Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus kuntien yhdistymisestä ja selvistysalueesta ilmoittaminen valtiovarainministeriölle

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus kuntien yhdistymisestä ja selvistysalueesta ilmoittaminen valtiovarainministeriölle 464/01.010/2012 Kh 183 Taustaa Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan Kuntajakolain (1698/2009) nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen 1a luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina Uudet säännökset ohjaavat kuntarakenneuudistusta prosessina. Lakiin on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain (sotejärjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Sotejärjestelmälakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Kuntarakennelain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kunnan vastauksen tulee perustua valtuuston päätökseen. Kunnan tulee toimittaa selvitysaluetta koskevat tiedot valtiovarainministeriölle sähköisesti ministeriön laatimalla lomakkeella. Vastauksensa yhteydessä kunnat voivat ilmoittaa, jos ne aikovat hakea poikkeusta lain määrittelemästä selvitysalueesta laissa määritellyillä perusteilla. Valtioneuvosto arvioi saatujen ilmoitusten (vastausten) perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Lisäksi valtiovarainministeriö arvioi tietojen perusteella sitä, myönnetäänkö selvitysperusteiden osoittamista selvitysalueista poikkeuksia ja

2 asetetaanko selvitysalueille erityisiä kuntajakoselvityksiä. Kuntien selvitysvelvollisuus Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia MannerSuomen kuntia. Perustuslakivaliokunnan kunta rakennelaista antaman kannanoton mukaan marraskuun lopussa annet tava ilmoitus on lain mukaan sillä tavoin ennakoiva, että kunnalla on mahdollisuus muuttaa tai tarkentaa sitä sen jälkeen, kun sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki on säädetty. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeaminen on yksittäisessä tapauksessa mahdollista 4 g :n mukaisin perustein. Selvitysperusteet Kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteita on viisi: Palveluperuste (4 c ) Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään asukasta; 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste (4 d ) Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos 1) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuus); 2) kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä

3 työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan taajamaan. Talousperuste (4 f ) Kunnan tulee selvittää yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvat täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta rajaarvosta täyttyy neljä tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisikään tekemään yhdistymisesitystä, selvitykseen tulee kuitenkin sisältyä vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella. Yhdistymisselvityksen sisältö (4 b ) Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään: suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä, suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista. Kaksikielisestä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä

4 laajempana tai tehdä sen ohella muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mahdollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja. Laissa on säädetty mitä asioita selvityksen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämisen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b :ssä mainitut kokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Mäntyharjun kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hallinnassa, eikä kunta käytännössä täytä ns. kriisikunnan kriteerejä, ei myöskään vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella. Kunnan talouden tasapainon säilyttä minen edellyttää toiminnallisia muutoksia sekä valtionosuusleikkauk sien myötä veronkorotuksiakin. Verotuksen tasoa tulee määrittämään uuden valtionosuusjärjestelmän linjaukset sekä hallituksen rakenne paketin mukainen kuntien tehtävien vähentäminen. Kunnan tase on vielä vahva, ja kunta kykenee omilla voimavaroillaan investoimaan sekä lisäämään alueen hyvinvointia. Mikäli vaadittavalle selvitykselle halutaan antaa todellista merki tystä, ja sillä haetaan lain mukaisia tavoitteita, tulee kaikkien siihen osallistuvien kuntien sitoutua selvityk seen samoilla lähtökohdilla. Tällä hetkellä olevan tiedon perusteella voidaan todeta, ettei Mikkelin seudun kunnista, ja rakennelain määrittelemällä selvitysalueella tai lähikunnista, olla suuntautumassa kuntaliitoksiin. Tällöin on perusteltua suunnata alueen ja kuntalaisten palvelujen kannalta keskeisiin toiminnallisten ratkaisujen selvittämiseen. Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat ratkaisut ovat olennai nen osa kuntien toiminnan järjestämistä. Ennen peruslakivaliokunnan kan nanottoa lopullisista lakiluonnoksista ja erityisesti ns. vastuukuntamallin yh teensopivuudesta perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa, kuntien on käytännössä vaikea lausua mitään varmaa sote tai kuntarakenneuudistuksesta. EteläSavon maakunnan kannalta keskeisin kysymys on sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen. Mäntyharjun kunta on aktiivisesti osallistunut ainakin vuodesta 2005 lähtien kaikkiin alueellisiin/seudullisiin yhteistyöselvityksiin. Mikkelin seudulla sosiaali ja terveystoimen kehittämishankkeita on ollut useita (mm. Piirin Paras hanke, Mainioliikelaitos, Kari Puron selvitys ). Erilaisten selvitysten pohjalta päätettiin vuonna 2012 aloittaa osana Sosiaa li ja terveysministeriön aluekehittämishankkeita yhteinen Mikkelin seudun sosi aali ja terveystoimi. Mikkelin seudun yhteistyökuntien Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan sekä myös Pieksämäen, Joroisten ja Juvan kuntien edustajat kokoontuivat seu tufoorumissa Mikkelis sä. Yhteistapaamiseen kuntien edustajat olivat kokoontuneet keskustelemaan ja linjaamaan kuntien kan nanottoja vireillä oleviin

