KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT
|
|
- Aapo Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja on hyväksynyt päivityksen hallintamalliin koskien käsin tehtäviä siirtoja ja nostoja Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
2 Sisällysluettelo 1. Työturvallisuus Yleisiä siirtämisen ja nostamisen periaatteita Potilaan siirtämisen ja nostamisen periaatteita Hyvä potilassiirtotaito Sänkyjen ja apuvälineiden huolto ja lainaus Lähteet Liite 1 Sopmas-mittari 2
3 1. TYÖTURVALLISUUS Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on määrittää Satakunnan sairaanhoitopiirin toimintalinjat yleiseen siirtämiseen ja nostamiseen sekä potilaiden hyvään ja tarkoituksenmukaiseen siirtotaitoon. Ohjeistuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia siirto- ja nostotilanteissa sekä lisätä työturvallisuutta. Käsin tehtävät siirrot ja nostot ovat tuki- ja liikuntaelimistön, erityisesti selän ja niskahartiaseudun kuormittumisen kannalta keskeisiä työvaiheita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin yksittäinen ryhmä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen aiheuttajana. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloista noin kolmannes johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista sekä oireista (Henkilöstökertomus 2010). Kuvassa 1 on esitelty yleisimmät kuormitustekijöiden syyt nosto- ja siirtotilanteissa. Kuva 1. Kuormitus- ja vaaratekijöiden syitä. 3
4 Satakunnan sairaanhoitopiiri huolehtii Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti työntekijöiden turvallisuudesta. Turvallisemman työskentelyn perustana ovat työhön, työvälineisiin, työolosuhteisiin, työympäristöön ja myös työntekijöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät asiat. Työhön liittyvien riskien arviointi muodostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan perustan. Työnantaja valvoo työympäristöä, työyhteisöjen tilaa, työtapojen turvallisuutta ja turvallisuusohjeiden noudattamista sekä toteutettujen työsuojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta. Työnantajalla on myös nosto- ja siirtotyön vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite. Työturvallisuuslaki edellyttää, että terveydelle haitalliset raskaat nostot ja taakan kannattelu tehdään mahdollisimman turvallisiksi, jos niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Nostoihin ja kannatteluun sekä muuhun taakan käsittelyyn, josta aiheutuu erityistä työntekijän selän vahingoittumisen vaaraa, sovelletaan lisäksi Valtioneuvoston päätöstä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Työntekijöille on annettava riittävästi opetusta ja tarvittavat ohjeet taakkojen käsittelystä sekä vaaroista, joille he saattavat olla alttiina, jos siirtoja ja nostoja ei suoriteta oikein. Erityisesti on huolehdittava siitä, että työntekijät hallitsevat oikean siirto- ja nostotekniikan. Hyvään työturvallisuuskulttuuriin kuuluu, että siirto- ja nostotilanteet suunnitellaan etukäteen siten, ettei kohtuutonta kuormittumista syntyisi. Erilaiset apuvälineet sekä kehoa säästävämmät menetelmät helpottavat siirtoja ja nostoja. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti koulutusta siirtojen ja nostojen periaatteista. Työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan toimimaan turvallisin työtavoin sekä menetelmin. Työntekijöiden velvollisuuksia ovat ohjeiden, määräysten ja varovaisuuden noudattaminen. He ovat velvollisia käyttämään työhön osoitettuja apuvälineitä ja suojaimia. Työntekijät huolehtivat omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ilmoittaessaan havaitsemistaan vioista ja vaaroista sekä välineiden puutteesta. 4
5 2. YLEISIÄ SIIRTÄMISEN JA NOSTAMISEN PERIAATTEITA Jokaisessa työyksikössä huolehditaan siitä, että henkilökunta on tietoinen yhteisesti sovituista siirto- ja nostotekniikoista. Uudet työntekijät perehdytetään toimimaan ohjeistuksen mukaan. Nostoihin ja siirtoihin liittyvään neuvontaan, ohjaukseen ja koulutukseen saa tarvittaessa lisätietoa työterveyshuollosta. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida välttää, yksiköihin tulee hankkia tarvittavia apuvälineitä. Niiden tulee olla esillä sekä helposti käytettävissä ja henkilökunnan perehdyttämisestä apuvälineiden käyttöön on huolehdittava. Apuvälineet pidetään toimintakuntoisina ja ne luetteloidaan. Yksikön esimies varmistaa, että työntekijät tietävät yksikössään käytettävät apuvälineet sekä niiden säilytyspaikat. On hyvä huolehtia myös, että resursointi on riittävä ja apuvoiman käyttäminen on mahdollista. Kun suunnitellaan toimintatapojen muutosta tai uusia työtiloja, käytetään hyväksi yksikön omaa, työsuojelun sekä työterveyshuollon asiantuntemusta ja kokemusta. Työyksiköissä on huolehdittava siitä, että henkilökunta on tutustunut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Julkaisussa käsitellään mm. taakkojen käsittelyssä esiintyviä kuormitustekijöitä, sekä ohjeita työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Apuvälinetarpeita kartoitettaessa tai apuvälineitä hankittaessa on mahdollista käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta. Koulutusta siirtojen ja nostojen periaatteista sekä apuvälineiden käytöstä voi tiedustella työfysioterapeuteilta. Lisätietoja saa tarvittaessa työfysioterapeuteilta puh , ,
6 Seuraavat seikat ovat keskeisiä arvioitaessa nostotyön terveysriskejä taakkojen painoa tulee rajoittaa, jos työ on käsin tehtävää, tai työhön on järjestettävä apuvälineitä taakka on pidettävä mahdollisimman lähellä vartaloa nostoasennossa on pyrittävä välttämään selän kiertoa ja kumaraa asentoa nostamista ja siirtämistä alle työntekijän polvitason tai hartiatason yläpuolelle tulee välttää taakasta on saatava hyvä ote nostoalustan tulee olla tasainen, vakaa ja esteetön on huomioitava nostotyön kokonaiskesto, toistuvuus ja työntekijän mahdollisuus pitää taukoa nostotyöstä kannettavien taakkojen siirtomatka tulee olla mahdollisimman lyhyt, mielellään alle metrin jatkuvaa nostotyötä tekevälle työntekijälle on annettava riittävät tiedot turvallisesta nostamisesta siirtämiseen ja nostamiseen sisältyvät riskit pitää arvioida yksikössä Työntekijän tulee harkita omia resurssejaan suoriutua siirto- ja nostotilanteista: Selviydynkö yksin, vai pitääkö pyytää apua työtovereilta? Mitä menetelmää käytän, tarvitsenko apuvälinettä? Hallitsenko apuvälineen käytön? Rajoittaako kiire apuvälineen käyttöä? Onko tilaa riittävästi? 6
7 KUVA 2. Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. esimies Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä työntekijä Riittävä resursointi ja apuvoiman käytön mahdollistaminen Fyysisestä kunnosta, kuten yleiskestävyydestä sekä lihaskunnosta huolehtiminen. Oman asenteen merkitys. Henkilökunta on tutustunut käsin tehtävien nostojen ja siirtojen hallintamalliin Pienentää riskiä käyttämällä apuvoimia ja apuvälineitä. Hyvistä menetelmistä tiedotetaan esim. kirjaamalla. Säännöllinen koulutus siirtojen ja nostojen periaatteista. Henkilökuntaa perehdytetään ja kannustetaan apuvälineiden sekä vähemmän kuormittavien siirtotekniikoiden käyttöön. Tarvittavat apuvälineet hankitaan ja käyttöohjeet pidetään saatavilla. Uusia työvälineitä hankittaessa huomioidaan säädettävyys. Työ- ja apuvälineiden huollon / korjauksen järjestäminen. Nostokorkeuden ja siirtomatkan vähentäminen tasoilla tai apuvälineillä. Siirtäessä liikutaan noston mukana, vartalo on suorassa, eikä selkäranka ole tarpeettomasti taipunut tai kiertynyt. Työ- ja apuvälineiden huollon / korjauksen tarpeesta ilmoittaminen Läheltä piti tilanteet ilmoitetaan HaiPro-järjestelmään. Esimies ilmoittaa työtapaturmat Pohjolan E-lomakkeella. Läheltä piti tilanteisiin ja työtapaturmiin johtaneet syyt selvitetään. 7
8 3. POTILAAN SIIRTÄMISEN JA NOSTAMISEN PERIAATTEITA Siirtämisen ja nostamisen yleisten periaatteiden mukaisesti jokaisessa työyksikössä huolehditaan siitä, että henkilökunta on tietoinen yhteisesti sovituista potilaan siirto- ja nostotekniikoista. Uudet hoitotyöntekijät perehdytetään toimimaan ohjeistuksen mukaan. Myös potilassiirtoihin ja nostoihin liittyvään neuvontaan, ohjaukseen ja koulutukseen saa tarvittaessa lisätietoa työterveyshuollosta. Riittävä resursointi mahdollistaa apuvoiman käyttämisen. Koska käsin tehtäviä potilassiirtoja ja nostoja ei yleensä voida välttää, yksiköihin tulee hankkia tarvittavia apuvälineitä. Niiden tulee olla esillä sekä helposti käytettävissä ja henkilökunnan perehdyttämisestä myös apuvälineiden käyttöön on huolehdittava. Apuvälineet pidetään toimintakuntoisina sekä niiden käyttöohjeet työntekijöiden saatavilla. Sairaanhoitopiirin hoitotyöntekijöillä on mahdollisuus suorittaa Työterveyslaitoksen kehittämä Potilassiirtojen Ergonomiakortti. Korttia kehitettäessä on määritelty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittava tieto- ja taitotaso. Koulutuksen kautta osallistuja hankkii korttiin vaadittavan pätevyyden. Koulutuksen jälkeen kortin suorittanut voi toimia yksikössä ergonomiavastaavana ohjaten, opastaen ja valvoen työtoimintaa määriteltyjen tehtävien ja valtuuksien puitteissa. Lisätietoja koulutuksesta saa työterveyshuollosta. 3.1 HYVÄ POTILASSIIRTOTAITO Hoitotyöhön kuuluu potilaiden siirtämistä ja nostamista erilaisissa tilanteissa. Avun tarpeen ja parhaan siirtymisen avustusmenetelmän valitsemiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Hoitotyössä käytettävä siirtomenetelmä ja/tai apuväline merkitään potilaan papereihin/ hoitokertomukseen. Tarvittavia apuvälineitä hankitaan riittävästi ja vähemmän kuormittavien siirtotekniikoiden käyttöä lisätään. Onnistuneeseen potilassiirtoon vaikuttavia tekijöitä ovat: potilassängyn säädettävyys ja toimintakunto tarkoituksenmukaisen avustusmenetelmän ja apuvälineen käyttö potilaan asennon ja liikkumisen arviointi Asennonvaihto koko avustuksen ajan, jotta hoitaja voi sovittaa oman avustusvoimansa ja liikkumisensa yhteen potilaan kanssa vuorovaikutus ja toisen ihmisen tasavertainen kohtaaminen hoitajan oman kehon hallinta 8
9 Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus edellyttää potilaan jäljellä olevan toimintakyvyn huomioimista, potilasta liikkumaan aktivoimista, ajan ja tilan antamista potilaalle sekä potilaan kanssa yhteistyössä toimimista. Siirtotilanne on vuorovaikutusta ja kahden tasavertaisen ihmisen kohtaaminen. Potilaan on tiedettävä mitä on tapahtumassa ja mitä häneltä odotetaan. Hoitaja arvioi potilaan asentoa ja liikkumista koko avustuksen ajan, jotta hoitaja voi sovittaa oman avustusvoimansa ja liikkumisensa yhteen potilaan kanssa. Siirron yhteydessä työntekijä käyttää koko kehoaan ja liikkuu potilaan mukana: vartalo on suorassa, selkäranka ei ole tarpeettomasti taipunut tai kiertynyt eikä yläraajojen käyttö korostu. Ympäristön hyödyntäminen edellyttää hoitajan käyttävän tilaa optimaalisesti, säätää sängyn korkeuden, sijoittaa tuolin tarkoituksenmukaisesti, tekee tarvittaessa tilaa itselleen, käyttää apuvälineitä luovasti sekä huolehtii potilaan tarkoituksenmukaisesta vaatetuksesta. Hoitotyössä käytettävien hyvien potilassiirtotapojen arviointikriteerejä on kuvattu liitteenä olevassa SOPMAS - taulukossa (Liite 1). Samaa mittaria käytetään apuna myös potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksessa. 9
10 3.2 SÄNKYJEN JA APUVÄLINEIDEN HUOLTO JA LAINAUS Potilassängyissä, pyörätuoleissa ja muissa apuvälineissä on kaikkien hankittaessa olleiden toimintojen (jarrut, säädöt) oltava toimintakuntoisia. Rikkinäisten sänkyjen ja pyörätuolien huoltotarpeista ilmoitetaan: Satakunnan keskussairaala 7700 Harjavallan sairaala Satalinna Sosiaalipalvelut ilmoitus sähköisesti Satakunnan keskussairaalan toiminta Raumalla ilmoitus sähköisesti Nostolaitteiden käyttöä suositellaan fyysisen työkuormituksen vähentämiseksi myös hoitotyössä. Isompia apuvälineitä on hankittu yhteiskäyttöön esim. Satakunnan keskussairaalassa potilaiden nostamiseen voi käyttää alla kuvattuja nostolaitteita. XXL Rehab nostolaite (250kg) XXL Rehab nostolaite (250kg) Sisätautien vuodeosasto A5 aula- Lainaustiedot aulassa olevaan vih- Kuvantaminen K1 aula Ilmoita lainasta kuvantamisen osastonsihteerille. Lue nostolaitteen mukana olevat käyttöohjeet tarkasti ennen käyttöä! Nostolaitteilla saa nostaa maksimissaan 250 kg painoisen henkilön. Turvallista nostotyötä! 10
11 Lähteet/lisätietoa Työturvallisuuslaki (738/2002) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Valtioneuvoston päätös käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä (1409/93) Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla Työterveyslaitos, Helsinki. Tamminen-Peter, L Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa, kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Turku. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Aluehallintovirasto Käsin tehtävien nostojen vaarojen selvittäminen, Rakennustyön turvallisuus, Satakunnan sairaanhoitopiirin Hiisinet henkilöstö työsuojelu Työterveyslaitos, Nolla Tapaturmaa-foorumi, Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaverkosto, 11
12 LIITE 1. SOPMAS- mittari arviointikriteerejä potilassiirtoihin Tamminen-Peter & Hantikainen VUOROVAIKUTUS POTILAAN LIIKKUMINEN HOITAJAN TYÖ- ASENTO JA -LIIKKEET V Verbaalinen vuorovaikutus on potilaan omia resursseja kannustavaa. Hoitaja valmistaa potilasta liikkumaan aktivoimalla lihaksia ja niveliä sivelemällä tai kehonosia liikuttamalla. Hoitaja antaa potilaalle tämän tarvitseman ajan ja tilan liikkeen IV III II I suorittamiseen. Hoitaja hyödyntää potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä ja auttaa vain sen verran kuin potilas tarvitsee. Hoitaja ja potilas toimivat yhteistyössä Hoitaja valmistaa potilaan liikkumaan ainoastaan verbaalisesti. Hoitaja antaa potilaalle tämän tarvitseman ajan, mutta tilaa ei huomioida. Hoitaja hyödyntää potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, mutta auttaa enemmän kuin potilas tarvitsisi. Hoitaja tekee teknisesti oikean suorituksen, mutta potilaan huomiointi ei onnistu... Hoitaja yrittää huomioida potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, mutta potilas ei ole täysin mukana toiminnassa. Toimitaan hoitajan ehdoilla. Hoitaja yrittää ottaa huomioon potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, muttei onnistu ja tekee lopulta potilaan puolesta. Toimitaan hoitajan ehdoilla eli manipuloidaan. Hoitaja ei anna potilaalle aikaa eikä tilaa. Hoitaja ei hyödynnä jäljellä olevia resursseja, kuten liikuntakykyä ja aisteja. Hoitaja tekee kaikki potilaan puolesta. Hoitaja ja potilas eivät tiedä tarkalleen, mitä tilanteessa tapahtuu. Hoitaja tukee potilaan liikkumista stabiileista kehonosista ja jättää liikekohdat eli nivelet ja vyötärön vapaaksi. Potilaan paino siirtyy luuston kautta useille kehon ulkopuolisille tukipinnoille. Kehon paino siirtyy ylemmiltä kehon-osilta alemmille ja sivulta sivulle. Potilaan liike on kolmiulotteinen. Potilas osallistuu aktiivisesti liikkeeseen resurssiensa sallimissa rajoissa. Hoitaja tukee potilaan liikkumista stabiileista kehonosista ja jättää liikekohdat eli nivelet ja vyötärön vapaaksi. Potilas käyttää useita tukipintoja, mutta paino ei siirry aina luuston kautta tukipinnoille. Potilaan liike on kolmiulotteinen. Potilas kannattelee osittain omaa painoaan luustonsa kautta esim. seisoen jaloillaan, mutta tukipisteitä hyödynnetään vain osittain. Hoitaja tukee potilasta osittain liikekohdista ja potilas kannattelee painoaan myös lihaksillaan. Potilaan jalat tai muut kehonosat tukeutuvat alustaan, mutta paino siirtyy vain osittain tukipinnoille, koska hoitaja tukee liikekohdista. Potilaan paino ei ole luuston varassa. Hoitaja tarttuu liikekohtiin, kuten kainaloihin, niskaan tai vyötäröön. Potilas on täysin passiivinen ja potilaan paino nostetaan ilmaan, eikä hyödynnetä tukipintoja. Hoitaja käyttää koko kehoaan, ei ainoastaan käsiään, ja paino säilyy luustolla koko avustuksen ajan. Hoitajan liikkeet ovat dynaamisia ja harmonisia. Hoitaja käyttää koko kehoaan, ei ainoastaan käsiään, ja paino säilyy luustolla koko avustuksen ajan. Liikkeet eivät dynaamisia ja harmonisia. Hoitaja liikkuu potilaan mukana ja tuottaa voimaa jaloilla. Hoitajan paino ei ole luustolla aivan koko siirron ajan. Hoitaja nostaa osittain. Hoitaja nostaa selkäja käsilihaksilla ja tekee vain osittaisen painonsiirron. Hoitaja käyttää paljon voimaa. Hoitaja nostaa käsija hartialihaksilla, ei painonsiirtoa jaloilla. Hoitajan selkä on kumarassa ja hän käyttää paljon voimaa. YMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN Hoitaja hyödyntää käytettävän tilan optimaalisesti: säätää sängynkorkeuden, sijoittaa tuolin tarkoituksen mukaisesti, tekee tilaa itselleen tarvittaessa, käyttää apuvälineitä luovasti, huolehtii potilaan tarkoituksenmukaisesta vaatetuksesta. Hoitaja säätää sängyn ja huomioi tilantarpeen sekä ja potilaan vaatetuksen. Hoitaja sijoittaa pyörätuolin oikein. Hoitaja käyttää apuvälineitä oikein, vaikkei luovasti. Hoitaja säätää sängyn ja huomioi tilantarpeen sekä ja potilaan vaatetuksen. Hoitaja sijoittaa pyörätuolin oikein. Hoitaja käyttää apuvälineitä, muttei täysin oikein. Hoitaja säätää sängyn korkeutta. Hoitaja tekee tilaa itselleen. H. huomioi potilaan vaatetuksen. H. ei käytä apuvälineitä ja/tai toista avustajaa, vaikka tarvittaisiin. Hoitaja ei tee tilaa, on ahdasta. Hoitaja ei huomioi potilaan vaatetusta, ei säädä sänkyä eikä pyörätuoli ole kohdallaan. Hoitaja ei käytä apuvälineitä, vaikka niistä olisi hyötyä.
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan
LisätiedotPotilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä.
29.11.2009 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTIN NÄYTÖN KRITEERIT Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. Potilassiirtojen
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotPotilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon
Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotPotilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen
Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien Eija Olkkonen Potilassiirrot kuormittavat hoitajia fyysisesti Käsin tehtävät potilasnostot ja kumarat työasennot selittävät osaltaan hoitohenkilökunnan
LisätiedotToimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista
Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotFysioterapiapalvelut. Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta
Fysioterapiapalvelut Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p. 09 310 67000 Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta Käyntiosoitteet: https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/kuntoutus-ja-terapiat/fysioterapiayksikoiden-yhteystiedot/
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotHoitotyön fyysisten riskien hallintamalli
Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Leena Tamminen-Peter, FT, erikoistutkija Virpi i Fagerström, TtM, tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työ -tiimi, Turku Aija Moilanen, työfysioterapeutti,
LisätiedotERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari
ERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 20.3.2018
Lisätiedotrh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä
rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyöterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa
Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotHoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta
Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen
ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset
LisätiedotErgonomiakorttikoulutus Kouvolassa
Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.
LisätiedotERGONOMIA LAUKAAN OSASTOLLA
ERGONOMIA LAUKAAN OSASTOLLA TOIMINTA OSASTOLLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Henkilökunnalla ei ollut ergonomista osaamista Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita.
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Vantaa 26.4.2019 1 ESAVIn työsuojelun vastuualue Valvoo, että työ on turvallista, terveellistä ja reilua Toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotTOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA
TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu
LisätiedotKUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS
KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotYlitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta
Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015
Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotRakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotKeski-Suomen seututerveyskeskus. Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa
Keski-Suomen seututerveyskeskus Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa TURO-hanke = Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009
Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen
LisätiedotHOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS
HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 4.10.2018 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija 4.10.2018 Kaija Ojanperä 1 Työturvallisuus varhaiskasvatuksessa 4.10.2018 2 Kahoot! - www.kahoot.it - https://play.kahoot.it/#/?quizid=fbbe4f5b-84b0-45ba-ab35-274fa65dcf54
LisätiedotAsennetta työhön valmennusohjelma
Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS
23.08.2017 Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) 00530 Helsinki kirjaamo@oph.fi OPH-1458-2017 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS Sosiaali- ja
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotFyysiset riskit ja oireet
Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotAVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964
AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on
LisätiedotVerkostoseminaari Kuopio 8.6.2012
Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotTarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus
Tarkastuskertomus 2019/12066 1 (3) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 17.6.2019 klo 9.30-11.30 Työnantaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Osoite PL 2000, 33521 Tampere Valvontakohde Acutan Sairaalahuolto
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
LisätiedotHyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -
Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
LisätiedotPerioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015
Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy
LisätiedotPotilassiirtojen Ergonomiakortti. Erja Sormunen, Työterveyslaitos
Potilassiirtojen Ergonomiakortti Erja Sormunen, Työterveyslaitos Potilassiirtojen Ergonomiakortti Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunniteltu koulutuskokonaisuus,
LisätiedotSelvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet.
TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRI Käsin tehtävät nostot ja siirrot Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloja aiheuttava syy. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotTyöhyvinvointi ja ergonomia
Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotVASTINE LIITTYEN ALUEHALLINTOVIRASTON TYÖSUOJELUTARKASTUKSEEN TULES 1 JA 2 TULES-VASTUUALUEELLA
Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue VASTINE LIITTYEN ALUEHALLINTOVIRASTON TYÖSUOJELUTARKASTUKSEEN TULES 1 JA 2 TULES-VASTUUALUEELLA 27.11.2018. Alla eriteltyinä aluehallintoviraston antamat toimintaohjeet
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotPotilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017
Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017 Erja Sormunen Erikoistutkija, Työterveyslaitos Työfysioterapeutti, TtM, FT Potilassiirtojen Ergonomiakortti Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali-
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotKAMPAUKSET JA EHOSTUS
4.1.2. KAMPAUKSET JA EHOSTUS Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Kampauksen ja ehostuksen suunnitteleminen tekee toteuttamiskelpoisia kampausja ehostussuunnitelmia ja noudattaa
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotKäsin tehtävät nostot ja siirrot työssä
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 Asiantuntijat: sosiaali- ja terveysministeriöstä Toivo Niskanen, Hannu Stålhammar ja Tarja Kantolahti
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
Lisätiedot1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori
http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotPäivän teemat viranomaisnäkökulmasta
Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta Tarkastaja Tuuli Harjunpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Päivän teemat: Perehdyttäminen ja yhteistoiminta rakennustyömaalla Putoamissuojaus
Lisätiedot4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT
4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyöturvallisuuslainsäädäntö
Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Lain tarkoitus ja sisältö Työturvallisuuslainsäädäntöä työsopimuslaki (2001/55) työturvallisuuslaki (738/2002) laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-
LisätiedotHenkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002
LisätiedotSopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa 2.11.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Työturvallisuus mitä käsitetään? Työturvallisuuden käsitekartta (Tampereen
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotNolla tapaturmaa -ajattelu
kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa
Lisätiedot