[ YHDISTYMISSELVITYS ]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "[ YHDISTYMISSELVITYS ]"

Transkriptio

1 2015 Focus Main Point Oy Anne Luomala [ YHDISTYMISSELVITYS ] Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen loppuraportti

2 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 Selvitystyön toteuttamisen muut lähtökohdat... 4 Selvitystyön käytännön toteutus... 5 Selvitystyön muut toimenpiteet ja tuotoksista raportointi YHDISTYMISSELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT...10 Kuntarakennelain vaatimukset yhdistymisselvitykselle...10 Muiden lainsäädäntöuudistusten vaikutukset kuntien toimintaan...12 Uusi kuntalaki...12 Valtionosuuslainsäädäntö...12 Muut lainsäädäntö- ja rakenneuudistushankkeet...13 Selvitysperusteiden täyttyminen alueella...13 Yhteenveto ASUMINEN, ELÄMINEN JA ELINKEINOT ALUEELLA...23 Liikenneyhteydet...23 Elinkeinot ja työvoima...23 Kansalaisaktiivisuus alueella...26 Yhteenveto KUNTIEN HALLINNOLLINEN ORGANISOITUMINEN...28 Asuinkunnasta palvelukuntaan...28 Edustuksellinen demokratia kunnallisen kansanvallan perustana...30 Kuntien yhteistoimintaa selvitysalueella...30 Seurakuntien ja kuntien yhteys...31 Kunnan toiminnan rahoitus...31 Palveluverkko ja henkilöstö VÄESTÖKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET...35 Väestökehitys selvitysalueella...35 Palvelutarve-ennusteet...40 Palvelualueittainen tarvetarkastelu...41 Joitakin kuntakohtaisia havaintoja...44 Yhteenveto TALOUDELLINEN TILANNE...46 Yleiskuva taloudellisesta tilanteesta vuosina 2013 ja Kuntatalouden trendilaskelmat...50 Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

3 2 Vuosille Painelaskelma eli mitä kaikkea verorahat kattavat...52 Kuntatalouden trendit vuoden 2014 tiedoilla HUOMIOITA JA HAVAINTOJA SELVITYSTYÖN 1. VAIHEESTA KUNTARAKENNESELVITTÄJÄN ARVIO...61 Lopuksi...62 KUVIOT Kuvio 1. Selvitysalueen kuntien väkiluku Kuvio 2. Työpaikkaomavaraisuus selvitysalueen kunnissa Kuvio 3. Muutokset työssäkäynnissä ja työllisissä vv Kuvio 4. Pendelöinti Kuvio 5. Kuntien tunnuslukuja (%) Kuvio 6. Tilinpäätöstietojen 2013 vertailutietoja (euroa per asukas) tilanteen mukaan. Kuvio 7. Työttömien osuus työvoimasta. Kuvio 8. Väestökehitys Kuvio 9. Selvitysalueen väestöennuste Kuvio 10. Ennustettu väestökehitys Kuvio 11. Selvitysalueen ennustettu väestökehitys ikäluokittain Kuvio 12. Työikäisten määrä ennusteessa Kuvio 13. Väestöllinen huoltosuhteen kehitys Kuvio 14. Palvelutarpeiden kehityssuunta vuosina koko selvitysalueella. Kuvio 15. Vuoden 2013 verotulot ja valtionosuudet suhteutettuna asukaslukuun. Kuvio 16. Vuosikate Kuvio 17. Kustannukset (netto) per asukas keskeisillä palvelualueilla vuonna Kuvio 18. Veroprosenttiin kohdistuva painelaskelma vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella. KUVAT Kuva 1. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Keski-Suomi. Kuva 2. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Pirkanmaa. Kuva 3. Avainasioita Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutujen elinkeinostrategiasta Kuva 4. Taloudellinen huoltosuhde: huollettavat yhtä työllistä kohti Kuva 5. Perusterveydenhuollon lääkärissäkäynnit selvitysalueella vuonna Kuva 6. Perusterveyden avopalveluiden tarvekehityksen ennuste vuosille Kuva 7. Erikoissairaanhoidon hoitojaksot Kuva 8. Erikoissairaanhoidon tarvekehityksen ennuste Kuva 9. Kuntatalouden kehityssuunta Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

4 3 TAULUKOT Taulukko 1. Työssäkäynti vuonna Taulukko 2. Pendelöijien määrä ja suhteellinen osuus (%) selvitysalueen työssäkäyvistä v Taulukko 3. Selvitysalueen maantieteellinen koko, asukastiheys ja taajama-aste. Taulukko 4. Selvitysalueen elinkeinorakenne vuoden 2012 tietojen perusteella. Taulukko 5. Työvoiman ja työttömien määrä ja muutokset selvitysalueella Taulukko 6. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Keuruu. Taulukko 7. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Multia. Taulukko 8. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Mänttä-Vilppula Taulukko 9. Henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun Taulukko 10. Selvitysalueen väestörakenne Taulukko 11. Verotulot ja valtionosuudet Taulukko 12. Vuoden 2014 tilinpäätöksen pohjalta laskettu taloustrendi vuosille selvitysalueella. LÄHTEET LIITTEET Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

5 4 1 JOHDANTO Multian kunta sekä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupungit päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen loppuvuodesta 2014 eteenpäin lukien. Päätös yhdistymisselvityksen käytännön toteutuksesta perustuu aiempien vuosien kuluessa tehtyihin yhteistyöneuvotteluihin ja niiden mukaisiin päätöksiin kussakin kunnassa erikseen. Käytännön selvitystyö käynnistyi sen jälkeen, kun julkisen kilpailutuksen jälkeen valituksi tullut selvitystyön tekijä (Focus Main Point Oy) ja kuntien puolesta Tilaajan edustajan toiminut Keuruun kaupunki allekirjoittivat sopimuksen marraskuussa Varsinainen selvitystyö käynnistyi selvityshenkilön ja selvitystyötä johtamaan asetetun ohjausryhmän tapaamisella joulukuussa Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessaan selvityshenkilönä toiminut yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmä tarkensivat selvitystyön toteuttamissuunnitelman ja aikataulun. Sovittiin, että selvitystyö toteutetaan kolmessa erillisessä, mutta toisiaan täydentävässä vaiheessa ja liitteessä 1 esitetyn aikataulun mukaan seuraavasti: Nykytilakartoitus tehdään kevään 2015 aikana siten, että 1.vaiheen tuotoksia voidaan alkaa käsitellä ohjausryhmässä ja edelleen kuntien valtuustoissa ja henkilöstön keskuudessa toukokuussa Kuntien valtuustot päättävät selvitystyön jatkotoimenpiteistä kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Selvitystyön 1. vaiheen pohjalta valtuustot ottavat kantaa kahteen vaihtoehtoon 1) Jatketaan yhdistymisselvityksen tekemistä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus. 2) Jatketaan yhteistyön kehittämistä ja/tai tiivistämistä muilla tavoin. Selvitystyön 1. vaiheessa selvittäjän ei odoteta ottavan kantaa yhdistymisen puolesta tai sitä vastaan, vaan tuovan esiin kuntarakennelain mukaiset näkökulmat selvitysalueen nykytilasta mukaan lukien erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen arviointi selvitystyön tuotosten valossa. Selvitystyön toteuttamisen muut lähtökohdat Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvityksen tulisi lähtökohtaisesti kattaa kaikki ne asiat, jotka sisältyisivät yhdistymissopimukseen ml. nimi- ja vaakunavalinnat sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta uudessa kunnassa. Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on lain 6 :ssä tarkoitettu esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Kuntarakennelaissa Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

6 5 luetellaan, mitä yhdistymisselvityksen tulee sisältää. Mikäli selvitysalueen kunnat eivät päädy tekemään esitystä kuntien yhdistymisestä, selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytetään kuitenkin aina vähintään sellaista selvitystä, jossa on arvioitu hallinnon ja palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista selvitysalueella, yhdistymisen vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä ja yhdistymisen mahdollisia haittoja. Kuntarakennelain käyttöalaa ja tulkintaa helpottamaan tarkoitettu Kuntaliiton yleiskirje lain tarkoituksesta ja perusteluista tarkentaa selvitystyön reunaehtoja: varsinaisen yhdistymisvaihtoehdon lisäksi myös muunlaisten yhteistoimintamuotojen tarkastelu on mahdollista. Selvitystyön käytännön toteutus Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntien yhdistymisselvitystyön lähtökohtana on ollut kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen laatiminen ottaen huomioon kuitenkin yhdistymisvaihtoehdon ohella muunlaisetkin yhteistyötoiminnan tiivistämis- ja kehittämisvaihtoehdot. Käytännön selvitystyöstä ja raportin kirjoittamisesta on vastannut yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomala yhdessä taustaryhmänsä kanssa. Selvityshenkilön taustaryhmään on kuulunut useita kunta-alan erityisasiantuntijoita, joiden kanssa selvittäjä on käynyt konsultoivia keskusteluja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Käytännössä selvitystyö toteutettiin kuntarakennelain ja Kuntaliiton tulkintaohjeiden, ja paikallisiin tarpeisiin sovittaen, ja ohjausryhmän linjausten mukaan seuraavasti: a) Suunnitelma hallinnon järjestämisestä o Toimeksiannon mukaisesti selvitystyön 1. vaiheessa kartoitetaan kuntien toiminnallinen, taloudellinen ja hallinnollinen nykytila sekä kuvataan selvitysalueen kuntien nykyinen palveluverkko, mutta kuitenkin niin, että yksityiskohtaisempi suunnitelma hallinnon järjestämisestä laaditaan vasta syksyllä 2015, mikäli selvitysalueen kunnat päättävät jatkaa yhdistymisselvitystä tavoitteenaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. b) Suunnitelma palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella o Kuten edellä (kohdassa a ): yksityiskohtainen suunnitelma palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta selvitysalueella laaditaan, mikäli selvitysalueen kunnat päättävät jatkaa yhdistymisselvitystä tavoitteena esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus c) Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

7 6 o tässä selvitystyön 1. vaiheessa on kuvattu selvitysalueen kuntien nykyinen yhteistoiminta; yksityiskohtaisemmat jatkotoimenpiteet kuten edellisissä kohdissa (a ja b) on lausuttu d) Selvitys taloudellisesta tilanteesta o selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta on tarkasteltu useista eri näkökulmista mm. seuraavasti: tavanomaiset selvitysalueen kuntien taloudesta kertovat tunnusluvut ja olennaiset muut vertailutiedot pääasiallisesti Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tuottamiin kansallisiin, mutta kuntakohtaisiin tietoaineistoihin nojautuen: kuntien itsensä toimittama aineisto (kuntien ja niiden konsernien tilinpäätöstiedot vuodelta 2014, talousarviot vuodelle 2015 sekä aiempien vuosien tilinpäätöstiedot ja muut tilastoinnit keskeisten tunnuslukujen osalta) Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin perustuvat erilaiset laskelmat, yhteenvedot ja ennusteet sekä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kuin maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja kunta-alaan erikoistuneiden palveluntuottajien (alihankinta) tekemät erilaatuiset laskelmat, selvitykset ja ennusteet; valtakunnallisissa tietoaineistoissa tuoreimmat luvut perustuivat pääosin vuoden 2013 tietoihin ja sitä vanhempiin tilastoihin e) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta o Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja lähidemokratian toteutumisen arvioinnin ovat mm. seuraavat asiasisällöt ja toimenpiteet: o Selvitystyön 1. vaiheen toimeksiantoon sisältyen 1. vaiheen selvitysraporttiin on koottu linkkiluettelo alueella toimivista ja vaikuttavista yhdistyksistä ja järjestöistä sekä selvitysalueen kuntien keskeisistä sidosryhmistä ja yhteistyökumppaneista. Tältä osin aineisto on koottu pääosin kuntien omilta Internet-sivustoilta. o Selvitystyön 1.vaiheessa toteutettiin alueen kuntalaisille suunnattu kysely, jossa tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä kuntien mahdollisesta yhdistymisestä tai muunlaisesta yhteistyön tiivistämisestä. Samassa yhteydessä kuntalaisilta kysyttiin yleisemminkin heidän käsityksiään ja odotuksiaan kunnan toiminnasta, taloudesta ja palveluista sekä vaikuttamismahdollisuuksista ja tiedonkulusta. o Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tuettiin jo selvitystyön 1.vaiheessa järjestämällä kaikille kuntalaisille avoimia, selvitystyön vaiheista ja jatkosuunnitelmista kertovia info-tilaisuuksia kesäkuussa f) Arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista o Selvitystyön ensimmäisen vaiheen tavoitteena on tuottaa monipuolinen tietoaineisto, jonka pohjalta kuntien valtuustot voivat arvioida, jatketaanko kuntarakenneselvityksen tekemistä tavoitteena esitys yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen laatiminen vai jatketaan yhteistyön tiivistämistä muilla tavoin. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

8 7 o Keskeiset selvitystyön 1. vaiheen kuluessa esiinnousseet havainnot esitetään tiivistetysti raportin yhteenvetoluvussa 7 ja arvio luvussa 8. Selvitystyön muut toimenpiteet ja tuotoksista raportointi Alkuvuonna 2015 ohjausryhmä kokoontui useamman kerran. Jo tammikuussa päätettiin laatia viestintä- ja kokoussuunnitelma sekä perustaa yhdistymisselvitykselle omat Internet-sivut, joiden kautta ihmiset voivat seurata selvitystyön etenemistä. Samalla sovittiin, että Internet-sivuille tilaaja ja/tai ohjausryhmä on tutustunut sivuilla julkaistavaan aineistoon etukäteen, jotta he voivat omalta osaltaan edistää vuorovaikutteista viestintää asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden kanssa. Yhdistymisselvityksen Internet-sivut löytyvät osoitteesta Tämä raportti on yhteenveto selvitystyön 1. vaiheen keskeistä tuotoksista. Raportissa on kuvattu selvitysalueen nykytilaa kuntarakennelaissa määriteltyjen selvityskriteerien valossa. Lisäksi selvitystyötä on täydennetty ohjausryhmän ja/tai tilaajan toiveiden mukaan mm. laatimalla erilaisia talousennusteita sekä toteuttamalla suunnitelmanmukaiset kuntapäättäjille ja kuntalaisille osoitetut erilliset kyselyt, joiden avulla kartoitettiin sekä päätöksentekijöiden että asukkaiden käsityksiä asuinkuntansa nykytilasta sekä heidän tulevaisuusodotuksistaan. Kyselyiden vastausaineistojen tiivistelmät ovat luettavissa selvitystyön omilta nettisivuilta. Selvitystyö perustuu mittavaan, selvitysalueen kuntien toiminnasta ja taloudesta kertovaan tilastoja dokumenttiaineistoon, jotka on koottu erilaisista virallislähteistä. Raportin työstämisessä on pyritty ajantasaisuuteen ja reaaliaikaisuuteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. sen huomioonottamista, että selvitystyön 1. vaiheen aikana maassa tapahtui monia kuntiin ja niiden toimintaedellytyksiin vaikuttavia muutoksia: Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alussa, uusi kuntalaki toukokuun alussa 2015, eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa 2015, mikä tarkoitti yhtäältä joidenkin lakien hyväksymistä vielä ennen vaalikauden päättymistä ja toisaalta joidenkin keskeisten uudistusten kuten esim. sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen (nk. soteratkaisu) siirtymistä alkaneelle vaalikaudelle. Tätä esipuhetta kirjoitettaessa sote-ratkaisun sisältö ei vielä ole tiedossa, mutta toukokuun lopussa julkistettu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma sisältää peruslinjaukset SOTE-uudistuksesta ja muistakin keskeisistä rakenne-, toiminta- ja talousuudistushankkeista. Yksityiskohtaisemmin strategisen hallitusohjelman käytännön toimenpiteet alkavat hahmottua jo vuoden 2016 budjettia valmisteltaessa syksyllä Jo tässä vaiheessa on näköpiirissä muutamia keskeisiä linjauksia, jotka vaikuttavat kuntien toimintaan ja talouteen joko suoraan tai välillisesti. Soten lisäksi valtio tulee todennäköisesti uudistamaan mm. 2. asteen opetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteita sekä rakennusvalvonnan järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Näilläkin uudistuksilla tullee olemaan enemmän tai vähemmän suoria seurausvaikutuksia kuntien toimintaan. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

9 8 Lisäksi yksi keskeisistä uuden hallitusohjelmaan kirjatuista linjauksista on, että kuntarakennelain kuntien selvitysvelvollisuutta koskevat kriteerit ja henkilöstön irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat kriteerit tullaan kumoamaan. Kaikkiaan selvitystyön tässä vaiheessa on arvioitu selvitysalueen nykytilaa kuntarakennelain mukaisena kokonaisuutena tarkastellen sekä mahdollisen kuntarakennemuutoksen että yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia koko selvitysalueella. Tarkastelun lähtökohtana on ollut kuntien aiemmasta toiminnasta kertova tilasto- ja muu dokumenttiaineisto sekä näihin tietoihin perustuvat ennakointilaskelmat kuntien muodostaman selvitysalueen tulevaisuusnäkymistä koskien niin alueen väestön palvelutarpeita, kuin kuntien hallintorakennetta, taloutta ja toimintaa. Erilaatuista tilasto- ja dokumenttiaineistoa analysoimalla ja tutkimalla on voitu muodostaa reaaliaikainen kuva siitä, millaista toiminta ja talous, asuminen ja eläminen selvitysalueella näyttää tilastojen ja muun dokumenttiaineiston valossa. Dokumenttiaineiston tuottamaa kuvaa toiminnasta selvitysalueella on lisäksi täydennetty seuraavin tavoin: Selvitystyön ohjausryhmä teki maaliskuussa nk. SWOT-analyysin, jossa tarkasteltiin selvitysalueen vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Huhtikuussa 2015 ohjausryhmä teki harjoitteli mielikuvatasolla kunnan talouden ja toiminnan johtamista tilanteessa, jossa selvitysalue muodostaisi yhden kokonaisen kunnan. Molemmilla kerroilla ohjausryhmän jäsenet jakautuivat työpajoihin siten, että valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat muodostivat oman ryhmänsä, muut luottamushenkilöt oman ryhmänsä, johtavat viranhaltijat oman ryhmänsä ja henkilöstön edustajat oman ryhmänsä. Alkuvuodesta 2015 selvityshenkilö tapasi jokaisen selvitysalueen kunnan johtoryhmän erikseen. Tapaamisten tarkoituksena oli selvittää kuntien johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä yhtäältä siitä, mitkä asiat omassa kunnassa ovat säilyttämisen arvoisia riippumatta siitä, yhdistyvätkö selvitysalueen kunnat vai eivät sekä toisaalta siitä, millaisissa asioissa johtoryhmä näkee kehittämisen tarvetta tai yhteistyön mahdollisuuksia. Alueen kuntapäättäjille ja kuntalaisille suunnattiin keväällä 2015 myös erilliset kyselyt, joiden tavoitteena oli tuottaa selvitystyön taustaksi ajantasaista tietoa kuntapäättäjien ja kuntalaisten näkemyksistä ja odotuksista koskien kuntien toimintaa ja palvelurakennetta. Touko-kesäkuussa selvitystyön vaiheista ryhdyttiin raportoimaan kuntapäättäjille ja kuntien henkilöstön edustajille. Selvitysalueen kuntapäättäjät tapasivat yhteisessä valtuustoseminaarissa, minkä lisäksi selvityshenkilö esitteli selvitystyön tuloksia jokaisessa selvitysalueen kunnassa erikseen (val- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

10 9 tuustoseminaari, henkilöstön yhteistyöryhmä, kuntalaisinfot ja sidosryhmäinfot). Tilaisuuksien esitysmateriaalit ja keskeiset havainnot on julkaistu selvitystyön Internet-sivuilla. Sivustolle on koottu myös muu keskeinen informaatio selvitystyön etenemisestä ja sen organisoimisesta kunnissa (mm. ohjausryhmän kokoonpano, kokousmuistiot ja tuoreimmat selvitysalueen taloudesta ja toiminnasta kertovat viralliset dokumentit, esim. talousarviot ja tilinpäätökset). Selvitystyön ohjausryhmän kokoonpano on esitetty myös raportin liitteessä 2. Tämän raportin lopussa esitetään selvittäjän tekemä arvio selvitysalueen kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Arviointi perustuu selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa kootun monipuolisen tietoaineiston analyysiin. Saamansa toimeksiannon mukaan kuntarakenneselvittäjä ei ota arvioinnissaan kantaa siihen, pitäisi kuntien jatkaa selvitystyötä tavoitteenaan yhdistyminen vai olisiko yhteistyön tiivistäminen hedelmällisempi vaihtoehto. Selvityshenkilön arviointi perustuu kuntarakennelaissa esitettyihin arviointikriteereihin, joiden mukaan selvittäjän tulee arvioida tilannetta laissa annettujen kriteerien perusteella. Kuntarakenneselvittäjän johtopäätökset esitetään tämän raportin yhteenvetoluvussa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

11 10 2 YHDISTYMISSELVITYKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Viime hallituskaudella ( ) asetettiin päämääräksi koko maan laajuisen kuntauudistuksen toteuttaminen. Ohjelman tavoitteena oli luoda nk. vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Ilmaisulla vahva peruskunta tarkoitetaan laissa mm. sitä, että kunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan kaikista peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Samanaikaisesti käynnistettiin kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistus (uusi laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa) ja kuntalain kokonaisuudistus (uusi kuntalaki tuli voimaan toukokuun 2015 alussa). Lisäksi meneillään olevat monet muut rakenneuudistushankkeet kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä 2. asteen opetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteiden uudistamishankkeet tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaan ja palvelurakenteisiin jo lähivuosina. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa onkin monia sekä suoraan että välillisesti kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia. Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu mm. nk. kestävyysvajeen leikkaus, mikä tämänhetkisten tietojen mukaan tarkoittaisi noin miljardin suoraa säästötavoitetta kunnille. Lisäksi tulevat muiden uudistushankkeiden yhteisvaikutukset. Ja vaikka suunnitelmiin kuuluu myös kuntien lakisääteisten tehtävien karsiminen nykyisestään, näiden toimenpiteiden kohdentumista ja taloudellista vaikutusten arviointia ei vielä tämän hetkisten tietojen varassa voi kovin täsmällisesti tehdä. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tiivistetysti keskeisen kuntiin ja yhdistymisselvitystyöhön vaikuttavat jo toteutuneet ja meneillään olevat lakiuudistukset. Hallitusohjelma perusteluineen on liitetty osaksi tätä selvitystyöraporttia. Kuntarakennelain vaatimukset yhdistymisselvitykselle Laajaan kuntauudistukseen liittyen aiempi kuntajakolain nimellä tunnettu laki (1698/2009) muutettiin kuntarakennelaiksi (478/2013) ja siihen lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta vuosina Niiden mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen, mikäli rakennelaissa määritellyt selvityskriteerit täyttyvät; metropolialueen kunnille laissa on omat määräyksensä. Kuntarakennelaissa säädetään myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta, selvityksen sisällöistä, toteuttamisesta ja aikataulusta sekä mm. kuntien mahdollisuudesta saada taloudellista tukea yhdistymisen/yhdistymisselvityksen tekemiselle. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

12 11 Suurinta osaa maan kuntia koskevat kuntarakennelain mukaiset selvityskriteerit alle asukkaan kunnalle ovat: Palveluiden edellyttämä väestöpohja Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Kunnan taloudellinen tilanne Alle asukkaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella sellaisella alueella, jossa yhdistymisen seurauksena olisi palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta riittäväksi väestöpohjaksi määritellään vähintään noin asukasta, laadukkaan ja yhdenvertaisen perusopetuksen järjestämisen kriteerinä on, että alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on vähintään noin 50. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä myös siinä tapauksessa, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka oman kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste) tai jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste) (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vaatimus on vähintään 35 prosenttia). Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kaikkiaan kuntarakennelain lähtökohtana tältä osin on, että jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Talousperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta);; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

13 12 Selvityskriteerien täyttyminen selvitysalueen kunnissa kuvataan tarkemmin erillisessä alaluvussa. Muiden lainsäädäntöuudistusten vaikutukset kuntien toimintaan Uusi kuntalaki Toukokuun 2015 alussa tuli voimaan nk. uusi kuntalaki. Kuntalain kokonaisuudistuksen taustalla oli pyrkimys uudistaa kuntalakia siten, että se ottaisi aiempaa paremmin huomioon sekä kuntien muuttuneet toimintaympäristöt että uudenlaisista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat hallinnolliset muutostarpeet. Uudessa kuntalaissa painotetaankin kunnan toiminnan ja palveluiden ohjauksen yhteensovittamisen kokonaisuutta riippumatta siitä, miten palvelut järjestetään tai tuotetaan. Lisäksi laki määrittelee kuntavaaleille uuden ajankohdan ja sen myötä valtuustolle uuden toimikauden. Uudessa kuntalaissa säädetään kunnille aiempaa tiukempia velvoitteita kattaa budjettialijäämä ja siinä määritellään myös mm. selkeät kriteerit kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien taloudenpidolle ja niitä koskevalle ohjaukselle. Laki sisältää määräykset myös siitä, mitä tapahtuu, mikäli kunta ei kykene laissa määriteltyjä kriteerejä täyttämään. Valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaan kuntalaki sisältää mm. selvän vaatimuksen siitä, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Alijäämä on siis katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta eikä alijäämän kattamista voi lykätä tai siirtää myöhempään ajankohtaan. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Vuosina kunnan taloudenhoitoa seurataan laissa erikseen määriteltyjen kriteerien valossa ja vuoden 2017 alusta siirrytään konsernitason kriteereihin. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille on erillissäädöksellä annettu kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Uuden kuntalain säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Vuoden 2014 tilinpäätösten arviointiin sovelletaan kuntarakennelain säädöksiä koskien taloudellisen kriisikuntakriteerin täyttymisen arviointia. Arvioinnista ja seurannasta vastaa valtiovarainministeriö, joka myös päättää, joutuuko kunta kriisikuntamenettelyyn ja erillisen arviointimenettelyn kohteeksi, mikäli laissa annetut kriteerit tasapainoisesta taloudenhoidosta eivät täyty (liite 3). Valtionosuuslainsäädäntö Uudistettu kuntien valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Käytännössä uudet valtionosuuskriteerit pienentävät kuntien saamia valtionosuuksia. Lainsäädäntö suo siirtymäajan kunnille, joten aivan välittömästi valtionosuudet eivät merkittävästi pienene. Valtionosuuksien määrä on kuitenkin laskusuuntainen ja vaikutukset valtionosuuksista suuren osan tuloistaan saaville kunnille tulevat olemaan merkittävät. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

14 13 Muut lainsäädäntö- ja rakenneuudistushankkeet Aleksander Stubbin hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta Tavoitteena oli toteuttaa perusteellinen sosiaali- ja terveyspalveluuudistus. Nk. sote-järjestämislailla haluttiin uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevia säännöksiä. Lakiesitys ei kuitenkaan edennyt eduskunnan täysistuntoon saakka johtuen mm. kuntien roolia (erityisesti itsehallinto ja demokratia sekä rahoitusmalli ja perusteet) koskevista perustuslaillisista ongelmista. Eduskuntavaalien 2014 jälkeen käynnistetyissä hallitusneuvotteluissa nk. SOTE-laki oli jälleen yksi keskeisimmistä sovittavista asiakokonaisuuksista. Lopputulema olikin, että pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite siirtää SOTE-palvelut kunnista riippumattomille itsenäisille maakunta-alueille. SOTE-uudistuksen käytännön toteutus ei ole vielä tiedossa. Hallitusohjelman peruslinjaus itsenäisistä maakunta-alueista merkitsee kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat jossain vaiheessa ja jollain aikataululla siirtymään pois kuntien vastuulta. Miten tämä muutos muokkaa kuntien roolia ja toimintaa, tai minkälainen päätösvalta tai rahoitusvastuu kunnille jää, näistä seikoista on odotettavissa yksityiskohtaisempia tietoja ja suunnitelmia jo syksyn budjettiriiheen. SOTE-uudistuksen lisäksi hallitusohjelma sisältää useita muita periaatelinjauksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti kuntien toimintaedellytyksiin. Koulutukseen ja erityisesti toisen asteen koulutukseen suunnatut taloudelliset säästötavoitteet, ja samanaikaiset rakenteelliset uudistushankkeet (mm. digitalisaation voimakas edistäminen, liikunnan määrän lisääminen perusopetuksen opetusvelvollisuuteen) voivat olla käytännössä asioita, joihin kunnat joutuvat ottamaan kantaa tavalla tai toisella jo lähiaikoina. Varhaiskasvatuksen puolella hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suurentaa hoitolapsiryhmän kokoa ohjaa suoraan kuntien toimintaa ko. palvelun järjestämisessä. Erityisen merkittävää kunnan kannalta on kuitenkin, että hallitusohjelman mukaan kuntarakennelain mukaiset selvityskriteerit ja henkilöstön irtisanomissuoja kuntaliitostilanteissa tullaan kumoamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sen jälkeen, kun em. lakimuutokset on saatettu voimaan, kuntien selvitysvelvollisuus käytännössä lakkaa. Selvitysperusteiden täyttyminen alueella Valtiovarainministeriössä tarkasteltiin kesällä 2013 kuntarakennelaissa määriteltyjen selvitysperusteiden (palveluiden edellyttämä kunnan väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne) mahdollista täyttymistä maakunnittain kriteereillä pohjautuen erilaisiin tilastotietoihin ajalla Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

15 14 Tarkastelun perusteella ministeriössä laadittiin yhteenveto, jonka mukaan kriteereistä Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kunnissa kaikissa täyttyy väestöpohjaperuste (alle asukkaan kunta). Lisäksi Multian kunta määriteltiin tuolloin nk. kriisiytyväksi kunnaksi lähinnä talouslukuihin perustuen. Kuva 1. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Keski-Suomi. Valtiovarainministeriö Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

16 15 Kuva 2. Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain: Pirkanmaa. Valtiovarainministeriö Tilanteet selvitysalueen kunnissa luonnollisesti elävät ja muuttuvat jatkuvasti. Kuntarakennelain kriteerien mukaisiin selvitysperusteisiin ei kuitenkaan ole tullut oleellista muutosta selvitysalueen kuntien näkökulmasta katsottuna. Seuraavissa alakappaleissa tarkastellaan selvitysalueen kuntien tilanteita vuosina em. rakennelain kriteerien valossa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

17 Väestökehitys Keuruu -137 Multia -7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys Kuvio 1. Selvitysalueen kuntien väkiluku Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2013 lopussa asukasta (Tilastokeskus 2014). Alueen väestö siis pieneni yli prosentin (1,4%) vain yhden kalenterivuoden kuluessa. Väestötietoennusteiden mukaan (liite 4) väkiluvun väheneminen selvitysalueen kunnissa tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, tilanne on päinvastainen. Kunnalle voi siis syntyä selvitysvelvollisuus liian alhaisen työpaikkaomavaraisuuden takia. Selvitysalueen kuntien työpaikkaomavaraisuusaste on kuitenkin yhä kohtuullinen. Näin siitä huolimatta, että kokonaisuutena työpaikkojen määrä on vähentynyt suhteellisen tasaisesti jo vuodesta 1990 alkaen. Mänttä-Vilppulassa työpaikkaomavaraisuus oli selvitysalueen kunnista paras eli siellä oli tarjolla työpaikkoja enemmän kuin kunnassa tarjolla työvoimaa. Silti kunnan työttömyysaste selvitysalueen muiden kuntien tavoin on suhteellisen korkea. Multialla työpaikkojen määrä nousi vuosituhannen alussa, mutta laski jälleen 2010-luvulle tultaessa. Parinkymmenen vuoden kuluessa työpaikkojen määrä väheni alueella noin neljänneksen (muutos ) ja vuonna 2010 työpaikkoja oli 14% vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan trendit ovat samankaltaisia ja näyttävät myös jatkuvan samansuuntaisena. Vuonna 2010 koko selvitysalueella oli noin 8000 työpaikkaa, nyt viisi vuotta myöhemmin jonkin verran vähemmän. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

18 ,3 97,4 98,1 102,2 103,8 105,8 107,2 107,3 97,1 96,9 99, ,5 86,9 90,1 93,6 96,6 98, Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Kuvio 2. Työpaikkaomavaraisuus selvitysalueen kunnissa Kaikissa selvitysalueen kunnissa työllisten lukumäärä on laskenut tasaisesti. Viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla ( ) koko selvitysalueella työssäkäyvien lukumäärä laski 8% ollen jakson lopussa 8735 työssäkäyvää. Selvitysalueen kunnista Multia on ainut, jonka alueella työssäkäyvien lukumäärä lisääntyi 5,3% kyseisellä tarkasteluajanjaksolla. Suhteellisesti eniten työssäkävijöiden määrässä tapahtui vähennystä Mänttä-Vilppulassa, jossa alueella työssäkävijöiden määrä pieneni peräti 11%. Keuruulla työssäkäyvien lukumäärä väheni runsaat kuusi prosenttia (6,3%) Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Yhteensä Kuvio 3. Muutokset työssäkäynnissä ja työllisissä vv Tilastokeskus. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

19 18 Tendenssi on laskusuuntainen myös vuoden 2013 tietojen perusteella. Suhteellisesti voimakkainta muutos sekä työllisten että alueella työssäkäyvien osalta on ollut Mänttä-Vilppulassa ja pienintä Multialla. Keuruulla varuskunnan lakkauttamisella on monisäikeisiä vaikutuksia tässä suhteessa. Taulukko 1. Työssäkäynti vuonna TYÖSSÄKÄYNTI 2013 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat Kunnalle voi syntyä kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus myös työssäkäynnin perusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella tai jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Selvitysalueella pendelöinti töihin oman asuinkunnan ulkopuolelle on lisääntynyt tasaisesti ja samaan aikaan työssäkäynti omassa asuinkunnassa on suhteellisesti tarkasteltuna vähentynyt. Taulukko 2. Pendelöijien määrä ja suhteellinen osuus (%) selvitysalueen työssäkäyvistä v Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Pendelöivät (N) Asuinkunnassaan työssäkäyvät (N) Yhteensä Pendelöivät (%) 21,3% 34% 27,1% Asuinkunnassaan työssäkäyvät (%) 78,7% 66% 72,9% Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien lukumäärä on lähes puolittunut 1980-luvun lopusta vuoteen 2012 mennessä; Multialla kehitys on ollut tasaisempaa sekä lukumääräisesti että suhteellisesti tarkasteltuna. Suhteellisesti useimmin oman kunnan ulkopuolelle pendelöivät kuitenkin Multian kunnassa asuvat työssäkäyvät (noin kolmannes työssäkäyvästä työvoimasta), keuruulaisista pendelöi noin viidesosa ja Mänttä-Vilppulassa asuvista runsas neljännes. Selvitysalueen asukkaiden työssäkäynti kuitenkin suuntautuu pääosin omaan kuntaan sekä omalle lähiseudulle aluetta molemmista suunnista ympäröivien suurempien kaupunkiseutujen eli Jyväskylän ja Tampereen lisäksi. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

20 Pendelöinti Keuruu Pendelöivät Keuruu Asuinkunnassaan työssäkäyvät Multia Pendelöivät Multia Asuinkunnassaan työssäkäyvät Mänttä-Vilppula Pendelöivät Mänttä-Vilppula Asuinkunnassaan työssäkäyvät Kuvio 4. Pendelöinti Yhdyskuntarakenteeltaan selvitysalueen kunnat muodostavatkin sekä yksin että yhdessä suhteellisen selkeän kokonaisuuden. Kunnista Multia on selkeää maaseutua lukuisine kylineen. Keuruulla ja Mänttä-Vilppulalla on molemmilla selkeä kaupunkikeskusta ja lisäksi useampia suurehkoja taajamia tai kyliä. Yhdyskuntarakennekriteerin perusteella selvitysalueen kunnilla ei kuitenkaan ole rakennelain mukaista selvitysvelvollisuutta. Alueen kunnat ovat maantieteellisestä laajuudestaan huolimatta yhdyskuntarakenteeltaan suhteellisen hyvin toimivia kokonaisuuksia. Taulukko 3. Selvitysalueen maantieteellinen koko, asukastiheys ja taajama-aste. Maa-pintaala 2013/km2 Makeaa vettä/km2 Kokonaispinta-ala/km2 Asukkaita/ km² Asukkaita/ maa-km² Keuruu 1 258,0 172, ,6 7,3 8,3 69,60 % Multia 733,2 32,4 765,6 2,4 2,5 46,80 % Mänttä- Vilppula Selvitysalue yhteensä 534,9 122,2 657,1 81,1 20, ,1 327, ,3 65,8 9,3 Lähde: Kuntaliitto; Pinta-alatiedot: Maanmittauslaitos; Väestötiedot Tilastokeskus. Taajama-aste ,10 % 65,80 % Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

21 20 Selvitysalueen kunnista Multia on maantieteellisesti laaja alue, jonka 1762 asukasta ovat levittäytyneet tasaisesti keskustaajaman eli kirkonkylän lisäksi lukuisiin kyliin eri puolille kuntaa. Selvitysalueen kunnista Mänttä-Vilppula maa-pinta-alaltaan pienin, mutta siellä on vastaavasti selvitysalueen suurin asukastiheys ja taajama-aste (v %). Ja vaikka Keuruu on yli asukkaan kaupunki, se on kuitenkin asukastiheydeltään suhteellisen harvaanasuttu kunta johtuen sen suuresta maa-alueesta. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 53,8 % 49,7 % 42,8 % 51,0 % Omavaraisuusaste-% Kuntien tunnuslukuja (%) ,0 % 36,438,6 % % 35,7 % 36,6 % 32,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 44,2 % 36,6 % Lainakanta % taseen loppusummasta 0,3 % 1,3 % 1,0 % 0,8 % Korkokulut % lainakannasta Keuruu Multia Mänttä-Vla Selvitysalue Kuvio 5. Kuntien tunnuslukuja (%) Lähde: Tilastokeskus Yksi rakennelain selvityskriteereistä on kunnan taloudellinen tilanne. Taloudellisista kriteereistä yksi keskeinen on tilinpäätöksen yli-/alijäämäisyys. Lisäksi kuntien taloudellista tilaa kuvaavina tunnuslukuina käytetään usein mm. omavaraisuusastetta, suhteellista velkaantuneisuutta sekä lainakannan osuutta taseen loppusummasta. Kuntarakennelaissa edellytetään, että kunnalla on riittävän hyvät edellytykset rahoittaa ja järjestää omat palvelunsa. Väestöpohjan, työssäkäynnin, työpaikkaomavaraisuuden ja yhdyskuntarakenteen lisäksi keskeinen selvityskriteeri on kunnan taloudellinen tilanne. Kesällä 2013 valtiovarainministeriö luokitteli Multian kriisiytyväksi kunnaksi aiempiin taloustietoihin nojautuen. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan Multialla oli asukasta kohti kertynyttä alijäämää yhä 510 euroa per asukas, mikä ylittää juuri ja juuri rakennelaissa määritellyn raja-arvon. Myös Mänttä-Vilppulalla oli kertynyttä alijäämää 130 euroa per asukas, mutta rakennelaissa mainittu euromääräinen raja per asukas ei siltä osin täyttynyt. Selvitysalueen kunnista vain Keuruulla oli kertynyttä ylijäämää (vuonna /asukas). Toisaalta Keuruulla on eniten lainaa asukasta kohti suhteutettuna. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

22 Kuntien taloudellisia tunnuslukuja ( /as) Keuruu Multia Mänttä-Vla 154 Selvitysalue Rahoitusvarallisuus, /asukas Lainat /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /as Pysyvät vastaavat /asukas Kuvio 6. Tilinpäätöstietojen 2013 vertailutietoja (euroa per asukas) tilanteen mukaan. Lähde: Selvitysalueen kuntien tilinpäätökset 2013/T.Mäkelä Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella sekä Multia että Mänttä-Vilppula pystyivät vuoden kuluessa kohentamaan taloudellista tilannettaan merkittävästi. Tämä tapahtui erilaisten toimintojen uudelleenjärjestämisten avulla suorien säästötoimenpiteiden ohella. Keuruulla on meneillään mittava investointiohjelman toteutusvaihe, mikä aiheuttaa Keuruun talouslukuihin painetta esim. lainamäärän lisääntymisen muodossa. Kaikissa selvitysalueen kunnissa valtionosuudet ovat merkittävä tulonlähde, etenkin Multialla. Jos kunta on merkittävästi riippuvainen valtionosuuksista, silloin myös valtion taholla tehdyt linjamuutokset vaikuttavat kunnan voimakkaasti. Selvitysalueen kuntien taloudelliseen tilanteeseen vaikuttava keskeinen paine on negatiivinen väestökehitys ja muuttotappio, joiden seurauksena kaikkien selvitysalueen kuntien väestön ikärakenne muuttuu merkittävän nopeasti. Väestön ikärakenteen muutos voi vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotulopohjaan sen lisäksi, että se asettaa haasteita palvelutarpeiden ja palveluiden uudelleen määrittelylle jo lähitulevaisuudessa. Yksityiskohtaisemmin selvitysalueen kuntien taloudellista tilannetta samoin kuin väestökehityksen palvelutarpeisiin aiheuttamia muutospaineita tarkastellaan tämän raportin muissa luvuissa. Yhteenveto Selvityskriteereistä kunnan väestöpohjaan sidottu palveluperustekriteeri (alle asukasta) täyttyy kaikissa selvitysalueen kunnissa ja lisäksi Multialla täyttyi taloudellinen kriteeri siten, että elokuussa 2013 valtiovarainministeriö määritteli sen kriisiytyväksi kunnaksi. Sittemmin Multian taloudellinen tilanne on kohentunut, mutta se on yhä vahvasti valtionosuuksista riippuvainen kun- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

23 22 ta, jolloin valtiotasolla tehtävät toimenpiteet ja muutokset valtionosuusperusteissa vaikuttavat siihen muita selvitysalueen kuntia voimakkaammin. Myös Keuruun tulonmuodostuksesta valtionosuuksilla on merkittävä rooli, mutta toisaalta sen tuloveroprosentti on alueen kuntien alhaisin. Mänttä-Vilppulan kuntataloudessa omien verotulojen osuus kunnan tulopohjasta on suurin. Muut rakennelaissa mainitut selvityskriteerit eivät täyty selvitysalueen kunnissa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

24 23 3 ASUMINEN, ELÄMINEN JA ELINKEINOT ALUEELLA Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan muodostama selvitysalue sijaitsee maantieteellisesti Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien risteysalueella. Alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, luonnon monimuotoisuus ja kauneus sekä monipuoliset vapaaajan palvelut (erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalvelut) ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että alueen kunnat ovat suosittuja vapaa-ajanviettokuntia. Mänttä-Vilppula tunnetaan myös taide- ja kulttuurikaupunkina, Multia taas on erämatkailijoiden suosiossa; alueen vanhana keskuspaikkana Keuruulla on lukuisia historiallisia nähtävyyksiä sen lisäksi että Keuruu on ollut myös paikallis- ja aluehallinnon keskuspaikka omalla seudullaan. Liikenneyhteydet Alueen lähimmät suuremmat kaupunkiseudut ovat Jyväskylä ja Tampere. Vesistöt ja laajat metsäalueet ovat tunnusomaisia piirteitä alueelle. Kuntien keskustaajamien väliset yhteydet vaihtelevat sen mukaan, kulkeeko Keurusselän vesistön länsi- vai itäpuolta. Keuruu ja Mänttä-Vilppula sijaitsevat Keurusselän vesistön ympärillä ja liikenteellisesti aluetta yhdistää mm. kantatie 58, joka kulkee kaikkien selvitysalueen kuntien läpi Orivedeltä Multialle. Rautatieliikennettä on Haapamäen ja Keuruun suunnalla (yhteydet mm. Seinäjoelle ja Jyväskylään ja niiden kautta Tampereelle). Lisäksi Vilppulasta on kiskobussiyhteys Tampereelle. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla. Selvitysalueen kunnista Keuruu ja Multia kuuluvat hallinnollisesti Keski-Suomen ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaan maakuntaan. Valtion aluehallintojako noudattelee maakuntajakoa. Maakuntakeskeinen kehittäminen on vaikuttanut ajan kuluessa myös asukkaiden liikkumissuuntiin niin työssäkäynnin kuin asioinnin osalta. Multia ja Keuruu muodostavatkin oman työssäkäyntialueensa ja Mänttä-Vilppula omansa. Näin siitä huolimatta, että Keuruun ja Mänttä-Vilppulan keskustaajamien välinen etäisyys on vain noin 30 kilometriä. Yksityiskohtaisemmin alueen kuntien liikenneverkko ja keskeiset etäisyydet keskustaajamista lähikuntiin ja kaupunkiseuduille esitellään yksityiskohtaisemmin raportin erillisessä liiteosassa (liitteet 5A-C). Elinkeinot ja työvoima Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Keuruulla on runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kun taas Mänttä-Vilppula on tunnettu suurteollisuuspaikkakunta. Elinkeinorakenteeltaan Mänttä- Vilppula onkin selvitysalueen teollistunein paikkakunta. Multialla taas on suhteellisesti eniten alkutuotannon työpaikkoja. Kaikissa selvitysalueen kunnissa palvelutoimiala on kuitenkin suurin työllistäjä; Keuruulla palvelutoimialan osuus on lähes 70%. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

25 24 Keuruun seudulla elinkeinojen kehittämisen painopistealueet ovat metalli, bioenergia, hyvinvointi ja tuotannolliset palvelut. Mänttä-Vilppulan seutu on profiloitunut mm. puu- ja teknologiateollisuuteen sekä kulttuuri- ja taidepalvelutuotannon toimialueille. Multialla metsät ovat merkittävä luonnonvara ja kunnan teollisista työpaikoista valtaosa liittyykin tavalla tai toisella puun korjuuseen tai sen jalostukseen. Taulukko 4. Selvitysalueen elinkeinorakenne vuoden 2012 tietojen perusteella. Elinkeinorakenne Keuruu Multia Mänttä - Vilppula Selvitysalue, ka. Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % Palvelujen työpaikkojen osuus, % Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,9 22,7 3 23, ,7 69,1 48,7 59,3 1,2 2,6 1 10,5 28,8 59,0 1,6 Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon rakennemuutokset ovat vaikuttaneet myös selvitysalueen elinkeinorakenteeseen, työpaikka- ja väestökehitykseen luvun alkupuolella selvitysalueen työpaikkakehityksessä ja elinkeinorakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia (mm. Keuruun varuskunnan lakkauttaminen sekä henkilökunnan vähennykset ja irtisanomiset puu- ja teknologiateollisuudessa), joilla on ollut monenlaisia seurausvaikutuksia niin Mänttä-Vilppulan työssäkäyntialueelle että Keuruun ja Multian kunnista muodostuvalle työssäkäyntialueelle. Taulukko 5. Työvoiman ja työttömien määrä ja muutokset selvitysalueella Työvoiman määrä (N) Työttömät (N) Alle 25-v. työttömät (N) Pitkäaikaistyöttömät (N) KEURUU Muutos% -2,8 0-4,7 4,0 MULTIA Muutos% -1,3-2,8-37,5-4,1 MÄNTTÄ- VILPPULA Muutos% -3,2-6,5-20,9 3,7 Selvitysalue Muutos% -2,9-3,2-34,1 2,9 Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

26 25 Muutosten suurusluokka on ollut haaste selvitysalueen työpaikkakehitykselle ja yrityselämän kehittäjille (Keulink Oy Keuruun ja Multian seudulla ja MW-kehitys Mänttä-Vilppulassa). Alueen kunnat ovat ottaneet tilanteen huomioon omissa strategioissaan ja toimenpideohjelmissaan, mutta erilaisista kehittämistoimenpiteistä huolimatta alueen työttömyysaste on yhä suhteellisen korkea ja se sisältää runsaasti rakenteellista työttömyyttä. Työttömien lukumäärä ei kuitenkaan ole aivan viime aikoina merkittävästi lisääntynyt, mutta koska alueen työvoima on samanaikaisesti pienentynyt negatiivisen muuttoliikkeen seurauksena, työttömänä olevien suhteellinen osuus työvoimasta on pysynyt melko lailla samalla tasolla. Työvoiman määrä koko selvitysalueella ja kaikissa alueen kunnissa pieneni vuodenvaihteessa lähes 3% vain kolmen kuukauden ajanjaksolla tarkasteltuna. Työvoiman määrä väheni kaikissa selvitysalueen kunnissa. Multialla ja Mänttä-Vilppulassa työttömyys laski lievästi, kun taas Keuruulla työttömien määrä pysyi ennallaan. Työttömyystilanteessa esiintyy toki kausiluonteista vaihtelua, mutta kaikkiaan selvitysalueen työttömyysaste on melko korkea. Koska kyse on paljolti myös rakenteellisesta työttömyydestä, tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa muutosta. 17,00% 16,50% 16,00% 15,50% 15,00% 14,50% 16,10% 15,00% 15,50% 15,50% 16,50% 15,40% 15,00% 14,80% KEURUU MULTIA MÄNTTÄ-VILPPULA Selvitysalue 14,00% 13,50% Työttömien osuus työvoimasta (%) Kuvio 7. Työttömien osuus työvoimasta. Lähde: ELY-keskus/Tilastokeskus Elinkeinojen ja elinkeinorakenteen kehittämisessä Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutukunnat tekevät aktiivista yhteistyötä. Alueen seudut ovat laatineet yhteistyössä mm. elinkeinostrategian, jonka tavoitteena on aktivoida ja edistää alueen elinvoimaisuutta. Strategiasta ilmenevät selvitysalueen elinkeinorakenteen painopistealueet ja tähän osaamiseen nojautuvat tavoitteet kehittää yritys- ja elinkeinotoimintaa edelleen. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

27 26 Kuva 3. Avainasioita Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seutujen elinkeinostrategiasta Hallinnollisesti elinkeinojen kehittämisestä seuduilla vastaavat alaan erikoistuneet ja pääosin kuntaomisteiset kehittämisyhtiöt: Keuruun ja Multian alueella Keulink Oy ja Keulink Kiinteistöt Oy, Mänttä-Vilppulassa MW-Yritys Oy sekä YRKE-kiinteistöt Oy. Kunnat ovat antaneet ko. yhtiöille hoidettavaksi perusyritysneuvontaan liittyvien asioiden lisäksi myös yleisiä ja hankekohtaisia kehittämistehtäviä; Mänttä-Vilppulassa myös kaupunkimarkkinointi ja matkailun edistäminen hoidetaan nykyisin keskitetysti MW-Yrityksen kautta. Lisäksi alueen kunnilla on jonkin verran myös muuta yhteistä matkailun ja kulttuurin edistämiseen liittyvää toimintaa kuten esimerkiksi Multian, Keuruun, Mänttä-Vilppulan, Jämsän, Petäjäveden, Ruoveden ja Virtain yhdessä ylläpitämä matkailusivusto Visit Keuruunseutu Kansalaisaktiivisuus alueella Asukkaiden toiminta on aktiivista, mikäli sitä tarkastellaan esimerkiksi alueella vaikuttavien erilaisten yhdistysten ja järjestöjen lukumäärällä. Yksityiskohtaisempaa tietoa alueella toimivista yhdistyksistä ja järjestöistä löytyy selvitysalueen kuntien Internet-sivuistoilla, jonne on koottu luettelot alueen yhdistyksistä yhteystietoineen. Luettelo Keuruun yhdistyksistä löytyy osoitteesta internet/kuntainfo/353-seurat-yhdistykset-jarjestot Luettelo Multian yhdistyksistä löytyy osoitteesta Luettelo Mänttä-Vilppulan yhdistyksistä löytyy osoitteesta Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

28 27 Lisäksi alueen kylissä on aktiivista kylätoimintaa. Multian ja Keuruun kylien kylätoiminnasta löytyy lisätietoa seuraavista osoitteista Mänttä- Vilppulan puolella sijaitsevan Kolhon kylän omat sivut löytyvät osoitteesta Multialla on vilkas erä- ja metsästysseurakulttuuri, Keuruulla on monipuolista vapaa-ajan matkailutarjontaa, Mänttä-Vilppula on puolestaan profiloitunut valtakunnallisestikin tunnettuna taidekaupunkina, jonka tarjontaa esitellään kiinteässä yhteydessä kaupungin Internet-sivujen yhteydessä osoitteessa Lyhyt kuvaus on selvitysalueen kylistä liitteessä 6. Varsinaisen yhdistys- ja järjestötoiminnan lisäksi alueella on lukuisia erilaisia kehittämishankkeita, joihin alueen asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa myös sitä kautta alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen hallinnollisten toimijoiden ohella. Alueen kuntien kotisivuilta löytyvät ajantasaiset tiedot useimmista meneillään olevista kehittämishankkeista, niiden tavoitteista ja toiminnasta. Yhteenveto Kuntien yhteinen maantieteellinen alue on laaja. Asutus jakaantuu useampaan taajamaan ja moniin kyliin, minkä lisäksi varsinkin selvitysalueen pohjoisosassa on runsaasti haja-asutusta. Alueen suurimpia taajamia ovat Mäntän ja Keuruun kaupunkikeskustat sekä Vilppulan ja Haapamäen taajamat sekä omalla alueellaan Multian kirkonkylä. Yhdyskuntarakenteeltaan selvitysalue ei siis muodosta yhden keskustan ympärille muodostuvaa kokonaisuutta, vaan alueella on kahden ison keskustaajaman lisäksi myös muita kylätaajamia tai muutoin aktiivisia kyliä. Keuruulla ja Mäntässä nykyiset palvelut sijoittuvat lähinnä edellä mainittuihin isompiin taajamiin, Multialla palvelut on jo nyt keskitetty pääosin kirkonkylään. Kuntien toiminnan ja palveluverkon kehittämisen kannalta laaja ja suhteellisen harvaanasuttu alue asettaa erityiset haasteensa sekä palveluverkon tiheydelle että taloudellisille mahdollisuuksille ylläpitää nykyistä palvelutarjontaa jo lähitulevaisuudessa merkittävästi muuttuvissa toimintaolosuhteissa. Huolellinen, aktiivinen ja tulevaisuuslähtöinen ennakoiva suunnittelu ja yhteistyön vahvistaminen keskeisillä palvelualueilla voivat kuitenkin tuoda merkittäviä synergiaetuja selvitysalueen palveluiden kokonaistaloudellisesti edulliseen ja järkevän järjestämisen, palveluiden tuottamisen ja organisoimisen kuin myös palvelutarjonnan rahoittamisen kannalta. Selvitysalueen työpaikkakehitys ja työpaikkojen sijoittuminen alueelle on yksi keskeinen tekijä, joka osaltaan ohjaa myös palveluiden järjestämisen ja kohdentamisen perusteita ja palveluverkon kattavuutta selvitysalueen eri osissa. Palveluverkon kannalta ei siis ole lainkaan merkityksetöntä, kuinka mahdolliset uudet yritykset maantieteellisesti sijoittuvat tai vastaavasti, millä maantieteellisillä alueilla tapahtuu työvoiman vähenemistä. Havainto on tärkeä myös siksi, että vaikka selvitysalueella on kohtalaiset rautatie- ja maantieliikenneyhteydet, alueen sisäinen julkinen liikenne on käytännössä lähes olematonta, mikä asettaa omat haasteensa niin työssäkäynnille kuin julkisten palvelujen järjestämiselle. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

29 28 4 KUNTIEN HALLINNOLLINEN ORGANISOITUMINEN Perustuslain mukaan paikallisesta itsehallinnosta vastaa Suomessa yksikkö nimeltä kunta. Määritelmä kunnasta sisältyy perustuslakiin, mutta se, mitä kunta on tai mitä kunta tekee, on vaihdellut aikojen kuluessa. Juridisesti kunnan käsite perustuslaissa viittaa erityiseen paikallishallinnon yksikköön, jolla on tiettyjä, erikseen määriteltyjä oikeuksia ja velvoitteita. Käytännön tasolla ilmaisua kunta käytetään varsin vaihtelevasti. Nykyisin painopiste on kunnan palvelutehtävällä sekä taloudellisella roolilla. Vaikka kunnan yhteyteen liitetään varsin painokkaasti kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja tässä yhteydessä tuodaan mielellään esiin kuntalaisten oikeudet mutta kuntalaisilla samoin kunnalla on myös velvollisuuksia huolehtia omasta asuinalueestaan ja sen hyvinvoinnista. Asuinkunnasta palvelukuntaan Useimmiten kunta määritellään pääasiallisesti palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana, toimijana, joka myös käytännössä hoitaa eli tuottaa ko. palvelut. Vähäisemmälle huomiolle on jo pidempään jäänyt se, että kunta tai itsestään nimitystä kaupunki käyttävä kunta on myös paljon muuta kuin vain palveluja järjestävä ja niitä rahoittava organisaatio. Jos näin olisi, kunnat olisivat tehneet itsensä tarpeettomiksi jo pitkän aikaa sitten. Kunta on ennen muuta yhteisö, jossa on erilaisia näkemyksiä erilaisista asioista. Kunta on asuinpaikka, identifikaation eli samaistumisen kohde, jolloin myös hallinnollisilla rajoilla on väliä. Ihmiset ja asuinpaikat, kylät, taajamat ja niiden sisään rakentuneet yhteisöt eivät välttämättä häviä varsinkaan kovin lyhyen ajan kuluessa. Mutta toisaalta on fakta, että jos elämisen ja asumisen perusehdot vaikeutuvat tai jopa katoavat, ajan kuluessa myös yhteisöt muuttuvat pitkässä juoksussa niitä syntyy ja katoaa riippumatta hallinnollisista rajoista tai muodollisista päätöksistä. Sillä jos alueella ei ole mahdollisuutta elinkeinoon työssä käymiseen tai yrittämiseen ne, jotka pystyvät, he lähtevät. Jäljelle jäävät ne, jotka ovat tehneet valintansa jo aiemmin sekä ne, jotka eivät löydä muualta uusia tilaisuuksia. Kunnan perustehtävänä on ajaa jäsenistönsä etuja. Nykyään puhutaan edun sijaan hyvinvoinnista tai elinvoimaisuudesta. Käytännössä kyse on moninaisten palvelujen ja huolenpidon tarjoamisesta kuntalaisille. Tämä on yksi syy siihen, miksi kuntiin liitetään nykyisin vahva palvelupuhe. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

30 29 Olennainen kysymys kuitenkin on, pystyykö itsehallinnolliseksi itsensä määrittelevä kunta huolehtimaan velvoitteistaan ilman, että se tarvitsee siihen valtion taloudellista apua tai edes yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Jo lähtökohtaisesti aikana, jolloin maalaiskunnat perustettiin hallinnollisella päätöksellä erottamalla maalliset ja uskonnolliset asiat toisistaan (1865) havaittiin, että tuolloin perustetut kunnat ovat sekä vaikutusvallaltaan että taloudelliselta perustaltaan aivan liian pieniä huolehtiakseen yksin niiden perustehtävistä puhumattakaan ensin autonomisen Suomen ja sittemmin itsenäisen valtion taholta tulevista lakisääteisistä velvoitteista huolehtia paikallishallinnon tehtävistä. Olennainen havainto jo tuolloin oli, että yksittäinen kunta on aivan liian pieni yksikkö muodostaakseen todellisen vastapainon valtiovallalle siitä huolimatta, että juuri valtiovallan ja paikallishallinnon keskeinen jännite ja eräänlainen vastakkaisuuskin on kunnallisen itsehallinnon ytimessä. Itsehallinto ei nimittäin merkitse poliittista autonomiaa, vaan siinä on nimenomaan kyse kunnan suhteesta valtioon. Asiaa on yritetty ratkoa jo 1800-luvun loppupuolelta saakka erilaisin väli- ja alue- ja sittemmin kuntaliitto/-yhtymä, seutu- ja maakuntahallintoratkaisun. Nyt 2010-luvun puolivälissä tiedämme hyvin, ettei ongelmaan ole toistaiseksi löydetty ratkaisua. Ajan kuluessa hallinnolliset ratkaisut siis erilaiset rajaviivojen asettamiset ja niiden myötä ihmisten valinnanvapauden rajoittaminen - ovat aikojen kuluessa ja vähittäin vaikuttaneet myös siihen, kuinka ihmiset nykyisin identifioituvat eli samaistuvat tiettyyn paikkaan ja/tai alueeseen. Kunta edustaakin ihmisille usein yhä edelleen jotain sellaista, jonka koetaan tarvittaessa olevan lähellä. Kunnan asiat ovat jotain sellaista, joihin koetaan tarvittaessa voitavan myös vaikuttaa. Kunnissa käytössä olevasta edustuksellisen demokratian käytännöstä kunnissa koetaan voitavan tarvittaessa vaikuttaa myös suoraan, yksilöllisesti tai jopa henkilökohtaisesti. Edellä kuvaillut luonnehdinnat kunnasta toimijana ovat toki varsin yleisluontoisia eivätkä ihmiset omassa arjessaan kyseisiä pohdintoja yleensä harjoita. Mutta silloin, kun tulee tarve jonkin oman asian hoitamiseen, tuolloin käännytään oman kunnan puoleen. Tavanomaisin tarve lienee lääkärissä käynti. Lääkäripalvelut on tavanomaisesti järjestetty ja myös käytännössä hoidettu kunnan tarjoamana palveluna. Muita asukkaille tärkeitä palveluita ovat päivähoito ja perusopetus sekä vanhusten palvelut. Lisäksi asukkaat asioivat kunnassa erilaisissa lupa-asioissa (rakennusluvat ja kaavoitusmääräykset). Myös yrittäjät kääntyvät kunnan puoleen varsinkin jos on kyse isosta investoinnista, kasvuyrityksestä tai esimerkiksi viranomaislausuntoja ja lupia vaativasta hyvinvointiyrittäjyydestä. Oman kunnan merkitys tulee näkyviin myös silloin, jos näköpiirissä on jokin muutos tai siihen tähtäävä toiminta kuten käsillä oleva kuntarakenneselvitys. Paikallistuntemus ja kokemus läheisyydestä ja tuttuudesta ja siten myös asioinnin helppoudesta onkin yksi keskeinen kuntien olemassaoloa ja toimintaa määrittelevä kriteeri. Käytännössä vain pieni osa asukkaista asioi suoraan tai konk- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

31 30 reettisesti maakunnassa. Sen sijaan he asioivat kunnassa, tosin enenevässä määrin verkkopalvelujen välityksellä. Kuntien yksi keskeinen haaste onkin, kuinka hyödyntää nykyistä teknologiaa niin, että sen avulla tarjotaan entistä laadukkaampia palveluita yhä laajemmalle joukolle, mutta samalla kustannustehokkaasti ja räätälöidysti. Edustuksellinen demokratia kunnallisen kansanvallan perustana Suomessa kunnalla on yleinen toimivalta alueellaan eli se voi ottaa hoitaakseen kaikkia niitä tehtäviä, joita se katsoo tarpeelliseksi oman itsehallintoalueensa hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi valtio on antanut kunnille lukuisia nk. lakisääteisiä tehtäviä. Itsehallinnollisen kunnan päätöksenteko Suomessa perustuu edustuksellisen demokratian soveltamiseen paikallisiin olosuhteisiin. Kunnan äänivaltaiset jäsenet valitsevat yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla edustajat valtuustoon, joka puolestaan valitsee edustajat niihin hallinto-organisaatioihin (luottamustoimielimet), joita kunnassa on katsottu tarpeelliseksi perustaa ja ylläpitää toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Uusimmassa kuntalaissa vaaleissa valittavan valtuuston koolle asetetaan vain kunnan asukaslukuun suhteutettu minimimäärä. Muilta osin kunnat voivat pääosin itse päättää oman hallintonsa rakenteesta. Yksityiskohtaisempi kuvaus selvitysalueen kuntien luottamushenkilöorganisaatiosta ja kuntien nykyisestä hallinnosta on esitetty selvitystyön Internet-sivuilla. Kuntien yhteistoimintaa selvitysalueella Keuruu ja Multia muodostavat Keuruun seutukunnan. Mänttä-Vilppula kuulu Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna 1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Multia ja Keuruu kuuluvat Keski-Suomen maakuntaliittoon, ja ELY-keskukseen, Mänttä-Vilppula vastaavasti Pirkanmaan maakuntaliittoon ja Pirkanmaan ELY-keskukseen. Myös muut valtionhallinnolliset aluejaot noudattavat pääosin selvitysalueen läpi kulkevaa maakuntarajaa. Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Viimeksi mainitussa tilanteessa kunnat perustavat nk. yhteistoiminta-alueita huolehtiakseen jostakin palvelukokonaisuudesta yhteisvoimin mm. siten, että joku yhteistoiminta-alueen kunnista ottaa vastuulleen nk. isäntäkunnan tehtävät. Lisäksi kunnat voivat olla jäseninä erityisistä palvelutehtävistä vastaavissa kuntayhtymissä ja ne voivat perustaa myös omia yhtiöitä tai mennä osakkaana mukaan tiettyä toimintaa harjoittavaan yhtiöön Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

32 31 Oman toiminnan lisäksi kunnat siis harjoittavat monenlaista keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Selvitysalueen kunnat huolehtivat yhdessä mm. maataloushallinnosta ja lomituspalveluista. Lisäksi Keuruu ja Mänttä-Vilppula vastaavat yhdessä ympäristöterveydenhuollosta. Keuruu ja Multia hankkivat terveyspalvelunsa Keski-Suomen Seututerveyskeskukselta, sosiaalipalvelut ne järjestävät pääasiassa itse. Mänttä-Vilppula hankkii sosiaali- ja terveyspalvelut osittain omistamaltaan Mäntänvuoren Terveys Oy:lta. Lisäksi Mänttä-Vilppula kuuluu Parkanon, Juupajoen ja Ruoveden kanssa muodostettuun sote-palvelujen yhteistoiminta-alueeseen. Erikoissairaanhoidon palvelut kunnat hankkivat pääosin omalta sairaanhoitopiiriltään, Keuruu ja Multia Keski-Suomesta ja mänttä-vilppulalaiset Pirkanmaalta. Selvitysalueen kunnilla on yhteistoimintaa joko keskenään ja/tai muiden kuntien kanssa myös aluearkkitehti-, edunvalvonta- ja vapaan sivistystyön palveluissa. Selvitys alueen kuntakonserneista esitetään liitteessä 6. Selvitysaluetta halkova maakunnallinen raja on keskeisin yhteistyön ja yhteistoimintaan vaikuttava tekijä, jolla on merkitystä sekä pohdittaessa selvitysalueen kuntien mahdollista yhdistymistä tai yhteistyön tiivistämistä. Molemmissa tapauksissa pohdittavaksi tulee yhteistoiminta-alueiden mahdollisen uudelleen määrittelyn tarve tai ainakin sen miettiminen, miten erilaisilla hallinnollisilla rakenteilla voidaan saavuttaa taloudellisia ja toiminnallisia synergiahyötyjä. Seurakuntien ja kuntien yhteys Alueen kunnilla ja seurakunnilla on erimuotoista yhteistoimintaa ja ne hoitavatkin yhteistyössä monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia yksittäisiä palveluja. Nykyisen lainsäännön mukaan kuntien rakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös seurakuntien aluejakoon. Kirkkolain 3. luvun 3,1 :n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos siis alueella tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista. Kunnan toiminnan rahoitus Kunta rahoittaa toimintansa kuntalaisilta kerätyillä veroilla sekä valtion kunnille maksamilla valtionosuuksilla korvauksena valtion kunnille antamien lakisääteisten tehtävien hoidosta. Koska kuntien keskinäiset erot voivat olla merkittäviä niin yhdyskunta- kuin väestörakenteen, maantieteellisten seikkojen tai palvelutarpeiden vaikutuksen osalta koskien niiden taloudellista toimintapohjaa, kuntien välisiä eroja on tasoitettu nk. verotulotasausmenettelyn avulla. Lisäksi kunnat ovat voineet anoa harkinnanvaraisia avustuksia valtiolta ja osallistua erilaisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Lisäksi on otettava huomioon, että kuntien tuloveroprosentti on vain nimellinen veroaste, joka ei vastaa todellista veroastetta kunnassa. Kunnan jäsenillä on oikeuksia erilaisiin verovähennyksiin Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

33 32 kunnallisverotuksessa. Nk. efektiivinen veroaste antaakin kunnan todellista verotusasteesta oikeamman kuvan eli se kertoo maksuunpannun kunnallisveron suhteesta ansiotuloihin. Pitkällä aikavälillä kuntien menojen ja tulojen on oltava tasapainossa. Toukokuun alussa 2015 voimaantullut uusi kuntalaki kiristää taloudenhoitosäädöksiä ja pyrkii ulottamaan aiempaa tiukemman valvonta- ja ohjausmekanismit koskemaan koko kuntakonsernia sekä kuntayhtymiä. Nähtäväksi jää, millä tavoin uudet lakisääteiset määräykset omalta osaltaan muokkaavat kuntien taloutta ja toimintaa. Nykyään kunnan keskeisimmät toiminnot liittyvät kuntalaisten palvelutarpeisiin ja niihin vastaamiseen. Palveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ohella kunnan tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön ja kaavoituksen ja tähän liittyen liikenteen, asutuksen ja elinkeinopolitiikan avulla. Kunnat ovat ottaneet tehtäväkseen huolehtia myös ns. peruspalvelujen (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus-, sivistys- ja varhaiskasvatuspalvelut) ohella monista asukkaiden viihtymiseen ja vapaa-aikaan liittyvistä palveluista (kulttuuri-, liikunta- ja muut vapaa-ajan palvelut). Lisäksi kunnat vastaavat useimmista ikäluokkakohtaisista palveluista samoin kuin erityisryhmien palveluista. Muutokset oman kunnan tai selvitysalueen kaikkien kuntien asukasluvussa ja väestörakenteessa aiheuttavat varsin nopealla aikataululla merkittävää painetta suunnata palvelutarjontaa uudella tavalla sen lisäksi, että resursoinnin mitoitukseen ja henkilöstön osaamiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Kuntien oma verotulopohjakehitys on varsin epävarma ottaen huomioon sekä Suomen nykyisen talouskehityksen että paikallisen työpaikka- ja työllisyystrendin. Tältä kannalta katsoen voimavarojen vahvistaminen erilaisen yhteistyön kehittämisen mutta myös valtakunnallisen vaikuttamisen kautta on varsin selkeästi puolusteltavissa oleva ehdotus. Kuntien keskinäisen kilpailun sijaan voimien yhdistäminen esimerkiksi alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen monipuolistamisen kannalta sekä pyrkimykset muuttotappion pysäyttämiseksi ovat sekä toiminnallisten että taloudellisten lukujen valossa varsin hyvin perusteltavissa. Palveluverkko ja henkilöstö Selvitysalueen kuntien henkilöstömäärä vaihtelee jonkin verran riippuen kuntien tekemistä erilaisista hallinnollisista järjestelyistä kuten henkilöstön siirtymisillä yhteistoiminta-alueen, kunnan liikelaitoksen tai kunnan perustaman yhtiön palvelukseen. Kuntien välistä vertailua henkilöstömäärän suhteen vaikeuttaa myös se, että kunnat ovat organisoineet oman sisäisen toimintansa hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, jolloin myös raportointitavat vaihtelevat. Alla olevissa taulukoissa esitetään alueen kuntien henkilöstökertomuksista ja tilinpäätöksistä poimitut tiedot koos- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

34 33 teena, yksityiskohtaisemmat tiedot kunkin kunnan henkilöstörakenteesta ja henkilöstökustannuksista esitetään liitteissä. Taulukko 6. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Keuruu. KEURUU Vakinaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Palkkatuella palkatut 71 Eläkkeelle siirtyneet Taulukko 7. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Multia. MULTIA Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Eläkkeelle siirtyneet Taulukko 8. Henkilöstön määrän kehitys vuosina : Mänttä-Vilppula MÄNTTÄ-VILPPULA Vakinaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset Palkkatuella palkatut Päätoimiset yhteensä Sivutoimiset tuntiopettajat Eläkkeelle siirtyneet 20 Kuntaliiton laatimissa ja tilastokeskuksen tietoihin perustuvissa koosteessa kuntien henkilöstön kokonaismääräksi selvitysalueen kunnissa oli vuoden 2013 lopussa Eniten henkilöstöä oli Mänttä-Vilppulan kaupungin palveluksessa, mutta asukaslukuun suhteutettuna vähiten. Multialla Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

35 34 henkilöstön lukumäärä on pieni Keuruuseen ja Mänttä-Vilppulaan verrattuna. Kuitenkin suhteutettuna asukaslukuun henkilöstöä Multian kunnan palveluksessa on selvitysalueen kunnista eniten. Tämä selittyy osaltaan kunnan väestörakenteesta, joka on muita selvitysalueen kuntia iäkkäämpi, jolloin myös hoitopalveluihin tarvitaan henkilökuntaan. Taulukko 9: Henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun. as.luku per/asukas 1000 as/kohti Hlökuntaa Keuruu ,08 77,7 801 Multia ,09 85,5 152 Mänttä- Vilppula ,07 68,9 751 Selvitysalueen kuntien henkilöstö on suhteellisen iäkästä ja eläköityminen on vilkasta aina vuoden 2020 tienoille saakka. Eläköityminen ei kuitenkaan tarkoita merkittävää henkilöstömäärän pienenemistä, mikäli palvelurakenteet pidetään ennallaan. Ennustettu väestörakenteen ikääntyminen (kts. tarkemmin luku 5) kuitenkin aiheuttaa muutoksia palvelutarpeisiin ja palveluiden kohdentamiseen. Tällä on vaikutusta myös uuden henkilöstön rekrytointiprosesseihin, mikäli näköpiirissä olevia muutostendenssejä halutaan ennakoida palvelutarjonnan toteuttamiseen tarvittavan henkilöstöresurssin määrän lisäksi myös henkilöstön osaamisen kohdentamisessa. Esimerkiksi voidaan ottaa Tilastokeskuksen väestöennuste, jonka mukaan selvitysalueella perusopetusta tarvitsevien lukumäärän ennakoidaan pienenevän jo vuoteen 2030 mennessä (raportin luku 5). Havainto synnyttää tarpeen tarkastella perusopetukseen suunnattujen resurssien laatua ja määrää kokonaisvaltaisesti tavanomaista toiminta- ja taloussuunnitteluajanjaksoa pidemmällä aikajänteellä. Oppilasmäärän vähittäinen pieneneminen ei nimittäin ilman muita toimenpiteitä vähennä opetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta kunnalle aiheutuvia kiinteitä kustannuksia (palkat, tilakulut jne.). Rakenteellisten muutosten tekeminen vaatii kuitenkin aikaa, jolloin niihin kohdistetut mahdolliset taloudelliset säästöodotukset eivät suinkaan tapahdu välittömästi, vaan vasta ajan kuluessa. Siksi ennakointi olisi tärkeää mm. varauduttaessa esimerkiksi väestön ikärakenteen ja siitä palveluille ja niiden edellyttämille henkilöstöresursseille tapahtuviin muutoksiin. Kun samaan aikaan tapahtuu merkittävää henkilöstön vaihtumista (eläköitymistendenssi), uudenlaisiin osaamis- ja palvelutarpeiden mukanaan tuomien muutosten ennakoiva havainnointi ja niiden huomioonottaminen (erityisesti osaamistarpeiden ennakointi rekrytointiprosesseissa) ovat keskeisiä seikkoja, joihin kuntapäättäjien tulisi lähivuosina varautua. Ennakoituja muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin raportin luvussa 5. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

36 35 5 VÄESTÖKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET Väestökehitys selvitysalueella Selvitysalueen kuntien väestökehitys on laskusuuntainen. Alueen väkiluvun pieneneminen johtuu kuolleiden enemmyydestä verrattuna syntyneiden määrään sekä muuttotappiosta. Koska poismuuttajat ovat usein nuoria ja työikäisiä, asukasluvun pieneneminen tarkoittaa samalla alueen väestörakenteen muuttumista. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alueen 75- vuotiaiden lukumäärä kasvaisi yli 50 prosentilla vajaassa 15 vuodessa. Väestön ikääntyminen merkitsee myös palvelutarpeiden muuttumista jo lähitulevaisuudessa Väestökehitys Keuruu -137 Multia-7 Mänttä-Vilppula -163 YHTEENSÄ -307 Elävänä syntyneet Kuntien välinen nettomuutto Väestönlisäys Kuvio 8. Väestökehitys Vuoden 2013 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli kunnasta riippuen noin prosenttia, kun yli 65-vuotiaita luku koko maassa oli tuolloin alle viidennes väestöstä. Vastaavasti selvitysalueen väestöstä alle 14-vuotiaita oli hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisiin laskettavia vuotiaita asui alueella 57%, kun koko maassa vastaava luku vuoden 2013 lopussa oli noin 64%. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

37 36 Taulukko 10. Selvitysalueen väestörakenne Väkiluku Väkiluvun muutos, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % Keuruu ,7 13, ,1 Multia ,1 15,3 54,4 30,3 Mänttä - Vilppula ,2 58,3 28,5 SELVITYSALUE ,9 14,1 56,9 29,0 Koko maa ,5 16,4 64,2 19,4 Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan alueen väestörakenne muuttuu erittäin voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä. Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa työikäisten määrä lähtee voimakkaaseen laskuun jo 2020-luvulla ja samaan aikaa yli 66-vuotiaiden määrä kääntyisi nousuun. Multialla ennustettu väestökehitys olisi hieman tasaisempaa, koska siellä väestö on jo nyt ikärakenteeltaan hieman vanhempaa kuin selvitysalueen muissa kunnissa (liite 7) KEURUU 0-14v KEURUU 15-65v KEURUU yli 66v Multia 0-14v Multia 15-65v Multia yli 66v Mänttä-Vilppula 0-14v Mänttä-Vilppula 15-65v Mänttä-Vilppula yli 66v- Kuvio 9. Selvitysalueen väestöennuste Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

38 37 Selvitystyölle tilattiin kuntatietoon erikoistuneelta FCG Oy:lta väestökehitysennusteisiin perustuvia laskelmia palvelutarvemuutoksista hieman lyhyemmälle aikavälille eli ajanjaksolle Laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2011, väestö muutto- ja hedelmällisyystietoja vuosilta sekä kuolleisuustietoihin vuosilta Laadittujen ennusteiden mukaan alueen kokonaisasukasmäärä vähenisi selvitysalueella 7% vuoteen 2029 mennessä. Keuruulla asukasluku pienenisi 5%, Multialla 16% ja Mänttä-Vilppulassa 8% vuoden 2013 asukaslukuun verrattuna. (Liite 7.) Selvitysalueen väestökehitys on laskusuuntainen myös verrattuna maakunnallisiin väestöennusteisiin. Väestömäärän arvioidaan vähentyvän kaikissa selvitysalueen kunnissa, vaikka samanaikaisesti niin Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien kuin koko maan kokonaisväkiluvun arvioidaan kasvavan. Käytännössä asukasluvun muutoksessa on selvitysalueen kuntien kannalta kyse väestön ikärakenteen voimakkaasta muutoksesta. 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% -5% Väestön kokonaislukumäärän muutos vuodesta 2013 vuoteen % -8% 5% 11% 11% Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Kuvio 10. Ennustettu väestökehitys Ikäluokittain tarkasteltuna vanhusväestön määrä (yli 75-vuotiaat) kääntyy voimakkaaseen kasvuun jo seuraavalla valtuustokaudella. Työikäisten määrä alkaa vähentyä 2020-luvun alussa. Alle kouluikäisten lukumäärä laskee tasaisesti koko ennusteajanjakson eli vuosien ajan. Kuviossa 11 esitetään selvitysalueen ikäluokkakohtainen ennuste; kuntakohtaiset ennusteet ovat liitteessä 8. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

39 2013= % 50% 52% 50% 46% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% 1% KEURUU -3% -7% 20% 0% MULTIA 1% MÄNTTÄ-VILPPULA -8% SELVITYSALUE -2% -7% -19% -11% -6% -20% -18% -23% -22% -28% -40% 1-6v 7-18v 17-64v 65-74v yli 75v Kuvio 11. Selvitysalueen ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lähde: Miettinen/FCG 5/2015. Olennaista on, että ikäluokkien keskinäiset osuudet muuttuvat merkittävästi. Koko maan väestöennusteeseen verrattuna työikäisten määrän arvioidaan laskevan koko selvitysalueella peräti 22% nykytasosta. Kunnittain tarkasteltuna Keuruulla työikäisten määrä vähenisi 20%, Multialla 28% ja Mänttä-Vilppulassa 23% vuosien kuluessa (liite 9). Työikäisten määrä ennusteessa : -22% vuotiaat Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuvio 12. Työikäisten määrä ennusteessa Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

40 Heikkenee 39 Väestön ikääntymistä tapahtuu koko maassa, mutta ikääntyminen ei kuitenkaan muuta esimerkiksi suurten kaupunkiseutujen väestörakennetta samassa tahdissa kuin selvitysalueen kunnissa tapahtuu (koko maan väestöennusteet liitteessä 10). Väestörakenteen muutos vaikuttaa väestölliseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen. Koko selvitysalueella väestöllisen huoltosuhteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi: ennusteen mukaan vuonna vuotiailla selvitysalueen työikäisillä olisi jo 1,14 huollettavaa yhtä työikäistä kohden, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 0,80 huollettavaa per työikäinen. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähes yhtä voimakkaasti kaikissa selvitysalueen kunnissa: Keuruulla muutos on 0,79 => 1,12. Multialla 0,92 => 1,24 ja Mänttä-Vilppulassa 0,78 => 1,14 (liite 11). Alueen maakuntiin tai koko maan kehitykseen verrattuna selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde on jo lähtökohtaisesti heikompi, mutta ennakkolaskelmien mukaan huoltosuhteen kehitys tulee voimistumaan lähivuosina. Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 Tilastokeskus, kuntajako 2015 Selvitysalue 0,80 0,91 1,02 1,10 1,14 Keski-Suomi 0,64 0,70 0,75 0,79 0,82 Pirkanmaa 0,61 0,65 0,69 0,72 0,74 Koko maa 0,61 0,67 0,71 0,75 0,77 Kuvio 13. Väestöllinen huoltosuhteen kehitys Ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnassa saavutettaisiin selvitysalueen nykyinen taso vasta ennusteajan loppuvaiheessa, Pirkanmaan maakunnassa ja koko maassa väestöllinen huoltosuhde näyttäisi olevan vielä tuolloinkin hieman parempi kuin tällä hetkellä yhdessäkään selvitysalueen kunnassa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

41 40 Kuva 4. Taloudellinen huoltosuhde: huollettavat yhtä työllistä kohti Väestöennusteiden mukaan ikäluokkien osuudet tulevat merkittävästi muuttumaan kaikissa selvitysalueen kunnissa. Muutos heikentää myös taloudellista huoltosuhdetta ja asettaa paineita kuntien verotulokertymiin. Lisäksi väestörakenteen muutos muokkaa sekä palvelutarpeita että palveluiden kohdentamista. Väestörakenteen muutosta selvitysalueella kiihdyttää kuntien välinen muuttoliike, joka on jokaisen selvitysalueen kunnan kannalta negatiivinen. Asukasluvun pieneneminen ja ennen muuta työikäisten määrän ennustettu väheneminen suhteessa samanaikaisesti voimakkaasti lisääntyvien ikääntyvien huollettavien lukumäärään asettaa selvitysalueen kunnille monenlaisia haasteita liittyen sekä palveluiden järjestämiseen ja niiden rahoittamiseen kuin myös palvelutarjonnan sisältöihin ja palveluverkon kehittämiseen. Väestöennusteet siis osoittavat, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Palvelutarve-ennusteet Väestökehityksen perusteella näyttäisi siltä, että koko selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien 1-6-vuotiaiden lukumäärä pienenisi 7% ja perusopetuksen piiriin kuuluvien vuotiaiden 5% ja lukiokoulutuksessa olevien vuotiaiden määrä 9%. Samaan aikaan selvitysalueella asuvien yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan lähes tuplaantuvan (kasvua 46%) vain noin 15 vuoden kuluessa. Selvitysalueen kuntakohtaisissa ennusteissa (liite 12) on jonkin verran eroavaisuuksia esimerkiksi Keuruulla ikääntyvien määrän odotetaan kasvavan peräti 52% ja Mänttä- Vilppulassakin 50%, kun taas Multialla yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kääntyy lievään laskuun - mutta kaikkiaan trendiennusteet ovat samansuuntaisia kaikissa selvitysalueen kunnissa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

42 Käynnit/ asukas 41 Palvelualueittainen tarvetarkastelu Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,65/asukas Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v ,00 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 < > Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Lähde:THL 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 < > Yht. 3,05 3,34 1,45 1,41 1,66 2,32 3,06 3,66 1,92 2,44 2,48 1,11 0,85 1,28 1,92 2,61 2,74 1,30 2,09 2,10 1,03 0,75 1,05 1,84 2,50 2,44 1,14 2,32 2,12 0,96 0,96 1,03 1,71 2,36 2,52 1,27 Kuva 5. Perusterveydenhuollon lääkärissäkäynnit selvitysalueella vuonna Perusterveydenhuollon avokäyntien yhteenlaskettu lukumäärä selvitysalueella oli vuonna 2012 hieman suurempi (+0,65/asukas) koko maan tasoon verrattuna, mutta vuoden 2012 tietoihin perustuvan ennusteen mukaan tarve perusterveydenhuollon avokäynneille laskisi ennusteajanjaksona vain hieman (1%) (liite 13). Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

43 2013= Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2012 käyntien perusteella Avohoidon tarve laskee ennusteessa 1% Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa =100 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Kuva 6. Perusterveyden avopalveluiden tarvekehityksen ennuste vuosille Ennusteen mukaan väestön voimakas ikääntyminen ei johtaisi perusterveydenhuollon avohoidon käyntien merkittävään kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät samoja palveluja. Laskennallisesti esimerkiksi nuorison eli 0-29-vuotiaiden määrän arvioidaan laskevan koko selvitysalueella noin kahdeksan prosenttia, mikä osaltaan vaikuttaa palvelutarpeiden kehitykseen. (Liite 14.) Sairaalahoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, keskiarvo Selvitysalue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Koko maa 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Lähde:THL Yht. Selvitysalue 0,094 0,193 0,448 0,945 0,307 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 0,099 0,180 0,452 1,014 0,259 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,109 0,173 0,430 0,932 0,249 Koko maa 0,103 0,170 0,401 0,871 0,236 Kuva 7. Erikoissairaanhoidon hoitojaksot Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

44 43 Sairaalahoidon hoitojaksojen määrä selvitysalueella oli jokseenkin samalla tasolla kuin koko maassa. Sairaalahoidon määrä kuitenkin lisääntyy ihmisten ikääntymisen myötä, joten kaikkiaan erikoissairaanhoidon tarpeen arvioidaan kasvavan noin 11% vuoteen 2029 mennessä. Kuvio 14. Palvelutarpeiden kehityssuunta vuosina koko selvitysalueella. Vanhusväestön nopea kasvu asettaa haasteita sekä palvelurakenteelle että toiminnoille, joille tuetaan vanhusten toimintakykyä entistä tehokkaammin. Ennusteen mukaan palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa alkaen jo 2020-luvun alusta. Näin siitä huolimatta, että ennusteessa on otettu huomioon ihmisten toimintakyvyn parantuminen ja vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa ennusteessa on nostettu puoli vuotta per ennustejakso. Kokonaisuutena väestön palvelutarpeet näyttävät säilyvän nykyisellä tasolla, mikäli tarkastelualueena on koko selvitysalue yhdessä. Näin siitä huolimatta, että suhteellisesti ottaen työikäisille, lapsille ja nuorille suunnatut palvelutarpeet vähenevät hieman. Kuntakohtaisesti joitakin eroavaisuuksia odotetuissa kehityssuunnissa on nähtävissä (liite 15), mutta kokonaistrendi palvelutarpeissa väestön ikärakenteen muuttumisen seurauksena on samansuuntainen kaikissa selvitysalueen kunnissa: ikääntyvien ihmisten palvelutarpeet lisääntyvät. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

45 44 Joitakin kuntakohtaisia havaintoja Ennusteiden mukaan Keuruulla päivähoito- ja esikouluikäisten määrä hieman vähenisi ja peruskoululaisten määrä vastaavasti hieman kasvaisi vuoteen 2029 mennessä. Koko nuorison määrä (0-29- vuotiaat) vähenisi noin kolme prosenttia, lukioikäisten määrän arvioidaan vähenevän 13%. Sen sijaan yli 75-vuotaiden lukumäärän odotetaan kasvavan peräti 52 prosenttia. Multialla päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenisi ennusteen mukaan peräti 19% ja perusopetuksen oppilaiden lukumäärä 23%. Lukiokoulutuksen oppilaiden määrä vähenisi kuitenkin vain 2%. Kokonaisuudessaan määrä (0-29-vuotiaat) vähenee ennusteen mukaan 17%. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä ei kuitenkaan enää kasvaisi, mikä tasoittaa palvelutarjonnan muutostarpeita tältä osin. Mänttä-Vilppulassa nuorison (0-29-vuotiaat) arvioidaan laskevan 12% vuoteen 2029 mennessä. Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenisi 8%, perusopetuksen oppilaat 13% ja lukiokoulutuksenkin oppilasmäärä pienenisi 5% vuoden 2012/2013 tasosta. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden lukumäärä kasvaisi peräti 50%. Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa. Sen sijaan Multialla yli 75-vuotiaiden määrä pysyisi vakaana nykytasoon nähden. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä koko selvitysalueella olisi vuonna 2029 jo hieman yli viidenneksen (22%) koko alueen väestöstä. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna voidaan tehdä edelleen joitakin lisähavaintoja: Perusterveydenhuollon avohoitokäyntien määrä (lääkärissä käynti) per asukas Keuruulla oli vuonna ,96%, Multialla ja Mänttä-Vilppulassa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikissa kunnissa eniten vastaanottokäyntejä oli yhtäällä alle kouluikäisten ja toisaalla vanhusväestön eli yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 2012 keuruulaiset kävivät lääkärin vastaanotolla selvästi useammin (2,23 käyntiä per asukas) ja Mänttä-Vilppulan asukkaat hieman useammin (1,97 käyntiä per asukas) kuin selvitysalueella keskimäärin. Multialaisista lääkärin vastaanotolla kävi taas hieman harvempi (1,82 käyntiä per asukas). Koko selvitysalueen keskiarvo oli 1,92 käyntiä per asukas). Koko maassa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä oli kuitenkin huomattavasti vähemmän eli 1,27 käyntiä per asukas. Ennusteen mukaan perusterveydenhuollon avohoidon tarve ei Keuruulla eikä Mänttä-Vilppulassa enää juurikaan kasvaisi vuoteen 2029 mennessä. Multialla perusterveydenhuollon avohoitotarpeiden ennustetaan vähentyvän peräti 14%. Laskusuuntainen väestökehitys hillitsee osaltaan palvelutarpeiden lisääntymistä alueella, vaikka samalla ajanjaksolla perusterveydenhuollon avohoidon tarpeen arvioidaan kasvavan merkittävästi koko maan tasolla. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

46 2013.= Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Ennuste perustuu ikäluokittaisten hoitojaksojen määrään (Sotkanet) 130 Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Selvitysalue Keski-Suomi Pirkanmaa Koko maa Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot = Hoitojaksot = Kuva 8. Erikoissairaanhoidon tarvekehityksen ennuste Kehitys on samansuuntainen myös erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden muutosten osalta: tilastotietojen mukaan erikoissairaanhoidon tarve yleensä lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Näin tapahtuu myös selvitysalueella. Erikoissairaanhoidon tarpeen ennakoidaan lisääntyvän koko selvitysalueella 11 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Keuruulla erikoissairaanhoidon tarve kasvaisi ennusteen mukaan 13% ja Mänttä-Vilppulassa 12% vuoteen 2029 mennessä. Multialla erikoissairaanhoidon tarpeen arvioidaan laskevan noin 5%. Tältä osin selvitysalueen kehityssuunta poikkeaa koko maan trendiennusteesta, jonka mukaan erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy koko maan tasolla huomattavasti enemmän kuin selvitysalueella. Palvelutarpeen muutosten seurausvaikutukset ovat kuitenkin koko maan tasolla ja selvitysalueella erilaiset. Koko maan lukuihin verrattuna odotettu palvelutarpeen kasvu erikoissairaanhoidossa on vähäisempää, mutta ottaen huomioon selvitysalueen negatiivisen kehityksen mm. työvoiman ja työikäisten määrän osalta, erikoissairaanhoidon tarpeen kasvun voi ennakoida jo nyt lisäävän taloudellista painetta ko. palvelujen rahoittamiseksi. Yhteenveto Kaikkiaan väestöennusteet ja niiden mukaiset odotukset väestörakenteen muutoksesta osoittavat, että jo nyt on ennakoitavissa merkittäviä muutospaineita koskien selvitysalueen palvelutarjontaa ja niiden kohdentumista mukaan lukien kysymykset palveluverkosta ja palveluiden rahoittamisesta. Väestörakenteen muutosten mukanaan tuomat muutospaineet voivat konkretisoituja jo seuraavalla valtuustokaudella vähintään toiminnan ja talouden suunnittelutasolla. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

47 46 6 TALOUDELLINEN TILANNE Yleiskuva taloudellisesta tilanteesta vuosina 2013 ja 2014 Selvitysalueen kuntien taloustilanteet poikkeavat hieman toisistaan. Taulukossa 11 esitetään kuntien verotulotiedot ja valtionosuudet vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöstietojen mukaan. Taulukko 11: verotulot ja valtionosuudet Keuruu Multia Mänttä- Vilppula Verotulot, Valtionosuudet, Kuntien tulopohjan tarkastelu verotulojen ja valtionosuuksien näkökulmasta tuo näkyviin selvitysalueen kuntien väliset eroavaisuudet. Vuonna 2013 Mänttä-Vilppulassa verotuloja kertyi asukasta kohden suhteellisesti eniten verrattuna kunnan saamien valtionosuuksien määrään. Multialla tilanne on päinvastainen. Siellä valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Keuruullakin valtionosuuksien määrä suhteessa tuloverokertymään on suuri, mutta ainakin toistaiseksi kaupunki saa tuloja omalla veronkannollaan enemmän kuin mitä valtionosuuksista kertyy kaupungin kassaan. Uuden valtionosuuslainsäädännön myötä kuntien saamien valtionosuuksien määrä muuttuu. Lainsäädännössä on siirtymäaika, joka takaa, ettei vuositason muutos voi kuitenkaan olla suurempi kuin 50 euroa per asukas. Selvitysalueen kaikissa kunnissa valtionosuuksien on arvioitu pienenevän. Tällä on merkitystä erityisesti niille kunnille, joissa valtionosuudet muodostavat merkittävän osuuden kunnan koko tulopohjasta. Voimakas riippuvaisuus valtionosuuksista tekee kunnasta alttiin valtiotasolla tapahtuville lainsäädännöllisille ja muille muutoksille ja vastaavasti vahva oma tulonmuodostuspohja antaa kunnalle enemmän liikkumavaraa myös kansallisissa tai alueellisissa muutostilanteissa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

48 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue, ka. Verotulot, /asukas Valtionosuudet, /asukas Kuvio 15. Vuoden 2013 verotulot ja valtionosuudet suhteutettuna asukaslukuun. Vuonna 2013 suhteessa valtionosuudet suhteutettuna kunnan asukaslukuun olivat Multialla selvästi suurempi kuin Mänttä-Vilppulassa ja Keuruulla. Selvitysalueelle laskettu vertailukeskiarvo on valtionosuuksien osalta pelkästään laskennallinen, koska kuntien saamat valtionosuudet määräytyvät tiettyjen kuntakohtaisten kriteerien mukaan. Valtionosuuskriteerien sisällöt ovat siis erilaiset riippuen siitä, onko tarkastelussa Multia, Keuruu vai Mänttä-Vilppula. Tältä osin selvitysalueen kokonaistarkastelua ei voi siis tehdä edes yleisellä tasolla, ellei samanaikaisesti pureuduta tarkasti myös yksityiskohtiin eli paikallisiin toimintaolosuhteisiin ja niiden mukaisiin palvelu- ja hallintorakenteisiin. Sama havainto koskee myös kaikkia muita sellaisia laskelmia, jotka tehdään pelkän kirjanpidollisen tilinpäätösanalyysin perustein eli huomio kohdistetaan euroihin ilman, että otetaan huomioon lukujen takana olevaa todellista maailmaa eli sitä, millaisesta toiminnasta ja palveluista, palvelutarjonnan määrästä, laadusta tai toimintaprosesseista on kyse. Pelkkä kirjanpidollinen tilinpäätösvertailu jättää myös huomiotta vertailun kohteeksi asetettujen toimijoiden erilaiset toimintaympäristöt eli toimintaan ja sen laatuun vaikuttavat olosuhteet (kuten esimerkiksi maantieteelliset ja liikenteelliset olosuhteiden vaikutukset, yhdyskuntarakenteen, asukastiheyden ja taajama-asteen vaikutukset, elinkeino- ja väestörakenne ja niiden muutokset, hallinnolliset rakenteet, palveluverkon koostumus tai vaikkapa aiemman toiminnan historialliset vaikutukset kuten esimerkiksi hallinnoitavan kiinteistökannan arvo ja relevanssi vertailuajankohtana tai sen jälkeen). Talouslukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa myös, että kuntien tavanomaisimmat tunnusluvut kuten vuosikate tai yli-/alijäämä taseessa ovat lähinnä kirjanpidollisia ilmaisuja tietyn ajankohdan taloustilanteelle. Kirjanpidollinen positiivisuus/negatiivisuus ei siis välttämättä tarkoita sitä, että toimijalla olisi kyseinen rahasumma konkreettisesti käytettävissään. Lainamääriä tarkasteltaessa merkitystä on myös sillä, mihin tarkoitukseen lainaa on käytetty. Eli onko lainalla hankittu lisää varallisuutta, jolloin tietyn aikajänteen kuluessa varallisuuden arvon voisi odottaa kattavan lainan Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

49 48 hoitokuluineen ja näin kerryttävän kokonaisvarallisuutta (jota puolestaan voi tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi heikentyvissä tulonmuodostusolosuhteissa). Vai onko lainaa otettu ns. kulutukseen kuten esimerkiksi varmistamaan jonkin palvelun toteutumista. Jos tilanne viimeksi mainittu, pidemmällä aikavälillä pohdinnanalaiseksi voi tulla kyseisen palvelun tarkoituksenmukaisuus tai tarve organisoida toiminta sellaisella tavalla, että sen rahoitus voitaisiin järjestää muulla tavoin kuin lainanotolla. Tällöinkin keskeistä toki on, että samanaikaisesti keskustellaan myös tulonmuodostuksesta eli siitä, voiko sitä jollain keinoin kohentaa joko nopeasti tai pidemmällä aikavälillä ,6 6,7 138, ,9 184,4 Vuosikate, 1000 Vuosikate % Vuosikate /asukas Vuosikate, % poistoista Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Kuvio 16. Vuosikate Asukasta kohden laskettuna Multialla oli vähiten lainaa asukasta kohden laskettuna: Multialla lainaa oli 1833 euroa per asukas, Keuruulla 3098 euroa ja Mänttä-Vilppulassa 2151 euroa per asukas. Keuruulla lainaa on tarvittu lähinnä mittavan investointiohjelman (uudis- ja korjausrakentaminen) läpiviemiseen. Lainamäärästään huolimatta Keuruun taloustilannetta voi pitää kuitenkin suhteellisen vakaana etenkin ottaen huomioon alueen kuntien erilaiset tuloveroprosentit. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

50 Opetus- ja kulttuuritoimi, /as Sosiaalitoimen käyttökustannukset /as Terveystoimen käyttökustannukset /as Perusterveydenhuollon menot /as Erikoissairaanhoidon menot /as Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue, ka. Kuvio 17. Kustannukset (netto) per asukas keskeisillä palvelualueilla vuonna Lähde Kuntaliitto, päivitetty 3/2015. Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuritoimen kustannukset olivat asukasta kohden laskettuna suurimmat Keuruulla, kun taas Multialla sosiaalitoimen käyttökustannukset olivat selvästi muita kuntia alhaisemmat. Mänttä-Vilppulan perusterveydenhuollon asukaskohtaiset menot olivat suurimmat, erikoissairaanhoidon menot taas alhaisimmat. Terveystoimen käyttökustannukset ovat kaikissa selvitysalueen kunnissa keskenään suhteellisen samaa suurusluokkaa samoin kuin erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettomenot. Yksityiskohtaisemmat kuntakohtaiset tilastot em. käyttökustannuksista ja kuntien muista keskeisistä tunnusluvuista esitetään raportin liitteessä 16. Kuntien tunnusluvut ja toimintatiedot vuodelta 2013 on julkaistu myös selvitystyön Internet-sivuilla. Tarkasteltaessa käyttökustannusten jakaumaa rakennelain mukaisin kriteerein eli koko selvitysalueen näkökulmasta ja vertailtaessa tilannetta selvitysalueen yksittäisiin kuntiin, voidaan tehdä muutama havainto: Mikäli selvitysalue olisi muodostanut vuoden 2013 lopussa yhden yhtenäisen kunnan ja siellä olisi ollut nykyisten kuntien mukainen hallinto- ja palvelurakenne, henkilöstö, tilat ja välineet, niin tällöin tilanne alueen yksittäisiin kuntiin nähden olisi ollut seuraavanlainen selvitysalueen muodostamassa kokonaisuudessa opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaiset käyttömenot olisivat alhaisemmat kuin Keuruulla, mutta korkeammat kuin Multialla ja Mänttä-Vilppulassa Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

51 50 sosiaalitoimen asukaskohtaiset käyttökustannukset koko selvitysalueella olisivat merkittävästi alhaisemmat kuin yksin Multialla, mutta korkeammat kuin Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset koko selvitysalueella olisivat alhaisemmat kuin Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa, mutta korkeammat kuin Multialla kyseisenä vertailuajankohtana katsottuna terveystoimen kustannuksista perusterveydenhuollon asukaskohtaiset menot koko selvitysalueella olisivat alhaisemmat kuin Keuruulla ja Mänttä-Vilppulassa, mutta korkeammat kuin Multialla terveystoimen kustannuksista erikoissairaanhoidon menot koko selvitysalueella olisivat sen sijaan alhaisemmat kuin Multialla ja Keuruulla nykyisin, mutta korkeammat kuin Mänttä-Vilppulassa Kehityssuunta näyttää olevan samankaltainen tarkasteltaessa sekä vuoden 2014 tilinpäätöstietoja että väestörakenteen muutoksi ja niistä aiheutuviin palvelutarvemuutoksia ennakoivia trendiennusteita. Näin siitä huolimatta, että kuntien taloudelliset tilanteet voivat vuositasolla vaihdella merkittävästikin riippuen esimerkiksi niiden investointiohjelmien toteutusvaiheista tai kuntaorganisaation ulkopuolisista muutoksista kuten esimerkiksi muutoksista työpaikkojen lukumäärässä tai työllisyydessä. Kuntatalouden suuntaviivoja ennakoitaessa ennakoidut muutokset sekä väestörakenteessa ja sen mukaisissa palvelutarpeissa samoin kuin aiemmin tehdyt päätökset ja niiden toteuttamisesta seuranneet taloudellis-toiminnalliset vaikutukset olisikin hyvä ottaa huomioon hahmoteltaessa tulevaisuuden toiminnallisia suuntaviivoja kokonaisvaltaisesti. Seuraavassa alaluvussa esiteltävät ennusteet kuntatalouden suuntaviivoista selvitysalueella sisältävät molemmat edellä mainitut näkökulmat. Kuntatalouden trendilaskelmat Vuosille Tässä luvussa esitettävät kuntatalouden trendilaskelmat perustuvat Tilastokeskukselta hankittuihin vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin, Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2012) THL:n hoitoilmoitustietoihin, vuoden 2015 valtionosuuksien maksatusperusteisiin (valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö) ja Kuntaliiton tekemiin ennusteisiin kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kehityksestä Trendiennusteet on laadittu yhteistyössä FCG:n tutkija Heikki Miettisen kanssa keväällä Trendiennusteen pohjana eli lähtökohtana on palvelutarpeiden kehityssuunta eli se, mikä on lopputulos, mikäli väestökehitys jatkuu samankaltaisena myös trendiennusteen ajanjaksolla eli vuosi- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

52 M. 51 na Edellisissä luvuissa esitetyt tilastot osoittavat, että väestökehityksen suunta ajalla oli ennusteiden mukainen eli voimakkaasti negatiivinen etenkin sekä syntyvyyden ja työvoiman että myös muuttoliikkeen suhteen. Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Selvitysalue Vanhusten hoito 28,0 28,8 30,1 35,7 40,2 Erikoissairaanhoito 29,4 31,0 33,0 35,8 38,1 Perusterveydenhuolto, avo 17,2 17,8 18,4 19,2 19,9 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 22,3 22,3 23,0 23,7 24,2 Päivähoito ja esiopetus 9,0 9,6 9,6 9,7 9,8 Muut tehtävät 22,8 23,2 23,6 24,2 24,8 Kunnallisvero 70,4 71,3 72,2 73,5 75,2 Kunnallisvero Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Kunn.vero kattaa 55 % 54 % 52 % 50 % 48 % Toimintakate M -128,6-132,6-137,8-148,2-157,0 Vuosikate M 10,2 9,7 1,8-0,6-2,1 Vuosikate /asukas Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ). Vuosikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista sote-rahoitusosuuden muutosta. Kuva 9. Kuntatalouden kehityssuunta Yllä olevassa kuvassa esitetään ennuste siitä, miten palvelutarpeiden muutokset vaikuttaisivat selvitysalueen talouteen, mikäli veroprosentti pidettäisiin koko ennustejakson samana. Laskelma osoittaa, että ellei väestön ikärakenteesta aiheutuvia korjaavia toimenpiteitä tehdä/tehtäisi, selvitysalueen taloudellinen tilanne heikkenisi merkittävästi. Taloudellisen tilanteen kehitystä esittävissä taloudellisten laskelmat perustuvatkin oletukseen, että selvitysalueella ja sen kunnissa palvelut sopeutetaan väestörakenteen muutoksesta aiheutuvien muuttuvien palvelutarpeiden mukaisiksi jo vuoteen 2021 mennessä. Käytännössä odotus tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että lukioiden menoja pitäisi vähentää koko selvitysalueella 12%, mutta Keuruulla peräti 18 %. Multialla puolestaan pitäisi supistaa vanhuspalveluiden menoja 21% ja Mänttä-Vilppulassa oli ennusteen mukaan painetta supistaa perusopetuksen menoja 8% vuoteen 2021 mennessä. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

53 52 Lisäksi tulevaisuuden taloustilanteita ennakoivat laskelmat sisältävät oletuksen, että vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikäraja nousisi nykyisestä 75 vuodesta 77 vuoteen 2029 mennessä. Tällä seikalla arvioidaan olevan vaikutusta sekä palvelutarpeiden kohdentumiseen että niiden rahoitukseen. Talouslaskelmissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon mahdollista tuottavuuden nousua, vaan lähtökohtana on ollut nykyinen tuottavuustaso. Luonnollisesti, mikäli tuottavuus nousee eli samalla panoksella saadaan enemmän, tällöin taloudellinen paine toimintojen uudelleenorganisoimiseksi luonnollisesti pienisi. Valtionosuuksien kehittyminen tuo laskelmiin mukaan toisen epävarmuustekijän. Koska selvitysalueen valtionosuuksien laskentaperusteet ovat vain laskennallisia ja koska valtionosuuksien kuntakohtainen kehitys on jonkin verran epävarmaa, kuntatalouden laskentaennusteet ovat kokonaisuudessaan ainoastaan suuntaa-antavia. Painelaskelma eli mitä kaikkea verorahat kattavat Kuntatalouden trendi- eli kehitysennusteessa (kuva 9) selvitysalueen verotulot on arvioitu alueen keskimääräisen eli laskennallisen veroprosentin mukaan (21,25%). Kyseisen veroprosentin mukaan laskettuna selvitysalueen kuntien keskeiset tunnusluvut kuten toiminta- ja vuosikatteet heikkenisivät merkittävästi. Tämän nk. painelaskelman näin tosin näyttäisi tapahtuvan myös silloin, jos lukuja tarkasteltaisiin kuntakohtaisesti. Painelaskelma näissä ennusteissa tarkoittaa siis sitä, että tarkastellaan lähtötason veroprosenttiin kohdistuvaa muutospainetta ottaen huomioon odotetut väestörakenteen muutokset ja niiden seurausvaikutukset palveluille ja palvelutarpeille. Painelaskelman oletuksena on, että palvelut tuotettaisiin muuttuvien tarpeiden mukaisesti (tarvittaessa kutakin palvelukokonaisuutta laajentaen tai supistaen myös taloudellisesti), mutta että tuottavuus ei kuitenkaan nousisi ja että kuntien tehtävät säilyisivät nykyisellään. Näistä lähtökohdista esiin lukien painelaskelma osoittaa seuraavaa: Koko selvitysalueella lisääntyisivät eniten vanhusten hoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset. Perusterveydenhuollossa, omassa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä päivähoidossa ja esiopetuksessa menojen kasvu olisi suhteellinen maltillista samoin kuin kunnan muissa tehtävissä kuten yleishallinnossa, kulttuuri- ja vapaa-aikamenoissa ja teknisissä palveluissa. Vuoden 2013 tietoihin perustuvan trendilaskelman perusteella paine tuloveroprosentin korottamiseksi koko selvitysalueella olisi noin 2,5% ajanjaksolla , siis vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan ja edellä luetellut palvelutarpeiden muutosvaikutukset huomioon ottaen (taulukot liitteessä). Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

54 53 Kyseisillä oletuksille laskien ennustettu paine veroprosentin korotukseen vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä olisi Keuruulla 3,4% (20,50 => 23,90) ja Mänttä-Vilppulassa 2,2% (22,00 => 24,20). Sen sijaan Multialla ei painelaskelman mukaan olisi veronkorotuspainetta ennusteen ajanjaksolla, mikäli edellä mainitut sopeuttamistarpeet on tehty ja jos verotulokehitys ei heikkene. Muutokset taustamuuttujissa kuten esimerkiksi valtionosuuksissa voivat kuitenkin merkittävästi muuttaa painelaskelmien suuntaa. Kuntakohtaiset vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin ja muuhun tilastoaineistoon perustuvat painelaskelmat esitetään raportin liiteosassa. Kuntatalouden trendit vuoden 2014 tiedoilla Tätä selvitystyön 1.vaiheen loppuraportin luonnosta kirjoitettaessa ei ollut mahdollista saada valtakunnallista vertailutietoa vuoden 2014 tilinpäätöksistä tai muista keskeisistä ennustelaskelmien perusteena käytetyistä tilastoista. Selvitysalueen kuntien tarkistetut tilinpäätöstiedot olivat kuitenkin käytettävissä jo toukokuussa Kuntien taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut lievää muutosta vuosien kuluessa, mistä syystä on perusteltua tarkastella trendiennusteita uusimpien tilinpäätöstietojen valossa siitä huolimatta, että virallista vertailutietoa ei vielä tässä vaiheessa ollut saatavissa. Vuoden 2014 tilinpäätöstiedot antavatkin hieman toisenlaisen kuvan selvitysalueen taloudellisesta tilanteesta, vaikka tässä vaiheessa kalenterivuotta ei ole vielä saatavissa pätevää kansallisen tason vertailuaineistoa muiden kuntien tilinpäätöksistä ja muista laskelman taustalla olevista tilastollisista taustamuuttujista. Vuoden 2014 tilinpäätöslukuihin perustuva trendiennuste nojautuukin vielä tietyiltä osin vuoden 2013 tilastotietoihin. Taulukossa 12 esitetään keskeiset selvitysalueen taloudellisen kehityssuuntaennusteen laskennalliset perusteet mahdollisuuksien mukaan vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella, mutta edellä kuvailluin ehdoin ja rajauksin. Taulukon luvuissa on otettu huomioon verotulojen tasaus, mutta ennuste on silti vain karkea arvio. Talousennusteessa ei ole otettu huomioon tilinpäätökseen kirjattuja satunnaisia eriä, poistoeroja, varauksia tai rahastoja. Lähtökohtana on ollut laskea, että kuinka suuri paine veroprosentin nostoon tai laskuun on, jos tavoitteena tasapainossa oleva talous ja että asetettu kirjanpidollinen vuosikatetavoite voitaisiin saavuttaa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

55 54 Taulukko 12. Vuoden 2014 tilinpäätöksen pohjalta laskettu taloustrendi vuosille selvitysalueella. Selvitysalue 2013tp 2014tp 2017e2 2021e2 2025e2 2029e2 Veroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Väestö Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot yhteensä Peruspalvelut ilman tasausta Muut opetus- ja kulttuuritoimi ilman tasausta Verotulojen tasaus Valtionosuudet yhteensä Tulot yhteensä Korkotuotot Osinkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä /asukas Painelaskelma 1 - Poistojen kattaminen Selvitysalue Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 0,0 0,0 0 +1,9 +2,6 +3,1 Veroprosentti tasapainossa 21,25 21,25 21,25 23,15 23,85 24,35 Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

56 Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue Keuruu Multia Mänttä-Vilppula Selvitysalue 55 Kuviossa 18 esitetään yhteenveto selvitysalueen ja sen muodostamien kuntien veroprosenttiin kohdistuvasta painelaskelmasta suhteessa poistojen kattamistavoitteeseen vuoden 2014 tilinpäätöstiedoilla. 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Keuruu 20,50 20,50 21,30 22,20 22,60 Multia 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Mänttä-Vilppula 22,40 23,80 24,60 25,20 25,60 Selvitysalue 21,25 21,25 23,15 23,85 24,35 Kuvio 18. Veroprosenttiin kohdistuva painelaskelma vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella. Vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin verrattuna selvitysalueen ennustettu taloustrendi ei muutu kovinkaan paljon. Kaikissa selvitysalueen kunnissa on ollut sama tuloveroprosentti vuosina 2013 ja Mänttä-Vilppulalla olisi ennusteen mukaan ollut vuonna 2014 painetta veroprosentin nostamiseen (kuvio 18), mutta käytännössä kunnan taloudellinen tilanne mahdollisti sellaisten järjestelyjen tekemisen, ettei tuloveroprosenttia tarvinnut nostaa eikä kunnan taloudellinen kokonaistilanne kuitenkaan heikentynyt. Selvitysalueen taloudellisen trendiennusteen lähtökohtana vuosien 2013 ja 2014 tiedoissa on koko selvitysalueen keskimääräinen tuloveroprosentti 21,25%. Trendiennusteen mukaan veronkorotuspainetta johtuen väestökehityksestä, väestön ikärakenteen muutoksista ja niiden myötä muuttuvista palvelutarpeista tulee vuoteen 2029 mennessä 3,1 prosenttia, mikäli palvelut on supistettu muuttuvien tarpeiden mukaisiksi vuoteen 2021 mennessä ja jos valtionosuuskehitys on maltillista ja jos kuntien tehtävät säilyvät nykyisellään. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna ja samoilla edellä kuvailuilla ehdoilla mukaan lukien menojen supistamisoletus vuoteen 2021 mennessä Keuruulla paine veroprosentin nostoon nykytasosta olisi +2,1% ja Mänttä-Vilppulassa +3,6%. Vuoden 2013 lukuihin verrattuna vuoden 2014 luvut osoittai- Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

57 56 sivat Keuruulle positiivisempaa ja Mänttä-Vilppulalle aiempaa negatiivisempaa talouskehitystä. Koko selvitysalueella vuoden 2013 tilastot osoittavat 2,5 prosentin ja vuosien 2013 ja 2014 yhdistetyt tilastot 3,1 prosentin painetta veroprosenttiin. Multian kunnan taloustrendiennuste ei osoita lainkaan painetta tuloveroprosentin nostamiseen. Multian haasteena kuitenkin on merkittävä (21%) väestörakennekehityksen osoittama sopeuttamistarve vanhuspalveluissa jo vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi on otettava huomioon, että Multian kunnan tulonmuodostuksesta merkittävä osa tulee valtionosuuksista, jolloin muutokset kansallisessa valtionosuuspolitiikassa voivat vaikuttaa Multian kunnan talouteen varsin nopeastikin siitä huolimatta, että kunnalla on merkittävää metsävarallisuutta. Kuntakohtaiset vuoden 2014 tilinpäätöslukuihin perustuvat trendilaskelmat esitetään yksityiskohtaisemmin raportin liiteosassa. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

58 57 7 HUOMIOITA JA HAVAINTOJA SELVITYSTYÖN 1. VAIHEESTA Selvitystyön loppuraportin lisäksi liitteeksi on koottu kattava kokoelma eri tilastolähteistä koottua tietoaineistoa, jota kuntien valtuustot voivat hyödyntää tehdessään ratkaisuja ja päätöksiä selvitystyön etenemisen suunnista ja sisällöistä jatkossa. Selvitystyön kuluessa esiinnousseet keskeiset havainnot ovat mm. seuraavia: Selvitysalueen ja sen kuntien väestökehitys on negatiivinen. Tämä johtuu sekä kuolleisuuden enemmyydestä elävänä syntyneisiin nähden, mutta myös jatkuvasta muuttotappiosta. Laskusuuntainen väestökehitys vaikuttaa väistämättä sekä palvelutarpeisiin että palveluiden rahoituspohjaan. Alueen väestö on ikärakenteeltaan vanhempaa kuin muualla maassa keskimäärin ja myös väestö myös ikääntyy selvästi nopeammin kuin alueen omissa maakunnissa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla keskimäärin. Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaakin paineita palveluiden uudelleen suuntaamiseen jo suhteellisen nopealla aikajänteellä. Väestökehityksen seuraukset alueelle ovat moninaiset. Selvitysalue muodostuu useista taajamista ja se on osin myös harvaanasuttua. Jo pelkästään maantieteelliset etäisyydet ja asutuksen sijoittuminen aiheuttavat haasteita palveluverkon ylläpitämiselle. Negatiivisen väestökehityksen myötä kuntien oma verotulopohja heikkenee. Kun samaan aikaan on odotettavissa merkittäviä muutoksia kuntien valtionosuuksiin (tulevat vähenemään) ja muodosteilla oleva maan uusi hallitus on ilmoittanut jo tässä vaiheessa suoraan kuntiin kohdistuvista noin miljardin euron säästötavoitteista, selvitysalueen kuntien taloudelliset resurssit ja siten myös toimintaedellytykset tulevat kiristymään. Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen, mutta työllisyysaste on heikkenemässä. Alueen kunnat ovatkin ryhtyneet erilaatuisiin ponnisteluihin sekä yhdessä että erikseen luodakseen alueelle uusia työpaikkoja ja houkutellakseen alueelle uusia yrityksiä. Valtakunnallisesti on meneillään tai alkamassa suuria ja suoraan kuntien toiminta- ja rahoitusedellytyksiin vaikuttavia rakenneuudistuksia, myös kuntien yleisiin toimintaedellytyksiin kuin myös palvelurakenteisiin on odotettavissa merkittäviä muutoksia jo aivan lähivuosina. Tällä on oma vaikutuksensa kuntien tehtäviin ja toimintaan ja sitä kautta palveluihin ja mahdollisesti myös kunnan henkilöstöön ja henkilöstökehitykseen. Toisaalta, koska valtaosa alueen kuntien henkilöstöstä työskentelee erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä, henkilöstön osalta muutokset tullevat olemaan lähivuosina vielä melko maltillisia. Rakenneuudistuksista yksi keskeisin on. nk. sote-ratkaisu. Vaikka nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat merkittävän osan kuntien palvelutoiminnasta ja siitä aiheutuvista kustannuksista, tässä selvitysraportissa sote-palveluita ei ole tarkasteltu erikseen syystä, että tietoa valtakunnan tason perusratkaisuista voidaan odottaa vasta syksyllä 2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

59 58 Selvitysalueen erityispiirre sote-asioissa kuitenkin on, että tällä hetkellä selvitysalueen kunnat kuuluvat hallinnollisesti eri sairaanhoitopiireihin ja erityisvastuualuille. Mikäli uuden hallitusohjelman mukainen periaatepäätös siirtää sote-palvelut itsenäisille maakunta-alueille ja jos alueet perustuvat nykyiseen maakuntajakoon, selvitysalueen kuntien tulisi ottaa kantaa siihen, mikä on niiden suuntautuneisuus. Kuntapäättäjille ja kuntalaisille osoitetuissa kyselyissä samoin kuin selvitystyön kuntakierroksella tuli selkeästi esille, että selvitysalueen pohjoispuolella asuvat haluaisivat suuntautua Keski-Suomen maakuntaan ja selvitysalueen eteläisessä osassa asuvat suuntautuisivat mieluummin Pirkanmaalle. Mikäli kunnat jatkavat yhdistymisselvitystä tavoitteenaan esitys yhdistymisestä ja sen mukainen yhdistymissopimus, alueen kunnat joutuvat ottamaan kantaa myös niiden muiden toimintojen maakunnallisesta ja valtion aluehallinnollisesta suuntautumisesta. Kuitenkin muodostettaessa uusi kunta, valtioneuvosto on taho, joka tekee lopullisen ratkaisun uuden kunnan hallinnollisesta suuntautumisesta ja tuomiopiireihin kuulumisesta. Kuntien yhdistyminen vaikuttaisi myös niiden nykyisiin yhteistoimintaratkaisuihin. Lisäksi lisäksi tarkastelun kohteeksi tulisivat myös nykyiset kuntakonsernit ja päätöksenteko koskien konsernien rakennetta ja tehtäviä. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta kunnat toimivat tällä hetkellä varsin itsenäisesti. Selvitysalueen kokonaisuuden näkökulmasta tulevaisuuden toimintoja koskevan kysymyksen voi kiteyttää siihen, kuinka järjestää ja tuottaa taloudellisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa opetukseen ja varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä vähittäin vähenee ja käytettävissä oleva resurssit niukkenevat, mutta kuitenkin palveluverkon pitäisi olla riittävän kattava ja vastata alueen asukkaiden odotuksiin lähipalveluiden säilymisestä kaikissa tilanteissa. Lisäksi odotettavissa on, että valtakunnan tasolla mahdollisesti tehtävät muutokset toisen asteen opetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteisiin vaikuttavat myös selvitysalueen kuntien edellytyksiin esim. lukio-opetuksen järjestämisen suhteen. Selvitysalueen kuntien muu toiminta kuten yleis-, talous- ja henkilöstöhallinto, tekniset ja muut tukipalvelut kuten ruoka- ja siivouspalvelut on järjestetty alueen kunnissa tähän asti pääosin omana toimintana. Ottaen huomioon tulossa olevat muutokset nk. suuria resursseja vaativilla palvelualueilla, tarvetta uudistaa toimintaa, prosesseja ja rakenteita myös kuntien näillä toiminta- ja palvelualueilla ovat ilmeiset. Yhteenvetona selvitystyön 1. vaiheesta voi todeta, että mahdollinen kuntien yhdistyminen ei sinänsä heikentäisi alueen asukkaiden osallistumis- tai vaikuttamismahdollisuuksia, joissakin tilanteissa asia saattaisi olla jopa päinvastainen. Toukokuussa 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki sekä mahdollistaa että edellyttää monipuolisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ylläpidon ja järjestämisen myös virallisella tasolla. Muilta osinhan osallistuminen ja vaikuttaminen perustuu lähtökohtaisesti kansalaisten oma-aloitteeseen aktiivisuuteen. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

60 59 Edustuksellisen demokratian toimivuuden ja hallinnon järjestämisen kannalta haasteeksi voi kuitenkin nousta kysymys, miten sovittaa yhteen alueen kuntien varsin erilaiset hallinnolliset toimintakulttuurit ja kuinka ratkaista selvitysaluetta halkovan maakuntarajan mukanaan tuomat kysymykset. Kyseessä ei nimittäin ole vain hallinnollinen raja vaan pitkälti myös koettuun kunta- ja kuntalaisidentiteettiin liittyvä raja. Jonkin verran selvitystyön etenemisen yhteydessä on noussut esiin erilaisia vastakkainasetteluja kahden isomman selvitysalueeseen kuuluvan kaupungin välillä. Selvitysalueeseen kuuluvassa pienessä maaseutukunnassa on taas esitetty epäilyksiä mahdollisen yhdistymisen vaaroista siitä näkökulmasta, että pienempi jäisi suurempien jalkoihin tai jopa kokonaan huomiotta. Kaikkiaan selvitysalueen kuntien toiminnan ja talouden perusta on muuttumassa jo lähivuosina. Näin tapahtuu osin alueen omien kehityssuuntien seurauksena, mutta myös valtakunnalliset linjaukset (erityisesti uusi hallitusohjelma) ja uudistunut lainsäädäntö (kuntalaki, valtionosuuslaki) määrittävät ja muotoilevat kuntien toimintaa merkittävillä tavoilla. Selvitysalueen kuntien valtuustot ottavat kantaa yhdistymisselvitykseen kesäkuun 2015 lopussa. Kyseessä ei ole vielä lopullinen päätös yhdistymisen puolesta, mutta kylläkin sen valmistelun loppuunsaattamista vastaan. Mikäli valtuustot päättävät jatkaa yhdistymisselvitystä sen toiseen vaiheeseen, tällöin selvitetään yksityiskohtaisesti kaikki ne seikat, joiden oletetaan vaikuttamaan mahdolliseen yhdistymisesitykseen ja sen pohjalla olevaan yhdistymissopimukseen. Yhdistymisselvityksen jatkaminen toiseen vaiheeseensa toisi muassaan täsmällistä palvelualakohtaista tietoa kunkin palvelualueen toiminnasta ja taloudesta, minkä lisäksi olisi selvitettävä ko. palvelualoja koskevat peruslinjaukset yhdistymistavoitteen näkökulmasta. Varsinaisen päätöksen yhdistymisestä valtuustot tekisivät vasta 2016 sen jälkeen, kun kaikki osalliset kuntalaiset mukaan lukien olisivat voineet esitykseen ja sen perusteluihin tutustua ja jättää tarvittavat huomautuksensa. Mikäli alueen kuntien valtuustot päätyvät ratkaisuun, että yhdistymisselvityksen jatkamisen sijaan ne haluavat kehittää ja tiivistää keskinäistä yhteistyötään muilla tavoin, tällöin kesäkuinen päätös tarkoittaa varsinaisen yhdistymisselvityksen päättymistä. Selvitysalueen kunnilla on jo aiemman yhteistoimintansa kuin nyt myös tämän selvitystyön tuotosten perusteella hyvät edellytykset kehittää yhteistyötään ja yhteistoimintaansa eri tavoin. Olivatpa valtuustojen päätökset asiassa minkäsuuntaisia tahansa, selvitystyön kuluessa esiin on piirtynyt useita asia- ja palvelukokonaisuuksia, joissa yhteistoiminnasta voisi löytyä synergiaetuja: Ensinnäkin yhteisiä voimavaroja voisi yhdessä kohdentaa alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen, negatiivisen väestökehityssuunnan pysäyttämiseen sekä tulonmuodostuksen parantamiseen erilaisin ja jopa innovatiivisin tavoin. Kyseeseen voisi tulla mm. digitaalisten palvelujen kehittäminen, yhteishankinnat (esimerkiksi koneet ja kalusto), henkilöstövoimavarojen tehokkaampi kohdentaminen ja asiantuntijuuksien aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

61 60 Myös maankäytön suunnittelussa ja liikenneyhteyksien parantamisessa alueen kunnat voisivat samoin tehdä aiempaa voimallisempaa yhteistyötä. Kulttuuri-, liikunta- ja muissa vapaa-ajan palveluissa yhteistyötä tehdään paljon jo nyt, mutta siinä on selvästi tiivistämisen ja kehittämisen varaa samoin kuin vapaan sivistystyön ja kirjastotoimen saroilla. Lisäksi kaikki erityispalvelut ovat sellaisia, joista yhdessätoimimisen kautta voisi löytyä lisäsynergiaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitysalueen kunnat ovat päätyneet erilaisiin järjestämisratkaisuihin. Erilaiset toimintatavat voitaisiin nähdä myös rikkautena, eräänlaisena pääomana, jonka varassa sosiaali- ja terveyspalveluja voisi edelleen kehittää aivan uusilla innovatiivisilla tavoilla. Toisen asteen koulutuksen ja erityisesti selvitysalueen lukioiden keskinäisen yhteistoiminnan tiivistäminen saattaisi olla jopa keino turvata lukiokoulutuksen säilyminen alueella myös lähitulevaisuutta kauempana olevalla ajanjaksolla. Yhteistoiminnan tiivistäminen tavalla tai toisella (joko yhdistymistavoite tai yhteistyötavoite) onkin eräs keskeinen havainto tässä selvitystyössä. Näin siksi, että selvitysalueella tullaan jo lähivuosina kohtaamaan isoja haasteita. Yhteistoiminnallisuus voisi avata myös uusia mahdollisuuksia. Selvitysalueen kunnilla olisi esimerkiksi hyvät edellytykset saavuttaa merkittäviä synergiaetuja sivistys- ja koulutuspalveluiden järjestämisessä, teknisissä ja muissa tukipalveluissa kuin myös aiempaa laajemman erityisasiantuntijayhteistyön kehittämisessä. Myös selvitysalueen liikenneyhteyksien kehittäminen ja parantaminen voisi olla yksi alueen kuntia ja niiden päättäjiä yhdistävä tekijä. Olennainen kysymys kuitenkin on, onko selvitysalueen kunnissa riittävä tahtotila asettaa yhdessä yhteiset tavoitteet ja määritellä yhdessä keinot, joiden avulla alue muodostuisi elinvoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi, ja jossa alueen kunnat edistäisivät joko yhdessä, yhteistyössä tai erikseen kuntalaisten hyvinvointia hallinnollisista rajoista riippumatta. Seudun elinvoimaisuuden kannalta olisi tärkeää turvata alueen vetovoimaisuus myös nykyisessä tilanteessa, jossa väestö ja työpaikat ovat keskittymässä yhä enemmissä määrin isoille kaupunkiseuduille. Elinvoimaisuuden luomisessa, ylläpitämisessä ja edistämisessä on merkitystä sillä, kuinka onnistunutta ja eteenpäinvievää kuntien oma päätöksenteko on ja edelleen se, kuinka onnistuneesti kunnat pystyvät valjastamaan riittävät resurssit uusien yritysten ja työpaikkojen luontiin sekä olemassa olevien yritysten kehittämiseen siten, että tavoitteena olisi koko selvitysalueen kuntien elinvoimaisuuden edistäminen. Selvitysalueen kuntien taloudellista ja toiminnallista tilannetta voi luonnehtia haasteelliseksi. Väestörakenteen muutos vaikuttaa suoraan palveluiden järjestämiseen ja niiden tuotantotapoihin. Ikääntyneiden ja vanhusten suhteellinen osuus kasvaa ja samaan aikaan työikäisen väestön osuus asukkaista laskee varsin lyhyellä aikavälillä. Tämä vaikeuttaa yhdessä valtionosuuksien leikkauksien kanssa kuntapalvelujen rahoittamista. Selvitysalueen kuntatalous näyttää nykytietojen valossa heikkenevältä mahdollisista palvelurakenteiden uudistuksista huolimatta. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

62 61 8 KUNTARAKENNESELVITTÄJÄN ARVIO Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää lain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain mukaan vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin on etsittävä tarkastelusta, jossa näkökulmansa on koko selvitysalue yhtenä kokonaisuutena. Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan yhdistymisselvityksen ensimmäisen vaiheen perusteella voi lausua seuraavaa: 1) Parantaako kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä? Yhdistyminen vahvistaisi selvitysalueen kuntien toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä. Palvelujen tuottamisen osalta erilaisten toiminta- ja hallintomallien yhteensovittaminen tulisi kuitenkin olemaan sekä vaikeaa että aikaa vievää. Selvitysalueen kuntien yhdistyminen vaikuttaisi kuntien nykyisiin yhteistoimintaalueisiin. Lisäksi selvitysalueen kuntien tulisi tehdä perusvalinta siitä, mihin maakuntaan ja valtion aluehallinnon alueeseen uusi kunta haluaisi suuntautua. Selvitysalueen kuntien hallinto- ja toimintakulttuurit ovat erilaiset. Toimintakulttuurien yhteensovittaminen sekä yhdistymisen valmistelutilanteessa että yhteistyön tiivistämistilanteessa edellyttää keskinäisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämistä. Toiminta- ja hallintokulttuurien erilaisuus voi hidastaa tai jopa estää myös palvelutoiminnan kehittämistä. 2) Parantaako alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita? Selvitysalueella on erittäin monipuoliset palvelut. Monet palveluista ovat myös ns. lähipalveluja eli saavutettavissa olevan etäisyyden päässä palvelua tarvitsevan asuinpaikasta. Selvitysalueen kuntien yhdistyminen voisi tuoda alueelle lisää kehittämispotentiaalia ja sitä kautta vahvistaa alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Selvitysalueen kunnat yhdessä ovat suurehko toimija, mikä voi osaltaan vahvistaa asukkaiden kannalta tärkeiden palvelujen säilymistä alueella. Tavoite voidaan saavuttaa myös nykyistä yhteistyötä kehittämällä ja tiivistämällä. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

63 62 Selvitysalueen palvelutarjonnassa on jonkin verran päällekkäisyyttä, mikä voi tarkoittaa, että joissakin palveluissa palvelun maantieteelliset etäisyydet saattavat jollain aikavälillä pidentyä. 3) Parantaako alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia? Yhdistyminen vahvistaisi alueen elinvoimaisuutta ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. 4) Parantaako alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta? Yhdistyminen ei edistäisi selvitysalueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Selvitysalue on maantieteellisesti erittäin laaja ja monien vesistöjen rikkoma alue. Selvitysalueen kuntien yhteistyö voisi olla keino alueen sisäisen joukko- ja palveluliikenteen kehittämistä sekä kaavoitusta. Lopuksi Riippumatta siitä, valitsevatko valtuustot yhdistymisselvityksen jatkamisen vai yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen tien, oleellista selvitysalueen ja sen kuntien kehittämis- ja elinvoimaisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta on, että strategiset tavoitteet ja niiden mukaiset jatkotoimenpiteet määritellään riittävän yksilöidysti. Lisäksi olisi sovittava toiminnan aikataulusta ja keskinäisestä työnjaosta jo etukäteen. Kehittämistavoitteiden saavuttamisen kannalta avainhenkilöiden (johtavat viranhaltijat, toimialajohtajat, erityisasiantuntijat) sitoutuminen kehittämistoimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi henkilöstö on hyvä ottaa mukaan kehittämistoimintaan jo alusta alkaen. Mikäli tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajempaa kehittämis- tai uudistamisprojektia, sen johtamisessa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää myös kuntaorganisaatioiden ulkopuolista asiantuntemusta. Kuntarakenneselvitys Keuruu Multia - Mänttä-Vilppula. YTT Anne Luomala, FMP OY 2015.

64 LIITELUETTELO Liite 1. Kuntajaon selvitysprosessin aikataulu. Liite 2. Ohjausryhmän kokoonpano. Liite 3. Valtiovarainministeriön kunnan taloudenhoidosta uuden kuntalain mukaan. Liite 4. Kuntakohtaiset väestöennusteet Liite 5A. Liikenneyhteydet Keuruu, Mänttä-Vilppula, Multia. Liite 5B. Liikennemäärät. Liite 5C. Etäisyyksiä eräisiin kaupunkeihin Liite 5D. Kuvaus asumisesta ja elämisestä alueella. Liite 6. Selvitysalueen kuntakonsernit. Liite 7. Ennustettu väestökehitys Liite 8. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain. Liite 9. Työikäisten määrä Liite 10. Koko maan väestökehitys. Liite 11. Väestöllinen huoltosuhde. Liite 12. Ikäluokkakohtaiset ennusteet. Liite 13. Terveydenhoitokäyntien tilastoja. Liite 14. Palvelutarpeet kunnittain. Liite 15. Palvelutarpeiden kehitys. Liite 16. Selvitysalue ja kuntien taloustrendit Liite 17. Kuntien keskeiset tunnusluvut 2013.

65 Kuntajaon selvitysprosessi I-vaihe Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään onko kuntien yhdistymisella edellytyksiä. Vaiheen I lopussa päätetään jatkotoimenpiteistä.

66 Kuntajaon selvitysprosessi II-vaihe Kuntarakennelaki 4 b Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Toisessa vaiheessa valmistellaan 7 mukainen yhdistymisesitys ja 8 mukainen yhdistymissopimus mikäli vaiheen I jälkeen niin päätetään. Kuntarakennelaki 6 Yhdistymisesityksen sisältö Kuntien esityksessä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Esitykseen on liitettävä kuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset kuntien yhdistymisesityksestä niihin liittyvine asiakirjoineen sekä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Vaiheen II jälkeen valtuustot päättävät, että tehdäänkö esitys kuntien yhdistymisestä vai ei. Jos vaiheessa I on jo todettu, että esitystä ei tulla tekemään, voidaan vaihe II hyödyntää kuntayhteistyön valmisteluun mikäli niin päätetään.

67 Kuntajaon selvitysprosessi III ja IV-vaihe III Valmisteluvaihe Jos kunnat päättävät kuntajaon muutoksesta, kuntien nimeämä yhdistymishallitus ohjaa jatkovalmistelua. Tässä vaiheessa tehdään mm. Hallinnollisten ja tietoteknisten toimintojen yhdistämissuunnittelu, toimialakohtaiset palvelumuotoilut ja organisaatiosääntöjen valmistelu. IV Yhdistämisen toimeenpanovaihe Toteutetaan organisaatioiden yhdistäminen ennen kuin uusi kunta aloittaa toiminnan.

68 LIITE 2. Kuntarakennelain mukaisen selvityksen johtamisen ohjausryhmä. Päivitetty KEURUU VARSINAINEN JÄSEN Leena Laurila Onni Haapala Milla Rautanen Simo Jämsä Timo Louna Tero Mäkelä Vesa Leinonen, JUKO VARAJÄSEN Liisa Ruusila Juho Vaissi Kalle Kuusimäki Harri Oksanen Riitta Vanhanen Kerttu Ruhanen Tiina Salomaa, JHL MULTIA VARSINAINEN JÄSEN Anneli Mertaniemi Maarit Mäkelä Seppo Lampinen Tuomo Auer VARAJÄSEN Helena Kurvinen Marita Salenius Kati Kekälinen Pasi Koppinen Aapo Saramäki Erkki Pyökkimies Hanna-Maija Oksanen Pirkko Nejlik, JYTY Leena Mikkonen Tiina Löytömäki Henri Heikkinen,JUKO MÄNTTÄ-VILPPULA VARSINAINEN JÄSEN Timo Tukia Alli Mäkinen Lasse Siltanen Mauri Matilainen Markus Auvinen Ilkka Nikmo Tommi Aronen JHL VARAJÄSEN Pentti Paananen Arto Pirttilahti Riitta Tuominen Harri Kohvakka Esa Sirviö Esa Sirviö Elmo Heikkinen JUKO Ohjausryhmän sihteeri: Sanna-Mari Salkinoja

69 Liite 3. Valtiovarainministeriön kunnan taloudenhoidosta uuden kuntalain mukaan Kunnan talous Kunnan talouden tasapaino Alijäämän kattaminen määräajassa Alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymille Kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettelyt Konserninäkökulman huomioon ottaminen taloussäännöksissä Mm. kunnan arviointimenettelyn edellytysten tunnusluvut konsernitasolle Kuntatalouden tasapainon varmistaminen ja kunnille säädettävien tehtävien rahoituksen turvaaminen Kuntatalousohjelma Alijäämän kattamisvelvollisuus tiukentuu Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osoitettava suoraan taloussuunnitelmassa Kriisikuntamenettelystä perälauta kattamattomille alijäämille Kriisikuntamenettelyyn voi joutua, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa tai nykyisten kriisikuntakriteereiden perusteella; kriteereissä siirrytään kuitenkin konsernitason tietoihin vuonna koskee myös kuntayhtymiä (alijäämiä) Sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin Ministeriö seuraa ja arvioi kunnan taloutta 1

70 Liite 3. Valtiovarainministeriön kunnan taloudenhoidosta uuden kuntalain mukaan 2

71 Liite 3. Valtiovarainministeriön kunnan taloudenhoidosta uuden kuntalain mukaan Kunnan arviointimenettely 118 Arviointimenettely käynnistyy uusien säännösten perusteella, jos kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa!) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia Nykyisiä tunnuslukuja (vos-lain 63 a ) sovelletaan vielä vuosina Kuntayhtymän arviointimenettely 119 Kuntayhtymälle alijäämän kattamisvelvollisuus (110 ) Selvityshenkilömenettely, ellei alijäämää katettu määräajassa Ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi Sopimuksen hyväksyminen määräenemmistöllä (vrt. 57 ) Siirtymäsäännösten mukaan sovelletaan ensimmäisen kerran v. 2020, jollei v alijäämää ole katettu Tarkastuslautakunta Laissa velvoite objektiiviseen ja puolueettomaan toimintaan Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta huolehtiminen, voi kehottaa täydentämään Esitys hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi omalta osaltaan (kh voi poiketa) Suunnitelma arviointityöstä Alijäämän kattamisen seuranta Kunnanhallituksen annettava lausunto arviointikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä 3

72 LIITE 4 Kuntakohtaiset väestöennusteet Väestöennuste Keuruu v 6v 7-14v 15-18v 19-29v 30-45v 46-60v 61-65v 66-74v 75-84v yli 85v 400 Väestöennuste Multia v v 15-18v 19-29v 30-45v 46-60v 61-65v 66-74v 75-84v yli 85v

73 LIITE 4 Kuntakohtaiset väestöennusteet Väestöennuste Mänttä-Vilppula v v 15-18v 19-29v 30-45v 46-60v 61-65v 66-74v 75-84v yli 85v

74 LIITE 5A Liikenneyhteydet Keuruu, Mänttä-Vilppula, Multia KEURUU Linja-autot Suuntaan Tampere Jyväskylä Mänttä Vilppula Multia Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Matkahuolto.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko: Junat Suuntaan Tampere Jyväskylä Mänttä Vilppula Multia Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Vr.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko MÄNTTÄ Linja-autot Suuntaan Tampere Jyväskylä Keuruu Vilppula Multia Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Matkahuolto.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko:

75 LIITE 5A Liikenneyhteydet Keuruu, Mänttä-Vilppula, Multia VILPPULA Linja-autot Suuntaan Tampere Jyväskylä Mänttä Keuruu Multia Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Matkahuolto.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko: Junat Suuntaan Tampere Jyväskylä Mänttä Keuruu Multia Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Vr.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko: MULTIA Linja-autot Suuntaan Tampere Jyväskylä Mänttä Vilppula Keuruu Virrat Seinäjoki Karstula Ähtäri Parkano Matkahuolto.fi Arki Lauantai Sunnuntai Yhteensä/vko: Lähde: Tiedot haettu päivämäärillä , ,

76 LIITE 5B Liikennemäärät LIIKENNEMÄÄRÄT: KEURUU

77 LIITE 5B Liikennemäärät LIIKENNEMÄÄRÄT: MULTIA

78 LIITE 5B Liikennemäärät LIIKENNEMÄÄRÄT: MÄNTTÄ-VILPPULA

79 LIITE 5B Liikennemäärät Selitteet:

80 LIITE 5B Liikennemäärät Liikennemäärät Pirkanmaa ELY-keskus 2013 Lähteet: Keski-Suomen ELY-keskus, liikennemääräkartta Pirkanmaan ELY-keskus 2013.

81 LIITE 5C Välimatkoja ja etäisyyksiä selvitysalueella Etäisyyksiä eräisiin kaupunkeihin Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Multia Jyväskylä Petäjäveden kautta: tien 18 kautta 64,0 km, noin 55 min Höytiän, Mökkiperän ja Nyrölän kylien kautta (tie 627) kautta 62,4 km, noin 1h Uuraisten kirkonkylän ja Tikkakosken taajaman kautta (tiet 627 ja 630) 65,8 km, ajoaika noin 1h Multia Tampere Kantatietä 58 (Keurusselän itäpuolta, Mäntän ja Jämsän risteyksen kautta) Orivedelle ja sieltä edelleen valtatietä 9 (E63) Tampereelle, yht. 143 km; n. 2h Multia Seinäjoki Ähtärin, Tuurin kylän ja Alavuden keskustan (valtatie 18) kautta 140 km, hieman vajaa 2h liikenteestä riippuen Multia Jämsä Petäjäveden kirkonkylän kautta (Multialta tietä 18 ja Petäjävedeltä edelleen Jämsään tietä nro 604) n. 81 km, ajoaika 1h 15 min liikenteestä riippuen Mäntän ja Jämsän kautta (tiet 58 ja 56) n. 93 km, ajo-aika n. 1 h 17min Keuruun ja Koskenpääntien kautta 85 km (tiet 58 ja 6046) n. 1 h 21 min Multia Mänttä Keuruun kautta kantatietä nro 58 n. 60km, ajoaika n. 50 min liikenteestä riippuen Keurusselän länsipuolta (tiet 58 ja 348), n. 67 km, ajoaika noin yksi tunti Multia Vilppula Keuruun suuntaan kantatietä 58 ja siitä seututietä 348, n. 60 km, ajoaika liikenteestä riippuen n. 54 min Kantatien 58 ja Mäntän keskustaajaman kautta, n. 66 km, vajaa tunti Keuruu Jyväskylä suora yhteys Jyväskylään (itään) pitkin valtatietä 23, matkaa 59 km, ajoaika noin n. 50 min Keuruu Tampere Keurusselän itäpuolta ja Mänttä-Jämsän maanteiden risteyksen ohi kantatietä 58 pitkin Orivedelle ja sieltä Tampereelle valtatietä (valtatie 9) pitkin, matka noin 116 km ja kesto n. 1,5h Keuruu Seinäjoki Valtatietä 23 pitkin Virtain ja Alavuden kautta (tie 66) ja edelleen Seinäjoelle valtatie 18 pitkin, 150 kn, ajoaika noin 1h 50min

82 LIITE 5C Välimatkoja ja etäisyyksiä selvitysalueella Keuruu - Jämsä Mäntän kautta pitkin kantateitä 58 ja 56, n. 66 km, ajoaika noin 52 min ilman liikennettä Ekomaan ja Roosinpohjan kylien kautta (tiet 6046 ja 604), n. 58 km, mutta ajo-aika edellistä pidempi eli noin 57 minuuttia Keuruu Multia Kantatietä 58 pitkin, matka n. 27 km, ajoaika n. 25 min Keuruu Mänttä Kantatietä 58 pitkin, matka n. 33 km, ajoaika n. 26 min liikenteestä riippuen Keuruu Vilppula Seututietä 348 pitkin, matka n.35 km, ajoaika n. 33min liikenteestä riippuen Kantatietä 58 pitkin, matka n.40 km, ajoaika n.34 min liikenteestä riippuen Mänttä-Vilppula Jyväskylä Keuruun kautta (kantatie 58 ja edelleen valtatielle 23) Etäisyys n. 84 km ja ajoaika 1h 10 min ilman liikennettä Jämsän kautta (kantatie 56) ja edelleen valtatie 9 (E63) Jyväskylään, n. 91 km, ajoaika n. 1h 15min liikenteestä riippuen Mänttä-Vilppula Tampere Kantatietä 58 Orivedelle ja sieltä Tampereelle valtatie E63 kautta. Matkakilometrejä n. 90 km, ajoaika noin 1h 15 min Mänttä-Vilppula Seinäjoki Virtain ja Alavuden kautta (paikallistietä 346 valtatielle 18 Virroille, sieltä kantatietä 66 Alavudelle ja edelleen Seinäjoelle. Ajoaika hieman yli 2h 6min ilman liikennettä 159 km Virroilta Peräseinäjoen kautta (tie 694) matka hieman lyhenee (153km), mutta matka-aika pitenee, n. 2 h 10 min Mänttä Vilppula Seututietä 347 pitkin, matka n. 7 km, ajoaika n. 9 min Lähde: Google Maps ( tiedot haettu , ,

83 LIITE 6. KUNTAKONSERNIT SELVITYSALUEELLA

84 LIITE 6. KUNTAKONSERNIT SELVITYSALUEELLA

85 LIITE 6. KUNTAKONSERNIT SELVITYSALUEELLA

[ YHDISTYMISSELVITYS ]

[ YHDISTYMISSELVITYS ] 2015 Focus Main Point Oy Anne Luomala [ YHDISTYMISSELVITYS ] Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen loppuraportti 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 Selvitystyön toteuttamisen

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa:

Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa: valtiovarainministerio@vm.fi Vantaa kaupunki toteaa lausuntonaan kuntarakennelaista seuraavaa: Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Rakennelakiluonnoksessa todetaan (2 ): Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Kriisikuntakriteeristö uudistuu Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA

SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää Sauvon kunnan lausuntoa seuraavista asioista: 1. Kuntarakennelakiluonnoksesta 2. Sosiaali- ja terveyspoliittisen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys

Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Valtuustojen tahdonilmaisu Yhdistymisselvitysprosessin kuvaus Tilastoanalyysia -Talous -Toimintaympäristö -Väestö Taustoittamisen vaihe Lähtötilanne - Palvelurakenne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.

Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä. 1 Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausuntoa pyydetään lakiluonnoksesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta

Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri 5/21/2014 esko.tonteri@etocon.fi päivitetty 5/22/2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien sopimus yhteistyön kehittämisestä. Kunnanhallitus

Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien sopimus yhteistyön kehittämisestä. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 367 23.11.2015 Kunnanvaltuusto 131 14.12.2015 Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Vihdin kuntien sopimus yhteistyön kehittämisestä 945/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 23.11.2015

Lisätiedot

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014 Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kunta joka naisen paras ystävä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari,

Kunta joka naisen paras ystävä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari, Kunta joka naisen paras ystävä Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Naisjärjestöjen Keskusliiton seminaari, 21.4.212 indeksi 8 Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi 8 7 7 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9. Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 1 Maakuntien rahoitus Yleistä maakuntien rahoituksesta 2 3 Maakuntien

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa!

Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012. Yleisötilaisuudet 12.1.2012. Tervetuloa! Valtuustojen yhteinen seminaari 11.1.2012 Yleisötilaisuudet 12.1.2012 Tervetuloa! Yhdistymistä ohjaavat säännökset ja ohjeet Kuntajakolaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumi

Kuntarakenneuudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumi Kuntarakenneuudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumi 13.11.2012 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Kuntien selvitysvelvollisuus

Kuntien selvitysvelvollisuus Kunnanhallitus 183 06.11.2013 Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus kuntien yhdistymisestä ja selvistysalueesta ilmoittaminen valtiovarainministeriölle 464/01.010/2012 Kh 183 Taustaa Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntauudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

Valtakatu 26, Kemi

Valtakatu 26, Kemi 1 (5) Valtiovarainministeriölle Asia Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntopyyntö 22.11.2012 (VM162:00/2011) Lausunnon antaja Kemin kaupunki Valtakatu 26, 94100 Kemi Lausunto (Kemin kaupungin lausunto-osuudet

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot