Ilmailun turvallisuuden tilakuva

Transkriptio

1 Ilmailun turvallisuuden tilakuva Paavo Himmanen, erityisasiantuntija, ilmailun turvallisuusanalyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Trafin rooli ilmailuviranomaisena Suomen ilmailuviranomainen, joka huolehtii ilmailun yleisestä turvallisuudesta, edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa sekä lentoliikenteeseen että lentoliikenteen sujuvuuteen liittyviä asioita antamalla ilmailumääräyksiä myöntämällä lupia valvomalla luvanhaltijoita osallistumalla kansalliseen ja kansainväliseen vaikuttamis- ja yhteistyöhön käsittelemällä ilmailun ympäristöasioita valvomalla matkustajien oikeuksia neuvomalla ja tiedottamalla ylläpitämällä ilmailun rekistereitä Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Ilmailun turvallisuustavoitteet - Suomen ilmailun turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet (lähde: Suomen ilmailun turvallisuusohjelma, 1.0) Suomen siviili-ilmailuviranomainen on asettanut turvallisuuden tärkeimmäksi päämääräkseen taloudellisten, toiminnallisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten näkökohtien edelle. Nykyinen turvallisuustaso on säilytettävä ja sitä on mahdollisuuksien mukaan entisestään parannettava. Suomen lentoturvallisuusnormit täyttävät vähintään ICAOn, EU:n, Eurocontrolin ja kansallisen tason vaatimukset. Turvallisuusvaatimukset asetetaan tarvittaessa näitäkin korkeammalle, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Suomen ilmailuviranomainen edistää turvallisuutta ja ilmailualan suotuisaa toimintaympäristöä. Turvallisuudenhallinnan periaatteiden jatkuva kehittäminen ja riskiperusteinen lähestymistapa ovat Suomen ilmailuturvallisuuden kulmakiviä. Vastuu turvallisuudesta jakautuu viranomaisen ja palveluntarjoajien välillä niiden keskinäisten vastuualueiden mukaisesti. Suomen ilmailuviranomainen sitoutuu pitämään ilmailun turvallisuustehtäviin tarvittavat resurssinsa, asiantuntemuksensa ja henkilöstönsä tehtävien edellyttämällä tasolla. Tätä tuetaan jatkuvan koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön avulla Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus - sisältö (julkaisu suomeksi ja englanniksi, löytyy Trafin internetsivuilta Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Ilmailujohtajan katsaus kohti uutta viranomaisuutta Oppiminen lentoturvallisuustyön kivijalkana aluksi tapahtuneista lento-onnettomuuksista teknisen luotettavuuden ja vaatimusten kehittämisessä myöhemmin ennalta ehkäisevästi ja laajentaen kattamaan koko ilmailujärjestelmän; välineet, toimijat ja toiminta (syynä lisääntynyt tieto ihmisen suorituskyvystä ja organisaatioiden toiminnan vaikutuksesta turvallisuuteen) alimpien oksien lentoturvallisuushedelmät jo poimittu Ilmailu vahvasti ja kattavasti säädelty Uusilla sääntelytoimenpiteillä entistä vaikeampi saavuttaa huomattavaa / uutta turvallisuuslisäarvoa Onnettomuusriski kasvaa, mitä kauempana vaatimusten muodostamasta kehyksestä toimitaan, mutta onnettomuuksia tapahtuu myös kehyksen sisällä Pelkkä vaatimustenmukaisuus (compliance) ei riitä Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Ilmailujohtajan katsaus kohti uutta viranomaisuutta Riskiperusteinen toimintatapa: toimijat itse vastuutetaan vaatimusten täyttämisen varmistamiseen Trafin toiminta kohdistetaan sisällön, laajuuden, ajoituksen ja resurssoinnin suhteen turvallisuusriskiarvioinnin perusteella edellyttää toimijoilla ja Trafissa kehittyneitä turvallisuusriskien arviointimenetelmiä; tunnistetaan kohonneet riskit, etsitään toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja seurataan toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta jatkuvana prosessina; tehtävät, vastuut ja tahot niiden takana tarkasti määritelty Toimintaa ohjaavat myös: EASA:n uudet, viranomaistoimintaan kohdistetut vaatimukset (AR Authority Requirements) valmistunut kansallinen lentoturvallisuusohjelma FASP (ICAO; State Safety Programme SSP) ilmailun turvallisuusohjelmaan määritetyt turvallisuusindikaattorit ja tavoitteet (SPI ja SPT) Vaikuttavuus edellyttää toimenpiteitä Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Raportointi turvallisuustyön perustana Miksi pitää raportoida? Kansainvälisten ja kansallisten säädösten kautta vaatimus raportoida onnettomuuksista, vaaratilanteista ja poikkeamista (kts. GEN M1-4) Trafissa kaikki raportit (2011: yli 4500 kpl) vastaanotetaan, arvioidaan, luokitellaan ja tallennetaan Euroopan ilmailuviranomaisten yhteiseen ECCAIRStietokantaan ei nimiä & vain osa tiedoista Euroopan keskustietokannassa käyttöoikeus vain siviili-ilmailun viranomaisten lentoturvallisuuden analysointia tekevillä henkilöillä 12/2011 organisaatioille tiedote raportoinnista Paljon ilmoituksia poikkeamista kertoo toimijan hyvästä raportointikulttuurista. Tarkemmin: / Ilmailu / Asiointi tai Turvallisuus / Liikenteen analyysit Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Raportointi turvallisuustyön perustana Miksi kannattaa raportoida? Kokemuksien jakamista ja ilmailutermein kuppilatiimaa laajassa mittakaavassa Keino oppia toinen toistemme virheistä; kaikkea ei kannata kokeilla itse! Ilmailun viranomaisena Trafi pystyy vaikuttamaan havaittuihin epäkohtiin Yksittäisen ilmailijan keino vaikuttaa turvallisuuteen ja saada oma näkemys esiin Poikkeamien analysointi; ennakoivaa turvallisuustyötä Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Analysointi ja riskien arviointi tiedosta toimenpiteisiin Ilmailussa saavutettu hyvä turvallisuustilanne ei ole itsestäänselvyys Dynaamisesti muuttuva toimiala: kiinnitettävä huomiota myös uusiin osaalueisiin (poikkeukselliset sääolot, talouden muutosten vaikutukset, väsymyksenhallinta) Pyritään tunnistamaan tapausten syytekijät ja pettäneet/pitäneet suojaukset eli seikat, jotka estivät tilannetta kehittymästä onnettomuudeksi turvallisuutta heikentävät trendit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet Jalostetaan tieto toimenpiteiksi viime kädessä toimenpiteet ratkaisevat Entistä enemmän kv-yhteistyötä ja harmonisointia; ongelmat kansainvälisiä, ratkaisuja haetaan yhdessä Turvallisuustyötä tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, sillä tavoite on kaikilla sama pitää ilmailun turvallisuuden taso korkealla! Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Ilmailuviranomaisyhteistyö Euroopassa Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) edistää siviili-ilmailun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkeaa tasoa kehittää yhteistä turvallisuus- ja ympäristösäännöstöä Euroopan tasolla seuraa standardien noudattamista tekemällä tarkastuksia jäsenvaltioissa huolehtii tarvittavasta teknisestä asiantuntemuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta vastuualuetta on entisestään laajennettu; lisää keskeisiä turvallisuusmääräyksiin liittyviä tehtäviä. Muutokset astuivat voimaan huhtikuussa 2012 (kts: Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Ilmailuviranomaisyhteistyö Euroopassa, esimerkkejä Ilmailun analyytikkojen verkosto (Network of Analysts, NoA): Tavoite: harmonisoida turvallisuustiedon analysoiminen Euroopassa EASA-valtioiden kansallisista ilmailuviranomaisia ja turvallisuustutkintaviranomaisia Keskittyy: laadukkaan turvallisuustiedon saamisen esteenä olevien seikkojen selvittäminen tiedon laadun kehittäminen yhtenäistämällä vakavuus- ja tapaustyyppiluokittelua (poikkeamat, vaaratilanteet ja onnettomuudet) turvallisuustiedon analysointi Euroopan ja jäsenvaltioiden ilmailun turvallisuusohjelmien ja -suunnitelmien tueksi analysointimenetelmien yhtenäistäminen kokemusten jakaminen hyvistä toimintatavoista ja turvallisuushavainnoista EASAn työryhmien tukeminen analyysien avulla Trafi mukana toiminnassa alusta alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Ilmailuviranomaisyhteistyö Euroopassa, esimerkkejä Euroopan viranomaisten FDM-koordinointiryhmä (European Authorities Coordination Group on Flight Data Monitoring, EAFDM) Trafi mukana alusta saakka Tavoite: auttaa kansallisia viranomaisia edistämään FDM-datan hyödyntämistä turvallisuuden kehittämisessä EASA organisoinut vastaavan ryhmän myös eurooppalaisten lentoyhtiöiden kanssa (European Operators Flight Data Monitoring, EOFDM) Osana Euroopan ilmailun turvallisuusohjelmaa (European Aviation Safety Programme, EASP) on European Aviation Safety Plan (EASp) eli ilmailun turvallisuussuunnitelma. EASp:ssä kaksi uutta toimenpidettä, jotka yhteydessä FDM-iin ja turvallisuusindikaattoreihin (Safety Performance Indicator, SPI) Suomen kansallinen FDM-ryhmä perustettiin 02 / 2010, kokoontuu 2x/a Trafin koollekutsumana. Mukana suomalaiset lentoyhtiöt, OTKES, Finavia ja Ilmavoimat; keskustellaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista ilmailun turvallisuusasioista Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Suomen Ilmailun toimintaympäristö - Matkustajamäärien kasvu v elokuun tilasto näyttää n. 9% pudotusta kokonaismatkustajamäärissä (lähde: Finavia) Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Suomen Ilmailun toimintaympäristö - Tavaraliikenteen kehitys Tavaraliikenteen osalta v elokuun tilasto osoittaa n. 12% kasvua (lähde: Finavia) Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 Ilmailun turvallisuuden tila maailmanlaajuisesti Rate of fatal accidents per 10 million flights per world region ( , scheduled passenger and cargo operations, lähde: EASA) Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Ilmailun turvallisuuden tila EASA-valtiot & kolmannet maat Rate of fatal accidents in scheduled passenger operations EASA MS and third country operated aeroplanes (fatal accidents per 10 million flights, lähde: EASA) Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Ilmailun turvallisuusindikaattorit (Safety Performance Indicator, SPI) 1. TASO: onnettomuuksien, vakavien vaaratilanteiden ja kuolleiden määrät, on tarkoitettu kuvaamaan turvallisuuden tason näkyvää lopputulosta. Samoja 1-tason indikaattoreita seurataan niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. 2. TASO: mittaa järjestelmän toimivuutta ja keskeisiä tapaustyyppejä, jotka on kansainvälisesti todettu yleisimmiksi/vakavimmiksi onnettomuustyypeiksi ja edellyttävän seurantaa ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Esimerkki: Kiitotieltä suistuminen (RE). 3. TASOa kehitettäessä on lähdetty miettimään, mitkä ovat syytekijöitä 2-tason tapaustyypeille. Kun syytekijät ovat tiedossa, on etsitty tapaustyyppejä/mittareita, jotka ilmentävät näitä syytekijöitä. Esimerkikki: RE Epästabiili lähestyminen, kiitotien kunto. 3-tason indikaattoreita seuraamalla, luomalla niiden osalta turvallisuustavoitteet (Safety Performance Target, SPT) kansallisille toimijoille ja seuraamalla tavoitteiden toteutumista pyritään ehkäisemään 2- ja 1 - tason tapauksia. Samalla 3-tason seuranta mittaa tavoitteeksi asetettujen toimenpiteiden toimivuutta Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Suomen ilmailun turvallisuuden tila SPI, taso 1: siviili-ilmailussa sattui yhteensä 46 onnettomuutta, joissa sai surmansa yhteensä 13 ihmistä. Kaikki kuolemaan johtaneet ja pääosa muista onnettomuuksista tapahtuivat yleis- ja harrasteilmailussa Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Suomen ilmailun turvallisuuden tila SPI, taso 1, vakavat vaaratilanteet: Vuonna 2011: 30:ssä tapauksessa yksittäinen ilma-alus. Näistä 6 kpl sattui kaupallisessa kotimaisessa ilmakuljetuksessa, syytekijöinä tekniset viat, lentäjän toiminta, savuhavainnot ilma-aluksessa sekä sääilmiöt. Yleis- ja harrasteilmailussa syytekijöitä pääasiassa lentäjän tai lennonjohtajan toiminta ja harrasteilmailussa myös ilma-aluksen tekniset viat Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Suomen ilmailun turvallisuuden tila RE: kiitotieltä suistuminen (runway excursion) RI: kiitotiepoikkeama (runway incursion) MAC: yhteentörmäys tai läheltä piti tilanne lennon aikana (mid-air collision/ near miss, MAC) CFIT: ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys maastoon ja vastaavat vaaratilanteet (controlled flight into or towards terrain) LOC-I: ilma-aluksen hallinnan menetys lennon aikana (Loss of control in flight) GCOL: yhteentörmäys rullattaessa kiitotielle / kiitotieltä (Ground collision) Kts. tarkemmin: Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Kaupallinen ilmakuljetus, onnettomuudet Kuolemaanjohtaneet, 10 a ka ( ): Kärjessä Pohjois-Amerikka ja EASA-valtiot: 1,6 / 10 miljoonaa lentoa. Myös erittäin korkealla turvallisuustasolla Pohjois- Amerikka, Australia, Uusi- Seelanti ja Itä-Aasia. Heikoin tilanne Afrikassa, jossa liikennemääriin suhteutettuna määrä 27- kertainen EASA-valtioihin verrattuna Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 Kaupallinen ilmakuljetus, onnettomuudet - yleisimmät tapaustyypit (EASA-operaattorit) EASA-operaattoreiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet ( ): 1. koneen hallinnan menetys lennolla (LOC-I) 2. lentäjän hallinnassa olevan koneen törmääminen maahan (CFIT) 3. maassa tapahtunut tulipalo 4. tekniset viat (muut kuin moottoriin liittyvät ) 5. moottoriin liittyvät tekniset viat EASA-operaattoreiden ei kuolemanjohtaneet onnettomuudet ( ): 1. epätavallinen kiitotiekontakti 2. muut kuin moottoriin liittyvät tekniset viat 3. maahuolinta 4. kiitotieltä suistuminen (RE) Viime vuosien trendinä CFIT- ja moottorin teknisiin vikoihin liittyvät onnettomuudet ovat kääntyneet laskuun, kun taas LOC-I-tapaukset ovat kasvussa Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Kaupallinen ilmakuljetus, Suomi Kuolemaan johtaneet onnettomuudet olleet harvinaisia, viimeisimpänä 2005 helikopterionnettomuus, jossa kuoli 14 henkeä Myös muut onnettomuudet harvinaisia (2008, 2009 ja 2011 nolla, vuonna 2010 yksi onnettomuudeksi luokiteltava tapaus, jossa yksi henkilö sai vakavaksi luokiteltuja vammoja) Turvallisuuden tilaa Suomessa ei voi valvonnan riskiperusteista kohdentamista ja turvallisuustilanteen säilyttämistä ajatellen arvioida onnettomuuksien perusteella. Syytä tarkastella vakavia vaaratilanteita, vaaratilanteita ja poikkeamia. Vakavia vaaratilanteita Suomessa tai suomalaisille operaattoreille sattunut viime vuosina / vuosi. Tapaustyypeistä esiin nousee muihin kuin moottoriin liittyvien teknisten vikojen osuus esiin muiden tapaustyyppien määrän jakautuessa tasaisesti ja ollen pienempiä. Teknisten vikojen aiheuttamien vakavien vaaratilanteiden taustalla olevat juurisyyt löytyvät kuitenkin usein ihmisen tai organisaation toiminnasta. Vaaratilanteiden ja poikkeamien osalta teknisten vikojen osuus on vain noin % ja loput liittyvät operatiiviseen toimintaan ja human factor -syihin Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Kaupallinen ilmakuljetus, Suomi Talvitoiminta, Maahuolinta, Kiire, Koulutus, Selvityskorkeudesta poikkeaminen eli level bust, Laserhäirintä, Kiitoteillä olevien vieraiden esineiden (FOD) vaikutus turvallisuuteen; Kts. tarkemmin: Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Yleis- ja harrasteilmailu; ilmatilaloukkaukset Yksi viime vuosien huolestuttavimmista trendeistä Tapahtuma, jossa ilma-alus lentää ilman lupaa tai lennonjohtoselvitystä ilmatilan osaan, johon sellainen vaaditaan Trafissa syksyllä 2011 työryhmä kartoittamaan ongelman syitä ja etsimään ratkaisuja. Kaikille ilmailulupakirjan haltijoille ja koulutusorganisaatioille 06 / 2012 kirje ilmatilaloukkauksista. Jatko: ongelman poistamiseksi meneillään useita eri toimenpiteitä mm. selvitys transponderin käytön vaikutuksista ja em. määräysten muutostarpeesta 07 / 2012 valmistui OTKESin tutkintaselostus C8/2010L ilmatilaloukkauksista Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Esimerkki turvallisuustiedottamisesta: Asenne ratkaisee - julistekampanja Jatkuva kampanja yleis- ja harrasteilmailijoille, aiheet todettujen suurimpien riskien perusteella Kuvitus: Petteri Patolinna Lataa itsellesi julisteet osoitteesta: Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Lennonvarmistus Toimintaan vaikuttavia merkittäviä trendejä vuonna 2011: luvattomien ilmatilaan tunkeutumisten suuri määrä erityisesti Helsinki-Vantaan läheisyydessä, vaaratilanteet Malmin lentoasemalla sekä laserhäirinnän määrän kasvu Teknisten järjestelmien osalta pääosa ilmoituksista liittyi Eurocatlennonjohtojärjestelmään; erilaisia ongelmia järjestelmän sisäisessä lentotietojen koordinoinnissa, tutkamaalien ja lentosuunnitelmatietojen yhdistämisessä ja tutkamaalien hetkittäisiä häviämisiä tutkanäytöltä Automaattisen säähavaintojärjestelmän käyttöönotto 2010 näkyi merkittävänä säähavaintoihin liittyvien ilmoitusten määrän lisääntymisenä myös 2011 (n. 200 kpl) Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Lentopaikat Lentopaikkojen kunnossapito on erityisesti talviaikaan kriittisen tärkeää turvallisuuden kannalta. Suomessa kiitoteiden kunto pysyy pääsääntöisesti myös talvella hyvällä tasolla. Vuonna 2011 ilmoitettiin 17 kiitoteiden, rullausteiden tai asematasojen kuntoon liittyvää tapausta (pääosa koski asematasojen liukkautta). Kunnossapidon ajoneuvojen tai henkilöiden aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä on viimeisten vuosien aikana ollut jatkuvassa kasvussa. Vuoteen 2010 verrattuna vuonna 2011 näiden tapausten määrä kaksinkertaistui. Vuonna 2011 ilmoitettiin 40 tapausta, joissa maahuolinnan (siivous, tankkaus, matkatavaroiden lastaus/purku, matkustajien kuljetus koneen ja terminaalin välillä, catering, jäänpoisto ja jäänesto) ajoneuvo tai muu laite osui ilma-alukseen. Suurin osa Suomessa sattuneista tapauksista oli Helsinki-Vantaalla Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (SES) ja toiminnalliset ilmatilalohkot (FAB) Single European Sky, SES: kehittäminen alkoi 2000-luvun alussa tavoitteena ehkäistä ja poistaa EU:n jäsenvaltioiden ilmatilan ruuhkautumisesta ja lentoliikenteen myöhästymisistä aiheutuvia haittoja ja lisätä ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kapasiteettia saavutetaan: suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa, täsmällisempiä aikatauluja ja vähemmän ilmaliikenteen päästöjä Komissio antanut tavoitteet ympäristövaikutuksille, järjestelmän kapasiteetille ja kustannustehokkuudelle vuosille Suomi laatinut kansallisen vuosia koskevan suorituskykysuunnitelman Functional Airspace Block, FAB: tavoitteena parantaa turvallisuutta, vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää suorituskykyä tehostamalla ilmaliikenteen hallintaa tarkoitetaan operatiivisiin vaatimuksiin perustuvaa ilmatilan lohkoa, joka perustettu valtioiden rajoista riippumatta Suomi mukana perustamassa NEFABia (North European Airspace Block) yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Suomen Ilmailun ympäristöasiat Trafi: toimii lentoliikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi kiinnittää huomiota siihen, että ilmailualan toimijat ottavat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon lentoturvallisuusjärjestelmissään LVM:n hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa Trafin vastuulle tavoitteita: osallistuu ICAOn ympäristö- ja ilmastonmuutostyöryhmien eurooppalaisten tukiryhmien työskentelyyn lentoliikenteen ilmastovaikutusten vähentämiseksi seuraa ja tarjoaa tarvittaessa asiantuntija-apuaan ACAREn sekä Clean Skyn hankkeissa valvoo, että polttoainetta käytetään ja lentoaikaa optimoidaan lentoturvallisuutta vaarantamatta seuraa ja osallistuu EU-tasolla Single European Sky (SES) ja SESAR hankkeisiin, joilla pyritään vähentämään CO2-päästöjä 9-12 % vuoteen 2020 mennessä seuraa ja edistää aktiivisesti biopolttoaineiden kokeilua ja käytön yleistymistä vastaa EU:n lentoliikenteen päästökaupan kansallisesta toimeenpanosta Kts. tarkemmin: Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Yhteenveto: Ilmailun turvallisuuden kuva Nykytilanne: Kaupallisen ilmakuljetuksen onnettomuudet Suomessa tai suomalaisille ilmaaluksille ovat olleet harvinaisia. Sen sijaan arvioitaessa vakavien vaaratilanteiden ja muun seurannan perusteella, suurimmat uhat ovat: Turvallisuuden / ympäristön ja talouden välille kehittyvä konflikti tai epätasapaino tilanne, jossa turvallisuus- ja ympäristötyö koetaan liiketoiminnan haitaksi Yritysrakenteiden sisäinen pirstoutuminen, ketjutetut, osin ylikansalliset alihankinnat (kattava turvallisuuskulttuuri läpi koko ketjun) Väsymys (kustannusoptimoitu henkilöresurssien käyttö) Puutteet maatoiminnan säädöksissä ja toiminnoissa (tankkaus, jäänpoisto, lastaus, henkilöstön koulutus, menetelmät, raportointi ym.) Laserhäirinnän lisääntyminen kasvava uhka lentoturvallisuudelle Yleis- ja harrasteilmailu: Ilmatilaloukkausten kasvu Puutteet perusosaamisessa (navigointi, ilmatilarakenteen tuntemus, kommunikointi) Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 Yhteenveto: Ilmailun turvallisuuden kuva Kehitystrendejä: Edelleen kiristyvä kilpailu eri tasoilla (Eurooppa / muu maailma, Euroopan sisäinen, alueellinen) Yhtiöiden virtualisoituminen ja kodittomuus (toimipaikkoja useissa maissa, henkilöstö monikansallista) Viranomaistoiminnan muodonmuutos: sääntely Euroopassa menossa suorituskykyperusteiseksi Volyymien kasvu Tulevaisuuden visio: Johtamisjärjestelmien merkitys korostuu Turvallisuustason säilyttäminen ja erityisesti kehittäminen (volyymien kasvu) edellyttää lisää panostusta turvallisuusjohtamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 37

38 Yhteenveto: Ilmailun toimenpiteitä Turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönotto ja tosiasiallinen hyödyntäminen Toimijoiden kustannussäästöt toteutettava hallitusti: Turvallisuudenhallintaan ei jää aukkoja Väsymyksenhallintamenetelmiä käytetään laaja-alaisesti Alihankitamenettelyjä kehitetään myös turvallisuusnäkökohtien osalta (sopimuksien sisältö, toiminnan seuranta, raportointi) Koulutus: Advanced Training and Qualification Program (ATQP)- koulutetaan tarpeeseen ja räätälöidysti (riskiperusteisesti) Miehistöyhteistyömenetelmien (CRM) edelleen kehittäminen käytäntöön (CRM-politiikka määriteltävä yhtiöissä) Maatoiminnan sääntelyn kehittäminen Yritysjohdon tosiasiallinen, aito sitoutuminen turvallisuusjohtamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.