Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari

Transkriptio

1

2 Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari

3 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta tänään Finavian lennonvarmistus on Euroopan tehokkaimpia (viiveettömyys, sujuvuus) lennonvarmistuspalvelujen tuottajia Palvelujen tuottaminen on tappiollista Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi Kaupallisen lentoliikenteen laskeutumiset alentuneet Suomessa vuositasolla jo pidempään viimeisten viiden vuoden aikana määrä kasvoi ainoastaan vuonna 2011 Liikevaihto vuonna 2013 oli 63,7 milj. euroa Vuosittainen tappio runsaat -10 milj. euroa 3

4 Lennonvarmistuksen toimintaympäristö voimakkaassa muutoksessa Euroopan ilmatila yhtenäistyy: tarve vastata tulevaisuuden lentoliikenteen kapasiteettija turvallisuustarpeisiin Lisäksi EU:lla on vahva pyrkimys alentaa lennonvarmistuksesta aiheutuvia kustannuksia Ilmatilakehitystä määrittelee EU:n Single European Sky -ohjelma (SES) EU käyttää ilmatilahallintaansa vuosittain tuplasumman eli noin 5 mrd euroa enemmän kuin Yhdysvallat 4

5 Single European Sky: yhtenäinen eurooppalainen ilmatila SES-ohjelmassa Eurooppaan luodaan lennonvarmistuspalveluiltaan yhtenäinen ilmatila Yhdeksän toiminnallista ilmatilalohkoa Tavoitteina mm. turvallisuuden parantaminen, ilmatilan kapasiteetin kasvattaminen, ilmaliikenteen ympäristövaikutusten pienentäminen sekä kustannusten merkittävä alentaminen Suomi kuuluu Norjan, Viron ja Latvian kanssa Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon (North European Functional Airspace Block, NEFAB) Tavoitteena on myös, että NEFAB, Ruotsi ja Tanska rakentavat FRA -(Free Route Airspace) konseptin vuoden 2015 aikana Pohjois-Euroopan ilmatilaan 8/4/14 5

6 SES:n mukaiset suorituskykytavoitteet sitovat Suomen valtiota ja Finavian lennonvarmistusliiketoimintaa Suomelle vuosiksi määritetyn suorituskykysuunnitelman tavoitteet koskevat lennonvarmistuspalveluissa seuraavia asioita: Kapasiteetti: tavoitteet lentoreittipalvelujen lentojen säätelystä johtuville viiveille Kustannustehokkuus: tavoitteena lentoreittimaksun aleneva yksikköhinta (-1,7 % vuosittain) Turvallisuus: kiitotieloukkausten ja porrastusten alitusten määrän aleneva trendi Suomi ei tule yltämään vuosille asetettuun kustannustehokkuustavoitteeseen. 8/4/14 6

7 Suomelle asetetut suorituskykytavoitteet erittäin tiukat Liittymällä NEFABiin Suomi on sitoutunut tehostamaan lennonvarmistuspalveluitaan SES-sääntelyn mukaisesti Mm. viivetavoitteet ovat Finavialle Euroopan tiukimpiin kuuluvat. Vuonna 2013 viivetavoite oli 1,8 sekuntia/lento (2013 toteutuma 0,12 sekuntia/lento), kun eurooppalaiset tavoitteet olivat keskimäärin 40 sekuntia/lento. Vuonna 2014 Finavialle asetettu tavoite on 1,2 sekuntia/lento. Pitkällä tähtäimellä lennonvarmistuspalveluja vapautetaan kilpailulle (SES 2+ ehdotus) Finavian tavoitteena on, että se pystyy kilpailukykyisesti hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä naapureiden kanssa Tavoitteena varmistaa suomalaisen lennonvarmistusosaamisen kysyntä ja työllisyys

8 Suomen aluelennonjohto perustetaan Helsinki-Vantaalle

9 Suomen aluelennonjohto perustetaan Helsinki-Vantaalle Finavia ilmoitti syyskuussa2013 perustavansa aluelennonjohtoyksikön Helsinki-Vantaan lentoasemalle Perustaminen vaiheittain vuosina Valmius tuottaa aluelennonjohtopalveluita Vantaalla alkaen Toiminta käynnistetään asteittain mennessä Vuonna 2018 Finavia tekee päätöksen, onko Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon toiminnan jatkumiselle edellytyksiä Aluelennonjohdon perustaminen Vantaalle ei muuta lennonjohtopalveluiden saatavuutta 9

10 Aluelennonjohdon perustamisen vaikutuksia Turvallisuus ja toiminnan jatkuvuus poikkeustilanteissa huippuluokkaa. Aluelennonjohdon aloittaessa toimintansa Helsinki-Vantaalla Suomen lennonvarmistuksen varautumistaso poikkeustilanteisiin on historiallisen hyvällä tasolla Vaiheittainen perustaminen huomioi työntekijät. Kaikilla Tampereella työskentelevillä aluelennonjohtajilla on mahdollisuus siirtyä Vantaalle. Finavia tukee lennonjohtajien siirtymistä eri tavoin: vaiheittainen siirtyminen ja laaja muutostukikokonaisuus Kustannussäästöt. Laskelmien mukaan kustannussäästöt vuositasolla 1,5 2 milj. euroa, kustannussäästöt saavutetaan täysimääräisesti vuoden 2018 jälkeen 10

11 Aluelennonjohdon perustamisen vaikutuksia Lennonvarmistuksen tehostamisen yhteydessä Finavia yhdistää tukipalvelutehtäviä Koskee noin 17 lennonjohdon tukipalvelutehtävää Finavian tarjoaa henkilöille mahdollisuuksien mukaan muita tehtäviä yhtiön sisältä Aluelennonjohdon vaiheittainen perustaminen Vantaalle tarkoittaa, että kustannussäästöt saavutetaan täysimääräisesti vasta vuoden 2018 jälkeen Päätös vaiheittaisesta siirtymisestä tehtiin, jotta uudistus voidaan toteuttaa mahdollisimman inhimillisellä tavalla Finavia tukee siirtyviä lennonjohtajia taloudellisesti 11

12 Ilmailun tinkimätön turvallisuus on Finavian toiminnan lähtökohta Lentoasemien ja lennonvarmistuksen ylläpito edellyttävät Trafin myöntämää toimilupaa Edellytyksenä on mm. EU:n vaatimustenmukainen turvallisuudenhallintajärjestelmä Kaikki muutokset, joilla voisi olla vaikutuksia ilmailun turvallisuuteen, edellyttävät turvallisuustarkastelun Kansainvälisesti vertailtuna Finavian turvallisuudenhallinnan taso on erinomainen ja hyvin kehittynyt Trafi hyväksyy viranomaisena Finavian tekemät muutokset sekä valvoo ja varmistaa, että Finavian toiminta täyttää kaikki vaatimukset 12

13 Aluelennonjohdon siirto ei heikennä ilmailun turvallisuutta Finavia on toteuttanut ja toteuttaa aluelennonjohdon Vantaalle perustamiseen liittyen vaadittavat turvallisuustarkastelut hankkeen eri vaiheissa Jo tehdyissä siirtoon liittyvissä turvallisuustarkasteluissa ei ole tullut esille tekijöitä, jotka vaarantaisivat ilmailun turvallisuutta Vantaalla aluelennonjohdon palvelukatkokset olisivat poikkeustilanteissa nykytilannetta merkittävästi lyhyempiä 13

14 Turvallisuusvaikutusten arviointiprosessi Periaatepäätöstä edeltänyt esisuunnittelu ja turvallisuustarkastelu (tehty) Periaatepäätöksen jälkeinen muutosten yksityiskohtainen suunnittelu ja turvallisuustarkastelu (osin tehty ja käynnissä) Teknisen valmiuden rakentaminen, siihen liittyvät muutokset (käynnissä) ja toiminnan fyysinen siirtyminen (valmistelussa) Myös siirtymävaiheen (toiminta molemmissa yksiköissä ) toiminta suunnitellaan ja siihen liittyy turvallisuustarkastelu 14

15 Väistöpaikka ja jatkuvuusmenetelmät Finavialla on lainsäädännössä määritellyt, SES-toimiluvan mukaiset menettelyt jatkuvuus- ja varautumisjärjestelyihin liittyen Lennonjohdon väistötilat ovat erillisessä paikassa varsinaisiin lennonjohtotiloihin nähden. Esim. tulipalon sattuessa savukaasut tai mahdolliset sammutusvedet eivät keskeytä väistöpaikan toimintaa Väistötilan lennonvarmistusjärjestelmä on yhtenevä aluelennonjohdon järjestelmän kanssa Aluelennonjohdon väistötilat sijaitsevat jo tällä hetkellä Helsinki- Vantaan lentoaseman luolassa 15

16 Lentoliikenteen turvallisuus varmistetaan aina poikkeustilanteissa Evakuointitilanteessa liikenne luovutetaan muille lennonjohtoyksiköille ohjeistuksen mukaan sekä uusien ilma-alusten saapuminen ko. ilmatilaan estetään Liikenteen luovutus tapahtuu hallitusti ennen kuin tila on evakuoitu. Yksikään lento ei joudu tilanteeseen, jossa sen johtaminen ei olisi hallittua Tällä hetkellä aluelennonjohtotoiminnan käynnistäminen Vantaalla kestää poikkeustilanteessa noin kuusi tuntia. Vuosina toiminta voidaan käynnistää Vantaalla välittömästi. 16

17 Yhteenveto

18 Tehokkuus luo pohjan Finavian kilpailukyvylle ja toimiville lentoyhteyksille Suomelta edellytetään lennonvarmistusliiketoiminnan tehostamista Lennonvarmistuksen tappiollisuus ei ole taloudellisesti kestävä tilanne. Sääntely edellyttää lähivuosina huomattavia investointeja, jotka mm. ylläpitävät ja parantavat ilmailun turvallisuutta Aluelennonjohdon perustaminen Vantaalle ei heikennä ilmailun turvallisuutta. Varautumistaso poikkeustilanteisiin paranee Kustannustehokkuus mahdollistaa turvallisten ja toimivien lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluiden tarjoamisen, mikä tukee koko Suomen lentoliikenteen ja kilpailukyvyn edistämistä

19

20