[ YHDISTYMISSELVITYS ]

Transkriptio

1 2015 Focus Main Point Oy Anne Luomala [ YHDISTYMISSELVITYS ] Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen loppuraportti

2 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 Selvitystyön toteuttamisen muut lähtökohdat... 4 Selvitystyön käytännön toteutus... 5 Selvitystyön muut toimenpiteet ja tuotoksista raportointi YHDISTYMISSELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT...10 Kuntarakennelain vaatimukset yhdistymisselvitykselle...10 Muiden lainsäädäntöuudistusten vaikutukset kuntien toimintaan...12 Uusi kuntalaki...12 Valtionosuuslainsäädäntö...12 Muut lainsäädäntö- ja rakenneuudistushankkeet...13 Selvitysperusteiden täyttyminen alueella...13 Yhteenveto ASUMINEN, ELÄMINEN JA ELINKEINOT ALUEELLA...23 Liikenneyhteydet...23 Elinkeinot ja työvoima...23 Kansalaisaktiivisuus alueella...26 Yhteenveto KUNTIEN HALLINNOLLINEN ORGANISOITUMINEN...28 Asuinkunnasta palvelukuntaan...28 Edustuksellinen demokratia kunnallisen kansanvallan perustana...30 Kuntien yhteistoimintaa selvitysalueella...30 Seurakuntien ja kuntien yhteys...31 Kunnan toiminnan rahoitus...31 Palveluverkko ja henkilöstö VÄESTÖKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET...35 Väestökehitys selvitysalueella...35 Palvelutarve-ennusteet...40 Palvelualueittainen tarvetarkastelu...41 Joitakin kuntakohtaisia havaintoja...44 Yhteenveto TALOUDELLINEN TILANNE...46 Yleiskuva taloudellisesta tilanteesta vuosina 2013 ja Kuntatalouden trendilaskelmat...50

3 2 Vuosille Painelaskelma eli mitä kaikkea verorahat kattavat...52 Kuntatalouden trendit vuoden 2014 tiedoilla HUOMIOITA JA HAVAINTOJA SELVITYSTYÖN 1. VAIHEESTA KUNTARAKENNESELVITTÄJÄN ARVIO...61 Lopuksi...62 KUVIOT Kuvio 1. Selvitysalueen kuntien väkiluku Kuvio 2. Työpaikkaomavaraisuus selvitysalueen kunnissa Kuvio 3. Muutokset työssäkäynnissä ja työllisissä vv Kuvio 4. Pendelöinti Kuvio 5. Kuntien tunnuslukuja (%) Kuvio 6. Tilinpäätöstietojen 2013 vertailutietoja (euroa per asukas) tilanteen mukaan. Kuvio 7. Työttömien osuus työvoimasta. Kuvio 8. Väestökehitys Kuvio 9. Selvitysalueen väestöennuste Kuvio 10. Ennustettu väestökehitys Kuvio 11. Selvitysalueen ennustettu väestökehitys ikäluokittain Kuvio 12. Työikäisten määrä ennusteessa Kuvio 13. Väestöllinen huoltosuhteen kehitys Kuvio 14. Palvelutarpeiden kehityssuunta vuosina koko selvitysalueella. Kuvio 15. Vuoden 2013 verotulot ja valtionosuudet suhteutettuna asukaslukuun. Kuvio 16. Vuosikate Kuvio 17. Kustannukset (netto) per asukas keskeisillä palvelualueilla vuonna Kuvio 18. Veroprosenttiin kohdistuva painelaskelma vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella. KUVAT Kuva 1. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Keski-Suomi. Kuva 2. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Pirkanmaa. Kuva 3. Avainasioita Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutujen elinkeinostrategiasta Kuva 4. Taloudellinen huoltosuhde: huollettavat yhtä työllistä kohti Kuva 5. Perusterveydenhuollon lääkärissäkäynnit selvitysalueella vuonna Kuva 6. Perusterveyden avopalveluiden tarvekehityksen ennuste vuosille Kuva 7. Erikoissairaanhoidon hoitojaksot Kuva 8. Erikoissairaanhoidon tarvekehityksen ennuste Kuva 9. Kuntatalouden kehityssuunta

4 3 TAULUKOT Taulukko 1. Työssäkäynti vuonna Taulukko 2. Pendelöijien määrä ja suhteellinen osuus (%) selvitysalueen työssäkäyvistä v Taulukko 3. Selvitysalueen maantieteellinen koko, asukastiheys ja taajama-aste. Taulukko 4. Selvitysalueen elinkeinorakenne vuoden 2012 tietojen perusteella. Taulukko 5. Työvoiman ja työttömien määrä ja muutokset selvitysalueella Taulukko 6. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Keuruu. Taulukko 7. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Multia. Taulukko 8. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Mänttä-Vilppula Taulukko 9. Henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun Taulukko 10. Selvitysalueen väestörakenne Taulukko 11. Verotulot ja valtionosuudet Taulukko 12. Vuoden 2014 tilinpäätöksen pohjalta laskettu taloustrendi vuosille selvitysalueella. LÄHTEET LIITTEET

5 4 1 JOHDANTO Multian kunta sekä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungit päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen loppuvuodesta 2014 eteenpäin lukien. Päätös yhdistymisselvityksen käytännön toteutuksesta perustuu aiempien vuosien kuluessa tehtyihin yhteistyöneuvotteluihin ja niiden mukaisiin päätöksiin kussakin kunnassa erikseen. Käytännön selvitystyö käynnistyi sen jälkeen, kun julkisen kilpailutuksen jälkeen valituksi tullut selvitystyön tekijä (Focus Main Point Oy) ja kuntien puolesta Tilaajan edustajan toiminut Keuruun kaupunki allekirjoittivat sopimuksen marraskuussa Varsinainen selvitystyö käynnistyi selvityshenkilön ja selvitystyötä johtamaan asetetun ohjausryhmän tapaamisella joulukuussa Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessaan selvityshenkilönä toiminut yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmä tarkensivat selvitystyön toteuttamissuunnitelman ja aikataulun. Sovittiin, että selvitystyö toteutetaan kolmessa erillisessä, mutta toisiaan täydentävässä vaiheessa ja liitteessä 1 esitetyn aikataulun mukaan seuraavasti: Nykytilakartoitus tehdään kevään 2015 aikana siten, että 1.vaiheen tuotoksia voidaan alkaa käsitellä ohjausryhmässä ja edelleen kuntien valtuustoissa ja henkilöstön keskuudessa toukokuussa Kuntien valtuustot päättävät selvitystyön jatkotoimenpiteistä kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Selvitystyön 1. vaiheen pohjalta valtuustot ottavat kantaa kahteen vaihtoehtoon 1) Jatketaan yhdistymisselvityksen tekemistä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus. 2) Jatketaan yhteistyön kehittämistä ja/tai tiivistämistä muilla tavoin. Selvitystyön 1. vaiheessa selvittäjän ei odoteta ottavan kantaa yhdistymisen puolesta tai sitä vastaan, vaan tuovan esiin kuntarakennelain mukaiset näkökulmat selvitysalueen nykytilasta mukaan lukien erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen arviointi selvitystyön tuotosten valossa. Selvitystyön toteuttamisen muut lähtökohdat Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvityksen tulisi lähtökohtaisesti kattaa kaikki ne asiat, jotka sisältyisivät yhdistymissopimukseen ml. nimi- ja vaakunavalinnat sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta uudessa kunnassa. Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on lain 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntarakennelaissa

6 5 luetellaan, mitä yhdistymisselvityksen tulee sisältää. Mikäli selvitysalueen kunnat eivät päädy tekemään esitystä kuntien yhdistymisestä, selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetään kuitenkin aina vähintään sellaista selvitystä, jossa on arvioitu hallinnon ja palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista selvitysalueella, yhdistymisen vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä ja yhdistymisen mahdollisia haittoja. Kuntarakennelain käyttöalaa ja tulkintaa helpottamaan tarkoitettu Kuntaliiton yleiskirje lain tarkoituksesta ja perusteluista tarkentaa selvitystyön reunaehtoja: varsinaisen yhdistymisvaihtoehdon lisäksi myös muunlaisten yhteistoimintamuotojen tarkastelu on mahdollista. Selvitystyön käytännön toteutus Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntien yhdistymisselvitystyön lähtökohtana on ollut kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen laatiminen ottaen huomioon kuitenkin yhdistymisvaihtoehdon ohella muunlaisetkin yhteistyötoiminnan tiivistämis- ja kehittämisvaihtoehdot. Käytännön selvitystyöstä ja raportin kirjoittamisesta on vastannut yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala yhdessä taustaryhmänsä kanssa. Selvityshenkilön taustaryhmään on kuulunut useita kunta-alan erityisasiantuntijoita, joiden kanssa selvittäjä on käynyt konsultoivia keskusteluja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Käytännössä selvitystyö toteutettiin kuntarakennelain ja Kuntaliiton tulkintaohjeiden, ja paikallisiin tarpeisiin sovittaen, ja ohjausryhmän linjausten mukaan seuraavasti: a) Suunnitelma hallinnon järjestämisestä o Toimeksiannon mukaisesti selvitystyön 1. vaiheessa kartoitetaan kuntien toiminnallinen, taloudellinen ja hallinnollinen nykytila sekä kuvataan selvitysalueen kuntien nykyinen palveluverkko, mutta kuitenkin niin, että yksityiskohtaisempi suunnitelma hallinnon järjestämisestä laaditaan vasta syksyllä 2015, mikäli selvitysalueen kunnat päättävät jatkaa yhdistymisselvitystä tavoitteenaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. b) Suunnitelma palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella o Kuten edellä (kohdassa a ): yksityiskohtainen suunnitelma palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta selvitysalueella laaditaan, mikäli selvitysalueen kunnat päättävät jatkaa yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus c) Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan

7 6 o tässä selvitystyön 1. vaiheessa on kuvattu selvitysalueen kuntien nykyinen yhteistoiminta; yksityiskohtaisemmat jatkotoimenpiteet kuten edellisissä kohdissa (a ja b) on lausuttu d) Selvitys taloudellisesta tilanteesta o selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta on tarkasteltu useista eri näkökulmista mm. seuraavasti: tavanomaiset selvitysalueen kuntien taloudesta kertovat tunnusluvut ja olennaiset muut vertailutiedot pääasiallisesti Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tuottamiin kansallisiin, mutta kuntakohtaisiin tietoaineistoihin nojautuen: kuntien itsensä toimittama aineisto (kuntien ja niiden konsernien tilinpäätöstiedot vuodelta 2014, talousarviot vuodelle 2015 sekä aiempien vuosien tilinpäätöstiedot ja muut tilastoinnit keskeisten tunnuslukujen osalta) Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin perustuvat erilaiset laskelmat, yhteenvedot ja ennusteet sekä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kuin maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja kunta-alaan erikoistuneiden palveluntuottajien (alihankinta) tekemät erilaatuiset laskelmat, selvitykset ja ennusteet; valtakunnallisissa tietoaineistoissa tuoreimmat luvut perustuivat pääosin vuoden 2013 tietoihin ja sitä vanhempiin tilastoihin e) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta o Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja lähidemokratian toteutumisen arvioinnin ovat mm. seuraavat asiasisällöt ja toimenpiteet: o Selvitystyön 1. vaiheen toimeksiantoon sisältyen 1. vaiheen selvitysraporttiin on koottu linkkiluettelo alueella toimivista ja vaikuttavista yhdistyksistä ja järjestöistä sekä selvitysalueen kuntien keskeisistä sidosryhmistä ja yhteistyökumppaneista. Tältä osin aineisto on koottu pääosin kuntien omilta Internet-sivustoilta. o Selvitystyön 1.vaiheessa toteutettiin alueen kuntalaisille suunnattu kysely, jossa tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä kuntien mahdollisesta yhdistymisestä tai muunlaisesta yhteistyön tiivistämisestä. Samassa yhteydessä kuntalaisilta kysyttiin yleisemminkin heidän käsityksiään ja odotuksiaan kunnan toiminnasta, taloudesta ja palveluista sekä vaikuttamismahdollisuuksista ja tiedonkulusta. o Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tuettiin jo selvitystyön 1.vaiheessa järjestämällä kaikille kuntalaisille avoimia, selvitystyön vaiheista ja jatkosuunnitelmista kertovia info-tilaisuuksia kesäkuussa f) Arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista o Selvitystyön ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tuottaa monipuolinen tietoaineisto, jonka pohjalta kuntien valtuustot voivat arvioida, jatketaanko kuntarakenneselvityksen tekemistä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen laatiminen vai jatketaan yhteistyön tiivistämistä muilla tavoin.

8 7 o Keskeiset selvitystyön 1. vaiheen kuluessa esiinnousseet havainnot esitetään tiivistetysti raportin yhteenvetoluvussa 7 ja arvio luvussa 8. Selvitystyön muut toimenpiteet ja tuotoksista raportointi Alkuvuonna 2015 ohjausryhmä kokoontui useamman kerran. Jo tammikuussa päätettiin laatia viestintä- ja kokoussuunnitelma sekä perustaa yhdistymisselvitykselle omat Internet-sivut, joiden kautta ihmiset voivat seurata selvitystyön etenemistä. Samalla sovittiin, että Internet-sivuille tilaaja ja/tai ohjausryhmä on tutustunut sivuilla julkaistavaan aineistoon etukäteen, jotta he voivat omalta osaltaan edistää vuorovaikutteista viestintää asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden kanssa. Yhdistymisselvityksen Internet-sivut löytyvät osoitteesta Tämä raportti on yhteenveto selvitystyön 1. vaiheen keskeistä tuotoksista. Raportissa on kuvattu selvitysalueen nykytilaa kuntarakennelaissa määriteltyjen selvityskriteerien valossa. Lisäksi selvitystyötä on täydennetty ohjausryhmän ja/tai tilaajan toiveiden mukaan mm. laatimalla erilaisia talousennusteita sekä toteuttamalla suunnitelmanmukaiset kuntapäättäjille ja kuntalaisille osoitetut erilliset kyselyt, joiden avulla kartoitettiin sekä päätöksentekijöiden että asukkaiden käsityksiä asuinkuntansa nykytilasta sekä heidän tulevaisuusodotuksistaan. Kyselyiden vastausaineistojen tiivistelmät ovat luettavissa selvitystyön omilta nettisivuilta. Selvitystyö perustuu mittavaan, selvitysalueen kuntien toiminnasta ja taloudesta kertovaan tilastoja dokumenttiaineistoon, jotka on koottu erilaisista virallislähteistä. Raportin työstämisessä on pyritty ajantasaisuuteen ja reaaliaikaisuuteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. sen huomioonottamista, että selvitystyön 1. vaiheen aikana maassa tapahtui monia kuntiin ja niiden toimintaedellytyksiin vaikuttavia muutoksia: Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alussa, uusi kuntalaki toukokuun alussa 2015, eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa 2015, mikä tarkoitti yhtäältä joidenkin lakien hyväksymistä vielä ennen vaalikauden päättymistä ja toisaalta joidenkin keskeisten uudistusten kuten esim. sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen (nk. soteratkaisu) siirtymistä alkaneelle vaalikaudelle. Tätä esipuhetta kirjoitettaessa sote-ratkaisun sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta toukokuun lopussa julkistettu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma sisältää peruslinjaukset SOTE-uudistuksesta ja muistakin keskeisistä rakenne-, toiminta- ja talousuudistushankkeista. Yksityiskohtaisemmin strategisen hallitusohjelman käytännön toimenpiteet alkavat hahmottua jo vuoden 2016 budjettia valmisteltaessa syksyllä Jo tässä vaiheessa on näköpiirissä muutamia keskeisiä linjauksia, jotka vaikuttavat kuntien toimintaan ja talouteen joko suoraan tai välillisesti. Soten lisäksi valtio tulee todennäköisesti uudistamaan mm. 2. asteen opetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteita sekä rakennusvalvonnan järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Näilläkin uudistuksilla tullee olemaan enemmän tai vähemmän suoria seurausvaikutuksia kuntien toimintaan.

9 8 Lisäksi yksi keskeisistä uuden hallitusohjelmaan kirjatuista linjauksista on, että kuntarakennelain kuntien selvitysvelvollisuutta koskevat kriteerit ja henkilöstön irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat kriteerit tullaan kumoamaan. Kaikkiaan selvitystyön tässä vaiheessa on arvioitu selvitysalueen nykytilaa kuntarakennelain mukaisena kokonaisuutena tarkastellen sekä mahdollisen kuntarakennemuutoksen että yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia koko selvitysalueella. Tarkastelun lähtökohtana on ollut kuntien aiemmasta toiminnasta kertova tilasto- ja muu dokumenttiaineisto sekä näihin tietoihin perustuvat ennakointilaskelmat kuntien muodostaman selvitysalueen tulevaisuusnäkymistä koskien niin alueen väestön palvelutarpeita, kuin kuntien hallintorakennetta, taloutta ja toimintaa. Erilaatuista tilasto- ja dokumenttiaineistoa analysoimalla ja tutkimalla on voitu muodostaa reaaliaikainen kuva siitä, millaista toiminta ja talous, asuminen ja eläminen selvitysalueella näyttää tilastojen ja muun dokumenttiaineiston valossa. Dokumenttiaineiston tuottamaa kuvaa toiminnasta selvitysalueella on lisäksi täydennetty seuraavin tavoin: Selvitystyön ohjausryhmä teki maaliskuussa nk. SWOT-analyysin, jossa tarkasteltiin selvitysalueen vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Huhtikuussa 2015 ohjausryhmä teki harjoitteli mielikuvatasolla kunnan talouden ja toiminnan johtamista tilanteessa, jossa selvitysalue muodostaisi yhden kokonaisen kunnan. Molemmilla kerroilla ohjausryhmän jäsenet jakautuivat työpajoihin siten, että valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat muodostivat oman ryhmänsä, muut luottamushenkilöt oman ryhmänsä, johtavat viranhaltijat oman ryhmänsä ja henkilöstön edustajat oman ryhmänsä. Alkuvuodesta 2015 selvityshenkilö tapasi jokaisen selvitysalueen kunnan johtoryhmän erikseen. Tapaamisten tarkoituksena oli selvittää kuntien johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä yhtäältä siitä, mitkä asiat omassa kunnassa ovat säilyttämisen arvoisia riippumatta siitä, yhdistyvätkö selvitysalueen kunnat vai eivät sekä toisaalta siitä, millaisissa asioissa johtoryhmä näkee kehittämisen tarvetta tai yhteistyön mahdollisuuksia. Alueen kuntapäättäjille ja kuntalaisille suunnattiin keväällä 2015 myös erilliset kyselyt, joiden tavoitteena oli tuottaa selvitystyön taustaksi ajantasaista tietoa kuntapäättäjien ja kuntalaisten näkemyksistä ja odotuksista koskien kuntien toimintaa ja palvelurakennetta. Touko-kesäkuussa selvitystyön vaiheista ryhdyttiin raportoimaan kuntapäättäjille ja kuntien henkilöstön edustajille. Selvitysalueen kuntapäättäjät tapasivat yhteisessä valtuustoseminaarissa, minkä lisäksi selvityshenkilö esitteli selvitystyön tuloksia jokaisessa selvitysalueen kunnassa erikseen (val-

10 9 tuustoseminaari, henkilöstön yhteistyöryhmä, kuntalaisinfot ja sidosryhmäinfot). Tilaisuuksien esitysmateriaalit ja keskeiset havainnot on julkaistu selvitystyön Internet-sivuilla. Sivustolle on koottu myös muu keskeinen informaatio selvitystyön etenemisestä ja sen organisoimisesta kunnissa (mm. ohjausryhmän kokoonpano, kokousmuistiot ja tuoreimmat selvitysalueen taloudesta ja toiminnasta kertovat viralliset dokumentit, esim. talousarviot ja tilinpäätökset). Selvitystyön ohjausryhmän kokoonpano on esitetty myös raportin liitteessä 2. Tämän raportin lopussa esitetään selvittäjän tekemä arvio selvitysalueen kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Arviointi perustuu selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa kootun monipuolisen tietoaineiston analyysiin. Saamansa toimeksiannon mukaan kuntarakenneselvittäjä ei ota arvioinnissaan kantaa siihen, pitäisi kuntien jatkaa selvitystyötä tavoitteenaan yhdistyminen vai olisiko yhteistyön tiivistäminen hedelmällisempi vaihtoehto. Selvityshenkilön arviointi perustuu kuntarakennelaissa esitettyihin arviointikriteereihin, joiden mukaan selvittäjän tulee arvioida tilannetta laissa annettujen kriteerien perusteella. Kuntarakenneselvittäjän johtopäätökset esitetään tämän raportin yhteenvetoluvussa.

11 10 2 YHDISTYMISSELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Viime hallituskaudella ( ) asetettiin päämääräksi koko maan laajuisen kuntauudistuksen toteuttaminen. Ohjelman tavoitteena oli luoda nk. vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Ilmaisulla vahva peruskunta tarkoitetaan laissa mm. sitä, että kunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan kaikista peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Samanaikaisesti käynnistettiin kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistus (uusi laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa) ja kuntalain kokonaisuudistus (uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuun 2015 alussa). Lisäksi meneillään olevat monet muut rakenneuudistushankkeet kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä 2. asteen opetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteiden uudistamishankkeet tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaan ja palvelurakenteisiin jo lähivuosina. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa onkin monia sekä suoraan että välillisesti kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia. Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu mm. nk. kestävyysvajeen leikkaus, mikä tämänhetkisten tietojen mukaan tarkoittaisi noin miljardin suoraa säästötavoitetta kunnille. Lisäksi tulevat muiden uudistushankkeiden yhteisvaikutukset. Ja vaikka suunnitelmiin kuuluu myös kuntien lakisääteisten tehtävien karsiminen nykyisestään, näiden toimenpiteiden kohdentumista ja taloudellista vaikutusten arviointia ei vielä tämän hetkisten tietojen varassa voi kovin täsmällisesti tehdä. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tiivistetysti keskeisen kuntiin ja yhdistymisselvitystyöhön vaikuttavat jo toteutuneet ja meneillään olevat lakiuudistukset. Hallitusohjelma perusteluineen on liitetty osaksi tätä selvitystyöraporttia. Kuntarakennelain vaatimukset yhdistymisselvitykselle Laajaan kuntauudistukseen liittyen aiempi kuntajakolain nimellä tunnettu laki (1698/2009) muutettiin kuntarakennelaiksi (478/2013) ja siihen lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta vuosina Niiden mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen, mikäli rakennelaissa määritellyt selvityskriteerit täyttyvät; metropolialueen kunnille laissa on omat määräyksensä. Kuntarakennelaissa säädetään myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta, selvityksen sisällöistä, toteuttamisesta ja aikataulusta sekä mm. kuntien mahdollisuudesta saada taloudellista tukea yhdistymisen/yhdistymisselvityksen tekemiselle.

12 11 Suurinta osaa maan kuntia koskevat kuntarakennelain mukaiset selvityskriteerit alle asukkaan kunnalle ovat: Palveluiden edellyttämä väestöpohja Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Kunnan taloudellinen tilanne Alle asukkaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella sellaisella alueella, jossa yhdistymisen seurauksena olisi palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta riittäväksi väestöpohjaksi määritellään vähintään noin asukasta, laadukkaan ja yhdenvertaisen perusopetuksen järjestämisen kriteerinä on, että alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on vähintään noin 50. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä myös siinä tapauksessa, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka oman kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste) tai jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste) (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vaatimus on vähintään 35 prosenttia). Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kaikkiaan kuntarakennelain lähtökohtana tältä osin on, että jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Talousperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta);; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää.

13 12 Selvityskriteerien täyttyminen selvitysalueen kunnissa kuvataan tarkemmin erillisessä alaluvussa. Muiden lainsäädäntöuudistusten vaikutukset kuntien toimintaan Uusi kuntalaki Toukokuun 2015 alussa tuli voimaan nk. uusi kuntalaki. Kuntalain kokonaisuudistuksen taustalla oli pyrkimys uudistaa kuntalakia siten, että se ottaisi aiempaa paremmin huomioon sekä kuntien muuttuneet toimintaympäristöt että uudenlaisista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat hallinnolliset muutostarpeet. Uudessa kuntalaissa painotetaankin kunnan toiminnan ja palveluiden ohjauksen yhteensovittamisen kokonaisuutta riippumatta siitä, miten palvelut järjestetään tai tuotetaan. Lisäksi laki määrittelee kuntavaaleille uuden ajankohdan ja sen myötä valtuustolle uuden toimikauden. Uudessa kuntalaissa säädetään kunnille aiempaa tiukempia velvoitteita kattaa budjettialijäämä ja siinä määritellään myös mm. selkeät kriteerit kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien taloudenpidolle ja niitä koskevalle ohjaukselle. Laki sisältää määräykset myös siitä, mitä tapahtuu, mikäli kunta ei kykene laissa määriteltyjä kriteerejä täyttämään. Valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaan kuntalaki sisältää mm. selvän vaatimuksen siitä, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Alijäämä on siis katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta eikä alijäämän kattamista voi lykätä tai siirtää myöhempään ajankohtaan. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Vuosina kunnan taloudenhoitoa seurataan laissa erikseen määriteltyjen kriteerien valossa ja vuoden 2017 alusta siirrytään konsernitason kriteereihin. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille on erillissäädöksellä annettu kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Uuden kuntalain säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Vuoden 2014 tilinpäätösten arviointiin sovelletaan kuntarakennelain säädöksiä koskien taloudellisen kriisikuntakriteerin täyttymisen arviointia. Arvioinnista ja seurannasta vastaa valtiovarainministeriö, joka myös päättää, joutuuko kunta kriisikuntamenettelyyn ja erillisen arviointimenettelyn kohteeksi, mikäli laissa annetut kriteerit tasapainoisesta taloudenhoidosta eivät täyty (liite 3). Valtionosuuslainsäädäntö Uudistettu kuntien valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Käytännössä uudet valtionosuuskriteerit pienentävät kuntien saamia valtionosuuksia. Lainsäädäntö suo siirtymäajan kunnille, joten aivan välittömästi valtionosuudet eivät merkittävästi pienene. Valtionosuuksien määrä on kuitenkin laskusuuntainen ja vaikutukset valtionosuuksista suuren osan tuloistaan saaville kunnille tulevat olemaan merkittävät.

14 13 Muut lainsäädäntö- ja rakenneuudistushankkeet Aleksander Stubbin hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta Tavoitteena oli toteuttaa perusteellinen sosiaali- ja terveyspalveluuudistus. Nk. sote-järjestämislailla haluttiin uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevia säännöksiä. Lakiesitys ei kuitenkaan edennyt eduskunnan täysistuntoon saakka johtuen mm. kuntien roolia (erityisesti itsehallinto ja demokratia sekä rahoitusmalli ja perusteet) koskevista perustuslaillisista ongelmista. Eduskuntavaalien 2014 jälkeen käynnistetyissä hallitusneuvotteluissa nk. SOTE-laki oli jälleen yksi keskeisimmistä sovittavista asiakokonaisuuksista. Lopputulema olikin, että pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite siirtää SOTE-palvelut kunnista riippumattomille itsenäisille maakunta-alueille. SOTE-uudistuksen käytännön toteutus ei ole vielä tiedossa. Hallitusohjelman peruslinjaus itsenäisistä maakunta-alueista merkitsee kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat jossain vaiheessa ja jollain aikataululla siirtymään pois kuntien vastuulta. Miten tämä muutos muokkaa kuntien roolia ja toimintaa, tai minkälainen päätösvalta tai rahoitusvastuu kunnille jää, näistä seikoista on odotettavissa yksityiskohtaisempia tietoja ja suunnitelmia jo syksyn budjettiriiheen. SOTE-uudistuksen lisäksi hallitusohjelma sisältää useita muita periaatelinjauksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti kuntien toimintaedellytyksiin. Koulutukseen ja erityisesti toisen asteen koulutukseen suunnatut taloudelliset säästötavoitteet, ja samanaikaiset rakenteelliset uudistushankkeet (mm. digitalisaation voimakas edistäminen, liikunnan määrän lisääminen perusopetuksen opetusvelvollisuuteen) voivat olla käytännössä asioita, joihin kunnat joutuvat ottamaan kantaa tavalla tai toisella jo lähiaikoina. Varhaiskasvatuksen puolella hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suurentaa hoitolapsiryhmän kokoa ohjaa suoraan kuntien toimintaa ko. palvelun järjestämisessä. Erityisen merkittävää kunnan kannalta on kuitenkin, että hallitusohjelman mukaan kuntarakennelain mukaiset selvityskriteerit ja henkilöstön irtisanomissuoja kuntaliitostilanteissa tullaan kumoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sen jälkeen, kun em. lakimuutokset on saatettu voimaan, kuntien selvitysvelvollisuus käytännössä lakkaa. Selvitysperusteiden täyttyminen alueella Valtiovarainministeriössä tarkasteltiin kesällä 2013 kuntarakennelaissa määriteltyjen selvitysperusteiden (palveluiden edellyttämä kunnan väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne) mahdollista täyttymistä maakunnittain kriteereillä pohjautuen erilaisiin tilastotietoihin ajalla

15 14 Tarkastelun perusteella ministeriössä laadittiin yhteenveto, jonka mukaan kriteereistä Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kunnissa kaikissa täyttyy väestöpohjaperuste (alle asukkaan kunta). Lisäksi Multian kunta määriteltiin tuolloin nk. kriisiytyväksi kunnaksi lähinnä talouslukuihin perustuen. Kuva 1. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Keski-Suomi. Valtiovarainministeriö

16 15 Kuva 2. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Pirkanmaa. Valtiovarainministeriö Tilanteet selvitysalueen kunnissa luonnollisesti elävät ja muuttuvat jatkuvasti. Kuntarakennelain kriteerien mukaisiin selvitysperusteisiin ei kuitenkaan ole tullut oleellista muutosta selvitysalueen kuntien näkökulmasta katsottuna. Seuraavissa alakappaleissa tarkastellaan selvitysalueen kuntien tilanteita vuosina em. rakennelain kriteerien valossa.

17 Väestökehitys Keuruu -137 Multia -7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys Kuvio 1. Selvitysalueen kuntien väkiluku Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2013 lopussa asukasta (Tilastokeskus 2014). Alueen väestö siis pieneni yli prosentin (1,4%) vain yhden kalenterivuoden kuluessa. Väestötietoennusteiden mukaan (liite 4) väkiluvun väheneminen selvitysalueen kunnissa tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, tilanne on päinvastainen. Kunnalle voi siis syntyä selvitysvelvollisuus liian alhaisen työpaikkaomavaraisuuden takia. Selvitysalueen kuntien työpaikkaomavaraisuusaste on kuitenkin yhä kohtuullinen. Näin siitä huolimatta, että kokonaisuutena työpaikkojen määrä on vähentynyt suhteellisen tasaisesti jo vuodesta 1990 alkaen. Mänttä-Vilppulassa työpaikkaomavaraisuus oli selvitysalueen kunnista paras eli siellä oli tarjolla työpaikkoja enemmän kuin kunnassa tarjolla työvoimaa. Silti kunnan työttömyysaste selvitysalueen muiden kuntien tavoin on suhteellisen korkea. Multialla työpaikkojen määrä nousi vuosituhannen alussa, mutta laski jälleen 2010-luvulle tultaessa. Parinkymmenen vuoden kuluessa työpaikkojen määrä väheni alueella noin neljänneksen (muutos ) ja vuonna 2010 työpaikkoja oli 14% vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan trendit ovat samankaltaisia ja näyttävät myös jatkuvan samansuuntaisena. Vuonna 2010 koko selvitysalueella oli noin 8000 työpaikkaa, nyt viisi vuotta myöhemmin jonkin verran vähemmän.

18 ,3 97,4 98,1 102,2 103,8 105,8 107,2 107,3 97,1 96,9 99, ,5 86,9 90,1 93,6 96,6 98, Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Kuvio 2. Työpaikkaomavaraisuus selvitysalueen kunnissa Kaikissa selvitysalueen kunnissa työllisten lukumäärä on laskenut tasaisesti. Viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla ( ) koko selvitysalueella työssäkäyvien lukumäärä laski 8% ollen jakson lopussa 8735 työssäkäyvää. Selvitysalueen kunnista Multia on ainut, jonka alueella työssäkäyvien lukumäärä lisääntyi 5,3% kyseisellä tarkasteluajanjaksolla. Suhteellisesti eniten työssäkävijöiden määrässä tapahtui vähennystä Mänttä-Vilppulassa, jossa alueella työssäkävijöiden määrä pieneni peräti 11%. Keuruulla työssäkäyvien lukumäärä väheni runsaat kuusi prosenttia (6,3%) Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Yhteensä Kuvio 3. Muutokset työssäkäynnissä ja työllisissä vv Tilastokeskus.

19 18 Tendenssi on laskusuuntainen myös vuoden 2013 tietojen perusteella. Suhteellisesti voimakkainta muutos sekä työllisten että alueella työssäkäyvien osalta on ollut Mänttä-Vilppulassa ja pienintä Multialla. Keuruulla varuskunnan lakkauttamisella on monisäikeisiä vaikutuksia tässä suhteessa. Taulukko 1. Työssäkäynti vuonna TYÖSSÄKÄYNTI 2013 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat Kunnalle voi syntyä kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus myös työssäkäynnin perusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella tai jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Selvitysalueella pendelöinti töihin oman asuinkunnan ulkopuolelle on lisääntynyt tasaisesti ja samaan aikaan työssäkäynti omassa asuinkunnassa on suhteellisesti tarkasteltuna vähentynyt. Taulukko 2. Pendelöijien määrä ja suhteellinen osuus (%) selvitysalueen työssäkäyvistä v Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Pendelöivät (N) Asuinkunnassaan työssäkäyvät (N) Yhteensä Pendelöivät (%) 21,3% 34% 27,1% Asuinkunnassaan työssäkäyvät (%) 78,7% 66% 72,9% Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien lukumäärä on lähes puolittunut 1980-luvun lopusta vuoteen 2012 mennessä; Multialla kehitys on ollut tasaisempaa sekä lukumääräisesti että suhteellisesti tarkasteltuna. Suhteellisesti useimmin oman kunnan ulkopuolelle pendelöivät kuitenkin Multian kunnassa asuvat työssäkäyvät (noin kolmannes työssäkäyvästä työvoimasta), keuruulaisista pendelöi noin viidesosa ja Mänttä-Vilppulassa asuvista runsas neljännes. Selvitysalueen asukkaiden työssäkäynti kuitenkin suuntautuu pääosin omaan kuntaan sekä omalle lähiseudulle aluetta molemmista suunnista ympäröivien suurempien kaupunkiseutujen eli Jyväskylän ja Tampereen lisäksi.

20 Pendelöinti Keuruu Pendelöivät Keuruu Asuinkunnassaan työssäkäyvät Multia Pendelöivät Multia Asuinkunnassaan työssäkäyvät Mänttä-Vilppula Pendelöivät Mänttä-Vilppula Asuinkunnassaan työssäkäyvät Kuvio 4. Pendelöinti Yhdyskuntarakenteeltaan selvitysalueen kunnat muodostavatkin sekä yksin että yhdessä suhteellisen selkeän kokonaisuuden. Kunnista Multia on selkeää maaseutua lukuisine kylineen. Keuruulla ja Mänttä-Vilppulalla on molemmilla selkeä kaupunkikeskusta ja lisäksi useampia suurehkoja taajamia tai kyliä. Yhdyskuntarakennekriteerin perusteella selvitysalueen kunnilla ei kuitenkaan ole rakennelain mukaista selvitysvelvollisuutta. Alueen kunnat ovat maantieteellisestä laajuudestaan huolimatta yhdyskuntarakenteeltaan suhteellisen hyvin toimivia kokonaisuuksia. Taulukko 3. Selvitysalueen maantieteellinen koko, asukastiheys ja taajama-aste. Maa-pintaala 2013/km2 Makeaa vettä/km2 Kokonaispinta-ala/km2 Asukkaita/ km² Asukkaita/ maa-km² Keuruu 1 258,0 172, ,6 7,3 8,3 69,60 % Multia 733,2 32,4 765,6 2,4 2,5 46,80 % Mänttä- Vilppula Selvitysalue yhteensä 534,9 122,2 657,1 81,1 20, ,1 327, ,3 65,8 9,3 Lähde: Kuntaliitto; Pinta-alatiedot: Maanmittauslaitos; Väestötiedot Tilastokeskus. Taajama-aste ,10 % 65,80 %

21 20 Selvitysalueen kunnista Multia on maantieteellisesti laaja alue, jonka 1762 asukasta ovat levittäytyneet tasaisesti keskustaajaman eli kirkonkylän lisäksi lukuisiin kyliin eri puolille kuntaa. Selvitysalueen kunnista Mänttä-Vilppula maa-pinta-alaltaan pienin, mutta siellä on vastaavasti selvitysalueen suurin asukastiheys ja taajama-aste (v %). Ja vaikka Keuruu on yli asukkaan kaupunki, se on kuitenkin asukastiheydeltään suhteellisen harvaanasuttu kunta johtuen sen suuresta maa-alueesta. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 53,8 % 49,7 % 42,8 % 51,0 % Omavaraisuusaste-% Kuntien tunnuslukuja (%) ,0 % 36,438,6 % % 35,7 % 36,6 % 32,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 44,2 % 36,6 % Lainakanta % taseen loppusummasta 0,3 % 1,3 % 1,0 % 0,8 % Korkokulut % lainakannasta Keuruu Multia Mänttä-Vla Selvitysalue Kuvio 5. Kuntien tunnuslukuja (%) Lähde: Tilastokeskus Yksi rakennelain selvityskriteereistä on kunnan taloudellinen tilanne. Taloudellisista kriteereistä yksi keskeinen on tilinpäätöksen yli-/alijäämäisyys. Lisäksi kuntien taloudellista tilaa kuvaavina tunnuslukuina käytetään usein mm. omavaraisuusastetta, suhteellista velkaantuneisuutta sekä lainakannan osuutta taseen loppusummasta. Kuntarakennelaissa edellytetään, että kunnalla on riittävän hyvät edellytykset rahoittaa ja järjestää omat palvelunsa. Väestöpohjan, työssäkäynnin, työpaikkaomavaraisuuden ja yhdyskuntarakenteen lisäksi keskeinen selvityskriteeri on kunnan taloudellinen tilanne. Kesällä 2013 valtiovarainministeriö luokitteli Multian kriisiytyväksi kunnaksi aiempiin taloustietoihin nojautuen. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan Multialla oli asukasta kohti kertynyttä alijäämää yhä 510 euroa per asukas, mikä ylittää juuri ja juuri rakennelaissa määritellyn raja-arvon. Myös Mänttä-Vilppulalla oli kertynyttä alijäämää 130 euroa per asukas, mutta rakennelaissa mainittu euromääräinen raja per asukas ei siltä osin täyttynyt. Selvitysalueen kunnista vain Keuruulla oli kertynyttä ylijäämää (vuonna /asukas). Toisaalta Keuruulla on eniten lainaa asukasta kohti suhteutettuna.

22 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja ( /as) Keuruu Multia Mänttä-Vla 154 Selvitysalue Rahoitusvarallisuus, /asukas Lainat /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /as Pysyvät vastaavat /asukas Kuvio 6. Tilinpäätöstietojen 2013 vertailutietoja (euroa per asukas) tilanteen mukaan. Lähde: Selvitysalueen kuntien tilinpäätökset 2013/T.Mäkelä Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella sekä Multia että Mänttä-Vilppula pystyivät vuoden kuluessa kohentamaan taloudellista tilannettaan merkittävästi. Tämä tapahtui erilaisten toimintojen uudelleenjärjestämisten avulla suorien säästötoimenpiteiden ohella. Keuruulla on meneillään mittava investointiohjelman toteutusvaihe, mikä aiheuttaa Keuruun talouslukuihin painetta esim. lainamäärän lisääntymisen muodossa. Kaikissa selvitysalueen kunnissa valtionosuudet ovat merkittävä tulonlähde, etenkin Multialla. Jos kunta on merkittävästi riippuvainen valtionosuuksista, silloin myös valtion taholla tehdyt linjamuutokset vaikuttavat kunnan voimakkaasti. Selvitysalueen kuntien taloudelliseen tilanteeseen vaikuttava keskeinen paine on negatiivinen väestökehitys ja muuttotappio, joiden seurauksena kaikkien selvitysalueen kuntien väestön ikärakenne muuttuu merkittävän nopeasti. Väestön ikärakenteen muutos voi vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotulopohjaan sen lisäksi, että se asettaa haasteita palvelutarpeiden ja palveluiden uudelleen määrittelylle jo lähitulevaisuudessa. Yksityiskohtaisemmin selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta samoin kuin väestökehityksen palvelutarpeisiin aiheuttamia muutospaineita tarkastellaan tämän raportin muissa luvuissa. Yhteenveto Selvityskriteereistä kunnan väestöpohjaan sidottu palveluperustekriteeri (alle asukasta) täyttyy kaikissa selvitysalueen kunnissa ja lisäksi Multialla täyttyi taloudellinen kriteeri siten, että elokuussa 2013 valtiovarainministeriö määritteli sen kriisiytyväksi kunnaksi. Sittemmin Multian taloudellinen tilanne on kohentunut, mutta se on yhä vahvasti valtionosuuksista riippuvainen kun-

23 22 ta, jolloin valtiotasolla tehtävät toimenpiteet ja muutokset valtionosuusperusteissa vaikuttavat siihen muita selvitysalueen kuntia voimakkaammin. Myös Keuruun tulonmuodostuksesta valtionosuuksilla on merkittävä rooli, mutta toisaalta sen tuloveroprosentti on alueen kuntien alhaisin. Mänttä-Vilppulan kuntataloudessa omien verotulojen osuus kunnan tulopohjasta on suurin. Muut rakennelaissa mainitut selvityskriteerit eivät täyty selvitysalueen kunnissa.

24 23 3 ASUMINEN, ELÄMINEN JA ELINKEINOT ALUEELLA Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan muodostama selvitysalue sijaitsee maantieteellisesti Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien risteysalueella. Alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, luonnon monimuotoisuus ja kauneus sekä monipuoliset vapaaajan palvelut (erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalvelut) ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että alueen kunnat ovat suosittuja vapaa-ajanviettokuntia. Mänttä-Vilppula tunnetaan myös taide- ja kulttuurikaupunkina, Multia taas on erämatkailijoiden suosiossa; alueen vanhana keskuspaikkana Keuruulla on lukuisia historiallisia nähtävyyksiä sen lisäksi että Keuruu on ollut myös paikallis- ja aluehallinnon keskuspaikka omalla seudullaan. Liikenneyhteydet Alueen lähimmät suuremmat kaupunkiseudut ovat Jyväskylä ja Tampere. Vesistöt ja laajat metsäalueet ovat tunnusomaisia piirteitä alueelle. Kuntien keskustaajamien väliset yhteydet vaihtelevat sen mukaan, kulkeeko Keurusselän vesistön länsi- vai itäpuolta. Keuruu ja Mänttä-Vilppula sijaitsevat Keurusselän vesistön ympärillä ja liikenteellisesti aluetta yhdistää mm. kantatie 58, joka kulkee kaikkien selvitysalueen kuntien läpi Orivedeltä Multialle. Rautatieliikennettä on Haapamäen ja Keuruun suunnalla (yhteydet mm. Seinäjoelle ja Jyväskylään ja niiden kautta Tampereelle). Lisäksi Vilppulasta on kiskobussiyhteys Tampereelle. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla. Selvitysalueen kunnista Keuruu ja Multia kuuluvat hallinnollisesti Keski-Suomen ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaan maakuntaan. Valtion aluehallintojako noudattelee maakuntajakoa. Maakuntakeskeinen kehittäminen on vaikuttanut ajan kuluessa myös asukkaiden liikkumissuuntiin niin työssäkäynnin kuin asioinnin osalta. Multia ja Keuruu muodostavatkin oman työssäkäyntialueensa ja Mänttä-Vilppula omansa. Näin siitä huolimatta, että Keuruun ja Mänttä-Vilppulan keskustaajamien välinen etäisyys on vain noin 30 kilometriä. Yksityiskohtaisemmin alueen kuntien liikenneverkko ja keskeiset etäisyydet keskustaajamista lähikuntiin ja kaupunkiseuduille esitellään yksityiskohtaisemmin raportin erillisessä liiteosassa (liitteet 5A-C). Elinkeinot ja työvoima Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Keuruulla on runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kun taas Mänttä-Vilppula on tunnettu suurteollisuuspaikkakunta. Elinkeinorakenteeltaan Mänttä- Vilppula onkin selvitysalueen teollistunein paikkakunta. Multialla taas on suhteellisesti eniten alkutuotannon työpaikkoja. Kaikissa selvitysalueen kunnissa palvelutoimiala on kuitenkin suurin työllistäjä; Keuruulla palvelutoimialan osuus on lähes 70%.

25 24 Keuruun seudulla elinkeinojen kehittämisen painopistealueet ovat metalli, bioenergia, hyvinvointi ja tuotannolliset palvelut. Mänttä-Vilppulan seutu on profiloitunut mm. puu- ja teknologiateollisuuteen sekä kulttuuri- ja taidepalvelutuotannon toimialueille. Multialla metsät ovat merkittävä luonnonvara ja kunnan teollisista työpaikoista valtaosa liittyykin tavalla tai toisella puun korjuuseen tai sen jalostukseen. Taulukko 4. Selvitysalueen elinkeinorakenne vuoden 2012 tietojen perusteella. Elinkeinorakenne Keuruu Multia Mänttä - Vilppula Selvitysalue, ka. Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % Palvelujen työpaikkojen osuus, % Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,9 22,7 3 23, ,7 69,1 48,7 59,3 1,2 2,6 1 10,5 28,8 59,0 1,6 Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon rakennemuutokset ovat vaikuttaneet myös selvitysalueen elinkeinorakenteeseen, työpaikka- ja väestökehitykseen luvun alkupuolella selvitysalueen työpaikkakehityksessä ja elinkeinorakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia (mm. Keuruun varuskunnan lakkauttaminen sekä henkilökunnan vähennykset ja irtisanomiset puu- ja teknologiateollisuudessa), joilla on ollut monenlaisia seurausvaikutuksia niin Mänttä-Vilppulan työssäkäyntialueelle että Keuruun ja Multian kunnista muodostuvalle työssäkäyntialueelle. Taulukko 5. Työvoiman ja työttömien määrä ja muutokset selvitysalueella Työvoiman määrä (N) Työttömät (N) Alle 25-v. työttömät (N) Pitkäaikaistyöttömät (N) KEURUU Muutos% -2,8 0-4,7 4,0 MULTIA Muutos% -1,3-2,8-37,5-4,1 MÄNTTÄ- VILPPULA Muutos% -3,2-6,5-20,9 3,7 Selvitysalue Muutos% -2,9-3,2-34,1 2,9

26 25 Muutosten suurusluokka on ollut haaste selvitysalueen työpaikkakehitykselle ja yrityselämän kehittäjille (Keulink Oy Keuruun ja Multian seudulla ja MW-kehitys Mänttä-Vilppulassa). Alueen kunnat ovat ottaneet tilanteen huomioon omissa strategioissaan ja toimenpideohjelmissaan, mutta erilaisista kehittämistoimenpiteistä huolimatta alueen työttömyysaste on yhä suhteellisen korkea ja se sisältää runsaasti rakenteellista työttömyyttä. Työttömien lukumäärä ei kuitenkaan ole aivan viime aikoina merkittävästi lisääntynyt, mutta koska alueen työvoima on samanaikaisesti pienentynyt negatiivisen muuttoliikkeen seurauksena, työttömänä olevien suhteellinen osuus työvoimasta on pysynyt melko lailla samalla tasolla. Työvoiman määrä koko selvitysalueella ja kaikissa alueen kunnissa pieneni vuodenvaihteessa lähes 3% vain kolmen kuukauden ajanjaksolla tarkasteltuna. Työvoiman määrä väheni kaikissa selvitysalueen kunnissa. Multialla ja Mänttä-Vilppulassa työttömyys laski lievästi, kun taas Keuruulla työttömien määrä pysyi ennallaan. Työttömyystilanteessa esiintyy toki kausiluonteista vaihtelua, mutta kaikkiaan selvitysalueen työttömyysaste on melko korkea. Koska kyse on paljolti myös rakenteellisesta työttömyydestä, tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta. 17,00% 16,50% 16,00% 15,50% 15,00% 14,50% 16,10% 15,00% 15,50% 15,50% 16,50% 15,40% 15,00% 14,80% KEURUU MULTIA MÄNTTÄ-VILPPULA Selvitysalue 14,00% 13,50% Työttömien osuus työvoimasta (%) Kuvio 7. Työttömien osuus työvoimasta. Lähde: ELY-keskus/Tilastokeskus Elinkeinojen ja elinkeinorakenteen kehittämisessä Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutukunnat tekevät aktiivista yhteistyötä. Alueen seudut ovat laatineet yhteistyössä mm. elinkeinostrategian, jonka tavoitteena on aktivoida ja edistää alueen elinvoimaisuutta. Strategiasta ilmenevät selvitysalueen elinkeinorakenteen painopistealueet ja tähän osaamiseen nojautuvat tavoitteet kehittää yritys- ja elinkeinotoimintaa edelleen.

27 26 Kuva 3. Avainasioita Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutujen elinkeinostrategiasta Hallinnollisesti elinkeinojen kehittämisestä seuduilla vastaavat alaan erikoistuneet ja pääosin kuntaomisteiset kehittämisyhtiöt: Keuruun ja Multian alueella Keulink Oy ja Keulink Kiinteistöt Oy, Mänttä-Vilppulassa MW-Yritys Oy sekä YRKE-kiinteistöt Oy. Kunnat ovat antaneet ko. yhtiöille hoidettavaksi perusyritysneuvontaan liittyvien asioiden lisäksi myös yleisiä ja hankekohtaisia kehittämistehtäviä; Mänttä-Vilppulassa myös kaupunkimarkkinointi ja matkailun edistäminen hoidetaan nykyisin keskitetysti MW-Yrityksen kautta. Lisäksi alueen kunnilla on jonkin verran myös muuta yhteistä matkailun ja kulttuurin edistämiseen liittyvää toimintaa kuten esimerkiksi Multian, Keuruun, Mänttä-Vilppulan, Jämsän, Petäjäveden, Ruoveden ja Virtain yhdessä ylläpitämä matkailusivusto Visit Keuruunseutu Kansalaisaktiivisuus alueella Asukkaiden toiminta on aktiivista, mikäli sitä tarkastellaan esimerkiksi alueella vaikuttavien erilaisten yhdistysten ja järjestöjen lukumäärällä. Yksityiskohtaisempaa tietoa alueella toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä löytyy selvitysalueen kuntien Internet-sivuistoilla, jonne on koottu luettelot alueen yhdistyksistä yhteystietoineen. Luettelo Keuruun yhdistyksistä löytyy osoitteesta internet/kuntainfo/353-seurat-yhdistykset-jarjestot Luettelo Multian yhdistyksistä löytyy osoitteesta Luettelo Mänttä-Vilppulan yhdistyksistä löytyy osoitteesta

28 27 Lisäksi alueen kylissä on aktiivista kylätoimintaa. Multian ja Keuruun kylien kylätoiminnasta löytyy lisätietoa seuraavista osoitteista Mänttä- Vilppulan puolella sijaitsevan Kolhon kylän omat sivut löytyvät osoitteesta Multialla on vilkas erä- ja metsästysseurakulttuuri, Keuruulla on monipuolista vapaa-ajan matkailutarjontaa, Mänttä-Vilppula on puolestaan profiloitunut valtakunnallisestikin tunnettuna taidekaupunkina, jonka tarjontaa esitellään kiinteässä yhteydessä kaupungin Internet-sivujen yhteydessä osoitteessa Lyhyt kuvaus on selvitysalueen kylistä liitteessä 6. Varsinaisen yhdistys- ja järjestötoiminnan lisäksi alueella on lukuisia erilaisia kehittämishankkeita, joihin alueen asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa myös sitä kautta alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen hallinnollisten toimijoiden ohella. Alueen kuntien kotisivuilta löytyvät ajantasaiset tiedot useimmista meneillään olevista kehittämishankkeista, niiden tavoitteista ja toiminnasta. Yhteenveto Kuntien yhteinen maantieteellinen alue on laaja. Asutus jakaantuu useampaan taajamaan ja moniin kyliin, minkä lisäksi varsinkin selvitysalueen pohjoisosassa on runsaasti haja-asutusta. Alueen suurimpia taajamia ovat Mäntän ja Keuruun kaupunkikeskustat sekä Vilppulan ja Haapamäen taajamat sekä omalla alueellaan Multian kirkonkylä. Yhdyskuntarakenteeltaan selvitysalue ei siis muodosta yhden keskustan ympärille muodostuvaa kokonaisuutta, vaan alueella on kahden ison keskustaajaman lisäksi myös muita kylätaajamia tai muutoin aktiivisia kyliä. Keuruulla ja Mäntässä nykyiset palvelut sijoittuvat lähinnä edellä mainittuihin isompiin taajamiin, Multialla palvelut on jo nyt keskitetty pääosin kirkonkylään. Kuntien toiminnan ja palveluverkon kehittämisen kannalta laaja ja suhteellisen harvaanasuttu alue asettaa erityiset haasteensa sekä palveluverkon tiheydelle että taloudellisille mahdollisuuksille ylläpitää nykyistä palvelutarjontaa jo lähitulevaisuudessa merkittävästi muuttuvissa toimintaolosuhteissa. Huolellinen, aktiivinen ja tulevaisuuslähtöinen ennakoiva suunnittelu ja yhteistyön vahvistaminen keskeisillä palvelualueilla voivat kuitenkin tuoda merkittäviä synergiaetuja selvitysalueen palveluiden kokonaistaloudellisesti edulliseen ja järkevän järjestämisen, palveluiden tuottamisen ja organisoimisen kuin myös palvelutarjonnan rahoittamisen kannalta. Selvitysalueen työpaikkakehitys ja työpaikkojen sijoittuminen alueelle on yksi keskeinen tekijä, joka osaltaan ohjaa myös palveluiden järjestämisen ja kohdentamisen perusteita ja palveluverkon kattavuutta selvitysalueen eri osissa. Palveluverkon kannalta ei siis ole lainkaan merkityksetöntä, kuinka mahdolliset uudet yritykset maantieteellisesti sijoittuvat tai vastaavasti, millä maantieteellisillä alueilla tapahtuu työvoiman vähenemistä. Havainto on tärkeä myös siksi, että vaikka selvitysalueella on kohtalaiset rautatie- ja maantieliikenneyhteydet, alueen sisäinen julkinen liikenne on käytännössä lähes olematonta, mikä asettaa omat haasteensa niin työssäkäynnille kuin julkisten palvelujen järjestämiselle.

29 28 4 KUNTIEN HALLINNOLLINEN ORGANISOITUMINEN Perustuslain mukaan paikallisesta itsehallinnosta vastaa Suomessa yksikkö nimeltä kunta. Määritelmä kunnasta sisältyy perustuslakiin, mutta se, mitä kunta on tai mitä kunta tekee, on vaihdellut aikojen kuluessa. Juridisesti kunnan käsite perustuslaissa viittaa erityiseen paikallishallinnon yksikköön, jolla on tiettyjä, erikseen määriteltyjä oikeuksia ja velvoitteita. Käytännön tasolla ilmaisua kunta käytetään varsin vaihtelevasti. Nykyisin painopiste on kunnan palvelutehtävällä sekä taloudellisella roolilla. Vaikka kunnan yhteyteen liitetään varsin painokkaasti kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja tässä yhteydessä tuodaan mielellään esiin kuntalaisten oikeudet mutta kuntalaisilla samoin kunnalla on myös velvollisuuksia huolehtia omasta asuinalueestaan ja sen hyvinvoinnista. Asuinkunnasta palvelukuntaan Useimmiten kunta määritellään pääasiallisesti palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana, toimijana, joka myös käytännössä hoitaa eli tuottaa ko. palvelut. Vähäisemmälle huomiolle on jo pidempään jäänyt se, että kunta tai itsestään nimitystä kaupunki käyttävä kunta on myös paljon muuta kuin vain palveluja järjestävä ja niitä rahoittava organisaatio. Jos näin olisi, kunnat olisivat tehneet itsensä tarpeettomiksi jo pitkän aikaa sitten. Kunta on ennen muuta yhteisö, jossa on erilaisia näkemyksiä erilaisista asioista. Kunta on asuinpaikka, identifikaation eli samaistumisen kohde, jolloin myös hallinnollisilla rajoilla on väliä. Ihmiset ja asuinpaikat, kylät, taajamat ja niiden sisään rakentuneet yhteisöt eivät välttämättä häviä varsinkaan kovin lyhyen ajan kuluessa. Mutta toisaalta on fakta, että jos elämisen ja asumisen perusehdot vaikeutuvat tai jopa katoavat, ajan kuluessa myös yhteisöt muuttuvat pitkässä juoksussa niitä syntyy ja katoaa riippumatta hallinnollisista rajoista tai muodollisista päätöksistä. Sillä jos alueella ei ole mahdollisuutta elinkeinoon työssä käymiseen tai yrittämiseen ne, jotka pystyvät, he lähtevät. Jäljelle jäävät ne, jotka ovat tehneet valintansa jo aiemmin sekä ne, jotka eivät löydä muualta uusia tilaisuuksia. Kunnan perustehtävänä on ajaa jäsenistönsä etuja. Nykyään puhutaan edun sijaan hyvinvoinnista tai elinvoimaisuudesta. Käytännössä kyse on moninaisten palvelujen ja huolenpidon tarjoamisesta kuntalaisille. Tämä on yksi syy siihen, miksi kuntiin liitetään nykyisin vahva palvelupuhe.

30 29 Olennainen kysymys kuitenkin on, pystyykö itsehallinnolliseksi itsensä määrittelevä kunta huolehtimaan velvoitteistaan ilman, että se tarvitsee siihen valtion taloudellista apua tai edes yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Jo lähtökohtaisesti aikana, jolloin maalaiskunnat perustettiin hallinnollisella päätöksellä erottamalla maalliset ja uskonnolliset asiat toisistaan (1865) havaittiin, että tuolloin perustetut kunnat ovat sekä vaikutusvallaltaan että taloudelliselta perustaltaan aivan liian pieniä huolehtiakseen yksin niiden perustehtävistä puhumattakaan ensin autonomisen Suomen ja sittemmin itsenäisen valtion taholta tulevista lakisääteisistä velvoitteista huolehtia paikallishallinnon tehtävistä. Olennainen havainto jo tuolloin oli, että yksittäinen kunta on aivan liian pieni yksikkö muodostaakseen todellisen vastapainon valtiovallalle siitä huolimatta, että juuri valtiovallan ja paikallishallinnon keskeinen jännite ja eräänlainen vastakkaisuuskin on kunnallisen itsehallinnon ytimessä. Itsehallinto ei nimittäin merkitse poliittista autonomiaa, vaan siinä on nimenomaan kyse kunnan suhteesta valtioon. Asiaa on yritetty ratkoa jo 1800-luvun loppupuolelta saakka erilaisin väli- ja alue- ja sittemmin kuntaliitto/-yhtymä, seutu- ja maakuntahallintoratkaisun. Nyt 2010-luvun puolivälissä tiedämme hyvin, ettei ongelmaan ole toistaiseksi löydetty ratkaisua. Ajan kuluessa hallinnolliset ratkaisut siis erilaiset rajaviivojen asettamiset ja niiden myötä ihmisten valinnanvapauden rajoittaminen - ovat aikojen kuluessa ja vähittäin vaikuttaneet myös siihen, kuinka ihmiset nykyisin identifioituvat eli samaistuvat tiettyyn paikkaan ja/tai alueeseen. Kunta edustaakin ihmisille usein yhä edelleen jotain sellaista, jonka koetaan tarvittaessa olevan lähellä. Kunnan asiat ovat jotain sellaista, joihin koetaan tarvittaessa voitavan myös vaikuttaa. Kunnissa käytössä olevasta edustuksellisen demokratian käytännöstä kunnissa koetaan voitavan tarvittaessa vaikuttaa myös suoraan, yksilöllisesti tai jopa henkilökohtaisesti. Edellä kuvaillut luonnehdinnat kunnasta toimijana ovat toki varsin yleisluontoisia eivätkä ihmiset omassa arjessaan kyseisiä pohdintoja yleensä harjoita. Mutta silloin, kun tulee tarve jonkin oman asian hoitamiseen, tuolloin käännytään oman kunnan puoleen. Tavanomaisin tarve lienee lääkärissä käynti. Lääkäripalvelut on tavanomaisesti järjestetty ja myös käytännössä hoidettu kunnan tarjoamana palveluna. Muita asukkaille tärkeitä palveluita ovat päivähoito ja perusopetus sekä vanhusten palvelut. Lisäksi asukkaat asioivat kunnassa erilaisissa lupa-asioissa (rakennusluvat ja kaavoitusmääräykset). Myös yrittäjät kääntyvät kunnan puoleen varsinkin jos on kyse isosta investoinnista, kasvuyrityksestä tai esimerkiksi viranomaislausuntoja ja lupia vaativasta hyvinvointiyrittäjyydestä. Oman kunnan merkitys tulee näkyviin myös silloin, jos näköpiirissä on jokin muutos tai siihen tähtäävä toiminta kuten käsillä oleva kuntarakenneselvitys. Paikallistuntemus ja kokemus läheisyydestä ja tuttuudesta ja siten myös asioinnin helppoudesta onkin yksi keskeinen kuntien olemassaoloa ja toimintaa määrittelevä kriteeri. Käytännössä vain pieni osa asukkaista asioi suoraan tai konk-

31 30 reettisesti maakunnassa. Sen sijaan he asioivat kunnassa, tosin enenevässä määrin verkkopalvelujen välityksellä. Kuntien yksi keskeinen haaste onkin, kuinka hyödyntää nykyistä teknologiaa niin, että sen avulla tarjotaan entistä laadukkaampia palveluita yhä laajemmalle joukolle, mutta samalla kustannustehokkaasti ja räätälöidysti. Edustuksellinen demokratia kunnallisen kansanvallan perustana Suomessa kunnalla on yleinen toimivalta alueellaan eli se voi ottaa hoitaakseen kaikkia niitä tehtäviä, joita se katsoo tarpeelliseksi oman itsehallintoalueensa hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi valtio on antanut kunnille lukuisia nk. lakisääteisiä tehtäviä. Itsehallinnollisen kunnan päätöksenteko Suomessa perustuu edustuksellisen demokratian soveltamiseen paikallisiin olosuhteisiin. Kunnan äänivaltaiset jäsenet valitsevat yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla edustajat valtuustoon, joka puolestaan valitsee edustajat niihin hallinto-organisaatioihin (luottamustoimielimet), joita kunnassa on katsottu tarpeelliseksi perustaa ja ylläpitää toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Uusimmassa kuntalaissa vaaleissa valittavan valtuuston koolle asetetaan vain kunnan asukaslukuun suhteutettu minimimäärä. Muilta osin kunnat voivat pääosin itse päättää oman hallintonsa rakenteesta. Yksityiskohtaisempi kuvaus selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiosta ja kuntien nykyisestä hallinnosta on esitetty selvitystyön Internet-sivuilla. Kuntien yhteistoimintaa selvitysalueella Keuruu ja Multia muodostavat Keuruun seutukunnan. Mänttä-Vilppula kuulu Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna 1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Multia ja Keuruu kuuluvat Keski-Suomen maakuntaliittoon, ja ELY-keskukseen, Mänttä-Vilppula vastaavasti Pirkanmaan maakuntaliittoon ja Pirkanmaan ELY-keskukseen. Myös muut valtionhallinnolliset aluejaot noudattavat pääosin selvitysalueen läpi kulkevaa maakuntarajaa. Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Viimeksi mainitussa tilanteessa kunnat perustavat nk. yhteistoiminta-alueita huolehtiakseen jostakin palvelukokonaisuudesta yhteisvoimin mm. siten, että joku yhteistoiminta-alueen kunnista ottaa vastuulleen nk. isäntäkunnan tehtävät. Lisäksi kunnat voivat olla jäseninä erityisistä palvelutehtävistä vastaavissa kuntayhtymissä ja ne voivat perustaa myös omia yhtiöitä tai mennä osakkaana mukaan tiettyä toimintaa harjoittavaan yhtiöön

32 31 Oman toiminnan lisäksi kunnat siis harjoittavat monenlaista keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Selvitysalueen kunnat huolehtivat yhdessä mm. maataloushallinnosta ja lomituspalveluista. Lisäksi Keuruu ja Mänttä-Vilppula vastaavat yhdessä ympäristöterveydenhuollosta. Keuruu ja Multia hankkivat terveyspalvelunsa Keski-Suomen Seututerveyskeskukselta, sosiaalipalvelut ne järjestävät pääasiassa itse. Mänttä-Vilppula hankkii sosiaali- ja terveyspalvelut osittain omistamaltaan Mäntänvuoren Terveys Oy:lta. Lisäksi Mänttä-Vilppula kuuluu Parkanon, Juupajoen ja Ruoveden kanssa muodostettuun sote-palvelujen yhteistoiminta-alueeseen. Erikoissairaanhoidon palvelut kunnat hankkivat pääosin omalta sairaanhoitopiiriltään, Keuruu ja Multia Keski-Suomesta ja mänttä-vilppulalaiset Pirkanmaalta. Selvitysalueen kunnilla on yhteistoimintaa joko keskenään ja/tai muiden kuntien kanssa myös aluearkkitehti-, edunvalvonta- ja vapaan sivistystyön palveluissa. Selvitys alueen kuntakonserneista esitetään liitteessä 6. Selvitysaluetta halkova maakunnallinen raja on keskeisin yhteistyön ja yhteistoimintaan vaikuttava tekijä, jolla on merkitystä sekä pohdittaessa selvitysalueen kuntien mahdollista yhdistymistä tai yhteistyön tiivistämistä. Molemmissa tapauksissa pohdittavaksi tulee yhteistoiminta-alueiden mahdollisen uudelleen määrittelyn tarve tai ainakin sen miettiminen, miten erilaisilla hallinnollisilla rakenteilla voidaan saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia synergiahyötyjä. Seurakuntien ja kuntien yhteys Alueen kunnilla ja seurakunnilla on erimuotoista yhteistoimintaa ja ne hoitavatkin yhteistyössä monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia yksittäisiä palveluja. Nykyisen lainsäännön mukaan kuntien rakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös seurakuntien aluejakoon. Kirkkolain 3. luvun 3,1 :n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos siis alueella tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista. Kunnan toiminnan rahoitus Kunta rahoittaa toimintansa kuntalaisilta kerätyillä veroilla sekä valtion kunnille maksamilla valtionosuuksilla korvauksena valtion kunnille antamien lakisääteisten tehtävien hoidosta. Koska kuntien keskinäiset erot voivat olla merkittäviä niin yhdyskunta- kuin väestörakenteen, maantieteellisten seikkojen tai palvelutarpeiden vaikutuksen osalta koskien niiden taloudellista toimintapohjaa, kuntien välisiä eroja on tasoitettu nk. verotulotasausmenettelyn avulla. Lisäksi kunnat ovat voineet anoa harkinnanvaraisia avustuksia valtiolta ja osallistua erilaisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Lisäksi on otettava huomioon, että kuntien tuloveroprosentti on vain nimellinen veroaste, joka ei vastaa todellista veroastetta kunnassa. Kunnan jäsenillä on oikeuksia erilaisiin verovähennyksiin

33 32 kunnallisverotuksessa. Nk. efektiivinen veroaste antaakin kunnan todellista verotusasteesta oikeamman kuvan eli se kertoo maksuunpannun kunnallisveron suhteesta ansiotuloihin. Pitkällä aikavälillä kuntien menojen ja tulojen on oltava tasapainossa. Toukokuun alussa 2015 voimaantullut uusi kuntalaki kiristää taloudenhoitosäädöksiä ja pyrkii ulottamaan aiempaa tiukemman valvonta- ja ohjausmekanismit koskemaan koko kuntakonsernia sekä kuntayhtymiä. Nähtäväksi jää, millä tavoin uudet lakisääteiset määräykset omalta osaltaan muokkaavat kuntien taloutta ja toimintaa. Nykyään kunnan keskeisimmät toiminnot liittyvät kuntalaisten palvelutarpeisiin ja niihin vastaamiseen. Palveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ohella kunnan tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön ja kaavoituksen ja tähän liittyen liikenteen, asutuksen ja elinkeinopolitiikan avulla. Kunnat ovat ottaneet tehtäväkseen huolehtia myös ns. peruspalvelujen (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus-, sivistys- ja varhaiskasvatuspalvelut) ohella monista asukkaiden viihtymiseen ja vapaa-aikaan liittyvistä palveluista (kulttuuri-, liikunta- ja muut vapaa-ajan palvelut). Lisäksi kunnat vastaavat useimmista ikäluokkakohtaisista palveluista samoin kuin erityisryhmien palveluista. Muutokset oman kunnan tai selvitysalueen kaikkien kuntien asukasluvussa ja väestörakenteessa aiheuttavat varsin nopealla aikataululla merkittävää painetta suunnata palvelutarjontaa uudella tavalla sen lisäksi, että resursoinnin mitoitukseen ja henkilöstön osaamiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Kuntien oma verotulopohjakehitys on varsin epävarma ottaen huomioon sekä Suomen nykyisen talouskehityksen että paikallisen työpaikka- ja työllisyystrendin. Tältä kannalta katsoen voimavarojen vahvistaminen erilaisen yhteistyön kehittämisen mutta myös valtakunnallisen vaikuttamisen kautta on varsin selkeästi puolusteltavissa oleva ehdotus. Kuntien keskinäisen kilpailun sijaan voimien yhdistäminen esimerkiksi alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen monipuolistamisen kannalta sekä pyrkimykset muuttotappion pysäyttämiseksi ovat sekä toiminnallisten että taloudellisten lukujen valossa varsin hyvin perusteltavissa. Palveluverkko ja henkilöstö Selvitysalueen kuntien henkilöstömäärä vaihtelee jonkin verran riippuen kuntien tekemistä erilaisista hallinnollisista järjestelyistä kuten henkilöstön siirtymisillä yhteistoiminta-alueen, kunnan liikelaitoksen tai kunnan perustaman yhtiön palvelukseen. Kuntien välistä vertailua henkilöstömäärän suhteen vaikeuttaa myös se, että kunnat ovat organisoineet oman sisäisen toimintansa hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, jolloin myös raportointitavat vaihtelevat. Alla olevissa taulukoissa esitetään alueen kuntien henkilöstökertomuksista ja tilinpäätöksistä poimitut tiedot koos-

34 33 teena, yksityiskohtaisemmat tiedot kunkin kunnan henkilöstörakenteesta ja henkilöstökustannuksista esitetään liitteissä. Taulukko 6. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Keuruu. KEURUU Vakinaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Palkkatuella palkatut 71 Eläkkeelle siirtyneet Taulukko 7. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Multia. MULTIA Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Eläkkeelle siirtyneet Taulukko 8. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Mänttä-Vilppula MÄNTTÄ-VILPPULA Vakinaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset Palkkatuella palkatut Päätoimiset yhteensä Sivutoimiset tuntiopettajat Eläkkeelle siirtyneet 20 Kuntaliiton laatimissa ja tilastokeskuksen tietoihin perustuvissa koosteessa kuntien henkilöstön kokonaismääräksi selvitysalueen kunnissa oli vuoden 2013 lopussa Eniten henkilöstöä oli Mänttä-Vilppulan kaupungin palveluksessa, mutta asukaslukuun suhteutettuna vähiten. Multialla

35 34 henkilöstön lukumäärä on pieni Keuruuseen ja Mänttä-Vilppulaan verrattuna. Kuitenkin suhteutettuna asukaslukuun henkilöstöä Multian kunnan palveluksessa on selvitysalueen kunnista eniten. Tämä selittyy osaltaan kunnan väestörakenteesta, joka on muita selvitysalueen kuntia iäkkäämpi, jolloin myös hoitopalveluihin tarvitaan henkilökuntaan. Taulukko 9: Henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun. as.luku per/asukas 1000 as/kohti Hlökuntaa Keuruu ,08 77,7 801 Multia ,09 85,5 152 Mänttä- Vilppula ,07 68,9 751 Selvitysalueen kuntien henkilöstö on suhteellisen iäkästä ja eläköityminen on vilkasta aina vuoden 2020 tienoille saakka. Eläköityminen ei kuitenkaan tarkoita merkittävää henkilöstömäärän pienenemistä, mikäli palvelurakenteet pidetään ennallaan. Ennustettu väestörakenteen ikääntyminen (kts. tarkemmin luku 5) kuitenkin aiheuttaa muutoksia palvelutarpeisiin ja palveluiden kohdentamiseen. Tällä on vaikutusta myös uuden henkilöstön rekrytointiprosesseihin, mikäli näköpiirissä olevia muutostendenssejä halutaan ennakoida palvelutarjonnan toteuttamiseen tarvittavan henkilöstöresurssin määrän lisäksi myös henkilöstön osaamisen kohdentamisessa. Esimerkiksi voidaan ottaa Tilastokeskuksen väestöennuste, jonka mukaan selvitysalueella perusopetusta tarvitsevien lukumäärän ennakoidaan pienenevän jo vuoteen 2030 mennessä (raportin luku 5). Havainto synnyttää tarpeen tarkastella perusopetukseen suunnattujen resurssien laatua ja määrää kokonaisvaltaisesti tavanomaista toiminta- ja taloussuunnitteluajanjaksoa pidemmällä aikajänteellä. Oppilasmäärän vähittäinen pieneneminen ei nimittäin ilman muita toimenpiteitä vähennä opetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta kunnalle aiheutuvia kiinteitä kustannuksia (palkat, tilakulut jne.). Rakenteellisten muutosten tekeminen vaatii kuitenkin aikaa, jolloin niihin kohdistetut mahdolliset taloudelliset säästöodotukset eivät suinkaan tapahdu välittömästi, vaan vasta ajan kuluessa. Siksi ennakointi olisi tärkeää mm. varauduttaessa esimerkiksi väestön ikärakenteen ja siitä palveluille ja niiden edellyttämille henkilöstöresursseille tapahtuviin muutoksiin. Kun samaan aikaan tapahtuu merkittävää henkilöstön vaihtumista (eläköitymistendenssi), uudenlaisiin osaamis- ja palvelutarpeiden mukanaan tuomien muutosten ennakoiva havainnointi ja niiden huomioonottaminen (erityisesti osaamistarpeiden ennakointi rekrytointiprosesseissa) ovat keskeisiä seikkoja, joihin kuntapäättäjien tulisi lähivuosina varautua. Ennakoituja muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin raportin luvussa 5.

36 35 5 VÄESTÖKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET Väestökehitys selvitysalueella Selvitysalueen kuntien väestökehitys on laskusuuntainen. Alueen väkiluvun pieneneminen johtuu kuolleiden enemmyydestä verrattuna syntyneiden määrään sekä muuttotappiosta. Koska poismuuttajat ovat usein nuoria ja työikäisiä, asukasluvun pieneneminen tarkoittaa samalla alueen väestörakenteen muuttumista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alueen 75- vuotiaiden lukumäärä kasvaisi yli 50 prosentilla vajaassa 15 vuodessa. Väestön ikääntyminen merkitsee myös palvelutarpeiden muuttumista jo lähitulevaisuudessa Väestökehitys Keuruu -137 Multia-7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys Kuvio 8. Väestökehitys Vuoden 2013 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli kunnasta riippuen noin prosenttia, kun yli 65-vuotiaita luku koko maassa oli tuolloin alle viidennes väestöstä. Vastaavasti selvitysalueen väestöstä alle 14-vuotiaita oli hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisiin laskettavia vuotiaita asui alueella 57%, kun koko maassa vastaava luku vuoden 2013 lopussa oli noin 64%.

37 36 Taulukko 10. Selvitysalueen väestörakenne Väkiluku Väkiluvun muutos, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Keuruu ,7 13, ,1 Multia ,1 15,3 54,4 30,3 Mänttä - Vilppula ,2 58,3 28,5 SELVITYSALUE ,9 14,1 56,9 29,0 Koko maa ,5 16,4 64,2 19,4 Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan alueen väestörakenne muuttuu erittäin voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa työikäisten määrä lähtee voimakkaaseen laskuun jo 2020-luvulla ja samaan aikaa yli 66-vuotiaiden määrä kääntyisi nousuun. Multialla ennustettu väestökehitys olisi hieman tasaisempaa, koska siellä väestö on jo nyt ikärakenteeltaan hieman vanhempaa kuin selvitysalueen muissa kunnissa (liite 7) KEURUU 0-14v KEURUU 15-65v KEURUU yli 66v Multia 0-14v Multia 15-65v Multia yli 66v Mänttä-Vilppula 0-14v Mänttä-Vilppula 15-65v Mänttä-Vilppula yli 66v- Kuvio 9. Selvitysalueen väestöennuste

38 37 Selvitystyölle tilattiin kuntatietoon erikoistuneelta FCG Oy:lta väestökehitysennusteisiin perustuvia laskelmia palvelutarvemuutoksista hieman lyhyemmälle aikavälille eli ajanjaksolle Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2011, väestö muutto- ja hedelmällisyystietoja vuosilta sekä kuolleisuustietoihin vuosilta Laadittujen ennusteiden mukaan alueen kokonaisasukasmäärä vähenisi selvitysalueella 7% vuoteen 2029 mennessä. Keuruulla asukasluku pienenisi 5%, Multialla 16% ja Mänttä-Vilppulassa 8% vuoden 2013 asukaslukuun verrattuna. (Liite 7.) Selvitysalueen väestökehitys on laskusuuntainen myös verrattuna maakunnallisiin väestöennusteisiin. Väestömäärän arvioidaan vähentyvän kaikissa selvitysalueen kunnissa, vaikka samanaikaisesti niin Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien kuin koko maan kokonaisväkiluvun arvioidaan kasvavan. Käytännössä asukasluvun muutoksessa on selvitysalueen kuntien kannalta kyse väestön ikärakenteen voimakkaasta muutoksesta. 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% -5% Väestön kokonaislukumäärän muutos vuodesta 2013 vuoteen % -8% 5% 11% 11% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Kuvio 10. Ennustettu väestökehitys Ikäluokittain tarkasteltuna vanhusväestön määrä (yli 75-vuotiaat) kääntyy voimakkaaseen kasvuun jo seuraavalla valtuustokaudella. Työikäisten määrä alkaa vähentyä 2020-luvun alussa. Alle kouluikäisten lukumäärä laskee tasaisesti koko ennusteajanjakson eli vuosien ajan. Kuviossa 11 esitetään selvitysalueen ikäluokkakohtainen ennuste; kuntakohtaiset ennusteet ovat liitteessä 8.

39 2013= % 50% 52% 50% 46% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% 1% KEURUU -3% -7% 20% 0% MULTIA 1% MÄNTTÄ-VILPPULA -8% SELVITYSALUE -2% -7% -19% -11% -6% -20% -18% -23% -22% -28% -40% 1-6v 7-18v 17-64v 65-74v yli 75v Kuvio 11. Selvitysalueen ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lähde: Miettinen/FCG 5/2015. Olennaista on, että ikäluokkien keskinäiset osuudet muuttuvat merkittävästi. Koko maan väestöennusteeseen verrattuna työikäisten määrän arvioidaan laskevan koko selvitysalueella peräti 22% nykytasosta. Kunnittain tarkasteltuna Keuruulla työikäisten määrä vähenisi 20%, Multialla 28% ja Mänttä-Vilppulassa 23% vuosien kuluessa (liite 9). Työikäisten määrä ennusteessa : -22% vuotiaat Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuvio 12. Työikäisten määrä ennusteessa

40 Heikkenee 39 Väestön ikääntymistä tapahtuu koko maassa, mutta ikääntyminen ei kuitenkaan muuta esimerkiksi suurten kaupunkiseutujen väestörakennetta samassa tahdissa kuin selvitysalueen kunnissa tapahtuu (koko maan väestöennusteet liitteessä 10). Väestörakenteen muutos vaikuttaa väestölliseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen. Koko selvitysalueella väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi: ennusteen mukaan vuonna vuotiailla selvitysalueen työikäisillä olisi jo 1,14 huollettavaa yhtä työikäistä kohden, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 0,80 huollettavaa per työikäinen. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähes yhtä voimakkaasti kaikissa selvitysalueen kunnissa: Keuruulla muutos on 0,79 => 1,12. Multialla 0,92 => 1,24 ja Mänttä-Vilppulassa 0,78 => 1,14 (liite 11). Alueen maakuntiin tai koko maan kehitykseen verrattuna selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde on jo lähtökohtaisesti heikompi, mutta ennakkolaskelmien mukaan huoltosuhteen kehitys tulee voimistumaan lähivuosina. Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0, Tilastokeskus, kuntajako Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Keski-Suomi 0,64 0,70 0,75 0,79 0,82 Pirkanmaa 0,61 0,65 0,69 0,72 0,74 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77 Kuvio 13. Väestöllinen huoltosuhteen kehitys Ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnassa saavutettaisiin selvitysalueen nykyinen taso vasta ennusteajan loppuvaiheessa, Pirkanmaan maakunnassa ja koko maassa väestöllinen huoltosuhde näyttäisi olevan vielä tuolloinkin hieman parempi kuin tällä hetkellä yhdessäkään selvitysalueen kunnassa.

41 40 Kuva 4. Taloudellinen huoltosuhde: huollettavat yhtä työllistä kohti Väestöennusteiden mukaan ikäluokkien osuudet tulevat merkittävästi muuttumaan kaikissa selvitysalueen kunnissa. Muutos heikentää myös taloudellista huoltosuhdetta ja asettaa paineita kuntien verotulokertymiin. Lisäksi väestörakenteen muutos muokkaa sekä palvelutarpeita että palveluiden kohdentamista. Väestörakenteen muutosta selvitysalueella kiihdyttää kuntien välinen muuttoliike, joka on jokaisen selvitysalueen kunnan kannalta negatiivinen. Asukasluvun pieneneminen ja ennen muuta työikäisten määrän ennustettu väheneminen suhteessa samanaikaisesti voimakkaasti lisääntyvien ikääntyvien huollettavien lukumäärään asettaa selvitysalueen kunnille monenlaisia haasteita liittyen sekä palveluiden järjestämiseen ja niiden rahoittamiseen kuin myös palvelutarjonnan sisältöihin ja palveluverkon kehittämiseen. Väestöennusteet siis osoittavat, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Palvelutarve-ennusteet Väestökehityksen perusteella näyttäisi siltä, että koko selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien 1-6-vuotiaiden lukumäärä pienenisi 7% ja perusopetuksen piiriin kuuluvien vuotiaiden 5% ja lukiokoulutuksessa olevien vuotiaiden määrä 9%. Samaan aikaan selvitysalueella asuvien yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan lähes tuplaantuvan (kasvua 46%) vain noin 15 vuoden kuluessa. Selvitysalueen kuntakohtaisissa ennusteissa (liite 12) on jonkin verran eroavaisuuksia esimerkiksi Keuruulla ikääntyvien määrän odotetaan kasvavan peräti 52% ja Mänttä- Vilppulassakin 50%, kun taas Multialla yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kääntyy lievään laskuun - mutta kaikkiaan trendiennusteet ovat samansuuntaisia kaikissa selvitysalueen kunnissa.