5 lausuntopyyntöihin koskien sotejärjestelylain väliraporttia ja kuntarakenne selvitystä. Tapaamisessa kunnat linjasivat yhteisesti tavoitteekseen laajan sotealueen perustamisen sekä kuntara kennelain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden täyt tämisen mainittujen kuntien kesken. Asioiden valmiste lua jatkettiin pidetyssä seutuvaliokunnan kokouksessa. Seutuvaliokunta esittää sotealueen pe rustamisselvityksen käynnis tämistä vuoden 2014 alusta siten, että tavoite perustamiselle olisi vuoden 2015 alusta. Mik ke lin kau punki kut suu alu een kunnat uuden orga ni saa tion pe rus ta misen aloit ta misneuvotte lui hin. Sotealueen muodostaisivat EteläSavon sairaanhoitopiirin kuntien lisäksi ai nakin Rantasalmi ja Sulka va. Myös muut kunnat voisivat halutessaan liittyä sotealueeseen. Liite 7 Valtiovarainministeriön kirje VM/1806/ /2013, kirje löytyy valtiovarainministeriön kotisivuilta Sivustolla esitellään myös kuntalistauksia eri perusteet täyttävistä kunnista. Mäntyharjun kunta vastaa kunnan ilmoituksena valtiovarainministeriölle sekä valtuuston päätöspöytäkirjan otteella että webropolvastauksella. Webropolvastaukset ovat liitteenä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kunnan ilmoituk sena kuntarakennelain selvittämisen täyttämisestä seuraavaa: Mäntyharjun kunta ilmoittaa jatkavansa itsenäisenä kuntana voimassa olevan strategian ja aiempien linjausten mukaisesti. Mäntyharjun kunnan tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana alueella ratkais taan sotepalveluiden järjestäminen. Selvitystyön painopisteenä tulee olla taloudellisesti kestävä ja toiminnallisesti vahva sosiaali ja terveydenhuollon jär jestämisratkaisu, jolla turvataan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille. Sotealueen osalta kunta kan nattaa valmistelun käynnistämistä kuluvan vuoden puolella. Sotealueen valmiste luun voi osallistua EteläSavon sairaanhoito piirin kuntien li säksi vähintään Rantasalmi ja Sulkava. Kuntarakennemuutokseen liittyvät kysymykset tulee ratkaista sen jälkeen, kun alueellinen soten järjestämisvastuuratkaisu on toteutettu. Selvitysalueen kuntien voima varat pitää keskittää vuoden 2014 aikana sotealueen rakentami seen. Mäntyharjun kunta on valmis selvittämään kuntien tehtäviä, yhteistoi mintaa ja elinvoimaa laajasti, joko koko maakunnan tai vä hintään tulevan sotealueen kattavasti. Näitä varten voidaan tehdä esiselvityksiä. Muun selvitystyön käynnistäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista siirtää sosiaali ja terveydenhuollon järjestä mislain vahvistumisen jälkeen.

6 4. Mäntyharjun kunta lähtee siitä, että EteläSavon maakuntaliitto voisi käynnistää kunta ja soterakenneselvitystyön taustaksi riittävän tilastomateriaalin hankkimisen kuntien elinvoimasta sekä taloudesta. Päätös: Hyväksyttiin. Kv 76Kh Taustaa Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan Kuntajakolain (1698/2009) nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Keskeisin sisällöllinen muutos on lakiin lisätty uusi, määräaikainen 1a luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina Uudet säännökset ohjaavat kuntarakenneuudistusta prosessina. Lakiin on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain (sotejärjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Sotejärjestelmälakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Kuntarakennelain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Kunnan vastauksen tulee perustua valtuuston päätökseen. Kunnan tulee toimittaa selvitysaluetta koskevat tiedot valtiovarainministeriölle sähköisesti ministeriön laatimalla lomakkeella. Vastauksensa yhteydessä kunnat voivat ilmoittaa, jos ne aikovat hakea poikkeusta lain määrittelemästä selvitysalueesta laissa määritellyillä perusteilla. Valtioneuvosto arvioi saatujen ilmoitusten (vastausten) perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Lisäksi valtiovarainministeriö arvioi tietojen perusteella sitä, myönnetäänkö selvitysperusteiden osoittamista selvitysalueista poikkeuksia ja asetetaanko selvitysalueille erityisiä kuntajakoselvityksiä.

7 Kuntien selvitysvelvollisuus Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia MannerSuomen kuntia. Perustuslakivaliokunnan kunta rakennelaista antaman kannanoton mukaan marraskuun lopussa annet tava ilmoitus on lain mukaan sillä tavoin ennakoiva, että kunnalla on mahdollisuus muuttaa tai tarkentaa sitä sen jälkeen, kun sosiaali ja terveydenhuollon järjestä mislaki on säädetty. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeaminen on yksittäisessä tapauksessa mahdollista 4 g :n mukaisin perustein. Selvitysperusteet Kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteita on viisi: Palveluperuste (4 c ) Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään asukasta; 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste (4 d ) Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos 1) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuus); 2) kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste).

8 Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan taajamaan. Talousperuste (4 f ) Kunnan tulee selvittää yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvat täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vai keassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta rajaarvosta täyttyy neljä tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Vaikka kunnat eivät päätyisikään tekemään yhdistymisesitystä, selvitykseen tulee kuitenkin sisältyä vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella. Yhdistymisselvityksen sisältö (4 b ) Selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään: suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä, suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista. Kaksikielisestä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä laajempana tai tehdä sen ohella muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mahdollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja.

9 Laissa on säädetty mitä asioita selvityksen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämisen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b :ssä mainitut kokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Mäntyharjun kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hallinnassa, eikä kunta käytännössä täytä ns. kriisikunnan kriteerejä, ei myöskään vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella. Kunnan talouden tasapainon säilyttä minen edellyttää toiminnallisia muutoksia sekä valtionosuusleikkauk sien myötä veronkorotuksiakin. Verotuksen tasoa tulee määrittämään uuden valtionosuusjärjestelmän linjaukset sekä hallituksen rakenne paketin mukainen kuntien tehtävien vähentäminen. Kunnan tase on vielä vahva, ja kunta kykenee omilla voimavaroillaan investoimaan sekä lisäämään alueen hyvinvointia. Mikäli vaadittavalle selvitykselle halutaan antaa todellista merki tystä, ja sillä haetaan lain mukaisia tavoitteita, tulee kaikkien siihen osallistuvien kuntien sitoutua selvityk seen samoilla lähtökohdilla. Tällä hetkellä olevan tiedon perusteella voidaan todeta, ettei Mikkelin seudun kunnista, ja rakennelain määrittelemällä selvitysalueella tai lähikunnista, olla suuntautumassa kuntaliitoksiin. Tällöin on perusteltua suunnata alueen ja kuntalaisten palvelujen kannalta keskeisiin toiminnallisten ratkaisujen selvittämiseen. Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat ratkaisut ovat olennai nen osa kuntien toiminnan järjestämistä. Ennen peruslakivaliokunnan kan nanottoa lopullisista lakiluonnoksista ja erityisesti ns. vastuukuntamallin yh teensopivuudesta perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa, kuntien on käytännössä vaikea lausua mitään varmaa sote tai kuntarakenneuudistuksesta. EteläSavon maakunnan kannalta keskeisin kysymys on sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen. Mäntyharjun kunta on aktiivisesti osallistunut ainakin vuodesta 2005 lähtien kaikkiin alueellisiin/seudullisiin yhteistyöselvityksiin. Mikkelin seudulla sosiaali ja terveystoimen kehittämishankkeita on ollut useita (mm. Piirin Paras hanke, Mainioliikelaitos, Kari Puron selvitys ). Erilaisten selvitysten pohjalta päätettiin vuonna 2012 aloittaa osana Sosiaa li ja terveysministeriön aluekehittämishankkeita yhteinen Mikkelin seudun sosi aali ja terveystoimi. Mikkelin seudun yhteistyökuntien Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan sekä myös Pieksämäen, Joroisten ja Juvan kuntien edustajat kokoontuivat seu tufoorumissa Mikkelis sä. Yhteistapaamiseen kuntien edustajat olivat kokoontuneet keskustelemaan ja linjaamaan kuntien kan nanottoja vireillä oleviin lausuntopyyntöihin koskien sotejärjestelylain väliraporttia ja kuntarakenneselvitystä. Tapaamisessa kunnat linjasivat yhteisesti tavoitteekseen laajan sotealueen perustamisen sekä kuntara kennelain mukaisen ilmoitusvel

10 vollisuuden täyt tämisen mainittujen kuntien kesken. Asioiden valmiste lua jatkettiin pidetyssä seutuvaliokunnan kokouksessa. Seutuvaliokunta esittää sotealueen pe rustamisselvityksen käynnistämistä vuoden 2014 alusta siten, että tavoite perustamiselle olisi vuoden 2015 alusta. Mik ke lin kau punki kut suu alu een kunnat uuden orga ni saa tion pe rus ta misen aloit ta mis neuvotte lui hin. Sotealueen muodostaisivat EteläSavon sairaanhoitopiirin kuntien lisäksi ai nakin Rantasalmi ja Sulka va. Myös muut kunnat voisivat halutessaan liittyä sotealueeseen. Liite 7 Valtiovarainministeriön kirje VM/1806/ /2013, kirje löytyy valtiovarainministeriön kotisivuilta Sivustolla esitellään myös kuntalistauksia eri perusteet täyttävistä kunnista. Mäntyharjun kunta vastaa kunnan ilmoituksena valtiovarainministeriölle sekä valtuuston päätöspöytäkirjan otteella että webropolvastauksella. Webropolvastaukset ovat liitteenä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kunnan ilmoituk sena kuntarakennelain selvittämisen täyttämisestä seuraavaa: Mäntyharjun kunta ilmoittaa jatkavansa itsenäisenä kuntana voimassa olevan strategian ja aiempien linjausten mukaisesti. Mäntyharjun kunnan tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana alueella ratkais taan sotepalveluiden järjestäminen. Selvitystyön painopisteenä tulee olla taloudellisesti kestävä ja toiminnallisesti vahva sosiaali ja terveydenhuollon jär jestämisratkaisu, jolla turvataan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille. Sotealueen osalta kunta kan nattaa valmistelun käynnistämistä kuluvan vuoden puolella. Sotealueen valmiste luun voi osallistua EteläSavon sairaanhoito piirin kuntien li säksi vähintään Rantasalmi ja Sulkava. Kuntarakennemuutokseen liittyvät kysymykset tulee ratkaista sen jälkeen, kun alueellinen soten järjestämisvastuuratkaisu on toteutettu. Selvitysalueen kuntien voima varat pitää keskittää vuoden 2014 aikana sotealueen rakentami seen. Mäntyharjun kunta on valmis selvittämään kuntien tehtäviä, yhteistoi mintaa ja elinvoimaa laajasti, joko koko maakunnan tai vä hintään tulevan sotealueen kattavasti. Näitä varten voidaan tehdä esiselvityksiä. Muun selvitystyön käynnistäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista siirtää sosiaali ja terveydenhuollon järjestä mislain vahvistumisen jälkeen. Mäntyharjun kunta lähtee siitä, että EteläSavon maakuntaliit to voisi käynnistää kunta ja soterakenneselvitystyön taustaksi riittävän tilastomateriaalin hankkimisen kuntien elinvoimasta se kä taloudesta.

11 Päätös: Hyväksyttiin. Kv Liite 6 Päätös: Hyväksyttiin.