PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2006 PAST-TOIMINTA (POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTAVAT) OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA LOPPURAPORTTI Heli Rantsi Kerttu Hämäläinen Oulun yliopistollinen sairaala ODL Terveys Oy, Työterveys OYS-tiimi Oulu 2006

2 2 ODL Terveys Oy Työterveys OYS-tiimi Kajaanintie Oulu ISBN X (nid.) ISBN (PDF) ISSN Oulun yliopistopaino Oulu 2006

3 3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä No 1/ Tekijät: Heli Rantsi, Kerttu Hämäläinen Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Kehittämisprojektien loppuraportit Julkaisun nimi: PAST-toiminta (potilaan avustus- ja siirtotavat) Oulun yliopistollisessa sairaalassa; loppuraportti Tiivistelmä: Potilasnostot ja kantaminen koetaan fyysisesti kaikkein kuormittavimmiksi työvaiheiksi hoitotyössä. Työn keventämiseksi on kehitetty erilaisia tapoja avustaa potilasta liikkumisessa. OYS:n Työterveyspalveluiden työfysioterapeutit havaitsivat 1990-luvun alussa tarpeen ja myös mahdollisuuden hoitajien fyysisen kuormituksen vähentämiseen potilassiirroissa verkostoitumisen ja järjestelmällisen koulutuksen kautta. Perustettiin työryhmä ja luotiin vastuuhenkilöverkosto. Vuodesta 1994 vuoteen 2004 vastuu-henkilöitä koulutettiin järjestelmällisesti nyt jo tutkimustenkin mukaan hoitajia vähemmän kuormittaviin potilaan avustus- ja siirtotapoihin (PAST). Vastuuhenkilöiden tehtävänä oli opastaa omia työtovereitaan. Vuoden 2004 lopussa vastuuhenkilöitä oli 139 ja työyksikköjä 58. Koulutuksen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on tehty useita kyselyitä sekä vastuuhenkilöille että heidän työyksiköissään työskentelevälle hoitohenkilö-kunnalle. Tässä loppuraportissa esitellään tuloksia näistä kyselyistä. Vuonna 2004 hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselyn mukaan 81 % vastaajista oli saanut opastusta vastuuhenkilöiltä ja heistä lähes kaikki olivat siitä hyötyneet. Opastusta saaneista 72 % koki PAST-menetelmien vähentäneen heidän tuki- ja liikuntaelinoireiluaan. Vastuuhenkilöille vuonna 2004 tehdyn kyselyn mukaan ohjaajana toimimista olivat eniten tukeneet systemaattinen koulutus, esimiehen tuki ja positiivinen asenne sekä työtovereiden kiinnostus PAST-toimintaa kohtaan. PAST-asioiden eteenpäin viemistä työyksiköissä vaikeutti eniten kiire ja yhteisen ajan riittämättömyys. Vastuuhenkilöiden mahdollisuus osallistua potilaan siirtotaitojen päivittämiseen ja uusien vastuuhenkilöiden kouluttaminen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien hallintaan ovat oleellisia asioita hoitohenkilökunnan työkyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi jatkossakin. Avainsanat (asiasanat): Potilaan avustus- ja siirtotavat ja -menetelmät, vastuuhenkilöverkosto, koulutus, hoitohenkilökunta, opastus Kokonaissivumäärä: 42 ISSN: ISBN: X Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan Tilausosoite: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Kpl-hinta: 10 e

4 4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

5 5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 1/ Authors: Heli Rantsi, Kerttu Hämäläinen Publication class (see next page): Final reports for development projects Publication name: PAST-activity at Oulu University Hospital (PAST: Finnish abbreviation of Assisting and Moving Methods of a Patient); Final report Summary: Lifting and carrying patients are found to be physically the most straining operations in nursing. In order to lighten this work, different kinds of methods have been developed to aid the movement of a patient. In the beginning of the 1990`s Occupational physical therapists of Oulu University Hospital Occupational Health Services became aware of the necessity and also the opportunity of reducing the physical load in patient transfers via networking and systematic education. A working team was set up and a network of responsible persons was established. From the year 1994 to 2004 the responsible persons were trained systematically to use the PAST-methods which have quite recently been proved to be less loading through research. The duty of the responsible persons was to educate their colleagues. At the end of the year 2004 there were 139 responsible persons and 58 work units. Several surveys have been done to both the responsible persons and the nursing personnel working in the same units in order to develop education and to evaluate its efficiency. The results of these surveys are introduced in this final report. In the year 2004, according to the survey to the nursing staff, 81% of those who replied had received guidance from the responsible persons and almost all of them had got benefit from it. 72% of those who had received guidance experienced that their locomotor s system symptoms had been eased through utilizing the PAST-methods. According to the survey made to the responsible persons in the year 2004 the subjects that had most supported the work of the advisors were systematic education, support from superior as well as positive attitude and interest of colleagues in the PAST-action. The possibility of responsible persons to participate in updating PAST-skills and the education of new responsible persons to master the PAST-methods are essential in supporting and promoting the working capability of nursing personnel also in the future. Keywords (indexwords): PAST-methods (assisting and moving methods of a patient), responsible person network, training, education, nursing personnel, guidance Number of pages: 42 ISSN: ISBN: X Delivery: Pohjois-Pohjanmaan Order address: PL 10 sairaanhoitopiiri OYS Hallintokeskus Price: 10 e

6 6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products

7 7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTAMINEN Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiä Durewall menetelmä Stockholm training concept -menetelmä Kinesteettinen menetelmä Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien vertailua Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen ja -menetelmien koulutus OYS:ssa AINEISTO JA MENETELMÄT Hoitohenkilökunta PAST-vastuuhenkilöt Tilastolliset menetelmät TULOKSET Hoitohenkilökunta Saatu opastus Koettu hyöty saadusta opastuksesta Potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuminen työyhteisöissä Tuki- ja liikuntaelinoireilu Muita kommentteja PAST-asiaan liittyen Liikunnan harrastaminen PAST-vastuuhenkilöt Toimiminen pastilaisena Koettu hyöty Tuki- ja liikuntaelinoireilu PAST-ohjaajana toimimista tukeneet tekijät PAST-asioiden eteenpäin viemistä vaikeuttaneet asiat Apuvälineet Liikunnan harrastaminen Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

8 8

9 9 1 JOHDANTO Terveydenhuoltoalalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien vallinneet jatkuvat muutokset ovat lisänneet hoitohenkilökunnan sekä fyysistä että psyykkistä rasittavuuden kokemista työssä (6). Tuki- ja liikuntaelintautien ja erityisesti selkäsairauksien yleisyys hoitotyöntekijöillä, jotka nostavat ja siirtävät potilaita on selvästi osoitettu (4, 7, 11, 12, 13). Hoitotyössä runsas kävely ja kumartuminen ja ennen kaikkea potilaiden nostot ja siirrot lisäävät oireiden määrää ja vaikeusastetta (10). Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ovat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet olleet suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syy edustaen noin neljännestä kaikista sairauspoissaoloista. Pelkästään hoitohenkilökunnan sairauspoissaolojen syitä ei nykyisillä tilastointimenetelmillä ole voitu selvittää, mutta koko henkilökunnasta hoitohenkilökuntaa on suurin osa. Potilasnostot ja kantaminen koetaan fyysisesti kaikkein kuormittavimmiksi työvaiheiksi hoitotyössä. Työn keventämiseksi on kehitetty erilaisia tapoja avustaa potilasta. Nostoja ei voida täysin poistaa, mutta niitä voidaan monin tavoin helpottaa aktivoimalla potilasta, tekemällä nostoista siirtoja ja käyttämällä apuvälineitä. (10) Potilaan liikkumisen avustaminen vaatii moninaisia taitoja, joita ei pysty omaksumaan muutaman tunnin opetuksella. Tarvitaan toistuvaa harjoittelua. Varsinaisesti potilaan siirtotaitojen harjoittelussa on kysymyksessä uusien motoristen taitojen harjoittelu. (10) 90-luvun alussa Hoito- ja hoiva-alan ergonomiaprojektiin liittyneen selvityksen mukaan tärkeintä olisi hoitohenkilökunnan mielestä saada koulutusta oikeista työtavoista ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä. Seuraaviksi tärkeimpiä olivat säännöllisesti toistuva ja jatkuva koulutus työpaikalla. (8) Tuoreen selvityksen mukaan potilaan liikkumisen avustamiseen ja siirtämiseen liittyvä opetus vaihtelee huomattavasti eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Suurimmassa osassa oppilaitoksia opetusta on vähän ja opettajien käytössä on vielä raskaita ja ei-suositeltavia potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapoja. Toisaalta opettajat kokevat, että opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan koulussa oppimiaan taitoja käytännön harjoittelujaksoilla. Opettajat toivovat yhteistyön kehittämistä kentän ja oppilaitosten välillä sekä yhteistä ja yhtenäistä koulutusta liittyen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiin. (5)

10 10 2 POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTAMINEN 2.1 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmiä Potilaan siirtotavat ja siirtomenetelmät ovat kehittyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana eri puolilla maailmaa. Pyritään siirtämään nostamisen sijaan ja hyödyntämään ihmisen luontaista liikkumista. (10) Durewall menetelmä Durewall-menetelmän on kehittänyt ruotsalainen Kurt Durewall itsepuolustuslajista 1970-luvulla. Menetelmä perustuu 42 periaatteelle ja niistä syntyviä tekniikoita sovelletaan tilanteen, avustettavan henkilön, ympäristön ja resurssien mukaan. Menetelmän perusperiaate on: Pienimmällä tarvittavalla voimapanoksella saavutettava suurin mahdollinen vaikutus aiheuttamatta vahinkoa tai kipua. Menetelmässä korostetaan jalkojen käyttöä käyntiasennossa painonsiirroin, pehmeitä otteita ja liu uttamista nostamisen sijaan. (1) Stockholm training concept -menetelmä Menetelmän ovat kehittäneet ruotsalaiset fysioterapeutit 1980-luvun alussa. Konseptin tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia ja työperäisiä liikuntaelinvaivoja hoitohenkilökunnalla ja tuottaa hyvää hoitoa ja kuntoutusta potilaille. Tekniikat perustuvat ihmisen luontaisiin liikemalleihin. Harjoittelun tavoitteena on opettaa hoitohenkilökunnalle analyysimenetelmä, jota he voivat käyttää ohjatessaan ja neuvoessaan potilaita liikkumaan. Menetelmä perustuu potilaan toiveisiin, odotuksiin ja kykyihin. Siinä korostetaan, että potilaan avustaminen ja tukeminen eivät saa aiheuttaa kipua tai epämukavuutta itse potilaalle eikä hoitajalle. Potilasta pyritään aktivoimaan käyttämään omia voimavarojaan mahdollisimman optimaalisesti. (3) Kinesteettinen menetelmä Kinesteettinen menetelmä on terveyslähtöinen toimintamalli, joka tarjoaa perustavanlaatuisen ymmärryksen ihmisen toiminnoista sekä liikkeen ja liikkumisen merkityksestä näiden toimintojen suorittamiselle, itsehallinnalle, oppimiselle ja terveydelle. Lähestymistavan ydin on ihmisen senso-motorisen käyttäytymisen analysoinnissa, kuvaamisessa ja tukemisessa. Kinesteettisen menetelmän ovat kehittäneet 1970-luvulla amerikkalaiset psykologi, PhD Lenny Maietta ja tanssikoreografi, PhD Frank Hatch. Sveitsiläinen sairaanhoitaja Susanne Schmidt oli kehittämässä yhdessä Maiettan ja Hatchin kanssa menetelmää hoitotyöhön. Keskeistä menetelmässä on potilaan voimavarojen optimaalinen hyödyntäminen vuorovaikutuksen, kosketuksen ja liikkeen avulla. Siinä ei opeteta tiettyä tekniikkaa

11 11 vaan perusteet ihmisen liikkumisesta, joka mahdollistaa hoitajalle tiedon soveltamisen yksilöllisesti erilaisissa tilanteissa. Opetusmenetelmät perustuvat oman kokemuksen kautta ymmärtämiseen ja oppimiseen. (2) Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien vertailua Tamminen-Peter (2005) vertaili tutkimuksessaan kolmea eri potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmää eli nykykäytännön mukaista, Durewall-menetelmää ja kinesteettistä menetelmää. Tutkittavat saivat koulutusta sekä Durewall- että kinesteettisestä menetelmästä. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla hoitajilla parani potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotaidot merkitsevästi. Sekä Durewall- että kinesteettinen menetelmä osoittautuivat paremmiksi kuin nykykäytännön mukainen avustusmenetelmä tutkittaessa hoitajan koettua ja mitattua fyysistä kuormittumista, potilaan kokemaa turvallisuuden, miellyttävyyden ja hallinnan tunnetta sekä potilaan mitattua aktiivisuutta avustustilanteessa. Tutkijan mukaan potilaan liikkumisen avustusja siirtomenetelmien opetus on hyvä jaksottaa. Ensin kannattaa opetella Durewallmenetelmää, jossa painotetaan oman kehon hallintaa, ja sen jälkeen hienosäätää kinesteettisen menetelmän normaalin liikkumisen periaatteilla. (9) 2.2 Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen ja -menetelmien koulutus OYS:ssa Työterveyspalveluiden työfysioterapeutit aloittivat potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen opastuksen OYS:n hoitohenkilökunnalle 1990-luvun vaihteessa. Se tapahtui osastotuntien puitteissa eli noin tunti kerrallaan osastojen päiväsaleissa tai käytävän päässä. Ohjaustilanteet osastoilla olivat usein rauhattomia, koska hoitajat eivät pystyneet irrottautumaan työstään koko ajaksi vaan joutuivat välillä hoitamaan asioita tai lähtemään kesken pois. Näin ollen paikalle pääsi vain murto-osa hoitajista. Kuitenkin oli nähtävissä mahdollisuus ja tarve hoitajien fyysisen kuormituksen vähentämiseen potilassiirroissa. Työfysioterapeutit näkivät asenteisiin vaikuttamisen, verkostoitumisen sekä resurssipohjan laajentamisen tärkeinä asioina pyrittäessä hoitajien työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen. Vastuuhenkilöverkoston luominen ja järjestelmällinen koulutus nähtiin tarpeelliseksi. Yhtenevien käytäntöjen luominen yhdessä fysiatrian klinikan fysioterapeuttien kanssa koettiin myös keskeiseksi. Niinpä potilaan avustus- ja siirtotapojen (PAST) koulutuksen kehittämiseksi OYS:ssa perustettiin vuonna 1993 työryhmä, johon kuului edustus linjajohdosta, työterveyshuollosta, työsuojelusta sekä fysiatrian klinikasta. Vuodesta 1996 ryhmään on kuulunut myös koulutuspäällikkö. Keväällä 1994 luotiin vastuuhenkilöverkosto, jonka jälkeen järjestelmällinen ja pitkäjänteinen koulutus aloitettiin. Koulutuksessa oli aluksi mukana 72 PASTvastuuhenkilöä (= pastilainen) 52 työyksiköstä. Vuonna 1998 pastilaisia oli 95, vuonna 2001 heitä oli 117 ja vuoden 2004 elokuussa 139 ja työyksikköjä 58. Vastuuhenkilöt ovat saaneet säännöllisesti koulutusta, jonka pohjalta he ovat opastaneet ja ohjanneet

12 12 omia työtovereitaan työpaikoillaan. Vuosittain heille on tarjottu noin 20 kahden tunnin pituista ohjaustilaisuutta. Tilaisuudet ovat jakaantuneet viiteen eri aihekokonaisuuteen. Vastuuhenkilöiden osallistuminen on vaihdellut tarpeen ja osastolta irrottautumismahdollisuuksien mukaan. Ohjaustilaisuudet ovat olleet käytännönläheisiä ja niiden pohjana ovat olleet tietyt potilaan avustamisen ja siirron periaatteet. Alussa käytettiin Durewall-menetelmää, sitten tuli mukaan Stockholm training concept ja vuodesta 2000 on hyödynnetty lisäksi kinesteettistä menetelmää. Harjoitteluryhmissä kukin osallistuja on ollut vuoroin hoitajan, potilaan sekä havainnoitsijan roolissa. Koulutuksen käytännön toteutuksesta ovat vastanneet OYS:n työterveyspalvelujen 2 työfysioterapeuttia ja harjoitteluryhmissä kolmantena vetäjänä on ollut myös fysioterapeutti fysiatrian klinikasta. Työryhmän organisoimana on järjestetty vuosittain, joko puolen tai kokopäivän koulutustilaisuuksia. Osa koulutuksista on ollut alueellisia. Lisäksi on pidetty 4 kolmipäiväistä Kinestetiikka hoitotyössä -peruskurssia ja 1 neljä päivää kestänyt jatkokurssi. Peruskursseihin on osallistunut 89 PAST-vastuuhenkilöä ja jatkokurssiin 20 henkilöä. Kinestetiikkakurssien vetäjänä on toiminut kinestetiikkakouluttaja, jolle myönnettiin Vuoden Hoitoteko -palkinto vuonna Koulutuksella on pyritty tukemaan OYS:n hoitohenkilökunnan työkykyisyyttä sekä hoitotyön laatua ja tuloksellisuutta. Koulutus suunniteltiin pitkäjänteiseksi, ja tavoitteiksi asetettiin, että vuoteen 2004 mennessä OYS:n hoitohenkilökunta avustaa ja siirtää potilaita välttäen liikaa kuormittamasta tuki- ja liikuntaelimistöään sekä potilaan että itsensä kannalta turvallisesti ja miellyttävästi. Lisäksi hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelinoireilu ehkäistyy tai vähenee sekä olemassa olevien tuki- ja liikuntaelinoireiden vaikutukset minimoituvat suhteessa työ- ja toimintakykyyn. Lyhyemmän tähtäimen tavoitteiksi asetettiin, että vastuuhenkilöt hallitsevat potilaan avustus- ja siirtotekniikan perusteet niin, että pystyvät opastamaan työyksikkönsä työntekijöitä. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelminä on käytetty kyselyjä sekä vastuuhenkilöille että heidän työtovereilleen. Lisäksi on kerätty vuosittain tietoa potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneista työtapaturmista (taulukko 1). Oulun yliopistosairaalan PAST-toimintaa on esitelty vuonna 1997 kansainvälisessä IEA:n ergonomiakongressissa Tampereella, vuonna 1998 TERVE-SOS 98 - tapahtumassa Oulussa ja vuonna 2000 Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämässä työsuojeluviikon aluetapahtumassa. Lisäksi PAST-toiminnasta on ollut 2 artikkelia Super-lehdessä ja useita artikkeleita Pohjanpiiri-lehdessä. Tässä loppuraportissa selostetaan tuloksia syksyllä 2004 tehdystä hoitohenkilökunnalle suunnatusta kyselystä ja verrataan tuloksia soveltuvin osin kyselyihin vuodelta 2001 ja 1998 (taulukko 1 kohta 4). Toisena osiona selostetaan tuloksia samoin syksyllä 2004 PAST-vastuuhenkilöille tehdystä kyselystä ja verrataan soveltuvin osin muihin kyselyihin (taulukko 1 kohta 3). Tuloksissa esitetään lisäksi potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotilanteisiin liittyvät työtapaturmat viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.

13 13 TAULUKKO 1. Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtotapojen koulutuksen vaikuttavuuden arviointitavat ja -ajankohdat Oulun yliopistollisessa sairaalassa Seurantavuodet Hoitohenkilökunnan x x x x x x x x x x x x työtapaturmat potilaiden nosto- ja siirtotilanteissa vastuuhenkilöosastoilla 2. Kysely muutosvaiheista vastuuhenkilöillä (mahdollistavat, vahvistavat, altistavat tekijät) x x x 3. Kysely vastuuhenkilöiden hyötymisestä ja tuki- ja x x x liikuntaelinoireista 4. Kysely vastuuhenkilö- osastojen hoitohenkilö- kunnan hyötymisestä ja tuki- ja liikuntaelinoireista x x x 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Hoitohenkilökunta Vuonna 1998 (alkukysely) tutkimusaineistona oli OYS:n hoitohenkilökunta niistä työpisteistä, joissa oli nimetty PAST-vastuuhenkilö eli 1530 työntekijää. Heistä valittiin satunnaisotannalla joka kolmas eli kysely lähetettiin 490:lle. Kyselyn saaneista 22 ei ollut enää työssä. Heitä ei otettu kokonaislukuun, josta vastausprosentti laskettiin. Vastauksia tuli 379 (taulukko 2) eli vastausprosentti oli 81 %. Vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta. Vuonna 2001 (välikysely) samanlainen satunnaisotanta, kuten ensimmäisessä aineistossa, tehtiin 1542 työntekijästä. Kysely lähetettiin 510 työntekijälle, joista 37 palautettiin avaamattomana, koska työntekijä ei ollut enää työssä tai oli pitkällä vapaalla. Näin ollen otoksen kooksi tuli 473. Kyselyyn vastasi 319 (taulukko 2) ja vastausprosentti oli 67 %. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta. Vuonna 2004 (loppukysely) tehtiin satunnaisotanta samoilla kriteereillä kuin ensimmäisessä kyselyssä 1825 työntekijästä. Kysely lähetettiin 759 työntekijälle. Otoksesta poistettiin yhteensä 76 henkilöä, joista osa ei ollut enää työssä tai oli pitkillä vuorotteluvapailla tai äitiyslomilla. Osa henkilöistä ei ollut enää hoitotyössä (perushoitajasta osastonsihteeriksi). Lisäksi otoksesta poistettiin synnytysosaston työntekijät, koska heidän työssään ei ole potilassiirtoja vaikka heillä on PASTvastuuhenkilöitä. Näin otoskooksi tuli 683. Vastauksia saatiin 347 ja vastausprosentiksi tuli 51 %. Vastauksia tuli kuitenkin jokaisesta työyksiköstä vähintään neljäsosalta kyselyn saaneista, joten johtopäätöksiä voidaan tehdä koko perusjoukosta. Vastaajien keski-ikä oli 42 vuotta.

14 14 TAULUKKO 2. Hoitohenkilökunnan kyselyihin vastanneiden lukumäärät ammattiryhmittäin. AMMATTI VUOSI 1998 VUOSI 2001 VUOSI 2004 Sairaanhoitaja Perus- ja lastenhoitaja Röntgen - ja laboratoriohoitaja Lääkintävahtimestari Fysioterapeutti ja kuntohoitaja Osaston- ja apulaisosastonhoitaja Puuttuva tieto Yhteensä Menetelmänä käytettiin kyselyä, jossa oli sekä valmiita että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet laadittiin OYS:n työterveyspalveluissa. Kipukuva ja liikuntaelinoireilun voimakkuutta kuvaavat VAS-janat (Visual Analogue Scale 0-10cm) ovat kansainvälisesti käytettyjä mittareita. Vuosien 1998 ja 2001 kyselyissä käytettiin liitteessä 1 olevaa lomaketta, joka koekäytettiin fysiatrian klinikassa. Vuoden 2004 kyselyyn lisättiin 5 kysymystä (liite 2). 3.2 PAST-vastuuhenkilöt Kaikille PAST-vastuuhenkilöille (n=139) lähetettiin kysely vuonna Kyselyyn vastasi 89 pastilaista eli vastausprosentti oli 64 % (taulukko 3). Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Mittarina käytettiin OYS:n työterveyspalveluissa laadittua kyselylomaketta, jossa oli sekä valmiita että avoimia kysymyksiä. Lomake sisälsi kipukuvan ja liikuntaelinoireilun voimakkuutta kuvaavat VAS-janat, kuten hoitohenkilökunnan kyselyissä (liite 3). TAULUKKO 3. Kyselyyn vastanneiden pastilaisten lukumäärät ammattiryhmittäin. AMMATTI Lkm Sairaanhoitaja 42 Perus- ja lastenhoitaja 31 Röntgen - ja laboratoriohoitaja 5 Lääkintävahtimestari 5 Fysioterapeutti ja kuntohoitaja 6 Yhteensä 89

15 Tilastolliset menetelmät Aineistot tallennettiin SPSS 11,5 for Windows ohjelmaan. Aineistoista otettiin ensin suoria jakaumia. Ristiintaulukoinnin avulla verrattiin muuttujien jakaumia eri ryhmissä ja muuttujien välisiä riippuvuuksia. Tilastolliseen testaukseen käytettiin χ 2 -testiä. Tukija liikuntaelinoireilun voimakkuuksien tunnuslukuina käytettiin mediaaneja ja tilastollista eroa testattiin Mann-Whitneyn testillä. 4 TULOKSET 4.1 Hoitohenkilökunta Vuoden 2004 kyselyyn vastanneet olivat olleet työssä OYS:ssa keskimäärin 13,5 vuotta ( 10). Minimiaika oli 2 kuukautta ja maksimi 38 vuotta. Työkokemus yleensä hoitoalalta oli 16 ( 10) vuotta Saatu opastus Opastusta saaneiden määrä lisääntyi 10 prosenttiyksiköllä verrattaessa vuosien 1998 ja 2004 kyselyitä (kuvio 1). Muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.002). 66 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä PAST-oppeja työssään päivittäin V n=375 V n=315 Prosenttia V n= Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 1. PAST-vastuuhenkilöiltä saatu opastuksen määrä (% vastaajista).

16 Koettu hyöty saadusta opastuksesta Opastusta saaneista 97 prosenttia oli jollain tavoin hyötynyt siitä vuoteen 2004 mennessä (kuvio 2). Paljon tai erittäin paljon hyötyneiden määrä lisääntyi viidellä prosenttiyksiköllä verrattuna ensimmäiseen kyselyyn (v.1998). Verrattaessa vuoden 2001 kyselyä ensimmäiseen kyselyyn paljon tai erittäin paljon hyötyneiden määrä oli lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä Prosentteina V n=267 V n=257 V n= Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 2. Koettu hyöty PAST-vastuuhenkilöiltä saadusta opastuksesta (% vastaajista). Miten opastuksesta oli hyödytty, vastattiin vuoden 2004 kyselyssä seuraavasti: Apuvälineiden käyttö on lisääntynyt Oma kuormittuminen on vähentynyt Otan nyt huomioon enempi omaa työasentoa. Tekniikat vähentäneet omaa kuormittumista. Välttynyt vääriltä selän rasituksilta. Oma ergonomia parantunut. Painonsiirron käyttö. Säästää omaa terveyttään. Potilaan siirto on sujuvampaa ja turvallisempaa Vähemmän aiheutuu potilaalle kipua siirtotilanteissa. Potilas hyötyy myös, koska ei retuuteta. Potilaiden turvallisuus ja tyytyväisyys parantunut. Itse avustustilanteen suunnittelu ja tietoisempi toiminta Muistaa nostaa sängyn ylös Kiinnittää huomiota nostajien riittävyyteen. Isokokoisten potilaiden siirto- ja nostotilanteissa.

17 17 Syitä siihen, miksi ei ole hyödytty: Kiire, tilanahtaus, opastuksen vähäisyys, asenne, oppeja ei ole tarvittu Kiire, ei muista säästää omaa selkää. Osastolla on ahtaat tilat ja oikeaoppisia tekniikoita on siksi usein vaikea toteuttaa. Vastuuhenkilöille ei ole varattu aikaa, ohjaus tulee satunnaisesti työn ohella. Liian vähäinen tietous. Saisi olla useammin koulutusta/kertausta. Ehkä vanhasta pois oppiminen vaikuttaa. Usein potilaan siirrot tapahtuvat niin kuin aina ennenkin. Harvemmin kyseisiä potilaita osastolla Potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuminen työyhteisöissä Loppukyselyssä 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työyhteisössä potilaan avustus- ja siirtotavat ovat muuttuneet kymmenen vuotta kestäneen PAST-toiminnan aikana. Havaittuina muutoksina kirjattiin muun muassa: Apuvälineiden käyttö lisääntynyt. Useimmat käyttävät vähemmän rasittavia siirtotekniikoita. Käytännöt ovat yhtenäistyneet. Pyydetään riittävästi henkilökuntaa siirtoihin. Ylämäkeen nostamiset vähentyneet, useampi huomioi työkorkeuden. Muutos henkilöityy, osa käyttää oppeja, osa ei. Ei turhaa kiirettä, ei enää yksin rehkimistä, sähkösängyn liukulakanan ja apuvälineiden käyttö. Erityisesti vähintään 2 autettavien siirtotilanteet ovat helpottuneet huomattavasti. Samalla on huomannut, että kun jokaisella siirtotilanteeseen osallistuvalla on sama tekniikka, säästyy itse virhearviolta ja voimalla ei tarvitse siirtää. Potilaita ohjattu itse enemmän avustamaan voinnin mukaan. Nostot vähentyneet - tilalle vetämiset yms Tuki- ja liikuntaelinoireilu Tuki- ja liikuntaelinoireilua on ollut noin 82 prosentilla kaikissa kyselyissä. Niskahartiaseudun oireilua on ollut eniten ja suhteellinen määrä on pysynyt samana koko ajan. Loppukyselyssä tilastollisesti merkitsevästi (p=0.048) oli lisääntynyt alaselän oireilu verrattuna välikyselyyn. Muutos alkukyselyyn verrattuna ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (kuvio 3).

18 18 YLÄRAAJA NISKA-HARTIA ALASELKÄ ALARAAJA V n=379 V n=319 V n=345 HAITTA TYÖ HAITTA VAPAA- AIKA KUVIO 3. Tuki- ja liikuntaelinoireilun prosentuaalinen osuus yllä mainituissa kehon osissa vastaamishetkellä tai sitä edeltäneen viikon aikana ja niistä koettu haitta. Opastusta saaneista 72 % koki PAST-menetelmien vähentäneen tuki- ja liikuntaelinoireilua loppukyselyssä (kuvio 4). Verrattaessa ensimmäiseen kyselyyn muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p=0.002) Prosentteina V n=239 V n=235 V n= Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 4. PAST-vastuuhenkilöiltä saadun opastuksen koettu vaikutus tuki- ja liikuntaelinoireiluun (% vastaajista).

19 Muita kommentteja PAST-asiaan liittyen PAST on hyvä asia, sitä saisi olla enemmän ja aikaa sen toteuttamiseen hoitotyössä pitäisi olla. Hyvä, että nämä asiat on otettu huomioon ja järjestetty koulutusta. Hyvä asia, tulee tarkasteltua omia tapoja tehdä työtä. Voidaan ennalta ehkäistä vaivoja. Erittäin hyvä asia ja meillä hyvät ohjaajat. PAST asia tutummaksi, asia outo! En ole aikaisemmin kuullut PAST-projektista. Aika vähän saanut erilaisista tekniikoista tietoa, enemmän ois kiva saada! Välineet puuttuvat. PAST-yhdyshenkilöille enemmän ns. U-päiviä. Kertaus aika ajoin olisi hyvä. Uusia hoitajia tulee koko ajan ja osa voi jäädä huomioimatta. Koulutusta useammille, kun on iso työyhteisö, kertausta ajoittain. Kyllä oikean tekniikan hallitseminen säästää tekijöitä ja kuntouttaa potilasta (asiakasta) nopeammin Liikunnan harrastaminen Liikunnan harrastaminen oli lisääntynyt. Kolme kertaa tai enemmän viikossa hengästystä ja hikoilua aiheuttavaa, vähintään puoli tuntia kerrallaan kestävää liikuntaa harrastavien osuus oli lisääntynyt alkukyselystä 15 prosenttiyksikköä (kuvio 5). Muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.001) Prosenttia V.1998 n=370 V n=317 V n= Vähemmän kuin 1krt/viikko 1-2 krt/viikko 3 krt tai enemmän/viikko KUVIO 5. Ripeää liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavien määrät (% vastaajista).

20 PAST-vastuuhenkilöt Toimiminen pastilaisena Kyselyyn vastaajat olivat olleet vastuuhenkilöinä keskimäärin 5 vuotta ( 3). Minimiaika oli puoli vuotta ja maksimi 10 vuotta. Kaikki vastaajat olivat muuttaneet tapojaan avustaa ja siirtää potilaita PAST-koulutuksen aikana. Heistä 68 prosenttia oli muuttanut tapojaan paljon tai erittäin paljon. Vastaajista 26 % antoi ohjausta työn lomassa jatkuvasti, 66 % silloin tällöin. Pastilaisena oloajalla ei ollut merkitystä annettuun ohjaukseen työn lomassa. Suunniteltuja ryhmäohjaustilanteita oli pidetty 1-14 kertaa vuodessa 1-10 vuoden aikana Koettu hyöty Kaikki vastaajat olivat kokeneet hyötyneensä PAST-koulutuksesta, 71 % paljon tai erittäin paljon. Hoitohenkilökunnan loppukyselyyn verrattuna ero oli tilastollisesti merkitsevä (p<0.001). Mitä kauemmin vastaaja oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut hyötyneensä (p=0.002) Tuki- ja liikuntaelinoireilu Vastaajista 89 prosentilla oli tuki- ja liikuntaelinoireilua. Vastaajista 85 prosenttia koki tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentyneen PAST-menetelmien vaikutuksesta, 33 prosenttia paljon tai erittäin paljon. Mitä pitempään vastaaja oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut tuki- ja liikuntaoireilunsa vähentyneen (p=0.025). Kuviossa 6 on esitetty vertailu, miten hoitohenkilökunta ja pastilaiset ovat kokeneet tuki- ja liikuntaelinoireilun vähentyneen PAST-menetelmien vaikutuksesta. Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.001).

21 Prosentteina Hoitohenkilökunta -04 n=195 Pastilaiset -04 n= Ei lainkaan Vähän tai jonkin verran Paljon tai erittäin paljon KUVIO 6. Koettu tuki- ja liikuntaelinoireilun väheneminen PAST-menetelmien vaikutuksesta (% vastaajista) PAST-ohjaajana toimimista tukeneet tekijät Säännöllinen PAST-koulutus koettiin tärkeänä ohjaajana toimimisen kannalta. Osastonhoitajan tuki ja positiivinen asenne PAST-toimintaa kohtaan sekä ajankäytön mahdollistaminen koulutuksiin osallistumiseen nousivat myös merkittävinä asioina esille. Työyhteisön positiivinen asennoituminen, kiinnostus ja tuki koettiin tärkeinä. Omia tai työkaverin tuki- ja liikuntaelinvaivoja pidettiin myös kannustavina tekijöinä asian eteenpäin viemiselle. PAST ryhmät ovat antaneet vinkkejä ja uutta näkemystä, pohjana omalle osaamiselle ja tukena pastin tuomista osastolle. Työkavereiden hyvä asenne, hyvät koulutukset, työpari PAST-ohjaajana. PAST-koulutus ja Kinestetiikan opinnot mielenkiintoisia ja toimivia ja innostavia. PAST ja kinestetiikan koulutus, videot. Osastolla koulutuksessa on ollut useampi henkilö, olemme yhdessä voineet tehdä pastia tutuksi työtovereille. Osastonhoitaja ollut kiinnostunut ja järjestänyt tilaisuuden ohjaukseen. Osastonhoitajan tuki ja se, että toiset ovat hoksanneet kuinka hyödyllistä tämä tieto on, niin sitä tietoa halutaan. Henkilökunta on pikkuhiljaa muuttunut PAST myönteisemmäksi tuntuu hyvin luonnolliselta ja helpolta antaa PAST-ohjausta työnteon lomassa aidoissa tilanteissa. Omakohtainen kiinnostus omien tules-vaivojen vuoksi, sekä toisten myös.

22 PAST-asioiden eteenpäin viemistä vaikeuttaneet asiat Kiire ja yhteisen ajan riittämättömyys vaikeutti ylivoimaisesti eniten PAST-asioiden eteenpäin viemistä osastoilla. Muutosvastarinta ja tilojen ahtaus tuotiin myös useasti esille, osittain myös välineiden puute. Paljon työtä, mahoton kiire päivittäin, ei tahdo ehtiä pitää past ryhmiä osatolla, ei jaksa. Henkilökunta ei ole mielestäni kiinnostunut asiasta, muut asiat tärkeämpiä. Itselläni joskus motivaatio hukassa. Tänä vuonna hoitajien väsymys on ollut äärimmillään. PAST koulutuksiin osallistuminen ollut mahdollista vain satunnaisesti viime vuosina. Vanhat tavat tiukassa, past asioille tuhahdellaan. Tilat ja välineiden puute! Vieläkään talossa ei ole hankittu nostureita kookkaiden potilaiden käyttöön. Sängyt, niiden säädöt riittämättömiä. Pyörätuolit alta arvostelun, uudetkin pyörätuolit ovat reppuselkäisiä ja ilmakumitäytteisiä sairaalakäytössä Apuvälineet 71 prosenttia vastaajista ilmoitti apuvälineitä olevan riittävästi osastollaan. Liukupatjan käyttö oli yleisintä - 80 prosenttisesti sitä käytettiin paljon tai erittäin paljon. Potilasnosturia ilmoitti osastollaan käytettävän paljon tai erittäin paljon 10 % vastaajista Liikunnan harrastaminen Ripeää liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan ainakin kolme kertaa viikossa harrasti 60 % vastaajista. Määrä oli lähes sama kuin muulla hoitohenkilökunnalla (59 %). 4.3 Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat Taulukossa 4 on esitetty vuosina potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat.

23 23 TAULUKKO 4. Potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneet työtapaturmat vuosina Vuosi Lukumäärä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hoitohenkilökunnasta opastusta saaneiden määrä oli lisääntynyt merkittävästi ensimmäiseen kyselyyn verrattuna ja kaksi vastaajaa kolmesta käytti PAST-oppeja päivittäin. Vastaava määrä ilmoitti potilaan avustus- ja siirtotapojen muuttuneen työyhteisöissään. Lähes kaikki kokivat jollain tavoin hyötyneensä saamastaan opastuksesta. Tämä on ollut projektin tavoitteiden mukaista. Lisäksi koettu positiivinen vaikutus tuki- ja liikuntaelinoireiluun on merkittävää. Potilaan kannalta oleellinen hyöty on, että häntä ei retuuteta vaan avustustilanteet tukevat hänen kuntoutumistaan. Pastilaisilla oli jonkin verran enemmän tuki- ja liikuntaelinoireita kuin hoitohenkilökunnalla OYS:ssa. Tämä saattaa johtua siitä, että jo oireilevat työntekijät ovat olleet alun perin kiinnostuneita ryhtymään vastuuhenkilöiksi oman fyysisen kuormituksensa vähentämiseksi työssä. He olivat kokeneet hoitohenkilökuntaa enemmän hyötyneensä, mikä johtunee heidän mahdollisuudestaan osallistua systemaattiseen PAST-koulutukseen. Mitä pidempään työntekijä oli ollut pastilaisena, sitä enemmän hän oli kokenut tuki- ja liikuntaoireilunsa vähentyneen ja hyötyneensä PAST-opeista. Tämä tukee pitkäjänteisen koulutuksen tarpeellisuutta. Esimiesten ja työtovereiden myönteinen suhtautuminen koettiin tärkeänä PASTtoimintaa tukevana tekijänä säännöllisen koulutuksen rinnalla. Kiireen lisääntyminen ja yhteisen ajan puute kuitenkin heikensivät pastilaisten mahdollisuuksia viedä tärkeäksi katsomiaan asioita eteenpäin työyksiköissään. Kiireen ja raskashoitoisempien potilaiden lisääntyminen on tullut enenevästi esille koko PAST-toiminnan aikana. Suurin osa myös hoitohenkilökunnan kyselyihin vastanneista koki tuki- ja liikuntaelinoireilun vähentyneen PAST-toiminnan vaikutuksesta, vaikka se ei

24 24 näkynytkään mittarina käytetyissä kipukyselyissä. Yhtenä tavoitteenahan oli, että olemassa olevien tuki- ja liikuntaelinvaivojen vaikutukset minimoituisivat suhteessa työ ja toimintakykyyn. Työkyvyn ennusteeseen on todettu oleellisesti vaikuttavan työntekijän oma kokemus työ- ja toimintakyvystään. Liikunnan harrastamisen lisääntyminen hoitohenkilökunnan keskuudessa on hyvä kehityssuunta. Liikunnalla on myönteinen vaikutus oman kehon hallintaan ja sitä kautta kehon optimaaliseen käyttöön myös työssä. Apuvälineistä liukupatjaa käytetään lähes joka työpisteessä tasolta toiselle siirroissa. Käytön yleistymiseen vaikuttaa apuvälineen helppo käytettävyys, vähäinen tilan tarve säilytettäessä ja näkyvyys (punainen). Lisäksi se ennen kaikkea vähentää hoitajan kuormittumista siirtotilanteissa ja on potilaalle miellyttävä. Selkeää tarvetta on erittäin lihavien potilaiden (yli 150kg) potilasnostimen, normaalia leveämmän sängyn ja suihkupaarin hankintaan. PAST-toiminnan aikana on kerätty pelkästään lukumäärät ilmoitetuista potilaan avustus- ja siirtotilanteissa sattuneista työtapaturmista. Tarkkoja tietoja työtapaturmista aiheutuneista sairauspoissaoloista tai muista seuraamuksista ei ole käytettävissä. Suurimmalla osalla työtapaturma ei kuitenkaan välittömästi keskeyttänyt työntekoa. Työtapaturmien lukumäärät kaiken kaikkiaan ovat pieniä suhteessa hoitohenkilökunnan määrään (n. 2600). Tulevaisuudessa vuodeosastojen tilaratkaisuja suunniteltaessa tulisi huomioida, että tiloissa pystytään ja mahdutaan avustamaan potilaita ja käyttämään tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Esimerkiksi riittävän isot WC-tilat mahdollistavat myös apuvälineitä käyttävien potilaiden omatoimisen liikkumisen ja vähentävät siten hoitohenkilökunnan fyysistä kuormittumista. Systemaattisen koulutuksen tuottamien tuloksien siirtovaikutuksia hoitohenkilökunnan arjessa ja työyhteisöjen toiminnan muutoksina voitaneen pitää merkittävinä. Toimintamahdollisuuksien lisääminen pastilaisten taitojen ja tietojen levittämiseksi ja harjoittelun mahdollistamiseksi hoitohenkilökunnalle on suositeltavaa ja hyödyllistä. Pastilaisten mahdollisuus osallistua potilaan siirtotaitojen päivittämiseen ja uusien vastuuhenkiöiden kouluttaminen potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien hallintaan ovat oleellisia asioita hoitohenkilökunnan työkyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi jatkossakin.

25 25 LÄHTEET 1 Durewall K. Nosto- ja avustustekniikkakurssi Durewall-systeemin mukaan. Suomennos kirjasta Hjälp- och lyftteknik enligt Durewall-systemet. Budo-Centrum AB. Göteborg Hatch F, Maietta L. Kinästhetik Gesundheitsentwicklung und Menschliche Aktivitäten (2. Auflage). München. Urban & Fischer Lagerström M, Johnsson C, Carlsson R, Rogers R, Daneels E, Roose G, Duval H. Workshop in patient transfer techniques. In Proceedings of Occupational Health for Health Care Workers, 3 rd International Congress. Edinburgh, Scotland Owen BD. The magnitude of low back problem in nursing. West. J. Nursing Research 1989;11: Rantsi H. Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2005:26. Helsinki Siukola A, Nygård C-L, Stålhammar H. Hoitohenkilöstön työolot vuosina erityisesti fyysisen ergonomian kehittämisen suhteen. Työsuojelujulkaisuja 78. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere Smedley J,Egger P, Cooper C, Coggon D. Prospective cohort study of predictors of incident low back pain in nurses. BMJ 1997;314: Stålhammar H. Hoito- ja hoiva-alan ergonomiaprojekti. Seurantakysely. Julkaisematon Tamminen-Peter L. Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa. Kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C osa 228. Väitöskirja. Turku Tamminen-Peter L, Wickström G. Potilassiirrot. Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos. Helsinki Videman T, Nurminen T, Tola S, Kuorinka I, Vanharanta H, Troup D. Selkävaivat ja työn kuormitustekijät sairaanhoitajilla ja apuhoitajilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1983;1: Videman T, Ojajärvi A, Riihimäki H, Troup JD. Low back pain among nurses: a follow-up beginning at entry to the nursing school. Spine 2005;30: Yassi A, Khokhar J, Tate R, Cooper J, Snow C, Vallentyne S. The epidemiology of back injuries in nurses at a large Canadian tertiary care hospital: implications for prevention. Occupational Medicine 1995;45:

26 OYS Työterveyspalvelut / PASTkyslomake2 10/01 LIITE 1 TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN OIRE- JA ERGONOMIAKYSELY PAST-VASTUUHENKILÖOSASTOJEN HOITOHENKILÖKUNNALLE AMMATTI: IKÄ: TYÖPISTE / KUSTANNUSPAIKAN NRO: PVM: MERKITSE ALLAOLEVAAN KAAVAKUVAAN NE KEHOSI ALUEET, JOISSA SINULLA ON TÄLLÄ HETKELLÄ TAI ON VIIMEISEN VIIKON AIKANA OLLUT VAIVOJA, SIIS MYÖS SÄTEILYKIVUN ALUEET. KÄYTÄ SEURAAVAA VAIVOJEN MERKITSEMISTAPAA: SÄRKY, JOMOTUS: XXXXX PUUTUNEISUUS, TURTUMUS: = = = = = PISTÄVÄ, VIHLOVA KIPU: / / / / / / VÄSYMYS TAI JÄYKKYYS: SÄTEILYKIPU: > ARVIOI KOKEMAASI KIPUOIRETTA MERKITSEMÄLLÄ PYSTYVIIVA SILLE KOHDALLE, JOKA VASTAA NYKYISTÄ TAI VIIMEKSI KULUNEEN VIIKON AIKANA KOKEMAASI TILANNETTA: KIVUTON ÄÄRIMMÄINEN KIPU YLÄRAAJAOIRE NISKA-HARTIAOIRE ALASELKÄOIRE ALARAAJAOIRE KUINKA PALJON OIRE HÄIRITSEE TYÖSSÄ? KUINKA PALJON OIRE HÄIRITSEE VAPAA-AIKANA? EI YHTÄÄN ERITTÄIN PALJON käännä!

27 27 OLETKO SAANUT OSASTOSI PAST-VASTUUHENKILÖLTÄ OPASTUSTA/OHJAUSTA POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOISSA? (ympyröi numero) 1 EN LAINKAAN 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON JOS OLET, NIIN OLETKO KOKENUT HYÖTYNEESI POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOISTA? 1 EN LAINKAAN JOS OLET NIIN MITEN? 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON OLETKO HUOMANNUT NIIDEN VAIKUTUKSIA MAHDOLLISIIN TUKI- JA LIIKUNTAELINVAIVOIHISI? 1 EN LAINKAAN JOS OLET, NIIN MITÄ VAIKUTUKSIA? 2 VÄHÄN 3 JONKIN VERRAN 4 PALJON 5 ERITTÄIN PALJON MINULLA EI OLE TUKI- JA LIIKUNTELINVAIVOJA MILLÄ TAVOIN MIELESTÄSI POTILAAN AVUSTUS- JA SIIRTOTEKNIIKOIDEN OPETUS TULISI JÄRJESTÄÄ OSASTOLLASI, JOTTA MAHDOLLISIMMAN MONI SIITÄ HYÖTYISI? MITÄ MUUTA PAST-ASIAAN LIITTYVÄÄ HALUAISIT SANOA? KUINKA USEIN HARRASTAT LIIKUNTAA VÄHINTÄÄN PUOLI TUNTIA NIIN, ETTÄ HIKOILET JA HENGÄSTYT? 1 VÄHEMMÄN KUIN 1 KRT / VIIKKO MITÄ LIIKUNTALAJEJA HARRASTAT? 2 1 KRT / VIIKKO 3 2 KRT / VIIKKO 4 3 KRT / VIIKKO 5 YLI 3 KRT / VIIKKO

28 28 LIITE 2 LOPPUKYSELY PAST- TOIMINNASTA HOITOHENKILÖKUNNALLE Ammatti: Työpiste / Kustannuspaikan nro: Ikä: Pvm: 1. Kuinka kauan olet ollut OYS: ssa työssä hoitohenkilökuntaan kuuluvana? vuotta. 2. Työkokemuksesi hoitoalalla? vuotta. Ympyröi numerovaihtoehdot 3. Oletko saanut osastosi PAST- vastuuhenkilöiltä opastusta/ohjausta potilaan avustus- ja siirtotekniikoissa? 1 en lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon Monenko vuoden aikana? Jos vastasit en lainkaan siirry kysymykseen Jos olet saanut opastusta, niin oletko kokenut hyötyneesi potilaan avustus- ja siirtotekniikoista? 1 en lainkaan Jos olet, niin miten koet hyötyneesi? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 5. Jos et ole hyötynyt, mitä syitä arvelet siihen olevan?

29 29 6. Toteutatko PAST-oppeja 1 joka kerta 2 päivittäin 3 vain vaikeissa tilanteissa - Kuinka usein? 4 hyvin harvoin 5 en koskaan 7. Jos sinulla on tai on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ovatko ne mielestäsi vähentyneet PAST-menetelmien vaikutuksesta? 1 eivät lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 8. Kun ajattelet koko työyhteisöäsi, ovatko potilaiden avustus- ja siirtotavat muuttuneet osastonne PAST - toiminnan aikana. Jos ovat, mitä muutoksia olet havainnut? 1 kyllä 2 ei 9. Mitä muuta PAST - asiaan liittyvää haluaisit sanoa? 10. Kuinka usein harrastat liikuntaa vähintään puoli tuntia niin, että hikoilet ja hengästyt? 1 vähemmän kuin 1 krt / viikko Mitä liikuntalajeja harrastat? 2 1 krt / viikko 3 2 krt / viikko 4 3 krt / viikko 5 yli 3 krt / viikko

30 Merkitse alla olevaan kaavakuvaan ne kehosi alueet, joissa sinulla on tällä hetkellä tai on viimeisen viikon aikana ollut vaivoja, siis myös säteilykivun alueet. Käytä seuraavaa vaivojen merkitsemistapaa: särky, jomotus: xxxxx puutuneisuus, turtumus: = = = = pistävä, vihlova kipu: / / / / / / väsymys tai jäykkyys: säteilykipu: Arvioi kokemaasi kipuoiretta merkitsemällä pystyviiva sille kohdalle, joka vastaa nykyistä tai viimeksi kuluneen viikon aikana kokemaasi tilannetta: kivuton äärimmäinen kipu Yläraajaoire Niska-hartiaoire Alaselkäoire Alaraajaoire Kuinka paljon oire häiritsee työssä? Kuinka paljon oire häiritsee vapaa-aikana? ei yhtään erittäin paljon SUURET KIITOKSET VASTAAMISESTASI!

31 31 LOPPUKYSELY PAST-VASTUUHENKILÖILLE LIITE 3 Nimi: Ammatti: Ikä: Työpiste / Kustannuspaikan nro: Pvm: 1. Kuinka kauan olet toiminut PAST-vastuuhenkilönä? vuotta Ympyröi numerovaihtoehdot 2. Oletko muuttanut tapojasi avustaa ja siirtää potilaita PAST-koulutuksen aikana? 1 en lainkaan Jos olet niin, miten? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 3. Oletko kokenut hyötyneesi potilaan avustus- ja siirtotekniikoista? 1 en lainkaan Jos olet niin, miten koet hyötyneesi? 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 4. Jos et ole hyötynyt, mitä syitä arvelet siihen olevan? 5. Jos sinulla on tai on ollut tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ovatko ne mielestäsi vähentyneet PAST-menetelmien vaikutuksesta? 1 eivät lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon 5 erittäin paljon 6. Kuinka usein olet keskimäärin antanut PAST-ohjausta työkavereillesi Ryhmässä: kertaa vuodessa vuoden ajan Työn lomassa: 1 jatkuvasti 2 silloin tällöin 3 en koskaan 4 muu:

32 32 7. Minkä tekijöiden olet kokenut mahdollistaneen ja tukeneen PAST-ohjaajana toimimistasi? 8. Mitkä asiat ovat vaikeuttaneet PAST-asioiden eteenpäin viemistä osastollasi? 9. Onko mielestäsi osastollasi riittävästi apuvälineitä? 1 kyllä 2 ei - Mitä puuttuu? 10. Minkä verran niitä käytetään? Rastita alla olevaan taulukkoon. Apuväline Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin paljon Apuvälinettä ei ole Liukupatja (punainen) Liukulauta; musta, keltainen tai puinen Potilasnosturi Portatiivin kanssa käytettävä käsinojall. WC-pöntön koroke Pyörähdyslevy Muita apuvälineitä:

33 Merkitse alla olevaan kaavakuvaan ne kehosi alueet, joissa sinulla on tällä hetkellä tai on viimeisen viikon aikana ollut vaivoja, siis myös säteilykivun alueet. Käytä seuraavaa vaivojen merkitsemistapaa: särky, jomotus: xxxxx puutuneisuus, turtumus: = = = = pistävä, vihlova kipu: / / / / / / väsymys tai jäykkyys: säteilykipu: Arvioi kokemaasi kipuoiretta merkitsemällä pystyviiva sille kohdalle, joka vastaa nykyistä tai viimeksi kuluneen viikon aikana kokemaasi tilannetta: kivuton äärimmäinen kipu Yläraajaoire Niska-hartiaoire Alaselkäoire Alaraajaoire Kuinka paljon oire häiritsee työssä? Kuinka paljon oire häiritsee vapaa-aikana? ei yhtään erittäin paljon

34 Kuinka usein harrastat liikuntaa vähintään puoli tuntia niin, että hikoilet ja hengästyt? 1 vähemmän kuin 1 krt / viikko Mitä liikuntalajeja harrastat? 2 1 krt / viikko 3 2 krt / viikko 4 3 krt / viikko 5 yli 3 krt / viikko

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

ERGONOMIA LAUKAAN OSASTOLLA

ERGONOMIA LAUKAAN OSASTOLLA ERGONOMIA LAUKAAN OSASTOLLA TOIMINTA OSASTOLLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Henkilökunnalla ei ollut ergonomista osaamista Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita.

Lisätiedot

Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus

Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus Työsuojelujulkaisuja 90 Työsuojelunäyttelyn ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus Hoitohenkilöstön kokemuksia Työsuojeluhallinto Tampere 2009 Tämä julkaisu on toimitettu Raili-Anneli Antilan ja Marja Höltän

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa TyöfysioterapeuttiRiittaOksanen Oksanen, Huittistenterveyskeskus terveyskeskus 5.6.2009 Hanke tehty vanhainkodissa, jossa on 50 asukasta Heistä

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuskokonaisuus kehittyy

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuskokonaisuus kehittyy Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuskokonaisuus kehittyy Erja Sormunen, Työterveyslaitos Erikoistutkija, Potilassiirtojen Ergonomiakortti -kouluttaja Työterveyslaitos tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Lisätiedot

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Leena Tamminen-Peter, FT, erikoistutkija Virpi i Fagerström, TtM, tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työ -tiimi, Turku Aija Moilanen, työfysioterapeutti,

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien Eija Olkkonen Potilassiirrot kuormittavat hoitajia fyysisesti Käsin tehtävät potilasnostot ja kumarat työasennot selittävät osaltaan hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä

rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA

Lisätiedot

Fysioterapiapalvelut. Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta

Fysioterapiapalvelut. Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta Fysioterapiapalvelut Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p. 09 310 67000 Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta Käyntiosoitteet: https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/kuntoutus-ja-terapiat/fysioterapiayksikoiden-yhteystiedot/

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Potilassiirtokortti palvelemaan kuvantamisen tarpeita 11.6.2015

Potilassiirtokortti palvelemaan kuvantamisen tarpeita 11.6.2015 Potilassiirtokortti palvelemaan kuvantamisen tarpeita 11.6.2015 Työfysioterapeutti Potilassiirtokorttikouluttaja Attendo Työterveyspalvelut Työpaikkaselvitys Sairauspoissaoloja no. Tulen vuoksi 39%. Ergonomiakortti

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Ergonomia. Janita Koivuranta

Ergonomia. Janita Koivuranta Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa

Lisätiedot

Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa

Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa Tiina Pohjonen Twitter @TiinaPohjonen 28.4.2017 3 Lisää työkykyisiä päiviä - kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa 2016 merkittävä lasku % 6 5,5 5 4,5 4

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTUS- JA SIIRTOMENETELMIEN OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOKSISSA

POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTUS- JA SIIRTOMENETELMIEN OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOKSISSA POTILAAN LIIKKUMISEN AVUSTUS- JA SIIRTOMENETELMIEN OPETUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOKSISSA Heli Rantsi Pro gradu Ergonomia Kuopion yliopisto Fysiologian laitos Syyskuu 2005 KUOPION YLIOPISTO, lääketieteellinen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

ERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari

ERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari ERGONOMINEN TYÖSKENTELY KOTIHOIDOSSA Ft Sanna Huhtaniska, Kemi Ft Maarit Kalmakoski, Rovaniemi Ft Leena Palovaara-Pelttari, Kolari Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 20.3.2018

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Care Thermometer menetelmä: työkalu osaston fyysisen kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä.

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. 29.11.2009 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTIN NÄYTÖN KRITEERIT Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. Potilassiirtojen

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT

KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja on 1.4.2012 hyväksynyt päivityksen hallintamalliin koskien käsin tehtäviä siirtoja ja nostoja Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kinestetiikan tutortoiminta ja sen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla

Kinestetiikan tutortoiminta ja sen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla Kinestetiikan tutortoiminta ja sen tukeminen sosiaali- ja terveysalalla Suomen Kinestetiikkayhdistys ry:n suositukset Sisällys 1. Tutorin laatukriteerit 2. Tutorin toimenkuva 3. Esimiehen rooli 4. Sopimuksen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto Missä on ergonomia? Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe 12.5.2017 Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto 1 Puheenvuoron teemat 1. Mitä ergonomiatoimintaa

Lisätiedot

Stora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010

Stora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010 Stora Enso Metsä Hyvinvointiohjelma 2010 Taustalla Rethink -filosofia Strategiasta lähtenyt tarve Ihmiset ja työkalut huippukuntoon Voimakas painotus palveluiden kohdentamiseen ja viestintään Palveluita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018 n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Seuranta- ja loppukysely

Seuranta- ja loppukysely Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3

Lisätiedot

Keski-Suomen seututerveyskeskus. Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa

Keski-Suomen seututerveyskeskus. Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa Keski-Suomen seututerveyskeskus Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa TURO-hanke = Turvallisuusosaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vanhus- ja vammaistyössä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Lataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen

Lataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen Lataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen Lataa Kirjailija: Heidi Sipiläinen ISBN: 9789526121314 Sivumäärä: 116 Formaatti:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot