KUVAILULEHTI Tutkimusraportti Toimeksiantaja. HEILI-ohjelman johtoryhmä. Harri Cavén, puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI 30.10.2001. Tutkimusraportti Toimeksiantaja. HEILI-ohjelman johtoryhmä. Harri Cavén, puheenjohtaja"

Transkriptio

1 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) HEILI-ohjelman johtoryhmä Harri Cavén, puheenjohtaja Juhani Vehviläinen, sihteeri Julkaisun nimi HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Henkilöliikenteen info-ohjelman (HEILIn) tehtävänä on edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi. Ohjelma toimii vuosina HEILI-ohjelma liittyy Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimusja kehitysohjelmaan (FITSiin). Ohjelman hankkeissa toteutetaan mm. palveluja ja järjestelmiä joukkoliikenteen matkan suunnitteluun ja tosiaikaiseen tiedotukseen, tiedotuspalveluja autoilijoille sekä joukkoliikenteen häiriönhallintaa. Lisäksi kehitetään ratkaisuja palveluissa tarvittavien tietojen tuottamiseen ja käsittelyyn. Palvelujen tulee perustua käyttäjien tarpeisiin ja haluttujen vaikutusten saavuttamiseen. Lisäksi ratkaisuille tulee syntyä kestävät toimintamallit ja yhteiset säännöt. Ohjelmalla on kolme tapaa edistää hankkeita o ohjelma käynnistää itse ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä kaikkia liikennemuotoja koskevia hankkeita o eri osapuolien käynnissä ja suunnitteilla olevien tärkeimpien hankkeiden kanssa neuvotellaan niiden liittämisestä ohjelmaan o ohjelmassa järjestetään avoin haku uusien hankkeiden käynnistämiseksi Hankkeet rahoittavat niihin osallistuvat osapuolet. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää HEILI-ohjelman rahoitusta hankkeille. Henkilöliikenteen info-ohjelman alustava rahoituskehys vuosina on 25 miljoonaa euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön osuus on arviolta 8 miljoonaa euroa. Pilottihankkeet voivat myös hakea Tekesin rahoitusta. HEILI-ohjelmalla on tulosten saavuttamista korostava hallintomalli, joka samalla antaa hankkeille laajan vapauden toimia itsenäisesti. Tulosten toteutumista seurataan ja käytetään hyödyksi tarkennettaessa tässä työsuunnitelmassa seuraaville vuosille määriteltyjä tavoitteita. HEILI laajentaa Liikennetelematiikan rakenteiden T&K ohjelman (FITSin) hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen. HEILI-ohjelma toimii myös FITSin hankealueena 5. Raportin tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Avainsanat (asiasanat) Telematiikka, liikenne, henkilöliikenne, informaatio Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM Seppo Öörni Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 46/2001 Kokonaissivumäärä 76 Jakaja Oyj Edita Abp Kieli suomi ISSN Hinta 80 mk ISBN Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

2 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) HEILI programme steering group Harri Cavén, chairman Juhani Vehviläinen, secretary Type of publication Research report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication HEILI Passenger transport information programme Abstract Passenger transport information programme (HEILI) aims to promote co-operation in implementing passenger transport information services and public transport incident management. The programme will be functional during years 2001 to HEILI programme is part of the Finnish Research and Development Programme on ITS Infrastructures and Services (FITS). The projects at the programme will produce services and systems for example to public transport route planning, real time passenger information, information services to drivers and public transport incident management. In addition, solutions to produce and process data needed by these services will be developed. The services have to be based on user needs and to produce desired impacts. Also functioning operational models and common rules for the services are needed. The programme has three ways to promote projects o The programme promotes and initiates projects that involve different modes of transport and that are essential to the objectives of the programme o Negotiations will take place to encourage the most important existing and planned projects of the different transport sector organisations to join the programme o An open call for project proposals will be organised to start new projects The projects will be funded by the organisations participating them. In addition the Ministry of transport and communications can grant HEILI programme funding support to the projects. The funding of Passenger information programme is estimated to amount 25 euros during the four years. The share of the Ministry of transport and communications is about 8 million euros. The pilot projects can also apply for funding from the National Technology Agency (Tekes). The HEILI programme is organised to focus on the results that the projects are producing. At the same time, the projects are allowed to be very independent. The results will be assessed and utilised when the objectives of the programme for the coming years are determined. HEILI extends the programme area 5 Passenger information of the FITS programme so that it forms a programme of its own. At the same, time HEILI programme works as the programme area 5 at FITS programme. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Transport telematics, traffic, passenger transport, information Miscellaneous Contact person at the Ministry Seppo Öörni Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 46/2001 Pages, total 76 Distributed by Edita Plc Language Finnish ISSN Price FIM 80 ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

3 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelman (FITSin). FITSohjelman hankealueen 5 tavoitteena on kehittää matkustajainformaatiota. Liikenteen tiedotuspalveluiden toteuttaminen on kuitenkin katsottu niin tärkeäksi ja laajaksi alueeksi, että sitä varten tarvitaan oma ohjelma. Henkilöliikenteen infoohjelma (HEILI) laajentaa FITSin hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen ja toimii myös samalla FITSin hankealueena 5. Henkilöliikenteen info-ohjelma edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Ohjelmalla pyritään ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa kertyvät kokemukset saadaan siirrettyä muiden hyödyksi. Ohjelman suunnittelu käynnistettiin keväällä Työtä ohjasi HEILI-ohjelman johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä liikenneneuvos Petri Jalasto, liikenneneuvos Matti Roine ja yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta, toimitusjohtaja Pekka Hongisto Matkahuollosta, apulaisjohtaja Lea Virtanen Tiehallinnosta, toimitusjohtaja Juhani Kopperi VR Yhtymästä, toiminnanjohtaja Tero Anttila Suomen Paikallisliikenneliitosta, toimitusjohtaja Reijo Svento FiComista, toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki Taksiliitosta, johtaja Kari Alppivuori Ratahallintokeskuksesta, toimistopäällikkö Anne Herneoja YTVstä, suunnittelupäällikkö Matti Rainio Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta, liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta, yksikön päällikkö Reijo Särkkä Ilmailulaitoksesta ja tutkija Mikko Lehtonen VTTltä FITS-ohjelman edustajana. Sihteerinä toimii projektipäällikkö Juhani Vehviläinen SCC Viatekista. Ohjelman kuvauksesta ja työsuunnitelmasta on vastannut SysOpenin ja SCC Viatekin asiantuntijaryhmä. SysOpenista työhön ovat osallistuneet johdon konsultit Jukka Lähesmaa sekä Eija Nikkanen ja SCC Viatekista projektipäälliköt Juhani Bäckström ja Juhani Vehviläinen. Raportin katselmuksen suorittivat tutkimusprofessori Risto Kulmala VTTltä ja suunnittelupäällikkö Matti Rainio Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta. Helsingissä lokakuun XX. päivänä 2001 Harri Cavén Ylijohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö 5

4 6

5 SISÄLTÖ ESIPUHE...5 SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT TAUSTA OHJELMAKUVAUKSEN JA TYÖSUUNNITELMAN TAVOITTEET LIIKENNEPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT VISIO YLEISTÄ VISIO TAVOITTEET OHJELMAN TAVOITE TAVOITEALUEET RAJAUS TULOSTAVOITTEET Yleistä Matkaketju Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut Yksilöliikenteen tiedotuspalvelut Tiedotus liityntäpysäköinnistä Tiedotus takseista Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Tiedotus matkailupalveluista Joukkoliikenteen häiriönhallinta Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Tarpeet ja vaikutukset Toimintamallit ja säännöt YHTEENVETO HANKKEET YLEISTÄ OHJELMAN KÄYNNISTÄMÄT HANKKEET Yleistä Vuonna 2001 käynnistettävät hankkeet Ehdotukset muille FITS-hankealueille OHJELMAAN MAHDOLLISESTI TULEVIA HANKKEITA AVOIN HAKU HALLINTOMALLI ORGANISOINTI Johtoryhmä Työvaliokunta Koordinaattori Hankkeet

6 5.1.5 Hanketyöryhmä Jääviystilanteet HANKETOIMINTA Hyödyt ja velvoitteet Käynnistäminen Seuranta- ja poikkeamamenettely Muutosmenettely Hankkeiden välinen yhteistyö OHJELMAN SEURANTA JA HALLINTA Vuosiraportti- ja suunnitelma VIESTINTÄ Viestinnän tavoitteet Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN FITS-ohjelma NAVI-ohjelma VIKING RAHOITUS RAHOITUSKEHYS RAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN RAHOITUSPÄÄTÖKSET HAKUMENETTELY JATKOTOIMENPITEET KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET 1) Ehdotus vuoden 2001 avoimeksi hauksi 2) HEILI-ohjelman johtoryhmä 3) Hankkeiden yleiset velvoitteet 4) Hankekortti 5) Seurantaraportti 6) Haastatellut asiantuntijat 8

7 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelman (FITS). FITS-ohjelman tavoitteena on edistää käyttäjien tarpeiden mukaisten liikennetelematiikan palveluiden syntymistä Suomessa luomalla edellytyksiä yksityisen ja julkisen sektorin palvelutarjonnalle ja panostamalla liikennepoliittisesti tärkeiden liikennetelematiikan osa-alueiden etenemiseen. (LVM 50/00) FITS-ohjelma jakautuu kahdeksaan hankealueeseen. Hankealueen 5 Matkustajainformaatio tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen perusinformaation tuottamista ja ylläpitoa, kaikki liikennemuodot kattavan matkustajainformaation toteuttamisen edellytyksiä ja joukkoliikenteen häiriönhallintajärjestelmää. Hanke käsittää joukkoliikenneinformaatioon liittyvien palvelujen ja niiden edellytysten T&K-toiminnan lisäksi myös yksilöliikenteen (erityisesti henkilöautoliikenteen) matkustajainformaation kehittämisen. (LVM 50/00) Samanaikaisesti Matkustajainformaatio-hankealueen kanssa liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelman. Ohjelman tehtävänä on erityisesti huolehtia joukkoliikenneinformaation toteutushankkeista, sillä useissa hankkeissa on päädytty tilanteeseen, jossa suunnittelemisesta ja kehittämisestä voidaan siirtyä järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen. Toteutushankkeiden käynnistyminen merkitsee alueella tehtävän työn ja resurssien lisääntymistä siinä määrin, että kokonaisuutta ohjaamaan tarvitaan oma ohjelma. Telemaattisten palveluiden lisäksi Joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa on mukana myös perinteisin keinoin toteutettava joukkoliikenneinformaatio. Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelma ja FITS-ohjelman Matkustajainformaatio-hankealue liittyvät läheisesti toisiinsa. Jotta toiminta niissä organisoituu järkevästi, suunnitellaan niiden tehtävät, rakenne ja toimintatapa yhdessä. Muodostuvalla kokonaisuudelle on annettu nimeksi Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI). 1.2 Ohjelmakuvauksen ja työsuunnitelman tavoitteet Ohjelmakuvauksen ja työsuunnitelman tavoitteena on kuvata Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteet, toiminta ja toteutus. Työssä määritellään, miltä osin Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelmalla ja FITS-ohjelman Matkustajainformaatio-hankealueella on yhteisiä toimintamalleja ja mikä on 9

8 hankkeiden työnjako, jotta suunniteltavat tehtävät tulevat toteutetuiksi, mutta päällekkäiseltä työltä vältytään. Lisäksi suunnitellaan menettely, jolla ohjelmakokonaisuuden toteutumista seurataan ja työsuunnitelmaa tarkistetaan. Lisäksi tavoitteena on valmistella tärkeimpien sidosryhmien sitoutuminen ohjelmakokonaisuuteen. Suunnittelulla tuetaan ohjelmakokonaisuuden nopeaa käynnistymistä. Tavoitteena on, että tärkeimmät sidosryhmät sitoutuvat Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteisiin ja ovat valmiit aloittamaan oman työn ohjelman puitteissa. 1.3 Liikennepolitiikan lähtökohdat Suomen liikennepolitiikan päämäärä on edistää yhteiskunnan toimivuutta ja hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet. (LVM 2000) Matkustajainformaatio on todettu käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi välineeksi päämäärän saavuttamiseksi. Taulukossa 1 on esitetty, miten matkustajainformaation vaikuttaa liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisiin (LVM 2000 ja VN 1999) tavoitealueisiin tai miten tavoitteet tulisi huomioida informaatiopalveluita toteutettaessa. Taulukko 1. Matkustajainformaatio liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitealueiden toteuttajana Tavoitealue Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kustannukset Turvallisuus ja terveys sekä luontoon kohdistuvat haitat taulukko 1 jatkuu Vaikutus ja huomiointi Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumuodoista ja matkaketjusta auttaa matkustajia käyttämään tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia reittejä ja kulkuvälineitä. Julkisin varoin toteutettavan informaation tulee ohjata taloudellisten liikennemuotojen ja reittien käyttöön. Tiedotus mm. kulkumahdollisuuksista, palveluista ja liikenteen sujuvuudesta vaikuttaa kysynnän määrään ja suuntautumisen ja siten suoraan liikennettä harjoittavien yritysten tuloihin. Tieto liikenteen häiriötilanteista auttaa yrityksiä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti häiriöiden poistamiseksi. Tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta lisäävät matkustajien mukavuutta ja lisäävät kuljetuspalveluiden käyttöä. Tiedotus kulkumahdollisuuksista ja liikenteen sujuvuudesta ohjaa matkustajia käyttämään energiaa säästäviä reittejä sekä ympäristöystävällisiä ja turvallisempia kulkuvälineitä. Tiedotus poikkeavista tilanteista parantaa turvallisuutta. Tiedotus lisää matkustamisen mukavuutta ja turvallisuuden tunnetta. 10

9 taulukko 1 jatkuu Tavoitealue Sosiaalinen kestävyys Alueiden ja yhteiskuntien kehittäminen Tietoyhteiskunta Vaikutus ja huomiointi Toteuttamalla eri väestöryhmille suunnattuja tai henkilökohtaisia palveluja voidaan huomioida eri väestöryhmien tarpeet ja erilaiset edellytykset informaation vastaanottamiseen. Riittävän informaation avulla kynnys liikkua madaltuu ja liikkuminen tuntuu turvalliselta. Eri väestöryhmien erilaiset edellytykset ja tarpeet tulee ottaa huomioon palveluita kehitettäessä. Tiedotus parantaa liikkumisympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toimiva ja nykyaikainen tiedotus luo positiivista kaupunkikuvaa. Lisäksi tiedotus tukee joukkoliikenteen käyttöä haja-asutusalueilla. Kaikkien tavoitettavissa olevat tiedotuspalvelut liikenteestä ovat tietoyhteiskunnan peruspalveluja. Hyödynnettävissä muodossa ja selvillä periaatteilla saavissa olevat liikenteen tiedot mahdollistavat tietoyhteiskunnan sisältöpalveluiden toteuttamisen ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia. 11

10 2 Visio 2.1 Yleistä Matkustajainformaation vision tehtävä on kuvata tavoitetila, miten tiedotus vuonna 2006 palvelee matkalaisia. Vision pohjalta määritellään ohjelmakokonaisuudelle tärkeimmät tavoitteet ja tehtävät, jotta tavoitetila saavutetaan nykytilasta lähtien. Matkustajainformaation visio on tehty päivittämällä vuonna 1998 Liikenteen ja matkailun informaatio (FIST) ohjelmassa tehty visio tiedotuspalveluista vuonna (LM 12/98) Visio perustuu päättäjien ja asiantuntijoiden käsitykseen tarvittavista ja halutut vaikutukset toteuttavista palveluista. Käsitys pohjautuu osittain runsaisiin tarve- ja vaikutuskartoituksiin, joita on tehty esimerkiksi FIST-ohjelmassa (FIST 97 ja LM 21/98) ja TETRA-ohjelman osahankkeessa 5 Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta (LVM 01). 2.2 Visio Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät. Vision sisältö tarkentuu ja selittyy seuraavasti: o Vision lähtökohtana on tehdä matkustamisesta helpompaa ja sujuvampaa. Edellytyksenä tälle on helposti saatava ja luotettava liikenneinformaatio osana koko liikennejärjestelmää. o Visio tavoitetila kuvaa vuotta Vuonna 2006 on kulunut kaksi vuotta Henkilöliikenteen info-ohjelman päättymisestä. Ohjelmassa on toteutettu tärkeimmät laajamittaiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ja 12

11 tärkeimmät FITS-ohjelman tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten perusteella laaditut suunnitelmat on ehditty viedä toteutusvaiheeseen. o Eri väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet otetaan palveluiden suunnittelussa huomioon siten, että kuka tahansa saa tarvitsemansa tiedot. Palvelut voidaan yksilöidä kullekin käyttäjälle erikseen siten, että käyttäjän saa vain itselleen olennaista tietoa. Palveluissa otetaan huomioon myös alueelliset erot tarpeissa ja toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet. o Liikenteen tiedotuspalvelut on yhdistetty tai linkitetty niin tiiviisti yhteen, että käyttäjä saa valitsemastaan lähteestä koko matkaketjusta ja vaihtoehtoisista kulkutavoista tarvitsemansa tiedot. Jakelukanavia, joista tietoja saadaan, on useita. o Palveluista matkalaiset saavat tarvittavat liikennetiedot esimerkiksi reiteistä, eri liikennemuodoista ja näiden yhteiskäytöstä, aikatauluista, liikenteestä ja olosuhteista luotettavasti ja ajantasaisesti. Päätöksen teko itselle sopivimmista matkustustavoista jää matkustajalle. o Matkalaisten tietotarpeet ja soveltuvat palvelut ovat jonkin verran erilaisia matkaketjun eri vaiheissa: ennen matkaan korostuu reitinsuunnittelun ja aikataulutietojen tarve ja matkan aikana ajantasaisen liikenne- ja häiriötilannetietojen tarve. o Vision mukaisten palveluiden toteuttamisessa tarvitaan useiden osapuolien yhteistyötä. Yhteistyössä eri osapuolien roolien eli esimerkiksi tehtävien, vastuiden, rahoituksen ja korvauksien on oltava mahdollisimman selvät. Useista osapuolien, hankkeiden ja järjestelmien kokonaisuuden yhteentoimivuuden varmistaminen vaatii yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Palveluiden ja järjestelmien tulee perustua yleiseen avoimeen arkkitehtuuriin ja standardeihin ratkaisuihin sekä lainsäädäntöön. 13

12 3 Tavoitteet 3.1 Ohjelman tavoite Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Vision toteutuminen edellyttää, että matkustajainformaation palveluketjujen eri osat ovat olemassa ja toimivat. Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Rahoituksen avulla työtä myös ohjataan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien palvelun toteuttajien ja innovatiivisten palveluiden syntymistä. Samalla jaetaan palveluiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Matkustajainformaation kehityksen tulee tapahtua koordinoidusti kohti yhteentoimivaa tiedotusjärjestelmää, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja tuottaa liikennepoliittisten tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Ohjelmalla pyritään ohjamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa tehtävän työn kokemukset saadaan muiden hyödyksi. Lisäksi tavoitteena on edistää osapuolien yhteistyötä ja varmistaa järjestelmien yhteentoimivuus. Kuvassa 1 on kuvattu HEILI-ohjelman sisältöä ja aikataulua suhteessa joihinkin muihin ohjelmiin. Tavoitteet Heili Hankkeet - joukkoliikenteen info-ohjelma - FITS 5, matkustajainformaatio VISIO vuosi Viestintä Navi FITS Viking EU hankkeet 5 ja 6 puiteohjelma Kuva 1. HEILI-ohjelman sisältö ja aikataulu suhteessa joihinkin muihin ohjelmiin. 14

13 3.2 Tavoitealueet Tavoitealueet kuvaavat kokonaisuutena, mitä palveluketjun osia tai toimintoja ohjelmassa toteutetaan ja kehitetään. Tavoitealueet on esitetty kuvassa 2. Tarpeet ja vaikutukset Toteutettavat palvelut ja järjestelmät palvelevat käyttäjien tarpeita ja niillä saavutetaan halutut vaikutukset Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Matkustajainformaatiossa tarvittavat tiedot ovat kattavasti olemassa ja palveluiden saatavilla Henkilöliikenteen tiedotuspalvelut Ennen matkaa ja matkan aikana matkustajilla on käytettävissä tarpeita vastaavat tiedotuspalvelut Joukkoliikenteen häiriönhallinta Häiriötilanteita syntyy mahdollisimman vähän ja häiriötilanteet hoidetaan yhteistyössä tehokkaasti. Toimintamallit ja säännöt Palvelut toimivat taloudellisesti ja organisatorisesti kestävällä tavalla ja ne perustuvat yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin ja sääntöihin Kuva 2. Ohjelman tavoitealueet. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa henkilöliikenteen tiedotuspalveluita ja joukkoliikenteen häiriönhallintaa. Edellytyksenä tälle on, että palveluissa tarvittavat tiedot ovat olemassa ja yhdistettävissä palveluihin. Koko palveluketjun ratkaisujen tulee perustua käyttäjien tarpeisiin ja haluttujen vaikutusten saavuttamiseen. Lisäksi ratkaisuille tulee syntyä kestävät toimintamallit ja yhteiset säännöt. Tiedotuspalveluiden kehittämisen lisäksi tavoitteena on informaation tavoitettavuuden parantaminen. 3.3 Rajaus Kuvassa 3 on esitetty Henkilöliikenteen info-ohjelman rajaus ja Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelman ja FITS-ohjelman hankealueen 5 Matkustajainformaatio välinen hallinnollinen työnjako. HEILI-ohjelma kehittää koko joukkoliikenneinformaation ja joukkoliikenteen häiriönhallinnan palveluketjua. Hallinnollisesti toteutushankkeet kuuluvat Joukkoliikenteen infoohjelmaan ja tutkimus- ja kehityshankkeet FITS-ohjelman hankealueeseen Matkustajainformaatio. Yksilöliikenteen osalta ohjelmakokonaisuuden rajaukseen kuuluvat vain autoilijan tiedotuspalvelut, jotka ovat osa Matkustajainformaatiohankealuetta. Yksityisen liikenteen seurantaa ja tiedon käsittely- ja välitysmenetelmiä kehitetään FITS-ohjelman muilla hankealueilla. Pelkästään kevyelle liikenteelle tarkoitetut navigointi- tai tiedostuspalvelut eivät kuulu tähän ohjelmakokonaisuuteen vaan Henkilökohtaisen navigoinnin NAVI-ohjelmaan. 15

14 Henkilöliikenteen info - ohjelma Joukkoliikenteen info - ohjelma Joukkoliikenneinformaatio toteutushankeet Joukkoliikenne - informaatio T&K - hankkeet Yksilöliikenne informaatio T&K - hankkeet FITS 5 Matkustajainfo - hankealue Kuva 3. Ohjelmakokonaisuus ja työnjako Hankkeiden käytännön työn kannalta HEILIn eri osien välinen raja on ainoastaan hallinnollinen ja sen vaikutukset hankkeille on tehty mahdollisimman pieneksi. HEILI-ohjelmakokonaisuuden organisaatio ja hallintamalli ovat kaikille hankkeille samat. HEILI-ohjelmaan kuuluvat hankkeet kuuluvat samalla myös FITS 5 -hankealueelle. Ohjelman hallintamalli tukee myös FITS-ohjelman toimintaperiaatteita. Toimiessaan HEILIn hallintamallin mukaan hankkeet tuottavat samalla kaiken FITS-ohjelmaa varten tarvittavan seurantainformaation (liite 3). FITS- ja HEILI-ohjelmien välillä on sovittu työnjaosta tarpeiden ja vaikutusten sekä toimintamallien ja sääntöjen kehittämisessä. Näihin alueisiin liittyvät tavoitteet otetaan huomioon kaikissa HEILI-ohjelman projekteissa. Yleiset selvitykset ja tukipalvelut toteutetaan FITS-ohjelman hankealueilla 1 Liikennetelematiikan palveluiden edellytykset ja 2 Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet ottaen huomioon HEILI-ohjelman projekteilta saatava palaute. 3.4 Tulostavoitteet Yleistä HEILI-ohjelman tavoitealueille on asetettu toimintokohtaiset tavoitteet ja avaintulokset. Tällä pyritään varmistamaan, että kaikki tavoitteelliset palvelut ja niiden toteuttamisessa tarvittavat palveluketjun osat tulevat huomioiduiksi. Avaintulokset ovat tavoitteiden perusteella valittuja tärkeimpiä lopputuloksia, joita ohjelman hankkeissa pitää saada aikaan. Avaintulosten toteutumista on yksinkertaista arvioida. Ohjelman alussa määritellään avaintulokset, jotka on saavutettava vuoden 2001 loppuun mennessä. Lisäksi hahmotellaan vuosien tulostavoitteita 16

15 Tavoitteiden ja avaintulosten saavuttamista seurataan ja käytetään arvioitaessa ohjelman toimintaa ja seuraavina vuosina tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteiden ja avaintulosten asettaminen ja seuranta ovat ohjelman johtoryhmän tehtävä. Niitä koskeva toiminta ja menetelmät on kuvattu ohjelman hallinnan yhteydessä luvussa Matkaketju Tavoitteena ovat tiedotuspalvelut, joista matkalainen saa tietoa koko matkaketjusta ja vaihtoehdoista sen toteuttamiseen. Eri liikennemuotojen palveluissa kerrotaan myös jatkoyhteyksistä ja lisäarvopalveluissa matkalainen voi vertailla eri kulkumuotoja ja reittejä tai saada itselleen sopivimman reittiopastuksen. Syntyy palveluiden tuottajia, jotka yhdistävät eri lähteistä saatavia tietoja ja palveluketjun osapuolet sitoutuvat omiin tehtäviinsä tällaisten palveluiden toteuttamisessa. Ohjelmassa on tavoitteena edetä vaiheittain kohti matkaketjuajattelua tukevia palveluja. Tavoitteena on, että palveluketjun osapuolet kehittävät omia osiaan kohti yhdistettyjä palveluja ottaen huomioon järjestelmien yhteentoimivuuden ja palveluketjujen toimintamallit Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut Matkan suunnittelu Tavoite Tavoite joukkoliikenteen matkan suunnittelupalveluiden toteutumisen osalta on seuraava: o Valtakunnallinen joukkoliikenteen matkan suunnittelupalvelu käsittää koko maan pitkän matkan liikenteen ja suurimpien kaupunkien paikallisliikenteen. Palvelu etsii matkustajalle parhaan reittivaihtoehdon, listaa reitin kulkutavoille aikataulut ja vaihto-ohjeet. Palvelu etsii vaihtoehdot matkustajan haluamin parametrein, optimoiden hintaa, aikaa, reitin pituutta tms. Palvelu toimii aluksi esimerkiksi internetissä ja mobiileissa päätelaitteissa. o Järjestelmä toimii osana eurooppalaisia matkansuunnittelupalveluja, mikäli sellaisia on olemassa. o Linja-auto-, juna- ja lentoliikenteen liikennemuotokohtaisista tiedotus- ja matkansuunnittelupalveluista saa myös tiedot tärkeimmistä jatkoyhteyksistä muita liikennemuotoja käyttäen. 17

16 o Suurilla ja keskikokoisilla kaupungeilla tai seutukunnilla on paikallisliikenteen matkansuunnittelupalvelu, joka opastaa lähtöosoitteesta eri liikennemuotoja käyttäen määräosoitteeseen. Palvelu toimii myös osana valtakunnallista järjestelmää. o Joukkoliikenteen matkansuunnittelupalvelut tukevat liikennemuodon vaihtoa ja kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille tai terminaaleihin. o Terminaaleissa ja puhelimessa henkilökohtaista palvelua antavat henkilöt pystyvät matkan suunnittelupalveluiden avulla antamaan tietoa koko matkaketjusta. Kodin ja työpaikan päätteistä, matkaviestimistä ja tärkeimpien terminaalien infokioskeista saa eri kulkumuodot kattavaa matkan suunnittelupalvelua. Lähtötilanne Lähtötilanteessa alkuvuonna 2001 lento- ja raideliikenteessä on käytössä kulkumuotokohtaiset matkan suunnittelupalvelut. Jatkoyhteyksiä näissä palveluissa ei ole. Liikennetelematiikan rakenteiden T&K (TETRA) ohjelmassa on tehty pilottijärjestelmä junat ja kaukoliikenteen linja-autot yhdistävästä matkan suunnittelupalvelusta ja toteutettu Kuopion seudullinen matkan suunnittelupalvelu Internetiin (LVM 2001a). Liikenne- ja viestintäministeriön Informaatio- ja maksujärjestelmä (PPP) - työryhmä on keväällä 2001 tehnyt suunnitelman valtakunnallisesta matkansuunnittelupalvelusta (LVM 2001b) ja HEILI-ohjelma on käynnistänyt haun palvelun toteuttajasta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on käynnistänyt huhtikuussa 2001 toteutushankkeen pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen matkansuunnittelupalvelusta. Tavoitteena on, että palvelu saadaan käyttöön lokakuussa Matkahuolto on tehnyt esiselvityksen infojärjestelmästä ja sen arkkitehtuurista ja on syksyn 2001 aikana käynnistänyt infojärjestelmän toteutuksen. Avaintulokset Avaintulokset matkansuunnittelupalveluiden kehitykselle vuoden 2001 loppuun mennessä ja alustava hahmotelma vuosien tuloksista ovat seuraavat. Avaintulokset vuoden 2001 lopussa Valtakunnalliseen matkan suunnittelupalveluun tähtäävä -hanke on käynnissä Valmisteluprosessi on läpikäyty ja hankkeen toteuttaja on valittu Pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen matkan suunnittelupalvelu on valmistunut Matkahuollon infojärjestelmän määrittely on valmistunut ja toteutushanke käynnissä Junamatkojen suunnittelupalvelusta saa tiedon myös matkan hinnasta VR:n yhteyskeskuksen puheentunnistukseen perustuva tiedotuspalvelu koekäytössä 18

17 Tuloksia Valtakunnallinen joukkoliikenneportaali valmistuu vuonna 2002 Valtakunnallinen matkan suunnittelupalvelu, joka kattaa runkoyhteydet ja myöhemmin määriteltävien kaupunkien paikallisliikenteen valmistuu vuoden 2003 lopussa. Jakelukanavina koti- ja toimistopäätteet ja matkaviestimet. Uusissa matkakeskuksissa tarjotaan tiedotuspalveluja yhtenäisellä konseptilla, joka perustuu valtakunnalliseen matkansuunnittelupalveluun Joitakin alueellisia paikallisliikenteen matkan suunnittelupalveluita toteutuu Matkan suunnittelupalvelua voi käyttää pääkaupunkiseudun ja joidenkin muiden kaupunkien terminaalien infokioskeissa Kaukoliikenteen linja-autojen reitti- ja aikataulutietoja voi hakea kattavasti yhdestä Internet-palvelusta Tuloksia Valtakunnallisen matkan suunnittelupalvelun toiminta vakiintuu ja jakelukanavat monipuolistuvat. Valtakunnallinen palvelu on käytettävissä kaikissa matkakeskuksissa. Palvelu on yhdistetty eurooppalaisiin palveluihin, jos niitä on olemassa. Valtakunnallisessa matkan suunnittelupalvelussa huomioidaan yhteys oman auton reitinsuunnittelu- ja tiedotuspalveluihin Alue- ja kulkutapakohtaisten matkan suunnittelupalveluiden tiedotus jatkoyhteyksistä kehittyy Ajantasainen tiedotus Tavoite Tavoitteena on, että ohjelmakokonaisuuden avulla joukkoliikenteen ajantasaisessa tiedotuksessa saavutetaan seuraava taso: o Liikenteen häiriötilanteista ja ajantasaisesta sujumisesta tiedotetaan kattavasti juna-, lento- ja laivaliikenteen osalta. Suurimmissa kaupunkien paikallisliikenteissä ja pitkän matkan linja-autoliikenteessä ajantasainen tiedotus kattaa tärkeimmät yhteydet. Häiriötilanteissa tiedotetaan häiriön syystä, vaikutuksista, kestosta ja korvaavista yhteyksistä. o Liikenteen ajantasaisesta kulusta ja häiriötilanteista tiedotetaan pysäkeillä ja terminaaleissa, internetissä ja mobiiliviestimissä. Lisäksi terminaalien ja puhelinpalvelun henkilöt saavat tiedot käyttöönsä. Ajantasainen tieto on saatavissa myös liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen internetportaalista. 19

18 o Ajantasaisen tiedon ja häiriötiedon hyödyntämismahdollisuus yksilöllisessä matkaketjussa tunnetaan. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että matkustaja saa vain omaan reittinsä vaikuttavat mahdolliset varmistukset tai häiriötiedot esimerkiksi kotipäätteelle tai matkapuhelimeen. Vuonna 2006 tällaisia palveluja on olemassa. Lähtötilanne Lähtötilanteessa alkuvuonna 2001 on kaukoliikenteen osalta ajantasainen tiedotus toteutettu lentoliikenteessä osalla asemista ja rautatieliikenteessä tietyillä raideosuuksilla. Linja-autojen kaukoliikenteessä ei ajantasaista tiedotusta ole. Merkittävimmistä häiriötilanteista tiedotetaan tapauskohtaisesti, mutta prosessit järjestelmälliseen häiriötiedotukseen ovat puutteellisia. Helsingistä alkavasta ja sinne päättyvästä paikallisjunaliikenteestä tiedotetaan tosiaikaisesti monitoreilla ja kuulutuksilla. Kaupunkien linja-autojen paikallisliikenteissä on toteutettu kaksi ajantasaista informaatiojärjestelmää: Espoon ELMI ja Helsingin HELMI. Kummankin järjestelmän ensimmäiset vaiheet on toteutettu ja laajennusvaiheet ovat käynnissä. Lisäksi Tampereen Paras järjestelmän ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön syksyllä Kaikkien järjestelmien ensimmäisten vaiheiden laajuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. Ajantasaiset paikallisliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmät. HELMI ELMI PARAS Linjoja Ajoneuvoja 24 raitiovaunua, bussia 37 bussia bussia Näyttötauluja 15 taulua (LCD) 10 LED taulua, 10 CRT monitoria 20 LED -taulua, 6 plasmamonitoria Liikennevaloetuuksia 50 liittymää EI 11 liittymää Muita palveluja Intranet EI EI WAP (Elisa) Laitetoimittajat Thoreb Mitron (taulut) Instrumentointi SLE (keskussofta) Instrumentointi CETM (keskussofta) Toteutus ja ylläpito HKL, HKSV Espoon tekninen keskus, Espoon joukkoliikennekeskus, Uudenmaan tiepiiri, YTV Tampereen kaupungin tekninen toimi, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Hämeen tiepiiri, Väinö Paunu Oy, Länsilinjat Oy Käyttöönottovuosi Ei vielä käytössä Kustannukset 5,5 Mmk 10 Mmk 6 Mmk 20

19 Nykytilanteessa 2001 tosiaikaista tietoa jaetaan pääsääntöisesti informaatiotauluissa ja monitoreissa. Internet- ja mobiilipalvelusovellukset ovat tulossa. HELMI-järjestelmän WAP-palvelu on olemassa, mutta ei vielä laajassa käytössä. Internet-palvelu toimii HKL:n sisäisillä sivuilla. Avaintulokset Avaintulokset vuoden 2001 loppuun mennessä ja alustava hahmotelma vuosien tuloksista ovat seuraavat. Avaintulokset vuoden 2001 lopussa Jo käytössä olevien järjestelmien (HELMI, ELMI, PARAS) laajentaminen ja edelleen kehittäminen on käynnissä. Keskisuurten kaupunkien halukkuus toteuttaa linja-autoliikenteen ajantasaista seuranta on selvitetty Selvitys mahdollisuudesta varata valtakunnallisesti yhtenäinen taajuusalue joukkoliikenteen radioverkkoratkaisujen käyttöön on käynnissä Tuloksia Olemassa olevat järjestelmät (HELMI, ELMI, PARAS) ovat laajentuneet ja kehittyneet. 2-3 uudessa keskisuuressa kaupungissa on käynnistetty paikallisliikenteen tosiaikainen infojärjestelmän toteutus Em. järjestelmissä käytetään myös koti- ja toimistopäätteitä sekä mobiililaitteita tiedon jakeluun Paikallisia kevyitä kuljettajilta saataviin tietoihin perustuvia ratkaisuja häiriötilanteista tiedottamiseen kokeillaan ja otetaan käyttöön linja-autojen kaukoliikenteessä. Ajantasaista tiedotusta vuorojen etenemisestä pilotoidaan. Junaliikenteen häiriötilanteiden tiedon tuottamisprosessia kehitetään ja häiriötilanteiden tiedonvälityksen sisältö ja jakelukanavat monipuolistuvat Kaikkien Suomen lentokenttien osalta tiedotetaan ajantasaisesti lentojen saapumisja lähtöajoista Joukkoliikenteen radioverkkoratkaisujen käyttöön on varattu taajuusalue, joka on sama koko Suomessa, jos tämä on todettu perustelluksi Erilaisten paikannustekniikoiden ja radioverkkoratkaisujen käyttöselvitys on valmis Ajantasaisen tiedon siirto- ja/tai yhdistämistarpeet sekä toteutusmallit eri toimijoiden välillä on selvitetty ja pelisäännöistä sovittu. Tiedon ja mobiilipalveluiden tuottajat ovat sopineet standardista rajapinnasta tietojen jakeluun. Mahdollisuus yhdistää reittineuvontatieto ja ajantasainen tieto on selvitetty 21

20 Tuloksia Olemassa olevat järjestelmät (HELMI, ELMI, PARAS) ovat saavuttaneet lopullisen laajuutensa ja uusia järjestelmiä on 5-6 kpl. Liikenteen häiriöistä ja etenemisestä tiedotetaan tärkeimpien kaukoliikenteen linjaautojen yhteyksien osalta Junaliikenteen häiriötilanteiden tiedonvälityksen sisältö ja jakelukanavat monipuolistuvat Internet, mobiililaitteet ja digi-tv ovat käytössä edellä mainituissa järjestelmissä Keskeisten toimijoiden välillä siirretään tosiaikaista ja häiriötietoa Pilotti ajantasaisen tiedon yhdistämisestä reittineuvontapalveluun on toteutettu Tiedotuskanavat ja -tavat Tavoite Muiden nykyisin jo yleisessä käytössä olevien tai uusien innovatiivisten joukkoliikenteen informaation tiedotuskanavien ja -tapojen osalta ohjelmakokonaisuudessa pyritään saavuttamaan seuraavia tavoitteita: o Paperisia aikataulujulkaisuja tuotetaan räätälöidysti eri alueiden tai ryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi tuotetaan seudullisia tai yrityskohtaisia aikataulujulkaisuja. Aikataulujulkaisuja jaetaan myös sähköisessä muodossa eri jakelukanavien kautta. o Tieto joukkoliikenteestä tavoittaa nykyistä paremmin kohderyhmät ja uusia kohderyhmiä on saatu tiedotuksen pariin o Matkakeskuksissa ja asemilla on informaatiotauluja, joista matkustajien on helppo löytää haluamansa tiedot aikatauluista ja laitureista ja jotka helpottavat liikkumista asema-alueella o Terminaalien asiakaspalveluista ja puhelinpalveluista matkalaiset saavat nopeasti tarvitsemansa tiedot. Asiakaspalvelijat pystyvät antamaan tietoja myös jatkoyhteyksistä. o Paikallisliikenteessä yleistyy tiedottaminen pysäkeistä ja häiriötilanteista ajoneuvon näytöillä ja kuulutuksin. Tietoa voidaan tarjota joukkoliikennevälineen sisällä myös käyttäjien omille päätelaitteille. o Syntyy uusia innovatiivisia ratkaisuja joukkoliikenneinformaation välittämiseen. Ratkaisuissa käytetään uusia teknologioita, kuten DAB, digi-tv, Bluetooth, WLAN, matkapuhelinverkon solulähetystekniikka (CBS) tai UMTS. 22

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma > Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnantoteuttamiseksi > Käynnissä vuosina 2001-2004 Juhani Vehviläinen

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:24/98 Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus Liikenneministeriö Helsinki, 1998 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Matka.fi LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä:

Matka.fi LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä: LVM Informaatio ja maksujärjestelmätyöryhmä: Tavoitetilana on, että kuka tahansa saa yhdestä lähteestä kaiken tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen kulkumuodon, reitin ja matkustusajankohdan

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA LOPPURAPORTTI

heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA LOPPURAPORTTI heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA LOPPURAPORTTI heili HENKILÖLIIKENTEEN INFO-OHJELMA Johdanto 1 Visio 2 Tavoitteet 3 Toiminta 4 Tulokset 8 Kehittämisen jatkaminen 14 Ohjelman hankkeet 15 Kirjallisuus

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen julkisen liikenteen portaali. reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi puh 040-531 2789

Valtakunnallinen julkisen liikenteen portaali. reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi puh 040-531 2789 Valtakunnallinen julkisen liikenteen portaali Reijo Kinnunen Kirjava kana Oy reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi puh 040-531 2789 LVM Joukkoliikenneportaalin tavoitteet Tavoite parantaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus Sampo Hietanen Tieliikelaitos liikkujan palvelut puh. 040 565 7688 HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus PV 1 00.00.0000 Häiriöinfo-pilotti Pilotin

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 3.4.2003 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 3.4.2003 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto Lassi Hilska Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 4.9.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 4.9.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille?

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Autotekniikan visiopäivä 17.1.2008 Helsinki Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto toimitusjohtaja Langaton

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Kuvapaikka RAUTATIELIIKENTEEN TOIMINTAMALLI Pienryhmän 1 tulokset: ENSIMMÄINEN TYÖPAJA: YLEISET KEHITYSTARPEET 1. Aikataulun mukaan ja häiriöttä sujuva junaliikenne on turvallisinta junaliikennettä. 2.

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Alue 0: Korte käynyt keskustelemassa viestintäsuunnitelmasta ja laadunvarmistuksesta ohjelma-alueille (vain 1 ja 8 vielä käymättä).

Alue 0: Korte käynyt keskustelemassa viestintäsuunnitelmasta ja laadunvarmistuksesta ohjelma-alueille (vain 1 ja 8 vielä käymättä). FITS-OHJELMAN TYÖVALIOKUNTA Aika: 17.12.2001 klo 10.30 12.30 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, Etelä-Esplanadi 16, neuvotteluhuone KAISTA Läsnä: Matti Roine (pj) Petri Jalasto Tiina Korte Martti

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN?

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? Risto Kulmala, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, risto.kulmala@vtt.fi Matti Roine, Liikenne- ja viestintäministeriö, matti.roine@mintc.fi Ohjelman

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot