KUVAILULEHTI Tutkimusraportti Toimeksiantaja. HEILI-ohjelman johtoryhmä. Harri Cavén, puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI 30.10.2001. Tutkimusraportti Toimeksiantaja. HEILI-ohjelman johtoryhmä. Harri Cavén, puheenjohtaja"

Transkriptio

1 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) HEILI-ohjelman johtoryhmä Harri Cavén, puheenjohtaja Juhani Vehviläinen, sihteeri Julkaisun nimi HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Tiivistelmä Henkilöliikenteen info-ohjelman (HEILIn) tehtävänä on edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi. Ohjelma toimii vuosina HEILI-ohjelma liittyy Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimusja kehitysohjelmaan (FITSiin). Ohjelman hankkeissa toteutetaan mm. palveluja ja järjestelmiä joukkoliikenteen matkan suunnitteluun ja tosiaikaiseen tiedotukseen, tiedotuspalveluja autoilijoille sekä joukkoliikenteen häiriönhallintaa. Lisäksi kehitetään ratkaisuja palveluissa tarvittavien tietojen tuottamiseen ja käsittelyyn. Palvelujen tulee perustua käyttäjien tarpeisiin ja haluttujen vaikutusten saavuttamiseen. Lisäksi ratkaisuille tulee syntyä kestävät toimintamallit ja yhteiset säännöt. Ohjelmalla on kolme tapaa edistää hankkeita o ohjelma käynnistää itse ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä kaikkia liikennemuotoja koskevia hankkeita o eri osapuolien käynnissä ja suunnitteilla olevien tärkeimpien hankkeiden kanssa neuvotellaan niiden liittämisestä ohjelmaan o ohjelmassa järjestetään avoin haku uusien hankkeiden käynnistämiseksi Hankkeet rahoittavat niihin osallistuvat osapuolet. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää HEILI-ohjelman rahoitusta hankkeille. Henkilöliikenteen info-ohjelman alustava rahoituskehys vuosina on 25 miljoonaa euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön osuus on arviolta 8 miljoonaa euroa. Pilottihankkeet voivat myös hakea Tekesin rahoitusta. HEILI-ohjelmalla on tulosten saavuttamista korostava hallintomalli, joka samalla antaa hankkeille laajan vapauden toimia itsenäisesti. Tulosten toteutumista seurataan ja käytetään hyödyksi tarkennettaessa tässä työsuunnitelmassa seuraaville vuosille määriteltyjä tavoitteita. HEILI laajentaa Liikennetelematiikan rakenteiden T&K ohjelman (FITSin) hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen. HEILI-ohjelma toimii myös FITSin hankealueena 5. Raportin tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Avainsanat (asiasanat) Telematiikka, liikenne, henkilöliikenne, informaatio Muut tiedot Yhteyshenkilö/LVM Seppo Öörni Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 46/2001 Kokonaissivumäärä 76 Jakaja Oyj Edita Abp Kieli suomi ISSN Hinta 80 mk ISBN Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

2 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) HEILI programme steering group Harri Cavén, chairman Juhani Vehviläinen, secretary Type of publication Research report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication HEILI Passenger transport information programme Abstract Passenger transport information programme (HEILI) aims to promote co-operation in implementing passenger transport information services and public transport incident management. The programme will be functional during years 2001 to HEILI programme is part of the Finnish Research and Development Programme on ITS Infrastructures and Services (FITS). The projects at the programme will produce services and systems for example to public transport route planning, real time passenger information, information services to drivers and public transport incident management. In addition, solutions to produce and process data needed by these services will be developed. The services have to be based on user needs and to produce desired impacts. Also functioning operational models and common rules for the services are needed. The programme has three ways to promote projects o The programme promotes and initiates projects that involve different modes of transport and that are essential to the objectives of the programme o Negotiations will take place to encourage the most important existing and planned projects of the different transport sector organisations to join the programme o An open call for project proposals will be organised to start new projects The projects will be funded by the organisations participating them. In addition the Ministry of transport and communications can grant HEILI programme funding support to the projects. The funding of Passenger information programme is estimated to amount 25 euros during the four years. The share of the Ministry of transport and communications is about 8 million euros. The pilot projects can also apply for funding from the National Technology Agency (Tekes). The HEILI programme is organised to focus on the results that the projects are producing. At the same time, the projects are allowed to be very independent. The results will be assessed and utilised when the objectives of the programme for the coming years are determined. HEILI extends the programme area 5 Passenger information of the FITS programme so that it forms a programme of its own. At the same, time HEILI programme works as the programme area 5 at FITS programme. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks - Transport. Keywords Transport telematics, traffic, passenger transport, information Miscellaneous Contact person at the Ministry Seppo Öörni Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 46/2001 Pages, total 76 Distributed by Edita Plc Language Finnish ISSN Price FIM 80 ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

3 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelman (FITSin). FITSohjelman hankealueen 5 tavoitteena on kehittää matkustajainformaatiota. Liikenteen tiedotuspalveluiden toteuttaminen on kuitenkin katsottu niin tärkeäksi ja laajaksi alueeksi, että sitä varten tarvitaan oma ohjelma. Henkilöliikenteen infoohjelma (HEILI) laajentaa FITSin hankealueen 5 Matkustajainformaatio omaksi ohjelmakseen ja toimii myös samalla FITSin hankealueena 5. Henkilöliikenteen info-ohjelma edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Ohjelmalla pyritään ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa kertyvät kokemukset saadaan siirrettyä muiden hyödyksi. Ohjelman suunnittelu käynnistettiin keväällä Työtä ohjasi HEILI-ohjelman johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä ja jäseninä liikenneneuvos Petri Jalasto, liikenneneuvos Matti Roine ja yli-insinööri Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta, toimitusjohtaja Pekka Hongisto Matkahuollosta, apulaisjohtaja Lea Virtanen Tiehallinnosta, toimitusjohtaja Juhani Kopperi VR Yhtymästä, toiminnanjohtaja Tero Anttila Suomen Paikallisliikenneliitosta, toimitusjohtaja Reijo Svento FiComista, toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki Taksiliitosta, johtaja Kari Alppivuori Ratahallintokeskuksesta, toimistopäällikkö Anne Herneoja YTVstä, suunnittelupäällikkö Matti Rainio Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta, liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta, yksikön päällikkö Reijo Särkkä Ilmailulaitoksesta ja tutkija Mikko Lehtonen VTTltä FITS-ohjelman edustajana. Sihteerinä toimii projektipäällikkö Juhani Vehviläinen SCC Viatekista. Ohjelman kuvauksesta ja työsuunnitelmasta on vastannut SysOpenin ja SCC Viatekin asiantuntijaryhmä. SysOpenista työhön ovat osallistuneet johdon konsultit Jukka Lähesmaa sekä Eija Nikkanen ja SCC Viatekista projektipäälliköt Juhani Bäckström ja Juhani Vehviläinen. Raportin katselmuksen suorittivat tutkimusprofessori Risto Kulmala VTTltä ja suunnittelupäällikkö Matti Rainio Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta. Helsingissä lokakuun XX. päivänä 2001 Harri Cavén Ylijohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö 5

4 6

5 SISÄLTÖ ESIPUHE...5 SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT TAUSTA OHJELMAKUVAUKSEN JA TYÖSUUNNITELMAN TAVOITTEET LIIKENNEPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT VISIO YLEISTÄ VISIO TAVOITTEET OHJELMAN TAVOITE TAVOITEALUEET RAJAUS TULOSTAVOITTEET Yleistä Matkaketju Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut Yksilöliikenteen tiedotuspalvelut Tiedotus liityntäpysäköinnistä Tiedotus takseista Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Tiedotus matkailupalveluista Joukkoliikenteen häiriönhallinta Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Tarpeet ja vaikutukset Toimintamallit ja säännöt YHTEENVETO HANKKEET YLEISTÄ OHJELMAN KÄYNNISTÄMÄT HANKKEET Yleistä Vuonna 2001 käynnistettävät hankkeet Ehdotukset muille FITS-hankealueille OHJELMAAN MAHDOLLISESTI TULEVIA HANKKEITA AVOIN HAKU HALLINTOMALLI ORGANISOINTI Johtoryhmä Työvaliokunta Koordinaattori Hankkeet

6 5.1.5 Hanketyöryhmä Jääviystilanteet HANKETOIMINTA Hyödyt ja velvoitteet Käynnistäminen Seuranta- ja poikkeamamenettely Muutosmenettely Hankkeiden välinen yhteistyö OHJELMAN SEURANTA JA HALLINTA Vuosiraportti- ja suunnitelma VIESTINTÄ Viestinnän tavoitteet Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN FITS-ohjelma NAVI-ohjelma VIKING RAHOITUS RAHOITUSKEHYS RAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN RAHOITUSPÄÄTÖKSET HAKUMENETTELY JATKOTOIMENPITEET KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET 1) Ehdotus vuoden 2001 avoimeksi hauksi 2) HEILI-ohjelman johtoryhmä 3) Hankkeiden yleiset velvoitteet 4) Hankekortti 5) Seurantaraportti 6) Haastatellut asiantuntijat 8

7 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti maaliskuussa 2001 Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K ohjelman (FITS). FITS-ohjelman tavoitteena on edistää käyttäjien tarpeiden mukaisten liikennetelematiikan palveluiden syntymistä Suomessa luomalla edellytyksiä yksityisen ja julkisen sektorin palvelutarjonnalle ja panostamalla liikennepoliittisesti tärkeiden liikennetelematiikan osa-alueiden etenemiseen. (LVM 50/00) FITS-ohjelma jakautuu kahdeksaan hankealueeseen. Hankealueen 5 Matkustajainformaatio tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen perusinformaation tuottamista ja ylläpitoa, kaikki liikennemuodot kattavan matkustajainformaation toteuttamisen edellytyksiä ja joukkoliikenteen häiriönhallintajärjestelmää. Hanke käsittää joukkoliikenneinformaatioon liittyvien palvelujen ja niiden edellytysten T&K-toiminnan lisäksi myös yksilöliikenteen (erityisesti henkilöautoliikenteen) matkustajainformaation kehittämisen. (LVM 50/00) Samanaikaisesti Matkustajainformaatio-hankealueen kanssa liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelman. Ohjelman tehtävänä on erityisesti huolehtia joukkoliikenneinformaation toteutushankkeista, sillä useissa hankkeissa on päädytty tilanteeseen, jossa suunnittelemisesta ja kehittämisestä voidaan siirtyä järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen. Toteutushankkeiden käynnistyminen merkitsee alueella tehtävän työn ja resurssien lisääntymistä siinä määrin, että kokonaisuutta ohjaamaan tarvitaan oma ohjelma. Telemaattisten palveluiden lisäksi Joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa on mukana myös perinteisin keinoin toteutettava joukkoliikenneinformaatio. Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelma ja FITS-ohjelman Matkustajainformaatio-hankealue liittyvät läheisesti toisiinsa. Jotta toiminta niissä organisoituu järkevästi, suunnitellaan niiden tehtävät, rakenne ja toimintatapa yhdessä. Muodostuvalla kokonaisuudelle on annettu nimeksi Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI). 1.2 Ohjelmakuvauksen ja työsuunnitelman tavoitteet Ohjelmakuvauksen ja työsuunnitelman tavoitteena on kuvata Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteet, toiminta ja toteutus. Työssä määritellään, miltä osin Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelmalla ja FITS-ohjelman Matkustajainformaatio-hankealueella on yhteisiä toimintamalleja ja mikä on 9

8 hankkeiden työnjako, jotta suunniteltavat tehtävät tulevat toteutetuiksi, mutta päällekkäiseltä työltä vältytään. Lisäksi suunnitellaan menettely, jolla ohjelmakokonaisuuden toteutumista seurataan ja työsuunnitelmaa tarkistetaan. Lisäksi tavoitteena on valmistella tärkeimpien sidosryhmien sitoutuminen ohjelmakokonaisuuteen. Suunnittelulla tuetaan ohjelmakokonaisuuden nopeaa käynnistymistä. Tavoitteena on, että tärkeimmät sidosryhmät sitoutuvat Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteisiin ja ovat valmiit aloittamaan oman työn ohjelman puitteissa. 1.3 Liikennepolitiikan lähtökohdat Suomen liikennepolitiikan päämäärä on edistää yhteiskunnan toimivuutta ja hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet. (LVM 2000) Matkustajainformaatio on todettu käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi välineeksi päämäärän saavuttamiseksi. Taulukossa 1 on esitetty, miten matkustajainformaation vaikuttaa liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisiin (LVM 2000 ja VN 1999) tavoitealueisiin tai miten tavoitteet tulisi huomioida informaatiopalveluita toteutettaessa. Taulukko 1. Matkustajainformaatio liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitealueiden toteuttajana Tavoitealue Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kustannukset Turvallisuus ja terveys sekä luontoon kohdistuvat haitat taulukko 1 jatkuu Vaikutus ja huomiointi Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumuodoista ja matkaketjusta auttaa matkustajia käyttämään tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia reittejä ja kulkuvälineitä. Julkisin varoin toteutettavan informaation tulee ohjata taloudellisten liikennemuotojen ja reittien käyttöön. Tiedotus mm. kulkumahdollisuuksista, palveluista ja liikenteen sujuvuudesta vaikuttaa kysynnän määrään ja suuntautumisen ja siten suoraan liikennettä harjoittavien yritysten tuloihin. Tieto liikenteen häiriötilanteista auttaa yrityksiä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti häiriöiden poistamiseksi. Tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta lisäävät matkustajien mukavuutta ja lisäävät kuljetuspalveluiden käyttöä. Tiedotus kulkumahdollisuuksista ja liikenteen sujuvuudesta ohjaa matkustajia käyttämään energiaa säästäviä reittejä sekä ympäristöystävällisiä ja turvallisempia kulkuvälineitä. Tiedotus poikkeavista tilanteista parantaa turvallisuutta. Tiedotus lisää matkustamisen mukavuutta ja turvallisuuden tunnetta. 10

9 taulukko 1 jatkuu Tavoitealue Sosiaalinen kestävyys Alueiden ja yhteiskuntien kehittäminen Tietoyhteiskunta Vaikutus ja huomiointi Toteuttamalla eri väestöryhmille suunnattuja tai henkilökohtaisia palveluja voidaan huomioida eri väestöryhmien tarpeet ja erilaiset edellytykset informaation vastaanottamiseen. Riittävän informaation avulla kynnys liikkua madaltuu ja liikkuminen tuntuu turvalliselta. Eri väestöryhmien erilaiset edellytykset ja tarpeet tulee ottaa huomioon palveluita kehitettäessä. Tiedotus parantaa liikkumisympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toimiva ja nykyaikainen tiedotus luo positiivista kaupunkikuvaa. Lisäksi tiedotus tukee joukkoliikenteen käyttöä haja-asutusalueilla. Kaikkien tavoitettavissa olevat tiedotuspalvelut liikenteestä ovat tietoyhteiskunnan peruspalveluja. Hyödynnettävissä muodossa ja selvillä periaatteilla saavissa olevat liikenteen tiedot mahdollistavat tietoyhteiskunnan sisältöpalveluiden toteuttamisen ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia. 11

10 2 Visio 2.1 Yleistä Matkustajainformaation vision tehtävä on kuvata tavoitetila, miten tiedotus vuonna 2006 palvelee matkalaisia. Vision pohjalta määritellään ohjelmakokonaisuudelle tärkeimmät tavoitteet ja tehtävät, jotta tavoitetila saavutetaan nykytilasta lähtien. Matkustajainformaation visio on tehty päivittämällä vuonna 1998 Liikenteen ja matkailun informaatio (FIST) ohjelmassa tehty visio tiedotuspalveluista vuonna (LM 12/98) Visio perustuu päättäjien ja asiantuntijoiden käsitykseen tarvittavista ja halutut vaikutukset toteuttavista palveluista. Käsitys pohjautuu osittain runsaisiin tarve- ja vaikutuskartoituksiin, joita on tehty esimerkiksi FIST-ohjelmassa (FIST 97 ja LM 21/98) ja TETRA-ohjelman osahankkeessa 5 Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta (LVM 01). 2.2 Visio Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät. Vision sisältö tarkentuu ja selittyy seuraavasti: o Vision lähtökohtana on tehdä matkustamisesta helpompaa ja sujuvampaa. Edellytyksenä tälle on helposti saatava ja luotettava liikenneinformaatio osana koko liikennejärjestelmää. o Visio tavoitetila kuvaa vuotta Vuonna 2006 on kulunut kaksi vuotta Henkilöliikenteen info-ohjelman päättymisestä. Ohjelmassa on toteutettu tärkeimmät laajamittaiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ja 12

11 tärkeimmät FITS-ohjelman tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten perusteella laaditut suunnitelmat on ehditty viedä toteutusvaiheeseen. o Eri väestöryhmien tarpeet ja mahdollisuudet otetaan palveluiden suunnittelussa huomioon siten, että kuka tahansa saa tarvitsemansa tiedot. Palvelut voidaan yksilöidä kullekin käyttäjälle erikseen siten, että käyttäjän saa vain itselleen olennaista tietoa. Palveluissa otetaan huomioon myös alueelliset erot tarpeissa ja toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet. o Liikenteen tiedotuspalvelut on yhdistetty tai linkitetty niin tiiviisti yhteen, että käyttäjä saa valitsemastaan lähteestä koko matkaketjusta ja vaihtoehtoisista kulkutavoista tarvitsemansa tiedot. Jakelukanavia, joista tietoja saadaan, on useita. o Palveluista matkalaiset saavat tarvittavat liikennetiedot esimerkiksi reiteistä, eri liikennemuodoista ja näiden yhteiskäytöstä, aikatauluista, liikenteestä ja olosuhteista luotettavasti ja ajantasaisesti. Päätöksen teko itselle sopivimmista matkustustavoista jää matkustajalle. o Matkalaisten tietotarpeet ja soveltuvat palvelut ovat jonkin verran erilaisia matkaketjun eri vaiheissa: ennen matkaan korostuu reitinsuunnittelun ja aikataulutietojen tarve ja matkan aikana ajantasaisen liikenne- ja häiriötilannetietojen tarve. o Vision mukaisten palveluiden toteuttamisessa tarvitaan useiden osapuolien yhteistyötä. Yhteistyössä eri osapuolien roolien eli esimerkiksi tehtävien, vastuiden, rahoituksen ja korvauksien on oltava mahdollisimman selvät. Useista osapuolien, hankkeiden ja järjestelmien kokonaisuuden yhteentoimivuuden varmistaminen vaatii yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Palveluiden ja järjestelmien tulee perustua yleiseen avoimeen arkkitehtuuriin ja standardeihin ratkaisuihin sekä lainsäädäntöön. 13

12 3 Tavoitteet 3.1 Ohjelman tavoite Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Vision toteutuminen edellyttää, että matkustajainformaation palveluketjujen eri osat ovat olemassa ja toimivat. Henkilöliikenteen info-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Rahoituksen avulla työtä myös ohjataan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien palvelun toteuttajien ja innovatiivisten palveluiden syntymistä. Samalla jaetaan palveluiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Matkustajainformaation kehityksen tulee tapahtua koordinoidusti kohti yhteentoimivaa tiedotusjärjestelmää, joka vastaa käyttäjien tarpeita ja tuottaa liikennepoliittisten tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Ohjelmalla pyritään ohjamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa tehtävän työn kokemukset saadaan muiden hyödyksi. Lisäksi tavoitteena on edistää osapuolien yhteistyötä ja varmistaa järjestelmien yhteentoimivuus. Kuvassa 1 on kuvattu HEILI-ohjelman sisältöä ja aikataulua suhteessa joihinkin muihin ohjelmiin. Tavoitteet Heili Hankkeet - joukkoliikenteen info-ohjelma - FITS 5, matkustajainformaatio VISIO vuosi Viestintä Navi FITS Viking EU hankkeet 5 ja 6 puiteohjelma Kuva 1. HEILI-ohjelman sisältö ja aikataulu suhteessa joihinkin muihin ohjelmiin. 14

13 3.2 Tavoitealueet Tavoitealueet kuvaavat kokonaisuutena, mitä palveluketjun osia tai toimintoja ohjelmassa toteutetaan ja kehitetään. Tavoitealueet on esitetty kuvassa 2. Tarpeet ja vaikutukset Toteutettavat palvelut ja järjestelmät palvelevat käyttäjien tarpeita ja niillä saavutetaan halutut vaikutukset Joukkoliikennetiedot ja niiden saatavuus Matkustajainformaatiossa tarvittavat tiedot ovat kattavasti olemassa ja palveluiden saatavilla Henkilöliikenteen tiedotuspalvelut Ennen matkaa ja matkan aikana matkustajilla on käytettävissä tarpeita vastaavat tiedotuspalvelut Joukkoliikenteen häiriönhallinta Häiriötilanteita syntyy mahdollisimman vähän ja häiriötilanteet hoidetaan yhteistyössä tehokkaasti. Toimintamallit ja säännöt Palvelut toimivat taloudellisesti ja organisatorisesti kestävällä tavalla ja ne perustuvat yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin ja sääntöihin Kuva 2. Ohjelman tavoitealueet. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa henkilöliikenteen tiedotuspalveluita ja joukkoliikenteen häiriönhallintaa. Edellytyksenä tälle on, että palveluissa tarvittavat tiedot ovat olemassa ja yhdistettävissä palveluihin. Koko palveluketjun ratkaisujen tulee perustua käyttäjien tarpeisiin ja haluttujen vaikutusten saavuttamiseen. Lisäksi ratkaisuille tulee syntyä kestävät toimintamallit ja yhteiset säännöt. Tiedotuspalveluiden kehittämisen lisäksi tavoitteena on informaation tavoitettavuuden parantaminen. 3.3 Rajaus Kuvassa 3 on esitetty Henkilöliikenteen info-ohjelman rajaus ja Joukkoliikenneinformaation kehittämisohjelman ja FITS-ohjelman hankealueen 5 Matkustajainformaatio välinen hallinnollinen työnjako. HEILI-ohjelma kehittää koko joukkoliikenneinformaation ja joukkoliikenteen häiriönhallinnan palveluketjua. Hallinnollisesti toteutushankkeet kuuluvat Joukkoliikenteen infoohjelmaan ja tutkimus- ja kehityshankkeet FITS-ohjelman hankealueeseen Matkustajainformaatio. Yksilöliikenteen osalta ohjelmakokonaisuuden rajaukseen kuuluvat vain autoilijan tiedotuspalvelut, jotka ovat osa Matkustajainformaatiohankealuetta. Yksityisen liikenteen seurantaa ja tiedon käsittely- ja välitysmenetelmiä kehitetään FITS-ohjelman muilla hankealueilla. Pelkästään kevyelle liikenteelle tarkoitetut navigointi- tai tiedostuspalvelut eivät kuulu tähän ohjelmakokonaisuuteen vaan Henkilökohtaisen navigoinnin NAVI-ohjelmaan. 15

14 Henkilöliikenteen info - ohjelma Joukkoliikenteen info - ohjelma Joukkoliikenneinformaatio toteutushankeet Joukkoliikenne - informaatio T&K - hankkeet Yksilöliikenne informaatio T&K - hankkeet FITS 5 Matkustajainfo - hankealue Kuva 3. Ohjelmakokonaisuus ja työnjako Hankkeiden käytännön työn kannalta HEILIn eri osien välinen raja on ainoastaan hallinnollinen ja sen vaikutukset hankkeille on tehty mahdollisimman pieneksi. HEILI-ohjelmakokonaisuuden organisaatio ja hallintamalli ovat kaikille hankkeille samat. HEILI-ohjelmaan kuuluvat hankkeet kuuluvat samalla myös FITS 5 -hankealueelle. Ohjelman hallintamalli tukee myös FITS-ohjelman toimintaperiaatteita. Toimiessaan HEILIn hallintamallin mukaan hankkeet tuottavat samalla kaiken FITS-ohjelmaa varten tarvittavan seurantainformaation (liite 3). FITS- ja HEILI-ohjelmien välillä on sovittu työnjaosta tarpeiden ja vaikutusten sekä toimintamallien ja sääntöjen kehittämisessä. Näihin alueisiin liittyvät tavoitteet otetaan huomioon kaikissa HEILI-ohjelman projekteissa. Yleiset selvitykset ja tukipalvelut toteutetaan FITS-ohjelman hankealueilla 1 Liikennetelematiikan palveluiden edellytykset ja 2 Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet ottaen huomioon HEILI-ohjelman projekteilta saatava palaute. 3.4 Tulostavoitteet Yleistä HEILI-ohjelman tavoitealueille on asetettu toimintokohtaiset tavoitteet ja avaintulokset. Tällä pyritään varmistamaan, että kaikki tavoitteelliset palvelut ja niiden toteuttamisessa tarvittavat palveluketjun osat tulevat huomioiduiksi. Avaintulokset ovat tavoitteiden perusteella valittuja tärkeimpiä lopputuloksia, joita ohjelman hankkeissa pitää saada aikaan. Avaintulosten toteutumista on yksinkertaista arvioida. Ohjelman alussa määritellään avaintulokset, jotka on saavutettava vuoden 2001 loppuun mennessä. Lisäksi hahmotellaan vuosien tulostavoitteita 16

15 Tavoitteiden ja avaintulosten saavuttamista seurataan ja käytetään arvioitaessa ohjelman toimintaa ja seuraavina vuosina tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteiden ja avaintulosten asettaminen ja seuranta ovat ohjelman johtoryhmän tehtävä. Niitä koskeva toiminta ja menetelmät on kuvattu ohjelman hallinnan yhteydessä luvussa Matkaketju Tavoitteena ovat tiedotuspalvelut, joista matkalainen saa tietoa koko matkaketjusta ja vaihtoehdoista sen toteuttamiseen. Eri liikennemuotojen palveluissa kerrotaan myös jatkoyhteyksistä ja lisäarvopalveluissa matkalainen voi vertailla eri kulkumuotoja ja reittejä tai saada itselleen sopivimman reittiopastuksen. Syntyy palveluiden tuottajia, jotka yhdistävät eri lähteistä saatavia tietoja ja palveluketjun osapuolet sitoutuvat omiin tehtäviinsä tällaisten palveluiden toteuttamisessa. Ohjelmassa on tavoitteena edetä vaiheittain kohti matkaketjuajattelua tukevia palveluja. Tavoitteena on, että palveluketjun osapuolet kehittävät omia osiaan kohti yhdistettyjä palveluja ottaen huomioon järjestelmien yhteentoimivuuden ja palveluketjujen toimintamallit Joukkoliikenteen tiedotuspalvelut Matkan suunnittelu Tavoite Tavoite joukkoliikenteen matkan suunnittelupalveluiden toteutumisen osalta on seuraava: o Valtakunnallinen joukkoliikenteen matkan suunnittelupalvelu käsittää koko maan pitkän matkan liikenteen ja suurimpien kaupunkien paikallisliikenteen. Palvelu etsii matkustajalle parhaan reittivaihtoehdon, listaa reitin kulkutavoille aikataulut ja vaihto-ohjeet. Palvelu etsii vaihtoehdot matkustajan haluamin parametrein, optimoiden hintaa, aikaa, reitin pituutta tms. Palvelu toimii aluksi esimerkiksi internetissä ja mobiileissa päätelaitteissa. o Järjestelmä toimii osana eurooppalaisia matkansuunnittelupalveluja, mikäli sellaisia on olemassa. o Linja-auto-, juna- ja lentoliikenteen liikennemuotokohtaisista tiedotus- ja matkansuunnittelupalveluista saa myös tiedot tärkeimmistä jatkoyhteyksistä muita liikennemuotoja käyttäen. 17

16 o Suurilla ja keskikokoisilla kaupungeilla tai seutukunnilla on paikallisliikenteen matkansuunnittelupalvelu, joka opastaa lähtöosoitteesta eri liikennemuotoja käyttäen määräosoitteeseen. Palvelu toimii myös osana valtakunnallista järjestelmää. o Joukkoliikenteen matkansuunnittelupalvelut tukevat liikennemuodon vaihtoa ja kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille tai terminaaleihin. o Terminaaleissa ja puhelimessa henkilökohtaista palvelua antavat henkilöt pystyvät matkan suunnittelupalveluiden avulla antamaan tietoa koko matkaketjusta. Kodin ja työpaikan päätteistä, matkaviestimistä ja tärkeimpien terminaalien infokioskeista saa eri kulkumuodot kattavaa matkan suunnittelupalvelua. Lähtötilanne Lähtötilanteessa alkuvuonna 2001 lento- ja raideliikenteessä on käytössä kulkumuotokohtaiset matkan suunnittelupalvelut. Jatkoyhteyksiä näissä palveluissa ei ole. Liikennetelematiikan rakenteiden T&K (TETRA) ohjelmassa on tehty pilottijärjestelmä junat ja kaukoliikenteen linja-autot yhdistävästä matkan suunnittelupalvelusta ja toteutettu Kuopion seudullinen matkan suunnittelupalvelu Internetiin (LVM 2001a). Liikenne- ja viestintäministeriön Informaatio- ja maksujärjestelmä (PPP) - työryhmä on keväällä 2001 tehnyt suunnitelman valtakunnallisesta matkansuunnittelupalvelusta (LVM 2001b) ja HEILI-ohjelma on käynnistänyt haun palvelun toteuttajasta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on käynnistänyt huhtikuussa 2001 toteutushankkeen pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen matkansuunnittelupalvelusta. Tavoitteena on, että palvelu saadaan käyttöön lokakuussa Matkahuolto on tehnyt esiselvityksen infojärjestelmästä ja sen arkkitehtuurista ja on syksyn 2001 aikana käynnistänyt infojärjestelmän toteutuksen. Avaintulokset Avaintulokset matkansuunnittelupalveluiden kehitykselle vuoden 2001 loppuun mennessä ja alustava hahmotelma vuosien tuloksista ovat seuraavat. Avaintulokset vuoden 2001 lopussa Valtakunnalliseen matkan suunnittelupalveluun tähtäävä -hanke on käynnissä Valmisteluprosessi on läpikäyty ja hankkeen toteuttaja on valittu Pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen matkan suunnittelupalvelu on valmistunut Matkahuollon infojärjestelmän määrittely on valmistunut ja toteutushanke käynnissä Junamatkojen suunnittelupalvelusta saa tiedon myös matkan hinnasta VR:n yhteyskeskuksen puheentunnistukseen perustuva tiedotuspalvelu koekäytössä 18

17 Tuloksia Valtakunnallinen joukkoliikenneportaali valmistuu vuonna 2002 Valtakunnallinen matkan suunnittelupalvelu, joka kattaa runkoyhteydet ja myöhemmin määriteltävien kaupunkien paikallisliikenteen valmistuu vuoden 2003 lopussa. Jakelukanavina koti- ja toimistopäätteet ja matkaviestimet. Uusissa matkakeskuksissa tarjotaan tiedotuspalveluja yhtenäisellä konseptilla, joka perustuu valtakunnalliseen matkansuunnittelupalveluun Joitakin alueellisia paikallisliikenteen matkan suunnittelupalveluita toteutuu Matkan suunnittelupalvelua voi käyttää pääkaupunkiseudun ja joidenkin muiden kaupunkien terminaalien infokioskeissa Kaukoliikenteen linja-autojen reitti- ja aikataulutietoja voi hakea kattavasti yhdestä Internet-palvelusta Tuloksia Valtakunnallisen matkan suunnittelupalvelun toiminta vakiintuu ja jakelukanavat monipuolistuvat. Valtakunnallinen palvelu on käytettävissä kaikissa matkakeskuksissa. Palvelu on yhdistetty eurooppalaisiin palveluihin, jos niitä on olemassa. Valtakunnallisessa matkan suunnittelupalvelussa huomioidaan yhteys oman auton reitinsuunnittelu- ja tiedotuspalveluihin Alue- ja kulkutapakohtaisten matkan suunnittelupalveluiden tiedotus jatkoyhteyksistä kehittyy Ajantasainen tiedotus Tavoite Tavoitteena on, että ohjelmakokonaisuuden avulla joukkoliikenteen ajantasaisessa tiedotuksessa saavutetaan seuraava taso: o Liikenteen häiriötilanteista ja ajantasaisesta sujumisesta tiedotetaan kattavasti juna-, lento- ja laivaliikenteen osalta. Suurimmissa kaupunkien paikallisliikenteissä ja pitkän matkan linja-autoliikenteessä ajantasainen tiedotus kattaa tärkeimmät yhteydet. Häiriötilanteissa tiedotetaan häiriön syystä, vaikutuksista, kestosta ja korvaavista yhteyksistä. o Liikenteen ajantasaisesta kulusta ja häiriötilanteista tiedotetaan pysäkeillä ja terminaaleissa, internetissä ja mobiiliviestimissä. Lisäksi terminaalien ja puhelinpalvelun henkilöt saavat tiedot käyttöönsä. Ajantasainen tieto on saatavissa myös liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen internetportaalista. 19

18 o Ajantasaisen tiedon ja häiriötiedon hyödyntämismahdollisuus yksilöllisessä matkaketjussa tunnetaan. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että matkustaja saa vain omaan reittinsä vaikuttavat mahdolliset varmistukset tai häiriötiedot esimerkiksi kotipäätteelle tai matkapuhelimeen. Vuonna 2006 tällaisia palveluja on olemassa. Lähtötilanne Lähtötilanteessa alkuvuonna 2001 on kaukoliikenteen osalta ajantasainen tiedotus toteutettu lentoliikenteessä osalla asemista ja rautatieliikenteessä tietyillä raideosuuksilla. Linja-autojen kaukoliikenteessä ei ajantasaista tiedotusta ole. Merkittävimmistä häiriötilanteista tiedotetaan tapauskohtaisesti, mutta prosessit järjestelmälliseen häiriötiedotukseen ovat puutteellisia. Helsingistä alkavasta ja sinne päättyvästä paikallisjunaliikenteestä tiedotetaan tosiaikaisesti monitoreilla ja kuulutuksilla. Kaupunkien linja-autojen paikallisliikenteissä on toteutettu kaksi ajantasaista informaatiojärjestelmää: Espoon ELMI ja Helsingin HELMI. Kummankin järjestelmän ensimmäiset vaiheet on toteutettu ja laajennusvaiheet ovat käynnissä. Lisäksi Tampereen Paras järjestelmän ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön syksyllä Kaikkien järjestelmien ensimmäisten vaiheiden laajuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. Ajantasaiset paikallisliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmät. HELMI ELMI PARAS Linjoja Ajoneuvoja 24 raitiovaunua, bussia 37 bussia bussia Näyttötauluja 15 taulua (LCD) 10 LED taulua, 10 CRT monitoria 20 LED -taulua, 6 plasmamonitoria Liikennevaloetuuksia 50 liittymää EI 11 liittymää Muita palveluja Intranet EI EI WAP (Elisa) Laitetoimittajat Thoreb Mitron (taulut) Instrumentointi SLE (keskussofta) Instrumentointi CETM (keskussofta) Toteutus ja ylläpito HKL, HKSV Espoon tekninen keskus, Espoon joukkoliikennekeskus, Uudenmaan tiepiiri, YTV Tampereen kaupungin tekninen toimi, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Hämeen tiepiiri, Väinö Paunu Oy, Länsilinjat Oy Käyttöönottovuosi Ei vielä käytössä Kustannukset 5,5 Mmk 10 Mmk 6 Mmk 20

19 Nykytilanteessa 2001 tosiaikaista tietoa jaetaan pääsääntöisesti informaatiotauluissa ja monitoreissa. Internet- ja mobiilipalvelusovellukset ovat tulossa. HELMI-järjestelmän WAP-palvelu on olemassa, mutta ei vielä laajassa käytössä. Internet-palvelu toimii HKL:n sisäisillä sivuilla. Avaintulokset Avaintulokset vuoden 2001 loppuun mennessä ja alustava hahmotelma vuosien tuloksista ovat seuraavat. Avaintulokset vuoden 2001 lopussa Jo käytössä olevien järjestelmien (HELMI, ELMI, PARAS) laajentaminen ja edelleen kehittäminen on käynnissä. Keskisuurten kaupunkien halukkuus toteuttaa linja-autoliikenteen ajantasaista seuranta on selvitetty Selvitys mahdollisuudesta varata valtakunnallisesti yhtenäinen taajuusalue joukkoliikenteen radioverkkoratkaisujen käyttöön on käynnissä Tuloksia Olemassa olevat järjestelmät (HELMI, ELMI, PARAS) ovat laajentuneet ja kehittyneet. 2-3 uudessa keskisuuressa kaupungissa on käynnistetty paikallisliikenteen tosiaikainen infojärjestelmän toteutus Em. järjestelmissä käytetään myös koti- ja toimistopäätteitä sekä mobiililaitteita tiedon jakeluun Paikallisia kevyitä kuljettajilta saataviin tietoihin perustuvia ratkaisuja häiriötilanteista tiedottamiseen kokeillaan ja otetaan käyttöön linja-autojen kaukoliikenteessä. Ajantasaista tiedotusta vuorojen etenemisestä pilotoidaan. Junaliikenteen häiriötilanteiden tiedon tuottamisprosessia kehitetään ja häiriötilanteiden tiedonvälityksen sisältö ja jakelukanavat monipuolistuvat Kaikkien Suomen lentokenttien osalta tiedotetaan ajantasaisesti lentojen saapumisja lähtöajoista Joukkoliikenteen radioverkkoratkaisujen käyttöön on varattu taajuusalue, joka on sama koko Suomessa, jos tämä on todettu perustelluksi Erilaisten paikannustekniikoiden ja radioverkkoratkaisujen käyttöselvitys on valmis Ajantasaisen tiedon siirto- ja/tai yhdistämistarpeet sekä toteutusmallit eri toimijoiden välillä on selvitetty ja pelisäännöistä sovittu. Tiedon ja mobiilipalveluiden tuottajat ovat sopineet standardista rajapinnasta tietojen jakeluun. Mahdollisuus yhdistää reittineuvontatieto ja ajantasainen tieto on selvitetty 21

20 Tuloksia Olemassa olevat järjestelmät (HELMI, ELMI, PARAS) ovat saavuttaneet lopullisen laajuutensa ja uusia järjestelmiä on 5-6 kpl. Liikenteen häiriöistä ja etenemisestä tiedotetaan tärkeimpien kaukoliikenteen linjaautojen yhteyksien osalta Junaliikenteen häiriötilanteiden tiedonvälityksen sisältö ja jakelukanavat monipuolistuvat Internet, mobiililaitteet ja digi-tv ovat käytössä edellä mainituissa järjestelmissä Keskeisten toimijoiden välillä siirretään tosiaikaista ja häiriötietoa Pilotti ajantasaisen tiedon yhdistämisestä reittineuvontapalveluun on toteutettu Tiedotuskanavat ja -tavat Tavoite Muiden nykyisin jo yleisessä käytössä olevien tai uusien innovatiivisten joukkoliikenteen informaation tiedotuskanavien ja -tapojen osalta ohjelmakokonaisuudessa pyritään saavuttamaan seuraavia tavoitteita: o Paperisia aikataulujulkaisuja tuotetaan räätälöidysti eri alueiden tai ryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi tuotetaan seudullisia tai yrityskohtaisia aikataulujulkaisuja. Aikataulujulkaisuja jaetaan myös sähköisessä muodossa eri jakelukanavien kautta. o Tieto joukkoliikenteestä tavoittaa nykyistä paremmin kohderyhmät ja uusia kohderyhmiä on saatu tiedotuksen pariin o Matkakeskuksissa ja asemilla on informaatiotauluja, joista matkustajien on helppo löytää haluamansa tiedot aikatauluista ja laitureista ja jotka helpottavat liikkumista asema-alueella o Terminaalien asiakaspalveluista ja puhelinpalveluista matkalaiset saavat nopeasti tarvitsemansa tiedot. Asiakaspalvelijat pystyvät antamaan tietoja myös jatkoyhteyksistä. o Paikallisliikenteessä yleistyy tiedottaminen pysäkeistä ja häiriötilanteista ajoneuvon näytöillä ja kuulutuksin. Tietoa voidaan tarjota joukkoliikennevälineen sisällä myös käyttäjien omille päätelaitteille. o Syntyy uusia innovatiivisia ratkaisuja joukkoliikenneinformaation välittämiseen. Ratkaisuissa käytetään uusia teknologioita, kuten DAB, digi-tv, Bluetooth, WLAN, matkapuhelinverkon solulähetystekniikka (CBS) tai UMTS. 22

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma

HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma > Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnantoteuttamiseksi > Käynnissä vuosina 2001-2004 Juhani Vehviläinen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Ohjelman johtoryhmä 22.1.2002 Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 22.1.2002 0 Hallinta, tiedotus > Matti

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi)

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET HÄIRIÖNHALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Kuvapaikka RAUTATIELIIKENTEEN TOIMINTAMALLI Pienryhmän 1 tulokset: ENSIMMÄINEN TYÖPAJA: YLEISET KEHITYSTARPEET 1. Aikataulun mukaan ja häiriöttä sujuva junaliikenne on turvallisinta junaliikennettä. 2.

Lisätiedot

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Risto Kulmala 22.4.2002 Tekijät >VTT/RTE Risto Kulmala Juha Luoma Pirkko Rämä >Strafica Oy Hannu Pesonen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous 10.3.2016 Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy Esityksen sisältö MaaS, liikenne palveluna Joukkoliikenne ja MaaS Tampereella

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 11.12.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 11.12.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN?

FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? Risto Kulmala, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, risto.kulmala@vtt.fi Matti Roine, Liikenne- ja viestintäministeriö, matti.roine@mintc.fi Ohjelman

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot