VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh , 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava valtiovarainministeriölle viimeistään Kaupunki käsittelee lausuntoaan talven 2013 aikana. Kuntarakennelakiluonnos on luettavissa osoitteesta Päätös Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh , 108 Apulaiskaupunginsihteeri: Lausuntopyyntö: Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Lakiluonnoksen sisältö: Selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet (ml. poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden sisältö:

2 Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi kunnalla olisi velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista kolmesta selvitysperusteesta osoittaa selvitystarvetta: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja; 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne; 3) kunnan taloudellinen tilanne. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikka se ei täytä selvitysperustetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa lain edellytykset täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Lisäksi, jos kunta olisi jäämässä muiden kuntien muodostaman selvitysalueen ulkopuolelle, sillä olisi mahdollisuus valita naapurikunnista selvityskumppanikseen sellainen kunta, jonka kanssa se muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden, ja kyseisten kuntien olisi selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen mukaan alle asukkaan kunnan tulisi selvittää yhdessä alueen muiden kuntien kanssa yhdistymistä alueella, jossa on palveluiden, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminannan kehittämisestä. Lakiehdotuksen mukaan työpaikkaomavaraisuusaste täyttyisi, mikäli kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 prosentin. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan kuntien, jotka muodostavat työssäkäynti- tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen, tulisi selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä. Kunnan taloudellisen tilanteen perusteella tarve selvittää kuntien yhdistymistä olisi ensinnäkin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla (niin kutsutut kriisikunnat), joiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asetuksen rajaarvot kahtena vuonna peräkkäin. Suomen alueiden erilaisuuden huomioon ottamiseksi laissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta poiketa perusteiden osoittamasta selvitysalueesta. Poikkeaminen ei kuitenkaan olisi automaattista, vaan sen edellytyksiä arvioitaisiin suhteessa alueen kokonaisuuteen ja toisaalta kunnan itsenäisiin edellytyksiin järjestää palveluja asukkailleen. Lisäksi poikkeaminen olisi mahdollista suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Poikkeamismahdollisuutta on kunnan haettava, ja sen myöntää valtiovarainministeriö. Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt: Lakiehdotuksen mukaan kuntien on ilmoitettava valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys mennessä. Valtioneuvoston toimivalta päättää kuntajaon muuttamisesta:

3 Päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Poikkeuksena tästä on lakiluonnokseen sisällytetty se mahdollisuus, että valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta kyseisen kunnan tai kuntien vastustamisesta huolimatta. Yhdistymisavustusten ehdot ja määrät: Lakiluonnoksen mukaan kunnille voidaan maksaa avustusta yhdistymisselvitysten kustannuksiin. Koska selvitysvelvollisuuden tarkoituksena on edistää kuntarakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen muodostumista, ei avustusta lähtökohtaisesti maksettaisi selvitysperusteiden vastaisille selvityksille. Yhdistymisavustukset vastaisivat tasoltaan vuoden 2012 ja 2013 alussa voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä maksettavia avustuksia. Tällä hetkellä voimassa olevasta laista poiketen kaikille kuntien yhdistymisille ei välttämättä myönnettäisi yhdistymisavustuksia. Yhdistymisavustusten saamiseksi edellytettäisiin, että kuntien yhdistyminen on kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukainen. Siten kuntien yhdistymisen tulisi lähtökohtaisesti koskea vähintään asukkaan väestöpohjaa sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen täyttävää aluetta tai vähintään aluetta johon sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen mennessä. Yhdistymisavustus koostuu perusosasta ja lisäosasta. Avustus maksetaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Yhdistymisavustuksen perusosan määrä riippuu siitä kuinka monta kuntaa yhdistymiseen osallistuu, ja miten suureksi uusi kunta muodostuu. Avustuksen määrä on 2-10 miljoonaa euroa. Pietarsaaren seudun osalta enimmäismäärä voi siten olla 3-4,5 miljoonaa euroa. Lisäosan määrä on kiinteä 150 euroa per asukas, kuitenkin enintään 1 miljoona euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Työryhmän lausunto: Palvelujen saatavuus ja laatu voidaan taata vain siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla kunnalla tai sote-alueella on riittävä kantokyky. Kantokykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, henkilöstön saatavuus ja riittävyys, infrastruktuuri ja riittävä väestöpohja. Työryhmän näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen riittävän väestöpohjan tulisi olla vähintään Kunnille olisi säädettävä lakisääteinen velvoite kuulua sosiaalija terveydenhuoltoalueeseen, ellei kunta ole tarpeeksi vahva

4 järjestämään yksin kaikkia väestönsä tarvitsemia palveluja. Myös sellaisella kunnalla, jonka kantokyky täyttää nämä vaatimukset, on oltava velvollisuus kuulua sote-alueeseen, jos muut saman alueen kunnat eivät ole yksinään kantokyvyltään riittävän vahvoja. Hallituksen linjausten mukaisesti perustettaisiin viisi erityisvastuualuetta (erva). Näiden tehtävänä on koordinoida sosiaali- ja terveydenhuoltoa alueellaan, sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista ja varmistaa näiden palveluiden saatavuus. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ensihoitokeskukset, ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys ja jotkut erityisryhmien sosiaalipalvelut. Kielilaki: Lakiluonnoksen mukaan lähtökohtana tulee olla, että kuntien kielellisen aseman muutosta tulee välttää. Yhdistymistä ei voida pitää mahdollisena, jos perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ei voida turvata. Kuntien yhdistymisen ei eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjausten mukaan pidä vaikuttaa kunnan kielelliseen asemaan eikä sen pidä heikentää kunnan asukkaiden mahdollisuuksia tulla toimeen omalla äidinkielellään. Kielilakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä, että kuntaliitostilanteessa mahdollistetaan sen ottaminen huomioon, että kuntaliitokseen osallistuvan vanhan kaksikielisen kunnan kielellinen asema ei muuttuisi uutta kuntaa muodostettaessa Henkilöstön asema: Kuntien henkilöstön asema muutosprosessissa turvattaisiin nykyisen tasoisena. Siten kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsottaisiin edelleen liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei olisi oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Irtisanomiskielto koskisi kaikkia kuntien yhdistymisessä mukana olevia kuntia ja olisi voimassa viisi vuotta kuntien yhdistymisen voimaantulosta. Aikataulu: Tarkoitus on, että valtiovarainministeriölle lähetettävää lausuntoa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksissa ja Kaupunginvaltuustolle lausunto esitetään hyväksyttäväksi pidettävässä kokouksessa. Päätös Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja ohjeistaa jatkovalmisteluja. Kaupunginhallitus:

5 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh , 136 Pietarsaaren kaupungin lausunnoksi: Liite 136 Vt. kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava valtiovarainministeriölle viimeistään Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen lausunnon kaupungin lausunnoksi valtiovarainministeriölle.