Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala

2 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukainen koko maan kattava selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta toteutettiin kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimesta ja valmistui

3 Uudistuksen toimeenpano ja aikataulu (hallituksen helmikuun iltakoulu) Rakennelakityöryhmä laatii lakiluonnoksen, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle. Laki voimaan viimeistään Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. Kuntiin jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä, eivätkä ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kunnilla on mahdollisuus hakea valtiovarainministeriöstä avustusta kuntajakoselvityksiin, erityisen vaativiin selvityksiin ministeriö varautuu asettamaan kuntajakoselvittäjät omalla kustannuksellaan. Yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissa. Valtioneuvostolle säädetään hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. 3

4 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuriitsehallinto Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. 4

5 Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita 5

6 Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit 1/2 Työpaikkaomavaraisuuskriteeri Selvitystarve, jos työpaikkaomavaraisuusaste on alle 80 % Työssäkäyntikriteeri Kriteerinä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Kriteeri osoittaa selvityssuunnan 6

7 Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit 2/2 Yhdyskuntarakennekriteeri Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Kriteeri osoittaa selvityssuunnan Yhdyskunta- ja pendelöintikriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Metropolialueella sovelletaan myös palvelu- ja väestöpohjakriteeriä työpaikkaomavaraisuuskriteeriä sekä talouskriteeriä. 7

8 Talouskriteeri Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä 8

9 Metropolialue Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Selvitetään erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihto-ehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa. 9

10 Metropolialueen esiselvitys Hallitus linjasi iltakoulussa uudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistyy esiselvityksellä, jonka tavoitteena on osana kuntauudistusta ja yhteistyössä alueen kuntien kanssa kartoittaa metropolialueen kuntajakoselvitysalueet sekä erilaiset vaihtoehdot metropolihallinnoksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi Selvitykseen asetettiin 3.7. johtoryhmä ja 21.8 nimettiin 6 selvittäjää, joiden tehtävänä on: Tehdä ehdotuksensa alueen tulevista kuntajakoselvitysalueista Tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista metropolihallinnoksi Lisäksi selvittäjien tulee arvioida ehdotusten vaikutuksia mm. kilpailukykyyn, viranomaisten toimintaan, yritysten toimintaedellytyksiin samoin kuin ehdotusten hallinnollisia, taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Selvityksessä metropolialueen hallinnon rakenteiden kehittämistarpeita tarkastellaan mm. alueen tulevaisuuden sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailukyvyn lähtökohdista Selvityshenkilöiden tulee ottaa huomioon mm. hallituksen linjaukset kuntauudistuksesta sekä hallituksen linjaukset kuntauudistusta ohjaavista kriteereistä Selvityshenkilöiden tulee jättää ehdotuksensa mennessä 10

11 Kuntien muutostuki Kunnille, jotka tekevät määräajassa mennessä päätökset kuntarakenteesta, suunnataan muutoksen tukea palvelujärjestelmien ja prosessien uudistamiseen. ICT ja muutoksen johtaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Kunnille käynnistetään muutostukiohjelma. tuen suuruudesta päätetään talousarviomenettelyn yhteydessä Rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää vastuuta ja toimintavapautta. Valtio tukee kuntia paikallisissa kokeiluissa, joissa kehitetään lähipalveluita, uusia tuloksellisempia toimintatapoja ja uusia hallinnon malleja sekä lähidemokratiaa. Suurten kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi asetetaan eri ministeriöistä koottu tukiryhmä. Valtio varautuu tukemaan suurten kaupunkiseutujen rakenneuudistusta erillisillä kasvua ja kehitystä tukevilla sopimuksilla. Mikäli yhdistyminen vähentäisi kuntien valtionosuuksia, niin kunnille korvataan yhdistymisestä aiheutuvat valtionosuuksien menetykset vuosina

12 Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen tehdään pääsääntöisesti vahvojen peruskuntien pohjalle. Tulevasta kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta (sote-alue) tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Pienten erityisryhmien vaativia ja kansallisesti keskitettäviä palveluja sekä alueiden koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden roolia tarkennetaan jatkotyössä. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. 12

13 Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. 13

14 Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. Kuntalain uudistuksen tueksi asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. 14