Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta

Transkriptio

1 Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri 5/21/2014 päivitetty 5/22/2014

2 Sisällysluettelo 1. Tausta... 2 Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen tavoitteet... 2 Kuntarakennelaki... 2 Selvitysperusteet... 2 Selvityksen sisältö Selvityksen organisointi... 5 Kaupungin ja kuntien valtuustot... 6 Ohjausryhmä... 6 Projektiryhmä... 6 Selvityksen tekijät ja avustava henkilökunta... 7 Ohjausryhmän erikseen päättämät eri alojen asiantuntijatyöryhmät Kuuleminen ja osallistuminen... 8 Kaikkien kuntien valtuutettujen yhteiset seminaarit... 8 Valtuuston ja kuntalaisten kuuleminen valtuuston kokouksen yhteydessä Aikataulu Tiedottaminen Lisätietoa

3 1. Tausta Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen tavoitteet Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisessa yleisinä tavoitteina on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kuntalaisille koko maassa, vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja uudistaa rakenteita siten, että palvelut ovat kustannustehokkaita. Lisäksi tavoitteena on kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja paikallisen demokratian vahvistaminen. Ikärakenteen muutokset, palvelutarpeen kasvu, kiristyvä kuntatalous ja erikoistuvat palvelut haastavat kuntakentän jatkamaan uudistustyötä. (Lähde: Kuntarakennemuutosten tietopankki, Kuntarakennelaki Kuntarakennelaki ( /1698), joka sisältää kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit, tuli voimaan Laissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta eli kuntien yhdistymiseen liittyvästä selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueesta ja saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta. Lain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta [ ]. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Linkki kuntarakennelakiin Finlex-palvelussa: Kuntarakennelain mukainen selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään vielä erikseen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain eteneminen on tiedossa tarkemmin. Järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä (Lähde: Kuntarakennemuutosten tietopankki, Selvitysperusteet Kuntarakennelain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteita ovat 2

4 palveluiden edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos sen kohdalla täyttyy yksikin seuraavista perusteista: Palveluperuste - Alle asukkaan kunnan on palveluperusteella yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Työpaikkaomavaraisuusperuste - Kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Työssäkäyntiperuste - Kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Yhdyskuntarakenneperuste - Kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Talousperuste - Kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot 2. kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3. kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. 3

5 Kanta-Hämeen kuntien selvitysperusteet näkyvät kuviosta 1. KUVIO 1. Kanta-Hämeen kuntien selvitysperusteet. (Lähde: Valtiovarainministeriö.) Vaikka kunta ei täyttäisi mitään edellä mainituista perusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jos laissa säädetty toiminnallisen kokonaisuuden vaatimus ei muuten alueella täyty. Yhdistymisselvityksen tavoitteena on kuntarakennelain mukaan saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Kuntien on esityksessä perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten laissa säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Selvityksen sisältö Yhdistymisselvityksen tulee pohjautua riittävän laajaan valmisteluun ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi erityisesti yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat. Tästä syystä laissa säädetään yhdistymisselvityksen tavoitteesta ja vähimmäissisällöstä. Kuntarakennelain mukaan selvityksen tulee aina sisältää vähintään seuraavat elementit: Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 4

6 Kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Forssan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Forssan seudun kuntajakoselvityksessä - Selvitetään vähintään kuntien talouden ns. painelaskelma-analyysit ja liitoksen vaikutukset elinkeinopolitiikkaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä väestörakenteen muutokseen varautuminen eri vaihtoehdoissa - Esitetään vaihtoehtoisia palveluverkkorakenteita päätöksenteon pohjaksi ja arvioidaan niiden tuottamia synergia- ja tuottavuushyötyjä - Pyritään ensisijaisesti esittämään liitosalueen hallinnon järjestäminen ns. puhtaalta pöydältä. Selvityksessä pyritään välttämään sitä, että tarkastellaan ainoastaan muiden kuntien hallinnon yhdistämistä Forssan kaupungin hallinnon nykyisiin rakenteisiin - Kuntien niin halutessa voidaan saman toimeksiannon yhteydessä selvittää kunkin kunnan ja Forssan kaupungin välinen liitos erikseen (ilmoitus ennen työn aloittamista). 2. Selvityksen organisointi Kunnat voivat päättä kuntarakenneselvityksen organisoinnista haluamallaan tavalla ja linjata selvitystyön etenemisen, aikataulun, tavoitteet ja periaatteet kuten parhaaksi näkevät. Kuntarakennelaissa on tosin määrätty, että yhdistymisesityksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Kuviossa 2 on kuvattu yksi mahdollinen selvityksen teon organisointimalli. KUVIO 2. Esimerkkikuva kuntaliitosselvityksen organisoinnista. (Lähde: Kuntarakennemuutosten tietopankki, 5

7 Forssan seudun kuntarakenneselvityksen teko on suunniteltu organisoitavan seuraavanlaisesti: - kaupungin ja kuntien valtuustot ovat vastuussa kokonaisuudesta - ohjausryhmä ohjaa ja johtaa työtä - projektiryhmä tukee selvityksen tekijöiden käytännön työtä - selvityksen tekijät ja avustava henkilökunta laativat yhdistymisselvityksen - eri alojen asiantuntijatyöryhmät kuvaavat nykytilan ja tuottavat näkemyksen tulevasta - tilasto- ja painelaskelmat hankitaan ostopalveluna. Kunkin tehtävät ja työskentely kuvataan tarkemmin seuraavassa: Kaupungin ja kuntien valtuustot Tehtävä Valtuustot ovat vastuussa kokonaisuudesta ja vastaavat kunkin kunnan omasta valmistelusta ja päätöksenteosta. Ohjausryhmä Tehtävä Ohjausryhmä johtaa selvitystyötä ja tekee tarvittavat linjaukset ja esitykset kuntarakennetta valmisteleviin asiakirjoihin. Kokoonpano Ohjausryhmään kuuluvat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat ja henkilöstön edustaja. Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua ryhmään nimetyt sihteerit. Ohjausryhmä nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Henkilöstön edustus toteutetaan siten, että ohjausryhmään nimetään yksi edustajaa järjestöistä. Järjestöt sopivat keskenään miten valinta suoritetaan ja hoitavat valinnan. Työskentely ja tapaamiset Kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa puheenjohtajan kutsusta. Aikataulu sovitaan ensimmäisessä kokouksessa. Heinäkuussa ei pidetä kokousta. Pöytäkirjat ovat julkisia ja luettavissa FSHKY:n nettisivuilla sekä jokaisen kunnan sivuilla on linkki FSHKY:n sivuille. Projektiryhmä Tehtävä Projektiryhmä tukee selvityksen tekijöiden käytännön työtä, ja se voi tarvittaessa käyttää eri alojen asiantuntijoita työnsä tukena. 6

8 Kokoonpano Projektiryhmään kuuluvat kuntajohtajat ja projektipäällikkö. Työryhmä kutsuu kokouksiinsa asiantuntijoita tarpeen ja käsiteltävien asioiden mukaisesti. Työryhmä nimeää puheenjohtajan keskuudestaan. Työskentely ja tapaamiset Kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa, joista toinen on ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Kokouksia kierrätetään mukana olevissa kunnissa tai kokoonnutaan käsiteltävään asiaan liittyvässä muussa paikassa. Selvityksen tekijät ja avustava henkilökunta Tehtävä Selvityksen tekijöiden tehtävän on kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen laatiminen. Kokoonpano Projektipäällikkönä toimii Esko Tonteri. Talous- ja painelaskelmat hankitaan ostopalveluna. Assistentti- ja toimistopalvelut tuottaa Etocon Oy. Työskentely ja tapaamiset Projektipäällikkö on FSHKY:n palveluksessa ja työskentelee kokoaikaisesti Muut palvelut hankitaan ostopalveluina. Talous- ja painelaskelmat hankkii FSHKY, ja hankinta tehdään mahdollisimman pian selvitystyön aloittamisen jälkeen, jotta laskelmat olisivat kaikkien työryhmien käytettävissä mahdollisimman nopeasti. Ohjausryhmän erikseen päättämät eri alojen asiantuntijatyöryhmät Tehtävä Asiantuntijatyöryhmät tuottavat nykytilatiedot kukin ryhmä omalta palvelulohkoltaan sekä näkemyksen vuosien 2020 ja 2030 tilanteesta. Projektiryhmä määrittelee nykytilatietojen ja tulevaisuuden näkemysten sisällön tarkemmin. Sisältö voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Nykytilan kuvaus Palvelujen yhtäläisyydet ja erot Keskeiset huomiot yhdistymisen vaikutuksista Mitä mahdollisuuksia saatavuuden, saavutettavuuden, kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Palvelujen organisointi ja järjestämistavat Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen suhteessa nykyiseen Kokoonpano Asiantuntijaryhmiä kootaan palvelusektoreittain yhteensä kuusi: hallinto sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut 7

9 yhdyskuntarakenteen kehittäminen elinkeinopalvelut ja työllisyys tietopalvelut Jokainen kunta nimeää jokaiseen ryhmään oman asiantuntijaedustuksensa. Kukin ryhmä nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja valitsee ryhmälleen sihteerin. Työskentely ja tapaamiset Projektiryhmä aikatauluttaa asiantuntijaryhmien työskentelyn, ja ryhmät itse sopivat muista työskentelyynsä liittyvistä järjestelyistä. 3. Kuuleminen ja osallistuminen Kuntarakennemuutokset tulee valmistella avoimesti ja kuntalaisia kuullen. Kuntarakennelaissa säädetään kuntalaisten osallistumisesta selvitysprosessiin. Yhdistymisesityksen valmistelussa kunkin kunnan velvollisuudesta huolehtia kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säädetään kuntalain (365/1995) 4. luvussa, ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus, säädetään hallintolain (434/2003) 41. pykälässä. Kaikkien kuntien valtuutettujen yhteiset seminaarit Tavoite Selvitystyön aikana järjestetään kaksi kaikkien kuntien valtuutetuille suunnattua yhteisseminaaria. Tavoitteena seminaareissa on vahvistaa yhteiset tavoitteet ja työn sisältö sekä antaa kaikkien kuntien valtuutetuille saman sisältöinen tieto tehtävästä työstä. Ensimmäisessä seminaarissa esitellään lähtötietoaineistoa ja tiedotetaan siitä, miten aineistoa syvennetään ja miten selvitysprosessi etenee. Samalla kerrotaan, miten kuntalaisia kuullaan prosessin aikana, ja miten he voivat vaikuttaa prosessiin. Ajankohta Ensimmäinen seminaari järjestetään työn alussa - elokuussa siten, että valtuustot voivat vielä vaikuttaa kuntarakenneselvitystyön sisältöön ja painotuksiin. Toinen seminaari järjestetään kun liitosselvitys on valmis, lokakuun 2014 loppupuolella. Seminaarit eivät ole kuntalaisille avoimia, kuntalaisille suunnatut avoimet tilaisuuden järjestetään jokaisessa kunnassa erikseen. Paikka Ohjausryhmä päättää, missä seminaarit järjestetään. Sisältö Alkuseminaarin alustava sisältö - kuntarakenneselvityksen tavoitteet ja keskustelu - kuntarakenneselvityksen sisältö ja keskustelu - lähtöaineiston esittely ja keskustelu 8

10 - selvitysprosessin kulku ja aikataulutus - prosessista tiedottaminen ja kuntalaisten osallistuminen Loppuseminaarin alustava sisältö - selvitystyön esittely ja keskustelu - jatkotoimenpiteistä tiedottaminen Valtuuston ja kuntalaisten kuuleminen valtuuston kokouksen yhteydessä Tavoite Kuntalaisille järjestetään selvitystyön aikana kaksi kuulemistilaisuutta. Kuntalaisten kuulemisen tavoitteena on saada laaja näkemys selvitystyön tavoitteisiin ja sisältöön ja osallistaa kuntalaiset selvitysprosessiin. Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa esitellään selvitystyön tavoitteet ja sisältö ja kerätään niitä koskevaa palautetta. Lisäksi kuntalaisille tiedotetaan siitä, miten he voivat selvitystyön kuluessa osallistua ja antaa palautetta. Jälkimmäisissä tilaisuuksissa esitellään selvitystyön alustavia tuloksia ja kerätään palautetta lopullisen työn valmistelua varten. Kuulemistilaisuuksista tiedotetaan paikallislehdissä ja samoin kuin muustakin selvitykseen liittyvästä. Ajankohta Ensimmäiset kuulemistilaisuudet järjestetään selvitystyön alkuvaiheessa ja toinen kuulemiskierros alustavien selvitystulosten valmistuttua syys-lokakuussa Paikka Kukin kunta päättää itse, missä tilaisuudet järjestetään. Sisältö Ensimmäisten tilaisuuksien alustava sisältö - selvitystyön tavoitteiden ja sisällön esittely ja keskustelua - kuntalaisen osallistumismahdollisuuksien esittely ja kommentit niihin Toisen kierroksen tilaisuuksien alustava sisältö - alustavien selvitystulosten esittely ja palautteen kerääminen jatkotyöstämistä varten 4. Aikataulu Kuntarakenneselvitys tehdään ajalla Ohjausryhmä ja projektiryhmä määrittävät tarkemman aikataulun työskentelylle. Hanke aloitettu Hanke loppuu Heinäkuussa 2014 ei pidetä kokouksia Ensimmäiset kuntakohtaiset kuulemistilaisuudet pidetään työn alkuvaiheessa. Toiset kuulemistilaisuudet pidetään mennessä 9

11 5. Tiedottaminen Selvityshankkeesta pyritään koko prosessin ajan tiedottamaan avoimesti, laajasti ja vuorovaikutteisuuteen kannustaen. Tiedottamisessa huomioidaan eri kohderyhmät, kuten kuntalaiset, kuntien henkilöstö ja sidosryhmät (esim. yritykset, seurakunnat). Selvityshanketta esitellään ja palautetta vastaanotetaan erilaisissa sidosryhmätapaamisissa ja kaikkiin selvitystä koskeviin asiallisiin kommentteihin vastataan. Tiedottamisen kokonaisuudesta vastaavat ohjausryhmän puheenjohtajat ja projektipäällikkö, mutta jokainen kunta on vastuussa tiedottamisesta omassa kunnassaan omille kuntalaisilleen ja henkilöstölleen. Tiedotustoimenpiteet - Tiedotteita ja haastatteluja annetaan paikallisten lehtien ja radion välityksellä. - FSHKY:n internetsivuille tuotetaan sama materiaali ja kukin kunta vastaa omien nettisivujensa linkittämisestä FSKHY:n sivuille. - Sosiaalisen median sovelluksia hyödynnetään. (Ohjausryhmä määrittelee tarkemmin mitä sovelluksia käytetään ja kuka vastaa tiedottamisesta.) - Kuntalaiset voivat kommentoida selvitystyötä internetsivuilla ja Ota kantaa -sivustolla. - Sidosryhmätapaamisissa tiedotetaan sidosryhmiä ja otetaan vastaan palautetta. 6. Lisätietoa Ajankohtaisia tiedotteita ja taustietoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on saatavissa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta. Valtiovarainministeriön ylläpitämä kunnallisten rakennemuutosten tietopankki verkossa: Kuntauudistuksen hankesivut (VM): SOTE-uudistuksen verkkosivut (STM): Kuntaliitokset Kuntaliiton verkkosivuilla: 10