Valtion konsernijohtamisen ja ohjauksen kansainvälinen benchmarking-vierailu Tanskaan ja Ranskaan VIERAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Valtin knsernijhtamisen ja hjauksen kansainvälinen benchmarking-vierailu Tanskaan ja Ranskaan VIERAILURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Jhdant 3 2. Vierailumatkan taustaa 3 3. Vierailumatkan hjelma 5 4. Keskeiset havainnt Tanska Ranska 9 5. Yhteenvet 12 2

3 VALTION KONSERNIJOHTAMISEN JA OHJAUKSEN BENCHMARKING, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Vierailumatka Tanskaan ja Ranskaan Jhdant Sumen itsenäisyyden juhlarahast Sitra järjesti valtin knsernihjauksen kansainvälisen benchmarking-vierailun Tanskaan ja Ranskaan Vierailumatkan käytännön tteutuksesta vastasi HAUS kehittämiskeskus Oy. Vierailumatkalle sallistuivat seuraavat henkilöt: Ylijhtaja Silja Hiirnniemi, valtivarainministeriö Hallint- ja kehitysjhtaja Päivi Nerg, valtivarainministeriö Budjettineuvs Helena Tarkka, valtivarainministeriö Ylijhtaja Pekka Nurmi, ikeusministeriö Neuvtteleva virkamies Maija Sal, ikeusministeriö Jhtava asiantuntija Sari Heinnen-Lindqvist, Sitra Jhtava asiantuntija Jnna Stenman, Sitra Kulutuspäällikkö Anna Saharinen, HAUS (matkanjhtaja) Osanttajilta kerättiin vierailumatkan aikana keskeisiä havaintja valtin knsernihjauksen vahvistamiseen liittyvistä timintamalleista, käytänteistä ja tulksista. Lisäksi matkan aikana keskusteltiin keskeisistä käytännöistä, jtka visivat lla relevantteja Sumen kannalta. Tässä raprtissa esitetään tiivistetysti vierailumatkan aikana tehtyjä keskeisiä havaintja. 2. Vierailumatkan taustaa Benchmarking-vierailu järjestettiin sana Sitran Julkishallinnn jhtamishjelmaa ( ). Ohjelman lähtökhtana n uudistaa julkishallinta siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdllistaa Sumen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessakin. Nelivutinen hjelma kehittää ja kkeilee kuntien ja valtinhallinnn kanssa uusia tapja ja knsepteja, jiden avulla asiakkaat, julkishallinnssa työskentelevät ja erilaiset palvelutarjajat vivat tuda man saamisensa ja näkemyksensä palvelujen kehittämiseen. Kkeiluhankkeiden keskeinen sa n jhtamisen kehittäminen. Ohjelma tarkastelee julkista hallinta neljän tisiaan täydentävän näkökulman avulla (asiakkaat, uudistuminen, timintamallit ja jhtaminen). Sumessa n j usean vuden ajan pyritty kehittämään julkisen sektrin knsernihjausta sekä valtinhallinnssa että kunnissa. Julkisen taluden haasteet, esim. demgrafinen kehitys, lisääntyvä kilpailu työvimasta sekä tuttavuuden kehitys vat luneet paineita valtin knsernihjauksen vahvistamiselle. Keskeinen ngelma Sumessa n llut, ettei knsernihjaukselle le llut yhteisesti kirjattuja periaatteita eikä strategiaa. Valtin knsernihjaus ei mudstunut yhtenäiseksi kknaisuudeksi. 3

4 Valtin knsernijhtamisella ja -hjauksella tarkitetaan sellaisia valtineuvsttasisia tai kaikki ministeriöt, virastt ja laitkset kattavia hjaus- ja jhtamismenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, jilla pyritään edistämään kknaisuuksien hallintaa, pikkihallinnllisuutta, tulksellisuuden varmistamista sekä tuttavuutta ja kustannustehkkuutta hallinnn päätöksentessa ja päätösten timeenpanssa. Knsernihjauksen vahvistaminen n perusteltua sillin, kun päätöksenten keskittämisellä, timintatapjen yhtenäistämisellä, yhteistyöllä ja timintjen yhdistämisellä saavutetaan lisäarva verrattuna tilanteeseen, jssa päätöksentek ja timinta vat hajautuneempia. Valtivarainministeriö asetti kehittämishankkeen, jnka tehtävänä li valmistella ehdtus knsernihjauksen periaatteiksi. Knsernihjauksen periaatteilla pyritään parantamaan knsernihjauksen vaikuttavuutta, tehkkuutta ja synergiaa, estää päällekkäisyyksiä, vahvistaa asiakasnäkökulmaa, selkeyttää knsernitimijiden rleja ja parantaa yhteistyötä. Hankkeen työryhmäraprtti Knsernihjauksen menetelmällinen kehittäminen julkaistiin ( Sitran Julkishallinnn jhtamishjelman Timintamallit avainalueella valmistui valtin knsernijhtamisen ja hjauksen kehittäminen tehtäväalueeseen liittyen kansainvälinen selvitys ( knsernihjauksen kehittämisestä seitsemän eri maan valtinhallinnssa Eurpassa (Tanska, Vir, Nrja, Is-Britannia, Ranka, Tshekki, Hllanti). Selvityksessä havaittiin, että eurppalaisessa tarkastelussa valtinhallinnn knsernihjauksen vahvistaminen n tistaiseksi vähäistä ja löyhää, eikä valmista knsernihallinnn mallia le löydettävissä. Selvityksen khteena lleista maista Tanskaa lukuun ttamatta hallinnn kehittäminen ei kulje khti kkavaa päätöksenteka ja yhtenäisiä timintatapja, vaan pikemminkin päinvastin. Valtinhallinnn erilainen kulttuurinen kehitystausta vaikeuttaa kuitenkin surien jhtpäätösten mudstamista Sumen mallin kehittämisen kannalta. Selvityksen keskeinen jhtpäätös n, että jihinkin knsernihjauksen alueisiin vidaan löytää kehittämistukea muista Eurpan maista, mutta knsernihallinnn laajempi käyttööntt edellyttää selvästi Sumelta ssiaalisia innvaatiita ja edelläkävijyyttä. HAUS kehittämiskeskus Oy tteutti Sitran timeksiantspimuksen phjalta kansainvälisen benchmarking-vierailumatkan Tanskaan ja Ranskaan Vierailumatkan tavitteena li tutustua ja kerätä tieta valittujen khdemaiden Tanskan ja Ranskan valtin knsernihjauksen vahvistamiseen liittyvistä timintamalleista, käytänteistä ja tulksista sekä syventää tätä kautta näkemystä valtin knsernijhtamisen ja hjauksen vahvistamisesta Sumessa. Vierailulla keskityttiin erityisesti seuraaviin teemihin: 1) Yhteiset plitiikat (plicyt) eli kkavien vastuiden määrittely valtinhallinnssa ja hallinnnaljen välisen yhteistiminnan vahvistaminen 2) Yhteiset prsessit eli hallinnn prsessien yhtenäistäminen 3) Yhteiset palvelut eli palvelujen kkaminen suuremmiksi kknaisuuksiksi 4

5 3. Vierailumatkan hjelma Vierailumatka suuntautui edellä mainitun mukaisesti Tanskaan ja Ranskaan Vierailukhteiksi li valittu k. maiden keskushallinnn rganisaatita, jtka vat knsernihjauksen kannalta kiinnstavia. Tanskassa keskeisinä teemina li mm.: valtivarainministeriön rli knsernihjauksen krdinijana valtinhallinnn yhteiset plicyt kuten IT-plitiikka Business Reference Mdel FORM lainsäädäntöprsessi, parempi sääntely valtin henkilöstöplitiikka Khderganisaatiina li: valtivarainministeriö (Ministry f Finance) valtin IT-palvelukeskus (Statens IT) Hallinnn kehittämisvirast (Danish Agency fr Gvernmental Management) Valtin työmarkkinalaits (State s Emplyer Authrity) Ranskassa keskeisinä teemina li mm.: valtinhallinnn rakenteellisia uudistuksia kskeva uudistusplitiikka tuttavuuden parantaminen valtin henkilöstöjhtamisen uudistaminen (kannustinjärjestelmät, työsuhteiden justavuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen) lainsäädäntöprsessi Khderganisaatina li: hallinnn uudistusplitiikasta vastaava budjetti- ja refrmiministeriö (Ministry fr the Budget, Public Accunts and State Refrm) uudistusplitiikan timeenpansta vastaava hjausryhmä (Natinal Cunsil fr RGPP) Oikeusministeriö (Ministry f Justice) valtin mistajahjauksesta vastaava talus- ja tellisuusministeriö (Ministry f the Ecnmy, Industry and Emplyment) 4. Keskeiset havainnt 4.1. Tanska Vierailuhjelma li valmisteltu yhteistyössä Tanskan valtivarainministeriön kanssa. Knsernihjauksen kannalta keskeiset hyvät kkemukset sekä kehittämiskhteet esitettiin sangen kattavasti. Tanskan keskushallinnssa valmistelun, hjauksen ja timinnan yhtenäisyyttä lisääviä timijita vat erityisesti valtivarainministeriö ja sen alainen Hallinnn kehittämisvirast. 5

6 Valtivarainministeriön yksi keskeisistä tehtävistä n edistää valtinhallinnn rganisaatiiden tehkkuutta knsernihjauksen avulla. Pikkihallinnlliset mekanismit Tanskassa knsernihjausta ja pikkihallinnllisuutta n pyritty edistämään sangen systemaattisesti. Sektrirajat ylittävien kehittämishankkeiden valmistelu ja päätöksentek tehdään krkealla taslla, millä pyritään varmistamaan pliittinen situtuminen uudistuksiin. Tanskan keskushallinnssa ministeriöt vat Sumen järjestelmän tavin sangen itsenäisiä. Tanskassa pikkihallinnllisuutta edistää kuitenkin ilmeisen timiva krdinaatijärjestelmä. Knsernihjauksen kannalta keskeisenä timijana ja krdinijana timii valtivarainministeriö. Ministeriö n rganisitu matriisirganisaatiksi, mikä mahdllistaa resurssien justavan käytön ministeriön eri sien välillä kullinkin tärkeiden asiiden mukaisesti. Lisäksi erilaiset ministeriöiden väliset hrisntaaliset kmiteat (pysyvät ja ad hc lunteiset) kannustavat hallinnn rajja ylittävään yhteistyöhön. Knsernihjauksen kannalta keskeisiä kmiteita vat mm. Cabinet Cmmittee fr Ecnmic Affairs - kstuu kansliapäälliköistä, jiden tulee löytää yhteisiä ratkaisuja - kkntuu viikittain - agendalla levat asiat valmistellaan ministeriöiden ja valtivarainministeriön yhteistyönä Crdinatin Cmmittee - kkntuu kerran kuussa - vastaa laajemmista strategisista linjauksista ja uusista alitteista Cmmittee fr Crss Gvernmental Operatins Valtivarainministeriö krdini näiden kmiteiden timintaa. Sumessa ministeriöiden välinen ait hrisntaalinen yhteistyö ei tteudu aina ptimaalisesti, mikä n nstettu esille mm. OECD:n maa-arvissa. Vaikka Sumessa n pikkihallinnllisia päätöksentek- ja valmistelufrumeita (mm. Halke, taluspliittinen valikunta), asiiden keskeinen krdininti- ja valmisteluvastuu ei le niin vahvasti yksilöity yhdelle timijalle kuten Tanskassa valtivarainministeriölle. Valti-kunta-suhde Tanskassa knsernihjaukseen liittyy tiiviisti myös valtin, alueiden ja kuntien välinen yhteistyö, jlla n pitkä traditi. Valti käy alueiden ja kuntien kanssa vusittaiset neuvttelut mm. budjetista. Spimusjärjestelmä n institutinalisitu ja spimukset mlempia sapulia velvittavia. Neuvtteluja käydään myös esim. e-hallintn liittyvistä asiista. Alueita ja kuntia edustavat 1970-luvulla perustetut kattjärjestöt Danish Regins ja Lcal Gverment f Denmark, jista erityisesti jälkimmäisellä n vahva institutinaalinen asema. Neuvttelumallille n tyypillistä kllektiivisen päätöksenten kulttuuri ja jatkuva dialgi. 6

7 Valtin ja kuntien välisessä yhteistyössä nudatettavia keskeisiä periaatteita vat mm. Selkeä vastuunjak Perfrmance management yhteistyön perustana Selkeät tavitteet ja tulspaintteisuus Timenpiteiden ja tulsten dkumentinti Jhdn vastuu Paremman sääntelyn edistäminen ja de-regulaati Palvelututannn järjestelmällinen kehittäminen ja seuranta Bechmarking ja hyvien käytäntöjen vertaulu Lainsäädäntöprsessi ja parempi sääntely Tanskan hallituksen tavitteena n, että maassa n vunna 2020 tuttavin julkinen sektri. Tämä tarkittaa mm. parempaa julkista palvelututanta sekä hallinnn ja palvelujen de-byrkratisintia. Tanskassa paremman sääntelyn (better regulatin) vastuuministeriönä timii valtivarainministeriö yhteistyössä ikeusministeriön ja talusministeriön kanssa. Tanskassa n valmistumassa paremman säätelyn strategia syksyllä Strategian n tarkitus kattaa sekä lemassa levan sääntelyn yksinkertaistamisen (yritys-, kansalaisja hallinnn sisäinen näkökulma) sekä suunniteltujen lakihankkeiden järjestelmällisen tarkastukset. Hallituksen vusittainen lainsäädäntösuunnitelma mudstetaan ministeriöiden välisen krdinaatin ja laadunvarmistusmenettelyn kautta. Lainsäädäntösuunnitelman khteena n aina lkakuussa alkavan parlamenttikauden esitykset ja sillä n selkeä liittymä keväiseen budjettiprsessiin. Suunnitelma ei le täysin sitva mutta timii phjana pääministerin puheelle parlamentin avajaisissa lkakuussa. Prsessissa keskeisessä rlissa n pririsinti lakiehdtusten kesken ns. etukäteislistjen perusteella. Lisäksi arviidaan mm. lakien business-vaikutuksia. Keskeisiä timijita prsessissa vat Crdinatin Cmmittee ja Ecnmic Cmmittee. Tanskan lainvalmisteluprsessista vitaisiin mahdllisesti sveltaa hyviä käytäntöjä myös Sumeen. Erityisesti lainvalmistelun alkuvaiheeseen liittyviä ngelmia vitaisiin ratkaista pririsintiprsessin avulla. Lisäksi säännönmukainen krdinaatijärjestelmä lisi timiva ratkaisu. Valtiknsernin yhteiset plicyt ja palvelut Tanskassa valtivarainministeriön alainen Hallinnn kehittämisvirast (Danish Agency fr Gvernmental Management) timeenpanee ministeriön knsernihjaukseen liittyviä alitteita. Virast tteuttaa myös hallinnnrajat ylittäviä IT-hankkeita. Tanskassa knsernipalvelujen ja erityisesti IT-palvelujen kehittämisessä keskeisessä asemassa n liiketimintamallien ja kustannussäästöajattelun krstaminen, ns. Business case ajattelu. Julkisten palvelujen kehittämisessä krstetaan vimakkaasti yritysmaailman esimerkkien hyödyntämistä. OECD:n susitteleman ns. Business Reference Mdel FORM:in tavitteena 7

8 n luda kknaiskuva Tanskan julkisen sektrin prsesseista. Ohjelmassa kartitetaan ja ktaan yhteen kaikki julkisen sektrin lemassa levien prsessien kuvaukset. Prsesseja tarkastellaan sähköisen asiinnin näkökulmasta (mitkä manuaalisista prsesseista vitaisiin sähköistää). Business Reference Mdel käsittää eräänlaisen katalgin kaikista julkisista palveluista. Tarkituksena n verrata parhaita käytäntöjä. Palvelujen benchmarking tapahtuu sekä valti- että kuntataslla. Prsessi sisältää myös lainsäädännön kartituksen. Tässäkin yhteydessä valti, alueet ja kunnat timivat läheisessä yhteistyössä. Prsessien harmnisinti ja yhteensvitus yli valti- ja kunta sekä virastrajjen n haasteellista ja vaatii jatkuvaa yhteistyötä eri timijiden kesken. Hallinnn kehittämisvirastn yhteydessä timii palvelukeskus Danish Gvernmental Centre fr Financial Shared Services, jnka avulla pyritään keskittämään valtin talusja henkilöstöhallinta. Palvelukeskuksella n tiivis yhteistyö valtivarainministeriön kanssa (mm. viikittaiset yhteistyökkukset käytäntönä). Tanskassa n pyritty keskittämään myös valtin hankinnat ja hankintaprsessi. Keskitetty hankintahjelma (Central Prcurement Prgram) alki vunna Keskitetyt hankintaspimukset tekee valtin virast (vrt. Hansel Sumessa). Ohjelmalla n saavutettu % säästöjä. Kuntapulella hankinnat kilpailutetaan vapaaehtiselta phjalta SKI-yhtiössä, jnka mistaa valtivarainministeriö yhdessä kuntien kanssa. Ryhmä vieraana Tanskan IT-palvelukeskuksessa IT-palvelukeskus Tanskan e-hallint-hanke alki vunna E-hallinnn edistämisplitiikkaa n leimannut vimakkaasti knsensushakuinen pikkihallinnllinen yhteistyö. Valtivarainministeriön alainen IT-palvelukeskus tarjaa IT-palveluja ja tukea ministeriöille ja niiden hallinnnaljen timijille. Palvelukeskus n vastuussa e- strategiasta, jka kskee sekä valtita että kuntia. Sähköisten palvelujen käytön lisäämisen tavitteena n vastata tanskalaisen yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin (mm. taludellinen tilanne, demgrafinen muuts) ja löytää uusien käytäntöjen kautta säästöjä. Tanskassa n paljn hallinnn rekistereitä, jiden julkinen käytettävyys n laajalti hyväksytty kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Keskeistä n menettelyn läpinäkyvyys ja luttamuksellisuus. Tanskan e-hallinnssa keskeisiä ajankhtaisia hankkeita n mm: - Sähköisen allekirjituksen käyttööntt julkisia palveluja varten. Tunnuksena käytetään pankkitunnusta, jka saadaan yksityiseltä palveluntuttajalta. 8

9 - Täysin digitaalisen kanssakäymisen saavuttaminen kansalaisten ja yritysten kanssa. Jitakin e-palveluja llaan tekemässä pakllisesti digitaalisesti hidettaviksi (mm. pintssiaaliset etuudet, työttömien palvelut). - IT-palvelukeskuksien perustaminen kunnille. Tavitteena n siirtää kunnallisia työntekijöitä kansallisiin palvelukeskuksiin vuteen 2012 mennessä. Tietjärjestelmien yhteenspivuus n usein IT-hankkeiden nnistumisen kulmakivi. Valtin ja kunnalliset prtaalit timivat yhteisen taxnmian avulla, jka timii klmella taslla (yrityspalvelut, IT-palvelut, infrapalvelut). Hallituksen hrisntaalinen IT-yksikkö timii asiantuntijakeskuksena, jsta vidaan siirtää asiantuntijita eri prjekteihin tarpeen mukaan. Tällä pyritään parantamaan ITprjektinhallinnan saamista. Keskeisiä tavitteita asiantuntijakeskuksen timinnassa n mm. - keskitetty prjektitimist - yksi pakllinen prjektijhtamisen malli - ammattitaitisten prjektijhtajien pli - yksi yhtenäinen malli saamisen kehittämiselle - pikkihallinnllinen prjektijhtajien ja IT-asiantuntijiden yksikkö - pikkihallinnllisen business case mallin päivittäinen - pikkihallinnllinen työryhmä IT-prjekteille (kstuu virkamiehiä ja yksityisen sektrin edustajia) Vastaavaa rganisintitapaa vitaisiin mahdllisesti ajatella myös Sumessa esimerkiksi lainvalmistelun yhteisen plin malliksi. Tämä edistäisi asiantuntija-avun saamisen keskeisiin hankkeisiin ja mahdllistaisi myös resurssien tehkkaamman allkinnin. Valtin henkilöstöplitiikka Tanskassa valtin henkilöstöplitiikasta vastaa valtivarainministeriön alainen valtin työmarkkinalaits (State s Emplyer Authrity), jka timii mana virastnaan. Virast vastaa neuvtteluista henkilöstöjärjestöjen kanssa sekä linjaa valtin henkilöstöplitiikan periaatteita ja antaa siihen liittyvää hjeistusta valtinhallinnn rganisaatiille. Henkilöstöplitiikan keskeisiä painpisteitä / tavitteita vat mm. - strategisen saamisen kehittäminen pitkäjänteisesti - mninaisuuden ja justavuuden krstaminen - ammattimainen jhtaminen - julkisen sektrin hukuttelevuus työnantajana - E-learning-hjelman edistäminen - Cmpetence fund palkitsemisjärjestelmän edistäminen Tanskassa valtin henkilöstöplitiikkaa n pyritty kehittämään systemaattisesti knsernihjauksen näkökulmasta vudesta 1994 asti. Henkilöstöplitiikkaa n uudistettu vusina 1998 ja Valtin henkilöstöplitiikassa n kkeiltu sekä tarkkaa hjeistusta että periaatetasn hjeistusta virastille, mutta kummankaan vaikutuksia ei le pystytty mittaamaan riittävästi. Vidaankin sana, että Tanskassa ei le vahvaa valtin yhteistä henkilöstöstrategiaa knsernihjauksen näkökulmasta. 9

10 4.2. Ranska Vierailumatkan Ranskan suuden tavite ei kaikilta sin tteutunut ptimaalisesti. Esimerkiksi ikeusministeriössä knsernihjauksen kannalta kiinnstavan paremman sääntelyn esittely jäi kuulematta keskeisen henkilön pissaln jhdsta. Keskustelu painttuikin lähinnä lainsäädäntöprsessin kuvaamisen. Lisäksi talus- ja tellisuusministeriössä (Ministry f the Ecnmy, Industry and Emplyment) mistajahjausta knsernihjauksen näkökulmasta ei esitelty tavitteiden mukaisesti. Valtinhallinnn uudistusplitiikan kattava esittely uudistusplitiikasta vastaavassa ministeriössä (Ministry fr the Budget, Public Accunts and State Refrm) tarjsi kuitenkin hyvin mielenkiintisia näkökulmia knsernihjauksen kannalta. Ministry fr the Budget, Public Accunts and State Refrm ja ryhmä Mr. Daniel Aunayn kanssa. Valtinhallinnn uudistusplitiikka (RGPP) Ranskan hallinnn uudistusplitiikkaa n tteutettu nykymudssa systemaattisesti vudesta 2007 asti. Uudistusplitiikan pntimena n llut Presidentti Sarkzyn henkilökhtainen pans ja kiinnstus sen etenemiseen. Presidentti, pääministeri ja budjettiministeri tekevät uudistusplitiikkaa kskevat laajat päätökset. Pliittisen tuen lisäksi uudistusplitiikalle n lutu institutinaalinen knteksti. Vunna 2007 sillisesta valtivarainministeriöstä mudstettiin kaksi eri ministeriötä, jista tinen (Ministry fr the Budget, Public Accunts and State Refrm) vastaa systemaattisesti hallinnn uudistusplitiikan tteuttamisesta ja seurannasta. Keskeisenä timijana ministeriössä n General Directrate fr State Mdernisatin (DGME). Uudistusplitiikan keskeisimmät tavitteet vat: Valtin tehtävien ja palvelujen speuttaminen haasteisiin mm. Ulkistaminen (utsurcing) Julkisten rakennusten ylläpit ja mistaminen (ma hjelma tätä varten) Julkisten palvelujen laadun parantaminen, mm. E-hallinnn edistäminen kansalaisten ja yritysten näkökulmasta Valtin hallinnn rakenteiden ja prsessien mdernisinti ja yksinkertaistaminen, mm. Siiljen yhdistäminen Resurssien yhdistäminen ja jakaminen 10

11 HR- ja IT-ratkaisut Virkamiesten uran arvstaminen, mm. Henkilömäärän vähentäminen kmpensidaan palkissa Vastuullisen (accuntability) timinnan krstaminen tulksiin perustuvan kulttuurin kautta Bnukset ja muut kannustimet Vanhempien virkamiesten määräaikaiset työspimukset Julkisen taluden tasapainn saavuttaminen Knsernihjauksen ja pikkihallinnllisuuden kannalta keskeisessä asemassa n myös budjettiplitiikka. Vunna 2006 tehdyn lakiuudistuksen (Organic Law n Budget Acts) myötä budjetti n jaettu 140 hjelmaan (mm. security prgramme, public finance prgramme). Ohjelmat n pulestaan jaettu edelleen timenpiteisiin, jilla n ma prjektitiimi (prjektinjhtaja ministeriöstä, DGME:n edustaja sekä budjettiministeriön edustaja). Timenpiteitä n yhteensä 374. Tähän mennessä kknaan timeenpantuja timenpiteitä n 59. DGME seuraa timenpiteiden timintasuunnitelman (rad map) tteutumista ja krdini tteutumisen mnitrintiprsessia. Mnitrinnista vastaa käytännössä vunna 2007 lanseeratut ns. audit tiimit, jtka kstuvat 300 valtin virkamiehestä ja yksityisen sektrin edustajista. Uudistusplitiikkaan liittyy keskeisesti tuttavuusajattelu. Plitiikan yhtenä tavitteena n laskea virkamiesten määrää (kahden eläköityvän tilalle rekrytidaan yksi uusi). Vunna 2010 hyväksytyn lain (Law n Mbility f Civil Servants) tavitteena n myös helpttaa virkamiesten sisäistä liikkuvuutta hallinnssa. Uusi budjettimalli ja hjelma-ajattelu n saltaan edistänyt ministeriöiden yhdessä tekemisen kulttuuria sekä edistänyt hrisntaalista asiiden käsittelyä. Ranskassa valtin mistajahjauksesta vastaavana ministeriönä timii Ministry f the Ecnmy, Industry and Emplyment. Knserninäkökulmasta valtin mistajahjaus n keskitetty yhteen virastn. Tämä kskee sekä pörssiyhtiöiden että valtinyhtiöiden mistusta. Valtin mistajahjauksen tavitteena n sijitusten tutt pitkällä aikavälillä sekä strategisen tasn yhteistyö yritysten kanssa. Yhteiskunnalliset näkökhdat vaikuttavat vain yksittäistapauksissa mistajahjuksen linjauksiin. Valti n Ranskassa aktiivinen yritysten hallitusten jäsen, jka timii mistajan edunvalvjana. Lainsäädäntöprsessi Kuten edellä mainittiin, vierailumatkan yhtenä tavitteena li tutustua paremman sääntelyn käytäntöihin Ranskassa. Paremman sääntelyn käytännöistä ei kuitenkaan saatu kattavaa kuvaa teeman kannalta keskeisen henkilön pissaln jhdsta. Vierailu ikeusministeriöön painttuikin lähinnä lainsäädäntöprsessin kuvaukseen. Oikeusministeriön rli Ranskassa n lähinnä timia lakien ikeudellisen laadun varmistajana. Paremman sääntelyn pliittinen jht, n pääministerin kansliassa ja sihteeristössä. Paremman sääntelyn salta selkeää krdinivaa taha ei esimerkiksi Tanskan valtivarainministeriön tavin le. Budjetti- ja refrmiministeriö visi tässäkin lla keskeinen krdinaattri ja vimakeskus. 11

12 Sumen järjestelmästä piketen lakiesitysten valmisteluvaiheessa sidsryhmien kuuleminen n epämudllista ja valmisteluasiakirjat eivät le julkisia ennen hallituksen käsittelyä. Merkittävissä ja pliittisesti näkyvissä asiissa järjestetään kuitenkin julkisia kuulemisia, jista tiedtetaan laajasti. Eduskunnan täysistunt vi hylätä sellaisen lakiesityksen, jka lisää julkisia menja tai vähentää tulja. Lakiesitysten valmisteluprsessissa yksi säännönmukainen vaihe n lausunt krkeimmalta hallint-ikeudelta (Cnseil d État). Myös Sumessa vitaisiin mahdllisesti harkita pakllista lausuntmenettelyä valmistelun laatua kskien. Sumessa ei le tällä hetkellä yhtä taha, jka visi antaa lausunnn useista eri laatutekijöistä. Velvllisuus liittää hallituksen lakiesitykseen vaikutustenarviinti perustuu perustuslakiin. Velvitteen nudattamista valv parlamentti, mutta tästä ei le vielä käytännön kkemusta. 5. Yhteenvet Vierailumatkan aikana kuultiin mnia hyviä käytäntöjä valtin knsernihjauksen ja jhtamisen kannalta. Tanskan salta keskeisimpiä havaintja li mm. - knsernihjauksen ja hrisntaalisen kulttuurin systemaattinen edistäminen - knsernihjauksen ja hrisntaalisen yhteistyön edistäminen institutinaalisin järjestelyin mm. valtivarainministeriön vimakas krdiniva rli erilaiset pikkihallinnlliset kmiteat yhteistyön frumeina (viralliset ja epäviralliset) - valtiknsernin yhteisten palvelujen kehittäminen ja keskittäminen palvelukeskuksiin (mm. IT-pliitikka, hankintaplitiikka, valtin talus- ja henkilöstöhallint) - lainsäädäntöprsessin hrisntaali lunne, lainvalmisteluprsessi ja paremman sääntelyn käytännöt sekä valtivarainministeriön krdiniva rli myös tässä yhteydessä - valti-kuntasuhde knsernihjauksen näkökulmasta Ranskan salta keskeisimpiä havaintja li mm. - ylimmän pliittisen jhdn vimakas situtuminen uudistusplitiikan tteutukseen ja seurantaan - uudistusplitiikan institutinaalinen knteksti sekä systemaattinen mnitrinti- ja raprtintijärjestelmä - budjetin jakaantuminen pikkihallinnllisiin hjelmiin ja edelleen yksittäisiin timenpiteisiin (hjelmajhtaminen) - yksittäisten uudistustimenpiteiden vastuuttaminen identifiitaville henkilöille 12