Suomen ilmailun turvallisuusohjelma Liite 1 Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma Dnro TRAFI/5443/ / (22)

Transkriptio

1 1 (22) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: toistaiseksi Taustalla olevat kansainväliset standardit, suositukset ja muut asiakirjat: KOM(2011) 144 Euroopan unionin valkoinen kirja - Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma KOM(2011) 670 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Ilmailun turvallisuusjohtamisjärjestelmä Euroopalle SEC(2011) 1261 COMMISSION STAFF WORKING PAPER The European Aviation Safety Programme EASA Euroopan ilmailun turvallisuusohjelma ( Muutostiedot: Päivämäärä Versio Muutos Ensimmäinen julkaistu versio. SUOMEN ILMAILUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 LYHENTEET ESIPUHE Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelma Esittely Rakenne Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma Esittely, rakenne ja päivitys Järjestelmätaso SYS.001 Kansallisen ilmailun turvallisuusohjelman luominen ja käyttöönotto SYS.002 Turvallisuusindikaattorien ja turvallisuustavoitteiden määrittely ja seuranta SYS.003 Turvallisuudenhallintajärjestelmien (SMS) käyttöönottoon kannustaminen SYS.004 Lentotietojen seurannasta (FDM) saatavien tietojen käyttö SYS.005 Viranomaistoiminnan kehittäminen riskiperusteiseksi Operatiivinen taso OPS.001 Kiitotieltä suistumiset OPS.002 Ilmassa tapahtuvat yhteentörmäykset ja ilmatilaloukkaukset OPS.003 Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys maastoon OPS.004 Ilma-aluksen hallinnan menetys lennon aikana OPS.005 Kiitotiepoikkeamat OPS.006 Maatoimintojen turvallisuus OPS.007 Helikopteritoiminnan turvallisuus OPS.008 Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuus Nousevat uhat EME.001 Nousevien uhkien huomiointi EME.002 Ympäristön ja turvallisuuden yhteensovittaminen Inhimilliset tekijät... 22

2 2 (22) 1 LYHENTEET AMC Acceptable Means of Compliance Hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät DOC 9859 ICAO Safety Management Manual ICAOn Turvallisuudenhallintakäsikirja EASA European Aviation Safety Agency Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASP European Aviation Safety Programme Eurooppalainen ilmailun turvallisuusohjelma ECCAIRS European Coordination Center for Yhteiseurooppalainen poikkeamatietokanta Accident and Incident Reporting Systems Eurocontrol European Organisation for the Safety Euroopan lennonvarmistusjärjestö of Air Navigation FASP Finnish Aviation Safety Programme Suomen ilmailun turvallisuusohjelma FASp Finnish Aviation Safety Plan Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma FDM Flight Data Monitoring Lentotietojen seuranta ICAO International Civil Aviation Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö Organization SAFA Safety Assessment of Foreign Ulkomaalaisten ilma-alusten asemataso- Aircrafts tarkastus SANA Safety Assessment of National Kotimaisten ilma-alusten asematasotarkas- Aircrafts tus SMS Safety Management System Turvallisuudenhallintajärjestelmä SSP State Safety Programme Ilmailun turvallisuusohjelma USOAP Universal Safety Oversight Audit ICAOn kansainvälinen lentoturvallisuuden Programme auditointiohjelma

3 3 (22) 2 ESIPUHE Suomen ilmailun turvallisuusohjelman (Finnish Aviation Safety Programme FASP) tarkoitus on ylläpitää ja parantaa ilmailun turvallisuutta. Johdonmukainen turvallisuuden parantaminen edellyttää suunnittelua ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelyä. Suomen ilmailun turvallisuussuunnittelu perustuu pääasiassa Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittiseen selontekoon, n liikennejärjestelmän turvallisuuden hallintaprosessin kautta tulevaan tietoon sekä EASAn julkaiseman Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joita Suomi sitoutuu noudattamaan. Tässä dokumentissa kuvataan n toimesta ilmailussa toteutettavat turvallisuustoimenpiteet vuosina tekee päivittäin työtä turvallisuuden parantamiseksi toimivaltansa puitteissa. Dokumentissa kuvatut ovat niitä keskeisiä toimenpiteitä, joita on haluttu erityisesti nostaa priorisoinnin kohteeksi. Näiden pidemmällä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden lisäksi toteuttaa tarvittaessa välittömiä toimenpiteitä, joita se katsoo tarpeelliseksi hyvän turvallisuustason varmistamiseksi ilmailussa. Pekka Henttu Ylijohtaja, ilmailujohtaja

4 3 Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelma Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 4 (22) 3.1 Esittely Taustaa Euroopan unionin komissio julkaisi vuonna 2011 liikenteen valkoisen kirjan 1 jossa komissio asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionin olisi oltava maailman turvallisin alue ilmailun alalla. Ennusteiden 2 mukaan lentojen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kaupallisen ilmailun turvallisuustilanne Euroopassa tällä hetkellä on hyvä, jatkossa vaaditaan toimenpiteitä, jotta lentojen määrän lisääntyessä pystytään vähentämään onnettomuuksien määrää eikä kuolonuhrien määrä nousisi nykyisestä alhaisesta tasosta Euroopan unionin komissio julkaisi 2011 tiedonannon 3 neuvostolle ja Euroopan parlamentille, jossa hahmoteltiin tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tiedonannon mukaan komissio katsoo, että määräysten ja sääntöjen laatimisen lisäksi on annettava suurempaa painoarvoa lentoturvallisuuden riskien järjestelmälliselle käsittelylle turvallisuusjohtamisjärjestelmän muodossa Komissio julkaisi tiedonantonsa yhteydessä ensimmäisen version Euroopan ilmailun turvallisuusohjelmasta, jossa on kuvattu miten ilmailun turvallisuutta johdetaan Euroopan unionin tasolla. Turvallisuusohjelman proaktiivinen elementti on Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelma (European Aviation Safety Plan). Komission julkaisema liikenteen valkoinen kirja, komission tiedonanto, Euroopan ilmailun turvallisuusohjelma ja turvallisuussuunnitelma yhdessä muodostavat pääelementit turvallisuusjohtamiselle Euroopan tasolla. 3.2 Rakenne Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmassa linjataan riskiperusteisen arvioinnin pohjalta turvallisuuden kannalta merkittävimmät osa-alueet, joihin Euroopan tasolla halutaan koordinoidusti kiinnittää huomiota sekä turvallisuuden parantamiseksi määritellyt toimenpiteet Osa-alueet on jaettu kolmeen luokkaan: järjestelmätaso, operatiivinen taso ja nousevat uhat. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan omana osa-alueenaan inhimilliset tekijät. Tällä jaolla pyritään käsittelemään mahdollisimman kattavasti turvallisuutta sekä pro- että reaktiivisesti Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelma tehdään EASAn toimesta nelivuotiskausittain. Periaatteena on, että ensimmäiselle vuodelle määritellyt toimenpiteet ovat sitovia ja seuraaville vuosille suunniteltuja toimenpiteitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Vuosille on yhteensä 118 toimenpidettä, joista 21 määräaika on 2012 tai Suunnitelmassa määritellyt toimenpiteet kohdistuvat EASAlle, Euroopan komissiolle, jäsenvaltioille sekä erilaisille EASAn perustamille työryhmille. Tuoreimmassa suunnitelmassa on 21 jäsenvaltioille kohdistuvaa toimenpidettä. Suomi on sitoutunut toteuttamaan sitä koskevat toimenpiteet. 1 KOM (2011) VALKOINEN KIRJA - Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. 2 EUROCONTROL CND/STATFOR Doc415, Long-Term Forecast - Flight Movements KOM(2011) 670 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Ilmailun turvallisuusjohtamisjärjestelmä Euroopalle

5 5 (22) EASA seuraa toimenpiteiden toteutumista vuosittain Euroopan ilmailun turvallisuusohjelma ja turvallisuussuunnitelma ovat saatavilla EASA:n internet-sivuilta osoitteesta

6 4 Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 6 (22) 4.1 Esittely, rakenne ja päivitys Ilmailun turvallisuusjohtaminen Suomessa kuvataan Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (Finnish Aviation Safety Programme FASP). FASP täyttää ICAOn velvoitteen valtion turvallisuusohjelman (State Safety Programme) luomisesta. FASPin liitteenä on Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma, jossa kuvataan Suomessa ilmailun turvallisuuden parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet huomioiden Euroopan tasolla määritellyt toimenpiteet Toimenpiteitä suunnitelmaan voi tulla myös mm. Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisesta selonteosta sekä n liikennejärjestelmän turvallisuudenhallintaprosessin kautta Toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana n jatkuvaa turvallisuustilanteen seurantaa. Lisäksi toimenpiteiden vaikuttavuutta turvallisuuteen seurataan jatkuvasti mm. osana turvallisuusindikaattoriseurantaa Turvallisuussuunnitelman rakenne noudattaa Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelman rakennetta, jossa toimenpiteet kuvataan jaettuna järjestelmätason, operatiivisen tason sekä nousevien uhkien kategorioihin. Lisäksi inhimilliset tekijät huomioidaan omana osionaan Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelman tarkastellaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman päivityksen yhteydessä. n Liikenteen analyysit-osasto vastaa turvallisuussuunnitelman ylläpidon ja päivittämisen koordinoinnista. Turvallisuussuunnitelman ja sen muutokset hyväksyy ilmailujohtaja Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma on suunnitelman ensimmäinen versio. Jatkossa turvallisuussuunnitelman vanhemmat versiot ovat saatavilla n internet-sivuilta Seuraavissa luvuissa on tarkemmin kuvattu toimenpiteet, niiden tausta ja aikataulu.

7 7 (22) 4.2 Järjestelmätaso Järjestelmätason asiat ovat koko ilmailujärjestelmää koskevia ongelmia tai tekijöitä. Niillä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä esimerkiksi vaaratilanteeseen vaan ne ovat ns. piileviä tekijöitä organisaation tai valtion toimintaperiaatteissa, -kulttuurissa, työolosuhteissa tai esimerkiksi tiedonkulussa. Nämä tekijät saattavat toimia laukaisevana tekijänä potentiaalisen vaaratilanteen kehittymisessä todelliseksi vaaratilanteeksi ja ne liittyvät usein puutteisiin organisaation prosesseissa ja menetelmissä. Näihin tekijöihin pyritään puuttumaan mm. turvallisuudenhallintajärjestelmien käyttöönotolla niin valtio- kuin organisaatiotasolla ja turvallisuustiedon seurantajärjestelmien kehittämisellä. Lisäksi tullaan huomioimaan myös tarve viranomaistoiminnan kehitykseen SYS.001 Kansallisen ilmailun turvallisuusohjelman luominen ja käyttöönotto ICAOn jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että valtiotasolla otetaan käyttöön kansallinen turvallisuusohjelma (State Safety Programme). EASA todennut, että useat maat eivät vielä ole kehittäneet omaa turvallisuusohjelmaansa ja ottaneet sitä käyttöön, ja että tälle asialle tulee antaa prioriteetti. Turvallisuusohjelmaan kuuluu myös kansallinen turvallisuussuunnitelma. Lisäksi ohjelmaan kuuluvat turvallisuusindikaattorit ja hyväksyttävän turvallisuustason määrittely, jotka käsitellään toimenpiteessä SYS.002. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että Suomi täyttää ICAO:n ja EASA:n velvoitteet turvallisuusohjelman luomisen ja käyttöönoton osalta. SYS.001.1) Trafi kehittää kansallisen turvallisuusohjelman ja ottaa sen käyttöön SYS.001.2) Trafi kehittää kansallisen ilmailun turvallisuussuunnitelman ja ottaa sen käyttöön. SYS.001.1) 4/2012 mennessä SYS.001.2) 1/2014 mennessä SYS.001.1) Julkaistu ja käyttöönotettu kansallinen turvallisuusohjelma. SYS.001.2) Julkaistu ja käyttöönotettu kansallinen turvallisuussuunnitelma. SYS.001.1) Valmis. Ensimmäinen versio Suomen ilmailun turvallisuusohjelmasta julkaistu Päivitys tapahtuu vuosittain. SYS.001.2) Työn alla, aikataulussa. SYS 1.7

8 8 (22) SYS.002 Turvallisuusindikaattorien ja turvallisuustavoitteiden määrittely ja seuranta ICAO vaatii, että jäsenvaltiot määrittelevät osana kansallista turvallisuusohjelmaa hyväksyttävän turvallisuustason turvallisuusindikaattorien ja niille määriteltävien turvallisuustavoitteiden avulla. Tällä hetkellä jäsenvaltiot ovat kehittäneet indikaattoreita omien tarpeidensa mukaisesti. EASA haluaa kehittää korkean tason indikaattorit joita käytettäisiin eurooppalaisella ja kansallisella tasolla kaikilla ilmailun osa-alueilla. Hyväksyttävä turvallisuustaso tulee sopia palveluntarjoajien kanssa. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että Suomessa täytetään ICAO:n velvoitteet tältä osin ja vaikuttaa yhteiseurooppalaisten indikaattorien kehitystyöhön Suomen haluamaan suuntaan. SYS.002.1) Trafi kehittää kansalliset ilmailun turvallisuusindikaattorit ja määrittelee niille tavoitteet SYS.002.2) Trafi osallistuu EASAn Network of Analysts-ryhmän kautta yhteiseurooppalaisten turvallisuusindikaattorien kehitystyöhön SYS.002.3) Trafi sopii palveluntarjoajien kanssa hyväksyttävästä turvallisuustasosta SYS.002.1) 4/2012 mennessä SYS.002.2) 2013 aikana ja jatkuvasti SYS.002.3) 2013 aikana SYS.002.1) Julkaistut turvallisuusindikaattorit SYS.002.2) Korkean tason indikaattorimääritelmien julkaisu SYS.002.3) Hyväksyttävä turvallisuustaso sovittu palveluntarjoajien kanssa SYS.002.1) Valmis. Turvallisuusindikaattorit on julkaistu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitteenä. SYS.002.2) Valmis, jatkuva. SYS.002.3) Osittain valmis. Indikaattoreille määritelty tavoitteet vuodelle 2013, niiden velvoittavuus tällä hetkellä suositus-tasolla SYS 3.4, 3.5, 3.6, 3.16

9 9 (22) SYS.003 Turvallisuudenhallintajärjestelmien (SMS) käyttöönottoon kannustaminen Turvallisuudenhallintajärjestelmien käyttöönotto ilmailuorganisaatioissa on edellytys ilmailun turvallisuuden järjestelmälliselle kehittämiselle. Euroopan tasolla turvallisuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoa edellytetään useiden EU-asetusten vaatimusten pohjalta. Vaatimusten voimaantuloa silmälläpitäen European Strategic Safety Initiativen (ESSI) eri työryhmät ovat kehittäneet ohjeistavaa materiaalia tukemaan turvallisuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoa kaupallisessa ilmailussa ja helikopteritoiminnassa. Toimenpiteiden tavoitteina on auttaa ilmailualan toimijoita turvallisuudenhallintajärjestelmien käyttöönotossa ja kehittämisessä. SYS.003.1) Trafi kannustaa toimijoita huomioimaan ESSIn ECAST (European Commercial Aviation Safety Team) sekä EHEST (European Helicopter Safety Team)-ryhmien kehittämät materiaalit SYS.003.1) 2013 kevään aikana SYS.003.1) ESSIn työryhmien materiaalien linkitys Trafin internet-sivustolle ja materiaalin esilletuonti seminaareissa ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa SYS.003.1) Työn alla, myöhässä SYS 2.7

10 10 (22) SYS.004 Lentotietojen seurannasta (FDM) saatavien tietojen käyttö FDM-järjestelmä on pakollinen kaikissa ilma-aluksissa, joiden maksimi lentoonlähtöpaino on yli kiloa. Järjestelmän kautta saadaan arvokasta tietoa kaikista lennon aikana tapahtuvista tilanteista ja sitä voidaan yhdessä poikkeamaraportoinnin tietojen kanssa käyttää mm. operationaalisten turvallisuustrendien arviointien, riskitekijöiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen. Turvallisuuden kehittämisen kannalta on tärkeää järjestää mahdollisuus jakaa FDM-analysoinnin tuloksia eri operaattoreiden välillä just culture-periaatteiden mukaisesti ja keskustella havaituista trendeistä, uhkatekijöistä ja turvallisuutta parantavista käytännöistä. Toimenpiteiden tavoitteina on kehittää FDM-tiedon jakamista ja analysointia ilmailun toimijoiden ja viranomaisten kesken sekä FDM-tiedon hyötykäyttöä turvallisuuden edistämisessä. SYS.004.1) Trafi järjestää FDM-tietoja tuottavien operaattoreiden kanssa säännölliset tapaamiset, joissa keskustellaan avoimesti FDM-tietojen analysoinnissa havaituista asioista. SYS.004.2) Trafi varmistaa, että FDM-tietoja tuottavat operaattorit määrittelevät seurattaviksi FDM-tapahtumiksi vähintään kansallisten turvallisuusindikaattorien (ja tulevaisuudessa EAFDM:n määrittämät yhteisesti seurattavien tapahtumien (events)) mukaiset asiat. SYS.004.3) Trafi sopii operaattorien kanssa säännöllisestä turvallisuusindikaattorien mukaiset asiat kattavan FDM-tapahtumien koosteen raportoinnista. SYS.004.1) 2011 aikana ja jatkuvasti. SYS.004.2) Vuoden 2013 aikana SYS.004.3) Vuoden 2013 aikana SYS.004.1) Säännölliset FDM-tietoja tuottavien operaattorien kanssa järjestettävät kokoukset. SYS.004.2) Turvallisuusindikaattorien mukaiset tiedot huomioitu FDM-tapahtumissa siinä määrin, kuin tieto saatavissa FDM-tiedoista SYS.004.3) Säännöllinen FDM-tapahtumien koosteen raportointi Trafiin SYS.004.1) Valmis, jatkuva. Kansallinen FDM-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. SYS.004.2) Osittain valmis SYS.004.3) Työn alla, aikataulussa SYS 3.11

11 4.2.5 SYS.005 Viranomaistoiminnan kehittäminen riskiperusteiseksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 11 (22) Riskiperusteisella toimintatavalla tarkoitetaan toiminnan ohjausta, jolla pyritään kohdistamaan viranomaisen toimenpiteet niihin osa-alueisiin, joissa työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja tuloksellisuus turvallisuuden edistämisessä. Tämän onnistumiseksi viranomaisen tulee pystyä tunnistamaan riskialueet ja sen perusteella kohdistaa valvonta ja muut toimenpiteet oikein mm. kohteen, sisällön, laajuuden, ajankohdan ja toistuvuuden kannalta. Toimenpiteiden tavoitteena on kehittää Trafin toiminta riskiperusteiseksi. SYS.005.1) Trafi määrittelee riskiperusteisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt ja ottaa ne käyttöön. SYS.005.2) Trafi kehittää riskienarvioinnin menettelyt ja riskikuvat ilmailuun ja muille liikennemuodoille. Kehitystyön tulokset julkaistaan myös esim. muiden maiden viranomaisten käyttöön. SYS.005.1) 1/2014 mennessä SYS.005.2) 2014 loppuun mennessä SYS.005.1) Riskiperusteisen valvonnan periaatteet ja toimintamenetelmät määritelty ja riskiperusteinen valvonta käyttöönotettu. SYS.005.2) Riskienarvioinnin menettelyt määritelty ja käyttöönotettu. SYS.005.1) Työn alla, aikataulussa SYS.005.2) Työn alla, aikataulussa -

12 12 (22) 4.3 Operatiivinen taso Operatiivisen tason tekijät käyvät useimmiten ilmi lentoturvallisuusraporttien ja poikkeamatiedon analysoinnin kautta. Euroopan tasolla on tunnistettu viisi merkittävintä onnettomuuksien aiheuttajatyyppiä, joiden taustatekijät ja muut vaikuttavat tekijät huomioimalla pyritään vähentämään näiden tapausten seurausten vakavuutta ja niiden tapahtumisen todennäköisyyttä. Tällaisia taustatekijöitä ovat mm. lentomiehistön, ilmaliikennepalvelun, lentoasemien ja huoltotoiminnan toiminta ja esimerkiksi sääilmiöt. Päähuomio toimenpiteissä kiinnitetään kaupalliseen ilmakuljetukseen, mutta myös muut ilmailun lajit kuten yleis- ja harrasteilmailu sekä helikopteritoiminnan erikoispiirteet huomioidaan OPS.001 Kiitotieltä suistumiset Maailmanlaajuisesti tapahtuu vähintään kaksi kiitotieltä suistumista päivittäin. ICAO on todennut, että kiitotieltä suistumisten määrä ei ole vähentynyt 20 vuoteen. Eurocontrol on julkaissut EAPPRE (European Action Plan for Prevention of Runway Excursions)- dokumentin joka perustuu tutkimukseen kiitotieltä suistumisista Euroopan alueella ja jossa on määritelty useita suosituksia toimenpiteiksi kiitotieltä suistumisten määrän vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi myös muuten huomioida kiitotieltä suistumisen riski omassa toiminnassaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää kiitotieltä suistumisten ja niihin vaikuttavien seikkojen riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.001.1) Trafi liittää kiitotieltä suistumiset ja niiden syytekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa OPS.001.2) Trafi huomioi EAPPRE:n suositukset ja toteuttaa ne yhteistyössä ilmailualan organisaatioiden ja palveluntarjoajien (lentoasemaoperaattorit, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, lento-operaattorit, lentokoneiden valmistajat) kanssa. OPS.001.1) 4/2012 mennessä OPS.001.2) EAPPRE:n suosituksissa esitettyjen aikataulujen mukaisesti OPS.001.1) Kiitotieltä suistuminen ja sen riskitekijät huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.001.2) EAPPRE:n suositukset otettu käyttöön OPS.001.1) Valmis. Kiitotieltä suistuminen ja sen syytekijät osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. OPS.001.2) Työn alla, myöhässä. Suositusten toteuttamista ei ole koordinoitu. AER 1.5, 1.6, 1.9

13 13 (22) OPS.002 Ilmassa tapahtuvat yhteentörmäykset ja ilmatilaloukkaukset Kahden ilmassa olevan ilma-aluksen välinen törmäys (Mid-air collision MAC) on erittäin harvinainen mutta tapahtuessaan myös erittäin vakava tilanne. EASA ja ECAST ovat todenneet, että tällaisten tapahtumien riskitekijöitä ovat puutteellinen lennonjohdon toiminta, ilmatilaloukkaukset, selvityskorkeuksista poikkeamiset sekä sivuttaissuunnasta tapahtuvat poikkeamiset selvitetyltä reitiltä. Eurocontrol on julkaissut EAPAIRR (European Action Plan for Airspace Infringement Risk Reduction)-dokumentin, jossa on määritelty useita suosituksia toimenpiteiksi ilmatilaloukkausten määrän vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi myös muuten huomioida ilmassa tapahtuvien yhteentörmäysten riski omassa toiminnassaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää ilmassa tapahtuvien ilma-alusten välisten yhteentörmäysten ja niihin vaikuttavien seikkojen riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.002.1) Trafi liittää ilmassa tapahtuvat ilma-alusten yhteentörmäykset ja niiden syytekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa. OPS.002.2) Trafi huomioi EAPAIRR:n suositukset ja toteuttaa ne yhteistyössä ilmailualan organisaatioiden kanssa. OPS.002.3) Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä tapahtuvien yleisilmailu- ja harrasteilmailun ilma-alusten ilmatilaloukkausten potentiaaliset seuraukset ovat erittäin vakavia. Riskin pienentämiseksi Trafi selvittää radioyhteys- ja transponderipakkoalueen perustamisen mahdollisuuden lentoaseman läheisyyteen. OPS.002.1) 4/2012 mennessä OPS.002.2) EAPAIRR:n suosituksissa esitettyjen aikataulujen mukaisesti OPS.002.3) 2013 kevät OPS.002.1) Ilmassa tapahtuvat yhteentörmäykset ja niiden riskitekijät huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.002.2) EAPAIRR:n suositukset otettu käyttöön OPS.002.3) Selvitys valmis ja sen mukaiset toimenpiteet toteutettu OPS.002.1) Valmis. Ilmassa tapahtuvat yhteentörmäykset ja niiden syytekijät osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. OPS.002.2) Työn alla, myöhässä OPS.002.3) Valmis. Ilmailumääräys OPS M1-31 julkaistu, voimaantulo AER 2.1, 2.8, 2.9 GA 1.5

14 4.3.3 OPS.003 Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys maastoon Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 14 (22) Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys maastoon (Controlled flight into terrain CFIT) on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolemaan johtavien onnettomuuksien tyyppi, josta aiheutuu noin neljännes kaikista kuolemaan johtavista onnettomuuksista. EASA:n jäsenvaltioissa CFIT-tapaukset olivat neljänneksi yleisin kuolemaan johtavien onnettomuuksien tyyppi. Suuri osa CFIT-tapauksista tapahtuu lähestymisvaiheessa ja aiheutuu standardimenetelmien noudattamatta jättämisistä, puutteellisesta mittareiden seurannasta ja tilannetietoisuuden puutteista. Usein tapaukseen liittyy myös lähestymisen lentäminen ei-tarkkuuslähestymisenä. Jäsenvaltioiden tulisi huomioida CFIT-tilanteiden riski omassa toiminnassaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää CFIT-tapausten ja niihin vaikuttavien seikkojen riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.003.1) Trafi liittää CFIT-tapaukset ja niiden syytekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa OPS.003.1) 4/2012 mennessä OPS.003.1) CFIT-tapaukset ja niiden riskitekijät huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.003.1) Valmis. CFIT-tapaukset ja niiden syytekijät osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. AER 3.4, 3.5

15 4.3.4 OPS.004 Ilma-aluksen hallinnan menetys lennon aikana Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 15 (22) Ilma-aluksen hallinnan menetys (Loss of control inflight LOC-I) on yleisin kuolemaan johtavien onnettomuuksien tyyppi EASA:n jäsenvaltioissa. LOC-I-tapausten syyt jakautuvat pääosin tilanteisiin, joissa ilma-aluksen hallinta menetetään ohjaamomiehistön puutteellisen tai virheellisen toiminnan takia ja tilanteisiin, joissa hallinnan menetyksen syynä on ilma-alukseen tullut tekninen vika. Sääilmiöt, kuten jäätäminen ja tuulisiiri ovat usein vaikuttavana tekijänä hallinnan menetyksiin. Jäsenvaltioiden tulisi huomioida LOC-Itilanteiden riski omassa toiminnassaan. EASA tekee yhteistyötä mm. ICATEE (International Committee for Aviation Training in Extended Envelope)-työryhmän kanssa joka kehittää ohjeistusta toimimisesta epätavallisissa lentotiloissa. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää LOC-I-tapausten ja niihin vaikuttavien seikkojen riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.004.1) Trafi liittää LOC-I-tapaukset ja niiden syytekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa OPS.004.2) Trafi huomioi, tukee ja julkaisee EASAn tukemien työryhmien mahdolliset tulevat ohjeistukset toiminnasta epätavallisissa lentotiloissa sekä osallistuu mahdollisuuksien mukaan ko. työryhmien toimintaan. OPS.004.1) 4/2012 mennessä OPS.004.2) 2016 OPS.004.1) LOC-I-tapaukset ja niiden riskitekijät huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.004.2) Ohjeistukset julkaistu OPS.004.1) Valmis. LOC-Itapaukset ja niiden syytekijät osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. OPS.004.2) Työn alla, aikataulussa AER 4.6, 4.7, 4.8

16 16 (22) OPS.005 Kiitotiepoikkeamat Kiitotiepoikkeamat (Runway incursion) ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä onnettomuuksille. Kiitotiepoikkeamien määrä on myös ollut kasvussa niin Euroopassa kuin Suomessa. Kiitotiepoikkeamien tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sääilmiöt, lentopaikkojen suunnittelu ja kunto ja radiopuhelinliikennefraseologia. Eurocontrol on julkaissut EAPPRI-dokumentin (European Action Plan for Prevention of Runway Incursions), jossa on määritelty useita suosituksia toimenpiteiksi kiitotiepoikkeamien määrän vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi huomioida kiitotiepoikkeamien riski omassa toiminnassaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää kiitotiepoikkeamien ja niihin vaikuttavien seikkojen riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.005.1) Trafi liittää kiitotiepoikkeamat ja niiden syytekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa OPS.005.2) Trafi huomioi EAPPRI:n suositukset ja toteuttaa ne yhteistyössä ilmailuorganisaatioiden kanssa ja varmistaa, että Local Runway Safety Teamit on perustettu ja että ne ovat toiminnassa. OPS.005.1) 4/2012 mennessä OPS.005.2) EAPPRI:ssa määriteltyjen aikataulujen mukaisesti sekä jatkuva seuranta OPS.005.1) Kiitotiepoikkeamat ja niiden riskitekijät huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.005.2) EAPPRI:n suositukset otettu käyttöön ja Local Runway Safety Teamit perustettu ja toiminnassa. OPS.005.1) Valmis. Kiitotiepoikkeamat ja niiden syytekijät osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. OPS.005.2) Osittain valmis. Suurin osa EAPPRI:n suositukset otettu käyttöön ja seurataan ESSIP/LSSIP (European / Local Single Sky Implementation Programmen) kautta. Auditoinneissa seurataan jatkuvasti, että Local Runway Safety Teamit ovat toiminnassa. AER 5.1, 5.2, 5.4, 5.5

17 17 (22) OPS.006 Maatoimintojen turvallisuus Maatoimintoihin lasketaan kaikki maahuolintaan liittyvät toiminnot sekä ilma-aluksen liikkuminen lentoaseman muilla alueilla kuin kiitoteillä. Maatoiminnoilla on merkittävä vaikutus ilma-aluksen turvallisuuteen mm. ilma-aluksen kuormauksen, FOD (Foreign object debris)-vahinkojen, tankkauksen sekä jäänpoistotoimintojen kautta. Näissä toiminnoissa tapahtuvat virheet ja vahingot voivat aiheuttaa erilaisia seurauksia alkaen pienistä kolhuista ja päättyen pahimmassa tapauksessa ilma-aluksen hallinnan menetykseen esimerkiksi virheellisen kuormauksen takia. Jäsenvaltioiden tulisi huomioida maatoiminnot ja niiden aiheuttamat riskit omassa toiminnassaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pienentää maatoimintoihin liittyvien toimintojen aiheuttamaa riskiä lentoturvallisuudelle. OPS.006.1) Trafi liittää maatoiminnot ja niihin liittyvät tekijät osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa OPS.006.1) 4/2012 mennessä OPS.006.1) Maatoiminnot huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa OPS.006.1) Valmis. Maatoiminnot osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. AER 5.9, 5.10

18 4.3.7 OPS.007 Helikopteritoiminnan turvallisuus Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 18 (22) EASAn helikopteriturvallisuustyöryhmä EHEST (European Helicopter Safety Team) on asettanut tavoitteekseen vähentää helikoptereille tapahtuvien onnettomuuksien määrää 80 prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Jäsenvaltioiden tulisi mm. tukea EHEST-ryhmän toimintaa ja toteuttaa sen esittämät suositukset. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa helikopteritoiminnan turvallisuutta. OPS.007.1) Trafi perustaa helikopteriturvallisuuteen keskittyvän kansallisen työryhmän ja osallistuu EHEST-ryhmän toimintaan. OPS.007.2) Trafi määrittelee vuosittain yhteistyössä tarkastuslentotoiminnan standardointiryhmän kanssa riskiperusteisesti teemat, joihin helikopteritoiminnan tarkastuslennoilla kiinnitetään huomiota. OPS.007.1) 9/2011 ja jatkuvasti OPS.007.1) 2013 loppuun mennessä ja vuosittain OPS.007.1) Kansallinen työryhmä perustettu ja jatkuva osallistuminen EHESTin toimintaan OPS.007.2) Teemat tunnistettu ja tiedotettu ilmailuyhteisölle ja materiaalit tuotettu tarkastuslentäjille. OPS.007.1) Valmis, jatkuva. Kansallisia helikopteritoimintaan liittyviä kokouksia järjestetään säännöllisesti ja Trafin edustaja osallistuu EHESTin toimintaan. OPS.007.2) Työn alla, aikataulussa. Teemat tunnistettu kyselytutkimuksen ja lentoturvallisuusilmoitusten perusteella ja niistä tuotettu analyysi ja turvallisuustiedote. HE 1.3

19 4.3.8 OPS.008 Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuus Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 19 (22) EASA:n yleisilmailun turvallisuustyöryhmä EGAST (European General Aviation Safety Team) on eurooppalaisten yleisilmailuorganisaatioiden ja viranomaisten yhteistyöryhmä, joka pyrkii jakamaan hyviä käytäntöjä, parantamaan tiedon saatavuutta ja parantamaan turvallisuutta. Jäsenvaltioiden tulisi tukea ryhmän toimintaa ja tavoitteita. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa yleis- ja harrasteilmailun turvallisuutta. OPS.008.1) Trafi pyrkii kehittämään yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustiedon keräämistä ja analysointia. OPS.008.2) Trafi kehittää tiedonjakamismenettelyitä yleis- ja harrasteilmailulle tapahtuneista poikkeamista ja vaaratilanteista OPS.008.3) Trafi perustaa Trafin henkilöistä ja yleisilmailuorganisaation henkilöistä koostuvan työryhmän, jonka tarkoituksena on koordinoidusti esittää ja toteuttaa toimenpiteitä yleis- ja harrasteilmailun turvallisuuden parantamiseksi. OPS.008.4) Trafi määrittelee vuosittain yhteistyössä tarkastuslentotoiminnan standardointiryhmän kanssa riskiperusteisesti teemat, joihin tarkastuslennoilla kiinnitetään huomiota. OPS.008.1) 2013 aikana ja jatkuvasti OPS.008.2) 2013 aikana OPS.008.3) työryhmän työ syksyn 2013 aikana, toimenpiteet 2014 aikana OPS.008.4) 2013 loppuun mennessä ja vuosittain OPS.008.1) Päivitetty sopimus Suomen ilmailuliiton kanssa yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustiedon keruusta ja jakamisesta OPS.008.2) Säännöllisesti julkaistava turvallisuustiedote johon koostetaan tietoa yleisja harrasteilmailussa tapahtuneista poikkeamista ja vaaratilanteista OPS.008.3) Harrasteilmailun kokonaisuuden tila ja toimenpidetarpeet kartoitettu työryhmän toimesta, toimenpidesuunnitelma laadittu ja puuttuvat toimenpiteet tehty. OPS.008.4) Teemat tunnistettu ja tiedotettu ilmailuyhteisölle ja materiaalit tuotettu tarkastuslentäjille. OPS.008.1) Valmis, jatkuva. SIL:n harrasteilmailun analyytikot aloittaneet. OPS.008.2) Valmis, jatkuva. Turvallisuustiedotteiden julkaisu aloitettu. OPS.008.3) Työn alla, aikataulussa. OPS.008.4) Työn alla, aikataulussa. Teemat tunnistettu kyselytutkimuksen ja lentoturvallisuusilmoitusten perusteella ja niistä tuotettu analyysi ja turvallisuustiedote. GA 1.1, GA 1.5

20 20 (22) 4.4 Nousevat uhat Nousevissa uhissa pyritään ennakoimaan asioita, jotka saattavat lähitulevaisuudessa aiheuttaa uhkia tai joihin arvioidaan, että on muuten syytä puuttua tai kiinnittää erityistä huomiota. Myös ympäristöasioihin ja niiden yhteensovittamiseen turvallisuusasioiden kanssa tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota EME.001 Nousevien uhkien huomiointi Nousevia uhkia voivat olla havaitut turvallisuuteen vaikuttavat trendit nykyisissä toiminnoissa ja toisaalta muutokset tai kokonaan uudet tuotteet, järjestelmät, teknologiat ja operaatiot, joiden johdosta määräyksiä on mahdollisesti uudistettava. Toimenpiteiden tavoitteena on huomioida ilmailussa havaitut nousevat uhat ja pienentää niiden riskiä lentoturvallisuudelle. EME.001.1) Trafi liittää nousevat uhat osaksi Suomen ilmailun turvallisuusohjelmaa. EME.001.1) 4/2012 mennessä EME.001.1) Nousevat uhat huomioitu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa EME.001.1) Valmis. Nousevat uhat-kategoria osa Suomen ilmailun turvallisuusohjelman liitettä 2 Turvallisuusindikaattorit ja sitä kautta toimijoiden huomioitava ja pyrittävä vähentämään niiden riskiä. -

21 4.4.2 EME.002 Ympäristön ja turvallisuuden yhteensovittaminen Suomen ilmailun turvallisuusohjelma 21 (22) Ympäristöasioilla on merkittävä vaikutus ilmailuun. Vaikutus vaihtelee erilaisten sääilmiöiden aiheuttamista vaaratilanteista melurajoituksien aiheuttamiin toimintamenetelmiin. Ilmaston muutos ja ympäristövahinkojen välttäminen aiheuttavat paineita esimerkiksi lentokoneiden polttoainetaloudelle, lentoprofiileille sekä jäänpoistoaineiden ja kiitotien jäätymisenestoaineiden ympäristöystävällisyydelle. Ympäristöasioiden ja turvallisuuden yhteensovittaminen on merkittävä haaste joka vaatii tutkimusta ja yhteistyötä kaikkien ilmailualan toimijoiden välillä. Toimenpiteiden tavoitteena on huomioida ympäristöasioiden vaikutukset ilmailuun ja pyrkiä yhteen sovittamaan ne lentoturvallisuuden kärsimättä. EME.002.1) Trafi tukee Tampereen Teknillistä yliopistoa tutkimuksessa turvallisuuden ja ympäristön yhteensovittamisesta. EME.002.2) Trafin liikenteen ympäristöindikaattoreissa huomioidaan turvallisuuden ja ympäristövaikutusten synergiat ja vastakkainasettelut. EME.002.1) 2013 EME.002.2) 2013 loppuun mennessä EME.002.1) TTY:n julkaisema loppuraportti EME.002.2) Julkaistut liikenteen ympäristöindikaattorit EME.002.1) Valmis. Loppuraportti valmistunut. EME.002.2) Työn alla, aikataulussa -

22 22 (22) 4.5 Inhimilliset tekijät Matkustajamäärien kasvu, teknologian kehitys ja yhteiskunnallisten rakenteiden muutokset aiheuttavat paineita myös inhimillisen toiminnan osalle. Ilmailun turvallisuus riippuu pitkälti yksilöiden ja tiimien toimivuudesta, kommunikaatiosta ja päätöksenteosta. Inhimillisen virheen mahdollisuus on aina olemassa ja se on tiedostettava ja huomioitava. Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmassa ei ole julkaistu inhimilliset tekijätkategoriassa toimenpiteitä jotka kohdistuisivat jäsenvaltioille. Trafi pyrkii kuitenkin jatkossa huomioimaan myös nämä asiat ja kehittämään toimenpiteitä niiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi.