan siirtymisen ohjaukseen osallistuneet ja kyselyihin vastanneet olivat naisia. Ensimmäiseen kyselyyn vastasivat kaikki 68 ohjaukseen osallistunutta ja ohjauksen jälkeen tehtyyn kyselyyn 54 henkilöä eli vastausprosentti myös siinä oli erinomainen 79,4. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat naisia; 7 sairaanhoitajaa, 13 perushoitajaa, 34 lähihoitajaa, 4 fysioterapeuttia, 2 sairaala-/laitoshuoltajaa sekä ryhmän muut 8 henkeä (kodinhoitajat, askarteluohjaajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat). Ensimmäisessä kyselyssä vastaajien keski-ikä oli 44 ja toisessa 45 vuotta. Yli puolet (57 %) oli työskennellyt hoitotyössä yli 10 vuotta, vajaa kolmannes (28 %) 6 10 vuotta, joka kymmenes (10 %) 1 5 vuotta ja loput (4 %) alle 6 kuukautta. Vastanneista 10 oli käynyt aiemminkin Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjauksessa. Tiedon ohjauksesta he olivat saaneet pääsääntöisesti osastonhoitajilta. Seitsemän henkilöä oli saanut tiedon työterveyshuollosta ja työpaikkansa työsuojeluhenkilöstöltä. Vastaajista 17 katsoi aiemmin saaneensa työtapoihin liittyvää ergonomiaohjausta paljon tai melko paljon, 51 jonkin verran tai vähän. Tärkeänä potilaan siirtymisen avustusmenetelmien opetusta osana ammattitaitoa piti 60 ja melko tärkeänä kahdeksan henkilöä. Työsuojelunäyttelyltä vastanneet halusivat työtapoihin liittyvää ergonomiaohjausta ja vanhan tiedon päivittämistä sekä uutta tietoa apuvälineistä ja niiden käytöstä. Esille nousi myös tarve harjoitella hyviä ergonomisia työtapoja sekä vanhentuneista työtavoista pois oppiminen. Osa vastaajista halusi syventää ja vahvistaa taitojaan vanhojen apuvälineiden käytössä sekä oppia uusia käytäntöjä. Avoimissa vastauksissa ohjauksesta toivottiin olevan hyötyä myös asukkaiden/potilaiden omatoimisuuden tukemiseen. Kuva 1. Ohjaukseen osallistuneiden ikäjakauma Kuva 2. Vastanneiden työvuodet hoitotyössä (%) 15

14 5.1 Hoitoympäristön ergonomisuus Ennen ohjausta tehdyssä kyselyssä kartoitettiin työpaikkojen ergonomisuutta. Saarinko-Weidmannin tutkimuksessa on selkeää näyttöä siitä, että hoitohenkilöstön fyysinen kuormittuminen vähenee, kun käytössä on säädettävät sähköiset vuoteet. Säätämällä vuoteen oikealle korkeudelle hoitaja pystyy vähentämään selkänsä kuormitusta. (Saarinko-Weidemann, E. Potilassiirtojen kuormittavuus. Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Kuopion Yliopisto. Biolääketieteen laitos. Pro Gradu -tutkielma. 2007) Siukola, Nygård, Stålhammar ja Perkiö-Mäkelä ovat tutkimuksessaan todenneet, että sähkökäyttöisten hoitosänkyjen lisääntyminen osastoilla on osaltaan keventänyt hoitohenkilöstön fyysistä kuormittavuutta. (Siukola, A., Nygård C.-H., Stålhammar,H., Perkiö-Mäkelä, M. Hoitohenkilöstön työolot vuosina Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere 2004) Opinnäytetyön kyselyihin vastanneista noin puolet (53 %) oli sitä mieltä, että he pystyvät nostamaan potilassänkyjen pääpuolta kumartumatta ja vartaloa kiertämättä ja lähes yhtä moni (48 %) koki joutuvansa sekä kumartumaan että tekemään kiertoliikkeen. Melkein puolet (48 %) vastasi, että potilassänkyjen pääpuolta voi nostaa vartaloa kiertämättä ja reilu neljännes (28 %) koki joutuvansa kiertämään vartaloaan nostaessaan sängyn pääpuolta. Joka kolmas (32 %) ilmoitti, että osastoilla on käytössä sekä sähkökäyttöisiä että hydraulisia sänkyjä. Vastaajista 75 prosenttia katsoi, että potilaiden avustaminen wc-tiloissa ei onnistu vaivattomasti eikä ergonomisesti oikein. Kaksi kolmesta ( 63 %) vastasi, että pesualtaan reunaa ei ole suunniteltu tukikaiteena käytettäväksi, kolmannes (32 %) kertoi, että pesualtaan reunan kaide on suunniteltu tukikaiteeksi. Työtoverin apua nostoissa ja siirroissa saivat parhaiten lähihoitajat, vähiten fysioterapeutit. Kaksi kolmesta lähihoitajasta (61 %) kertoi saavansa apua aina tarvitessaan, fysioterapeuteista ei kukaan. Sairaanhoitajista ja perushoitajista joka kymmenes (11 %) sai apua aina halutessaan. Fysioterapeutit poikkeavat tässä kyselyssä avun saannissa merkittävästi. Tämä johtunee siitä, että toimintayksiköissä fysioterapeutteja on usein vain yksi. Osastoilla voi myös asenne olla sellainen, että fysioterapeutit eivät tarvitse apua samalla tavalla kuin esimerkiksi sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Kuitenkin on huomattava, että tämän kyselyn tutkimusjoukko on pieni, joten vertailu on vain suuntaa antava. Taulukko 1. Asennemuutos potilaan siirtymisen avustamiseen ohjauksen jälkeen (%) alle 25 v v v v v. pysyneet ennallaan muuttuneet jonkin verran parempaan muuttuneet huomattavasti parempaan Yht

15 5.2 Muutokset ohjauksen jälkeen Ohjauksen koettiin vaikuttavan myönteisesti potilaan siirtymisen avustamisen menetelmiin. Vastaajista yli puolet (55 %) ilmoitti ohjauksen vaikuttavan jonkin verran ja joka kolmas (32 %) koki avustamismenetelmien muuttuneen huomattavasti paremmiksi. Joka kymmenes (9 %) vastaajista oli sitä mieltä, että avustusmenetelmät olivat pysyneet ennallaan. Kaiken kaikkiaan hoitajien sanalliset kommentit kuvaavat pieniä, mutta erittäin myönteisiä muutoksia koko työyhteisössä. Nuoret kokevat ohjauksen vähemmän merkittäväksi kuin vanhemmat työntekijät. Tulos on odotettu, koska vasta valmistuneet saavat koulutuksensa aikana apuvälineiden käytön opetusta ja ohjausta. Vanhemman ikäluokan hoitajat puolestaan ovat opiskelleet aikana, jolloin hoitotyössä oli käytössä varsin vähän apuvälineitä. Vastausten mukaan työtavoissa oli tapahtunut muutoksia. Monet kertoivat miettivänsä siirtotilanteita entistä enemmän etukäteen ja konsultoivansa fysioterapeuttia siitä, mistä apuvälineestä potilas hyötyy eniten. Osastoille oli hankittu lisää apuvälineitä ja niitä myös käytettiin enemmän kuin aiemmin. Vastanneet kokivat, että kuntouttava työote koko henkilökunnan keskuudessa oli lisääntynyt ja työpaikoilla kiinnitettiin entistä enemmän huomiota työympäristön ergonomiaan. Vastaajat olivat halunneet myös omalla esimerkillään viedä ergonomia-asiaa eteenpäin. Koulutuspäivän ja saadun ohjauksen jälkeen osastoilla oli käyty palautekeskustelua henkisestä jaksamisesta, tehty ja päivitetty työsuojelukansioita sekä kerrattu kaikkia niitä asioita, joita oli ohjauksessa opittu. Suurin osa vastanneista koki ohjauksen jälkeen työpaikkansa hoitohenkilöstön asenteiden potilaan siirtymisen avustamiseen muuttuneen huomattavasti tai ainakin jonkin verran parempaan suuntaan. Kaksi kolmannesta (66 %) vastaajista koki, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa työympäristön ergonomiaan. 5.3 Apuvälineiden hankinta ja käyttö ohjauksen jälkeen Kaikkiaan 72 prosenttia vastanneista oli ohjauksen jälkeen ehdottanut, että osastolle hankittaisiin apuvälineitä. Esityksiä tehtiin kaikissa ikäryhmissä. Aktiivisimpia olivat vuotiaat, joista kaikki olivat ehdottaneet hankintoja vuotiaista ehdotuksia oli tehnyt 83 prosenttia ja vuotiaista 75 Kuva 3. Ohjauksen vaikutus potilaan siirtymisen avustamismenetelmiin (%) Kuva 4. Apuvälineiden hankintaehdotukset ikäryhmittäin (%). 17

16 prosenttia. Osastoille oli hankittu tai tilattu eniten sähköisiä siirrettäviä potilasnostimia. Näin kertoi 38 prosenttia vastaajista. Siirtymälautoja oli hankittu lähes kolmanneksen (28 %) ja sähköisiä hoitosänkyjä joka neljännen (25 %) työpaikalle. Vaikutusmahdollisuutensa parhaiksi kokivat vuotiaat. Erityisesti sairaanhoitajat (63 %) ja fysioterapeutit (75 %) kokivat voivansa vaikuttaa uusien apuvälineiden hankintaan. Sen sijaan lähi- ja perushoitajat sekä sairaalahuoltajat/laitoshuoltajat olivat sitä mieltä, että he eivät juuri voi vaikuttaa apuvälineiden hankintaan. Ryhmien näkemykset eroavat merkitsevästi toisistaan. Ammattiryhmien alakohtainen vertailu on pienen vastaajamäärän vuoksi vain suuntaa antava. Kuitenkin se kertoo siitä, että lähi- ja perushoitajien sekä sairaala- ja laitoshuoltajien ääni ei kuulu organisaatiossa vieläkään kovin hyvin, vaikka he tekevät raskasta lähihoitotyötä. Vastanneista useampi kuin joka kolmas (37 %) suunnittelee nyt entistä tarkemmin potilaiden siirtymisen avustamisen ennen sen suorittamista ja reilu puolet (54 %) on kiinnittänyt siihen hieman enemmän huomiota. Myös apuvälineiden käyttö oli lisääntynyt. 5.4 Ohjauksen vaikutus terveyteen ja ammattitaitoon Ohjauksen jälkeen tehdyssä kyselyssä 74 prosenttia vastanneista koki, että ergonomisista muutoksista on ollut apua fyysisen kuormituksen vähenemiseen. Joka viides (20 %) oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja yli puolet (54 %) melko samaa mieltä. Taulukko 2. Apuvälineiden käyttö ohjauksen jälkeen helpompaa (%) alle 25 v v v v v. Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä Taulukko 3. Ammattitutkinto ja vaikutusmahdollisuudet apuvälinehankintoihin (%) 18 Fysioterapeutti Sairaanhoitaja Perushoitaja Lähihoitaja Sairaala- /laitoshuoltaja Täysin eri mieltä Melko eri mieltä En osaa sanoa Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä Muu

17 Uutta tietoa luontaisista liikemalleista sai 43 vastaajaa (79 %), 2 henkilöä (4 %) ei juuri saanut uutta tietoa ja 8 henkilöä (15 %) ei osannut sanoa. Yksi henkilö oli sitä mieltä, että hän ei saanut mitään uutta tietoa luontaisista liikemalleista. Potilassiirtojen periaatteista sai uutta tietoa 41 henkilöä (76 %). 13 henkilöä (23 %) ei saanut paljon uutta tietoa tai ei osannut vastata. Täysin vaille uutta tietoa potilassiirtojen periaatteista jäi yksi henkilö. Ennen ohjausta tehdyssä kyselyssä vanhimpaan ikäryhmään (51 60-vuotiaat) kuuluvista 71 prosenttia kertoi kärsineensä hartiakivuista ja 47 prosenttia niska- ja selkäkivuista. Sairauslomalla 6 edeltävän kuukauden aikana kertoi olleensa 32 prosenttia kaikista vastanneista. Ohjauksen jälkeen tehdyssä kyselyssä sairauslomia kolmen edeltävän kuukauden aikana oli vain yhdeksän prosentilla vastaajista. Terveydentilansa ennen ohjausta koki hyväksi tai melko hyväksi 54, keskitasoiseksi 11 ja melko huonoksi tai huonoksi kolme henkilöä. Ohjauksen jälkeen kukaan vastaajista ei kokenut terveydentilaansa melko huonoksi tai huonoksi. Tämän opinnäytetyön otos on pieni, joten sen perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä kuormittumisen vähenemisestä. Kuitenkin samaan tulokseen on tultu useissa muissakin tutkimuksissa. Esimerkiksi Leena Tamminen-Peter totesi väitöstutkimuksessaan, että potilaan siirtymisen avustamisen ohjauksella on huomattava merkitys hoitajien fyysisen kuormittumisen vähenemiseen. Tamminen-Peterin tutkimuksessa jo ensimmäisen koulutuksen jälkeen hoitajien selkälihasten aktiviteetti laski prosenttia ja hartiaseudun lihasten kuormittuminen väheni prosenttia. (Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja.) 5.5 Tyytyväisyys ergonomiaohjaukseen Lähes kaikki vastaajat (94 %) olivat tyytyväisiä Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaukseen ja se vastasi heidän odotuksiaan. Vain kolme (6 %) henkeä oli sitä mieltä, että päivä ei vastannut heidän odotuksiaan. Lähes kaikki (96 %) kertoivat saaneensa ohjauksesta uutta tietoa paljon tai ainakin jonkin verran, vain yksi henkilö koki, ettei saanut mitään uutta tietoa. Työhyvinvointiin ja työn fyysiseen kuormittavuuteen liittyviin luentoihin osallistuneista 46 työntekijästä 61 prosentin mielestä luennot täydensivät opintopäivää hyvin, 35 prosentin mielestä jonkin verran ja neljä prosenttia koki, etteivät luennot täydentäneet päivää lainkaan. Kuva 5. Ergonomiset muutokset ovat vähentäneet fyysistä kuormitusta Kuva 6. Ohjaus on vähentänyt fyysistä kuormitusta 19

18 Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastanneet (98 %) kiinnostuivat niin paljon ohjauksesta, että kertoivat kiinnittävänsä työssään erityistä huomiota ergonomia-asioihin uuden työntekijän perehdytyksessä. Vain yksi vastanneista ei ollut halukas huomioimaan ergonomiaohjausta uuden työntekijän perehdytyksessä. Ohjauksen jälkeen osastoilla oli käyty palautekeskustelua potilaan siirtymisen avustamisesta (44 %), työturvallisuudesta (28 %) ja työhyvinvoinnista (28 %). Opinnäytetyössä selvitettiin myös sitä, miten ohjauksessa olleet haluaisivat kehittää Työsuojelunäyttelyn opastusta ja ohjausta. Vastaajat kokivat koulutuspäivän tarpeelliseksi ja ohjaajat ammattitaitoisiksi. Ilmeni, että vastaajat toivovat ohjaajan selvittävän etukäteen, minkälaisia potilassiirtoihin liittyviä ongelmia ryhmän jäsenillä on. Tämä auttaisi entistä paremmin kohdentamaan ja räätälöimään ohjausta ryhmän tarpeiden mukaan. Koulutuspäivää ja ohjausta pidettiin tarpeellisena, työhyvinvointiin liittyviä luentoja kiinnostavina ja ajankohtaisina ja ohjaajia ammattitaitoisina. Kuva 7. Päivä vastasi odotuksia (%) Kuva 8. Luento täydensi opintopäivää (%) Kuva 9. Uuden tiedon saanti (%) Kuva 10. Materiaalin saanti (%) 20 Kuva 11. Kiinnostus ergonomiaohjaukseen jatkossa (%) Kuva 12. Palautekeskustelun aiheet työyksiköissä (%)

19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kymmenen viime vuoden aikana on tehty tutkimuksia oikein hallittujen toimintamallien käytöstä potilaan siirtymisen avustamissa. Suurimmassa osassa tulokset ovat keskenään aivan samansuuntaisia. Myös tämän opinnäytetyön tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten edustamaa linjaa. Hoitohenkilöstön kiinnostus ergonomian kehittämiseen on ilmeinen. Se näkyy muun muassa siinä, että hoitajat pitävät siirtotaitojen päivittämistä tärkeänä ja haluavat oppia oikeita siirtotekniikoita. Hoitotyössä ergonomiaa ei kuitenkaan korosteta tarpeeksi. Työopaikoilla työhön perehdytyksen tulisi sisältää myös potilaan siirtymisen avustamisen ohjausta sekä apuvälineitten käytön opastusta. Perehdytyksessä tulisivat tutuiksi niin uudet apuvälineet kuin niiden tarkoituksenmukainen käyttö. Apuvälineitten käytön opastuksella ja niiden käyttöä lisäämällä voidaan hoitotyön fyysistä kuormittumista vähentää. Suuri merkitys hoitotyön kuormittavuudella on myös työtiloilla. Valitettavasti tämän aineiston perusteella monet vastaajista kokivat, että he voivat vaikuttaa vain vähän hoitoympäristöön ja sen ergonomiaan. Opinnäytetyön tekijät haluavat nostaa tuloksista esille erityisesti hoitajien asennemuutoksen potilaan siirtymisen avustamisessa. Muutosta ei voi tapahtua, elleivät hoitotyöntekijöiden asenteet muutu myönteisemmiksi sekä potilaan siirtymisen avustamista että apuvälineitä kohtaan. Ohjauksen jälkeen tehdyn kyselyn sanallisista kommenteista välittyy myönteinen palaute siitä, miten annetusta ohjauksesta on hyödytty, mikä näkyi myös sairauslomien vähenemisenä. Hoitajat kuvaavat pieniä, mutta käytännön työn kannalta merkittäviä myönteisiä muutoksia. Siirtoapuvälineiden käyttö työpaikoille on lisääntynyt ja myös uusia välineitä on hankittu. Apuvälineiden käyttöön kaiken kaikkiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä on tehostettu ja mietitty nostotekniikoita ja sopivien apuvälineiden käyttöä myös autettavan kannalta. Työsuojelunäyttelyn hoito- ja hoiva-alan ergonomiaosaston opastukseen ja ohjaukseen tulee ryhmiä ympäri Suomea. Kaikilla heillä on yhteinen tavoite saada ajankohtaista tietoa apuvälineistä ja ohjausta niiden käytössä. Samoin he haluavat oppia vähentämään omaa fyysistä kuormittavuutta potilaan siirtymisen avustamisessa. Ohjaukseen osallistuneiden odotukset näyttävätkin pääosin täyttyvän. Kaikki vastanneet kertoivat hyötyneensä ohjauksesta ja pitivät sitä hyvin suunniteltuna ja toteutettuna. Ohjaus näyttäisi myös edistävän uusien hyvien käytäntöjen leviämistä työpaikoille ja kokonaan uudenlaisen turvallisuuskulttuurin leviämistä. Kaiken kaikkiaan ohjaukseen osallistuneiden kiinnostus ergonomiaa kohtaan on lisääntynyt ja se näkyi työpisteissä kuntouttavana työotteena. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen oikeisiin siirtotekniikoihin ja siirtoapuvälineiden käyttöön on lisääntynyt. Selvästi esille nousi myös toive saada omalle työpaikalle apuvälineiden käytön ja potilaan siirtymisen avustamisen käytännön ohjausta. Vähintään kerran vuodessa osastoilla ja työpisteissä tehtävä tietojen päivitys potilaan siirtymisen avustamisessa sekä apuvälineitten ja niiden käytön harjoittelun tulisi olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 21

20 LÄHTEITÄ Aromaa A, Koskinen S, (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki. Hänninen, O. Koskelo, R. Kankaanpää, M. Airaksinen, O Ergonomia terveydenhuollossa. Karisto. Hämeenlinna. Körkkö, S Nosto- ja siirtoapuvälineiden käyttö hoitotyössä ja työfysioterapeutin antaman koulutuksen vaikutus niiden käyttöön. Turku:Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Nuikka, M-L Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Väitöskirja. Rantsi, H Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:26. Yliopistopaino. Helsinki. Rantsi, H. &Hämäläinen, K Past - toiminta (potilaan avustus- ja siirtotavat) Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Loppuraportti. ODL Terveys Oy, Työterveys OYS - tiimi. Riskin arviointi Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Kirjapaino Öhrling. Tampere. Saarinko- Weidemann, E Potilassiirtojen kuormittavuus. Hoitajien fyysisen kuormittumisen ja potilassiirtotaitojen arviointi helsinkiläisessä vanhainkodissa ja palvelutalossa. Kuopion Yliopisto. Biolääketieteen laitos. Pro Gradu tutkielma. Siukola, A., Nygård C.-H., Stålhammar,H., Perkiö-Mäkelä, M Hoitohenkilöstön työolot vuosina erityisesti fyysisen ergonomian kehittämisen suhteen. Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere. Työsuojeluhallinto Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 23. Työsuojeluhallinto. Kirjapaino Hermes. Tampere. Tamminen-Peter, L. & Wickström G Potilassiirrot, taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos, MIKTOR, Helsinki. Tamminen-Peter. L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Painosalama Oy. Turku. Väitöskirja. Tamminen-Peter, L Uudet potilassiirtomenetelmät parempia hoitajalle ja potilaalle. Sairaanhoitaja 6 7, Tamminen-Peter, L. Eloranta, M-B. Kiviranta, M-L. Mämmelä E. Salokoski, I. Ylikangas, A Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen. Opettajan käsikirja. sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 22

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien Eija Olkkonen Potilassiirrot kuormittavat hoitajia fyysisesti Käsin tehtävät potilasnostot ja kumarat työasennot selittävät osaltaan hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Leena Tamminen-Peter, FT, erikoistutkija Virpi i Fagerström, TtM, tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työ -tiimi, Turku Aija Moilanen, työfysioterapeutti,

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6. ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.2015, Tampere TERVEISET TURUSTA! 12.6.2015 kristiina.hellstén@turku.fi

Lisätiedot

PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI

PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2006 PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa TyöfysioterapeuttiRiittaOksanen Oksanen, Huittistenterveyskeskus terveyskeskus 5.6.2009 Hanke tehty vanhainkodissa, jossa on 50 asukasta Heistä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

potilasturvallisuuden parantamiseen

potilasturvallisuuden parantamiseen Potilassiirtokortti keino työturvallisuuden ja potilasturvallisuuden parantamiseen Leena Tamminen-Peter, FT, erikoistutkija Sosiaali- ja terveysalan työ -tiimi, Turku, puh 030-4747 527 http://www.ttl.fi/internet/kotisivut/leta

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 Asiantuntijat: sosiaali- ja terveysministeriöstä Toivo Niskanen, Hannu Stålhammar ja Tarja Kantolahti

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa?

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa? 1. Apuvälineet - vertailuja; niin vinkkejä käyttäjiltä kuin teknisiä vertailuja - näkökulmina: käytettävyys, kestävyys, varastointi, säilytys, tila- ja rakennevaatimukset - huolto - kustannukset - muistaen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin käytöstä tä Omakotisäätiön vanhainkodissa ja palvelutalossa Omakotisäätiön vanhainkoti ja palvelutalo Vanhainkodissa 3 osastoa, joissa asuu 26 27 asukasta 2 hengen

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Työfysioterapeutti Marju Keränen Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos 6.6.2013 Potilassiirtojen Ergonomiakortti

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2011 ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Lehtinen, Juho Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksen vaikuttavuus Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n hoitajien ergonomiaosaamiseen

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksen vaikuttavuus Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n hoitajien ergonomiaosaamiseen Liefveld Sonja & Sällilä Roosa Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksen vaikuttavuus Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n hoitajien ergonomiaosaamiseen Opinnäytetyö Hoitotyön ko/ sairaanhoitaja Marraskuu

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Care Thermometer menetelmä: työkalu osaston fyysisen kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kinestetiikka. Suomen kinestetiikkayhdistys ry

Kinestetiikka. Suomen kinestetiikkayhdistys ry 1 Kinestetiikka Suomen kinestetiikkayhdistys ry Kaikki ihmisen toiminnot ovat liikettä Ilman liikettä ja liikkumiskokemuksia ihminen ei pysty hahmottamaan omaa itseään hahmottamaan ympäristöään toteuttamaan

Lisätiedot

Kestävää työelämää ergonomiaratkaisujen näkökulmasta

Kestävää työelämää ergonomiaratkaisujen näkökulmasta Kestävää työelämää ergonomiaratkaisujen näkökulmasta ErgoSteps -hanke Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Ergonomia ja käytettävyys -tiimi ErgoSteps Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Uusien oppien iloa. Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat.

Uusien oppien iloa. Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. ergonomia Uusien oppien iloa Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Kaisa Sirén Anja Posio, 82, tuli vuosi sitten

Lisätiedot