FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN?

Transkriptio

1 FITS-OHJELMA ON PUOLIMATKASSA MITÄ ON SAATU AIKAAN? Risto Kulmala, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Matti Roine, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelman taustaa Tietoyhteiskunnan kehittäminen on ollut hallitusohjelman mukaisesti eräs keskeinen yhteiskunnan monet eri toiminnat kattava kehittämisalue. Liikenteessä uusia teknologioita voidaan soveltaa laajalla alueella, mm. sisällön muodostamisessa, tietojärjestelmissä, tiedonsiirrossa, liikenteen ohjauksessa ja palveluissa. Käyttäjien tarvitsemien palveluiden toteuttamisessa toimitaan liikenteen telematiikan alueella yleensä arvoketjussa tai -verkoissa yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Toimintatapa edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja uusia toimintamalleja. Hyödyt eivät enää synny yhden toimijan onnistumisesta vaan kokonaisuudesta, jossa ollaan mukana. Toimijoilta edellytetään myös malttia, koska asioita on kehitettävä myös pitemmän aikavälin tarpeita ajatellen. Liikenteen periaatteiden ja käytäntöjen on myös nykyisin oltava kansainvälisiä ja noudatettava EU:ssa yhteisesti sovittavia linjauksia. Telematiikan osalta vaatimus merkitsee sitä, että tutkimus- ja kehittämisohjelmalla on oltava vahvat yhteydet kansainväliseen tutkimukseen ja edistettävä eurooppalaista yhteistyötä. Ohjelman suuntautuminen Vuoden 2001 maaliskuussa käynnistyi kolmevuotinen liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden T&K-ohjelma FITS (Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services). FITS-ohjelma pyrkii tietoyhteiskunnan ja siihen liittyvien liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä merkitsee mm. käyttäjien tarvitsemaa eri liikennemuotojen välistä saumatonta yhteistyötä ja kaikkien kulkutapojen kattamista. Ohjelmassa painotetaan sellaista tutkimusta ja kehittämistä, joka johtaa käyttäjien tarvitsemien palvelujen aikaansaamiseen. Informaatiorakenteiden ja palvelujen edellyttämän sisällön kehittäminen vaatii edelleen vahvaa panostusta monilla eri alueilla. Ohjelmassa ratkaistaan toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä parannetaan verkottuvaa yhteistyötä ja palvelujen edellytyksiä. Ohjelmalla halutaan edistää liikennetelematiikan suomalaista osaamista sekä palveluissa tarvittavien laitteistojen ja järjestelmien tuotteistamista. Ohjelman alueet näkyvät kuvassa 1. Ohjelman johtoryhmässä ovat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), sisäasianministeriö, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos, Ilmailulaitos, Ilmatieteen laitos, Kuntaliitto, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), Helsingin kaupunki, Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, Tekes, Suomen Akatemia, Foreca Oy, Oy Radiolinja Ab ja Sonera Oyj. FITS-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii Matti Roine LVM ja sihteerinä sekä ohjelman koordinaattorina Risto Kulmala VTT. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat arviolta 100 miljoonaa markkaa eli 17 miljoonaa euroa. Rahoitukseen osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala laitoksineen, useat kunnat ja yritykset, Tekes ja Euroopan unioni. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi eri hankealueet ja niiden edistyminen.

2 Palvelukokeilut 3. Seuranta 4. Häiriönhallinta 5. Matkustajainformaatio 6. Älykäs ohjaus 7. Nopeuden säätely Hallinta, laadunvarmistus, hyödyntäminen 8. Terminaalien telemat. 2. Vaikutukset, hyödyt ja kustannukset, käyttäjien tarpeet 1. Palvelujen edellytykset: arkkitehtuuri, standardisointi, organisointi, lainsäädäntö Kuva 1. FITS-ohjelman alueet. Horisontaaliset alueet 1 ja 2 palvelevat muita alueita sekä palvelukokeiluja. Miten hankealueilla on edistytty? Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Matti Roine LVM ja sihteerinä Markus Väyrynen SITO Oy. Hankealueella kehitetään edellytyksiä ja yhteisiä toimintaperiaatteita, joita tarvitaan telematiikan hyödyntämisessä ja palvelujen toteuttamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaikki liikennemuodot kattavat tietojärjestelmät ja niiden välinen tiedonvaihto. Yhteisten periaatteiden kehittäminen on myös telematiikan arkkitehtuurin, standardoinnin, lainsäädännön, toimintamallien ja pelisääntöjen kehittämistä. Alueen saavutuksia esitellään myöhemmin esitelmässä. Hankealue 2 Vaikutukset ja käyttäjien tarpeet Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Petri Jalasto LVM ja sihteerinä Sabina Lindström LVM. Palvelukokeilujen ja muiden sopivien hankkeiden avulla hankealueella arvioidaan liikennetelematiikan liikenteelliset ja taloudelliset vaikutukset. Lisäksi selvitetään, millaisia liikennetelematiikan palveluja käyttäjät tarvitsevat. Hankealueella on päivitetty ja täydennetty TETRA-ohjelman aikana laaditut liikennetelematiikkahankkeitten arviointiohjeet. Hankealueella on tutkittu liikenteen hallinnan järjestelmätason vaikutuksia ruuhkatilanteen aikana pääkaupunkiseudulla, Espoon linja-autoliikenteen reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutuksia ja kannattavuutta sekä arvioitu Länsiväylän ruuhkavaroitusjärjestelmää. Parhaillaan tutkitaan Merenkulkulaitoksen Portnet-palvelun vaikuttavuutta ja erilaisten palvelujen tarpeellisuutta. Hankealue 3 Liikenteen ja kuljetusten seuranta Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Sami Luoma ja sihteerinä Timo Karhumäki Tiehallinnosta. Liikenteen ja kuljetusten ajantasainen seuranta on liikennetelematiikan palvelujen keskeinen perus-edellytys. Tätä varten selvitetään, miten seurannassa voitaisiin hyödyntää mm. matkapuhelinten paikantamista sekä anturiajoneuvojen ja kuljetusyksiköiden tunnistamista ja paikantamista. Matkapuhelinpaikannuksen hyödyntämistä pohtinut esiselvitys eteni vuonna 2002 Radiolinja Oy:n palvelukokeiluun Kehä I:llä ja valtatiellä 4. Lisäksi ovat valmistuneet

3 tutkimukset lyhyen aikavälin matka-aikaennusteista ja lyhyen ajan ennusteista liikennetiedotuksen osana. Käynnissä olevia hankkeita ovat valtakunnallinen tiesääselvitys, tiesääasemien anturitestit, kitkamittausajoneuvon jatkokehitys, integroitu havainnointiasema sekä esiselvitys mallipohjaisesta liikenneverkon seurantajärjestelmästä Digitraffic. Hankealue 4 Liikenteen häiriönhallinta Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Lassi Hilska LVM ja sihteerinä Helena Vänskä LVM. Liikenteen häiriöitten hallintaa varten suunnitellaan toimintamalleja ja tietojärjestelmiä. Näitä tarvitaan eri liikennemuotojen ja viranomaisten yhteistyötä varten, jotta liikennettä haittaavat häiriöt kuten liikenneonnettomuudet voidaan hoitaa tehokkaasti. Erityiskohteena ovat vaarallisten aineiden kuljetukset. Hankealueella on tuotettu mobiiliversio Portnet-järjestelmästä. Lisäksi on tehty esiselvitys toimintakuvauksesta liikenteen häiriönhallinnasta. Esiselvityksessä kuvataan liikenteen häiriöhallinnan nykyiset toimijat, toimintamallit ja häiriönhallinnassa käytettävät järjestelmät sekä toimijoiden väliset liitynnät. Tiehallinto on määrittänyt häiriötilanteiden hallintaan käytettävän ns. LIITO-toimintamallin. Hankealue 5 Matkustajainformaatio Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Seppo Öörni LVM ja sihteerinä Juhani Vehviläinen Jussa Consulting. Hankealue tehostaa kaikkien liikennemuotojen informaatiopalveluja yksilöja joukkoliikenteessä keskittyen erityisesti tarvittavien informaatiorakenteiden kehittämiseen. Hankealueella on käynnistynyt mittavan valtakunnallisen julkisen liikenteen palveluporttaalin kehityshanke. Tavoitteena on luoda vaiheittain kehittyvä palvelu, jota yleisö tottuu käyttämään halutessaan julkista liikennettä koskevaa informaatiota. Aluksi palvelu muodostuu olemassa olevien aikataulutietojen yhdistämisestä yhteiseksi palvelutietokannaksi ja sitten siihen lisätään reitinsuunnitteluominaisuuksia. Alueella on valmistunut selvitys toimintamalleista joukkoliikenteen häiriötilanteissa ja tiedotuspalvelujen käyttäjäystävällisyyden parantamisesta. Hankealueeseen liittyvä laaja joukkoliikenteen informaatio-ohjelma HEILI ja sen yli 20 hanketta ovat käynnissä. Niissä toteutetaan/kehitetään mm. ajantasaisia matkustajainformaatiojärjestelmiä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, juna- ja taksiliikennettä palvelevia ohjaus- ja seurantajärjestelmiä, matkakeskusten informaatiojärjestelmiä sekä eri liikennemuodot yhdistäviä seudullisia/valtakunnallisia palveluja. Hankealue 6 Älykäs liikenteenohjaus Hankeryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimii Kari Sane Helsingin kaupungilta. FITSohjelmassa keskitytään erityisesti tarvittavien informaatiorakenteiden kehittämiseen. Hankealue tehostaa kaikkien liikennemuotojen informaatiopalveluja yksilö- ja joukkoliikenteessä. Hankealueella ovat käynnissä avoimen hakukierroksen jälkeen hyväksytyt hankkeet sumea alueohjaus ja joukkoliikenne-etuudet, matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut ja selvitys paikannuksen ja tunnistuksen käytöstä pysäköintipalveluissa. Hankealue 7 Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Petteri Katajisto LVM ja sihteerinä Magnus Nygård Tiehallinto. Hankealue keskittyy niihin liikennetelematiikan palveluihin, jotka ovat keskeisiä liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. Ohjelmassa kehitetään ajoneuvojärjestelmiä, joiden avulla autoilija voi paremmin sovittaa ajonopeutensa nopeusrajoituksiin ja olosuhteisiin. Samalla tehostetaan nykyisiä uusia automaattivalvonnan menetelmiä ja kehitetään uusia

4 menetelmiä. Hankealueella on valmistunut tutkimus ja pidetty seminaari ajoneuvopäätteiden käyttöliittymän sääntelystä turvallisuuden kannalta sekä tuotettu esiselvitys liikenteen automaattisesta kameravalvonnasta, joka on johtamassa kehittämiskokeiluun. Laajemmin automaattivalvontaa käsittelevä esiselvitys on valmistumassa. Autojen telemaattisia nopeudensäätelyjärjestelmien yleistymisen mahdollisuuksia on tutkittu. Käytännössä on kokeiltu nopeuksien tallentamiseen perustuvaa säätelyjärjestelmää. Hankealue 8 Terminaalien telematiikka Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Taneli Antikainen LVM ja sihteerinä Eija Aspelin Finnlines Oy:stä. Terminaalien sujuva telematiikka on tärkeää tavarankuljetuksille. Ohjelmassa luodaan sellaista telematiikkaa ja teknologiaa, jotka liittyvät kuljetusketjun fyysisiin ja virtuaalisiin solmukohtiin. Lisäksi suunnitellaan ja kokeillaan fyysisen tavaran ja siihen liittyvän tiedon aukotonta yhdistämistä kuljetusketjuissa ja terminaalitoiminnoissa. TETRAohjelmassa aloitettu satamien ja niiden välisiä tietovirtoja Itämeren alueella parantava Intermodal Portal -hanke on päättynyt. Hankkeessa E-Seal selvitetään sähköisen sinetin käyttöönoton edellytysten luomista Suomen konttiliikenteessä ja Airportnet puolestaan tuottaa lentoliikenteen tietojärjestelmän toiminnallisen määrittelyn. Lisäksi määritetään ja muodostetaan uusimpaan teknologiseen tietämykseen perustuva sähköinen tiedonsiirtoratkaisu suomalaisten konttiterminaalien, niiden asiakkaiden ja Tullin väliseen tiedonvaihtoon. Perustat on saatava kuntoon Palveluiden edellytyksiä selvittävällä hankealueella 1 on laaja tehtäväkenttä. Arkkitehtuuria koskevat selvitykset osoittavat, että kannattaa jatkaa suomalaisen TelemArk-mallin kehittämistä ja hyödyntää samalla sopivasti myös eurooppalaista Karen-mallia. Olisi tietysti toivottavaa, että tälläkin alueella voitaisiin vähitellen päätyä yhteiseen eurooppalaiseen malliin. Tällä hetkellä Karen ei kuitenkaan ole riittävän selkeä, kattava ja helppokäyttöinen viitekehys. Standardoinnin alue edellyttää, että vastuut ja yhteistyö selkeytetään. Ministeriö voi pitää huolenaan merkittäviä yleisiä ja yhteisiä kysymyksiä ja osallistua toimintaan mm. kun tarvitaan jäsenmaiden kannanottoja niin CEN:ssä kuin EU:n piirissäkin. Standardointi on kuitenkin yleensä hitaasti etenevää asiantuntijatyötä ja edellyttää toimimista mm. CEN eurooppalaisissa työryhmissä. Jatkossa ministeriön lisäksi työhön on syytä osallistua entistä enemmän niiden tahojen, joilla on vahvoja intressejä hoidettavanaan standardeihin liittyen. Pelisääntöjen alueella on kesken monta keskeistä strategista kysymystä. Lähtökohtana on miten käyttäjälähtöisiä ja käyttäjien oikeudet huomioonottavia palveluja saadaan syntymään, kun toimitaan arvoverkoissa, joissa palveluihin liittyy sekä julkisen että yksityisen sektorin intressejä ja tarpeita. Julkisen sektorin kannalta avainkysymyksiä ovat mm. mistä julkisen sektorin pitää itse vastata ja huolehtia palveluiden aikaansaamiseksi ja millaisia toimintaedellytyksiä alueelle tarvitaan yksityisen sektorin menestymiseksi. Hankkeessa Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palveluiden pelisäännöt paneudutaan tehdyn arvioinnin perusteella todettuihin kiireisimpiin ongelmiin. Valmistuvassa työssä käsitellään julkisen vallan roolia tiedon tuottajana, perusaineistojen hinnoittelua koskevia kysymyksiä, tekijänoikeuksia ja jalostettuun tietoon sekä lisäarvopalveluihin liittyviä ongelmia. Pelisääntöjen selvittämisen yhteydessä on tieliikenteen puolella paneuduttu liikenteen tietopalvelujen tuottamiseen erityisesti Tiehallinnon alueella. Liikennetietojen tuottamisesta vas-

5 taavat liikennekeskukset, joiden toimintaa jäsennellään uudestaan. Haasteena on kehittää tietopalveluja liikkujien tarpeiden perusteella siten, että toiminta olisi tehokasta ja että siinä olisi otettu huomioon yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet. Samalla on todettu, että tarvitaan mm. entistä parempaa yhteistyötä tärkeimpien kaupunkiseutujen liikenteen tietopalveluissa ja liikennekeskusten toiminnassa liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi. EU:n suositusten mukaisesti yksityisen sektorin palvelutuotannolle on luotava myös hyvät edellytykset jatkossa. Liikenteen tietopalveluiden visiota ja sen heijastusta käytäntöön joudutaan jatkossa vielä paljon hiomaan. DIGIROAD-projektin yhteydessä on luonnosteltu tarvittavaa lainsäädäntöä, joka varmistaa yhteistyön mm. tietojen hankinnassa, jakelussa, oikeuksissa ja hinnoittelussa. Tämän projektin ja myös julkisen sektorin säätietojen luovuttamista koskevan selvittelyn yhteydessä keskeiseksi palvelutuotannon edellytyksiin vaikuttavaksi kysymykseksi on osoittautunut julkisen sektorin tuottamien tietojen luovuttamisen ja hinnoittelun periaatteet. Koska kysymys on hyvin ajankohtainen koko Euroopassa, EU on parhaillaan tekemässä direktiiviä asiasta. Toiminnan organisoinnin osalta ollaan selvittämässä tarvitaanko Suomessa kuten monissa muissa maissa esim. USA, Englanti ja Ruotsi kansallista virallista yhteistyöfoorumia (ITS- Finland), joka voisi koota voimia yhteen ja toimia jonkinlaisena liikennetelematiikan moottorina. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on tärkeää, että toiminta organisoidaan kunnolla ja tarpeiden mukaisesti eri laitoksissa. Onko odotukset täytetty? Kaikki FITS-hankealueet ovat käynnistyneet ja lukuisia yksittäisiä hankkeita on jo valmistunut tai käynnissä, vaikka käynnistyminen on ollut monilla alueilla odotettua hitaampaa. TET- RA-ohjelman jälkeen telematiikan hyödyntäminen on alkanut juuri sijoittumaan organisaatioiden normaalin toiminnan osaksi ja vaihtoehtoisia ohjelmia on tarjolla kuten NAVI ja vastaavasti myös TEKES:n ohjelmat. Hitauteen vaikuttivat osaltaan myös jääviyskysymykset hankealueiden sihteerien kohdalla. Kaikilla ohjelma-alueilla noudatetaan nyt käytäntöä, jossa sihteeri on taholta, joka ei osallistu ko. alueen hankkeisiin tekijäosapuolena. Ohjelman hidas käynnistyminen näytetään kuitenkin otettavan kiinni vuonna 2002 ainakin tämän hetken näkymien mukaan. Merkittävimmät ja ohjelman kannalta keskeiset hankkeet ovat kaikki jo käynnistyneet ja jotkut jopa valmistuneita. Näitä ovat: Joukkoliikenteen palveluportaali Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palveluiden pelisäännöt Liikennetietokirjasto (KALKATI) Lentoliikenteen tietojärjestelmä Airportnet Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri osana TelemArkia Matkapuhelimien käyttö liikenteen seurannassa Häiriönhallinnan toimintamallit Mallipohjainen liikenneverkon seurantajärjestelmä Digitraffic Kehittyneet turvallisuustoiminnot (nopeuden säätely ja automaattivalvonta) Hankealueiden saavutusten lisäksi viestintäsuunnitelma on valmistunut ja ohjelman internetsivut ovat käytössä. Ohjelmalla on oma esite, kalvopohja ja pari kertaa vuodessa esiintyvä uutislehtinen. Suuri osa ohjelman julkaisuista toimitetaan yhteisessä FITS-asussa yhteisen julkaisupohjan mukaisesti.

6 Koordinaattori ja muut ovat esitelleet ohjelmaa useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa sekä kongresseissa. Ohjelman kevät- ja syystapaamiset ovat keränneet yli 120 osallistujaa vaihtamaan tietoa ja kuulemaan ohjelman etenemisestä. Keskustelufoorumi NAVI-, VALO-, HEILI, MONA- ja FITS-ohjelmien ja LVM:n liikenteen telematiikkayksikön välille on luotu. Ohjelmien yhteiset esiintymistilaisuuksia on pidetty jo keväällä 2002 Oulussa ja Tampereella. Runsaasti ohjelman hankkeita on mukana vuonna 2001 käynnistyneessä VI- KING-ohjelman MIP-vaiheessa (MIP = Multi-annual Indicative Programme). Odotukset eivät kuitenkaan ole aivan täyttyneet palvelukokeilujen käynnistymisen ja joidenkin hankealueiden sateenvarjon alle tuotujen hankkeiden määrän osalta. Keskustelua on myös käyty ohjelmien organisointitavoista ja paljoudesta, jotka merkitsevät monia erilaisia ryhmiä ja kokoontumisia ja vaikuttavat osallistumiseen ja johtoryhmän toimintaan. Ohjelman työvaliokunta pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat vuoden 2002 aikana. Miltä tulevaisuus näyttää? Ohjelma saavuttanee kaikki tärkeimmät tavoitteensa alkuperäisessä aikataulussa, sillä kaikki keskeiset hankkeet ovat lupaavalla tavoin käynnissä. Joitakin ongelmia on kuitenkin näkyvissä kuten edellä todettiin. Palvelukokeiluja tulee saada käyntiin etenkin yksityisen sektorin puolella, mikä vaatii käynnissä olevien informaatioinfrastruktuurihankkeiden (DIGIROAD, KALKATI, Joukkoliikenteen palveluportaali, jne.) valmistumista aikataulujen mukaisesti. Kiinteämpää yhteistyötä yritysten ja Tekesin kanssa tarvitaan erityisesti P&K-sektorin yritysten aktivoimiseksi eri puolilla Suomea mm. ohjelmien esittäytymistilaisuuksien avulla. Johtoryhmätyöskentelyä kehitetään mahdollisuuksien mukaan, mutta mitään suuria tarpeita muuttaa toimintamallia ei ole todettu aiheelliseksi. Valtion laitosten ja kuntien hankkeita pyritään saamaan entistä paremmin yhteisen sateenvarjon alle. FITS-ohjelmasta on muodostunut tietyllä tavoin LVM:n kannalta liikennetelematiikan kehittämisen keskeinen ohjelma. Se koordinoi käytännössä pitkälti koko aluetta ja sen toimintaperiaatteiden edistämistä, panostaa keskeisiin telematiikan perusrakenteisiin ja kattaa myös tärkeimpien liikenteen palvelujen kehittämisen. Tämä asettaa paineita ohjelman loppupuoliskolle ja sen tuloksellisuudelle. Perusrakenteiden kehittäminen ja toteuttaminen ei pääty kuitenkaan ohjelman kanssa vuonna Liikenteen telematiikka yhdessä liikenteen hallinnan kanssa on muodostamassa oma selvän toiminta-alueensa. Tavoitteena on, että sateenvarjona toimivan ja koordinoivan T&K-ohjelman tehtävistä ja tuloksista osa muodostuu telematiikan normaaliksi toiminnaksi LVM:n ja sen hallinnonalan laitosten puitteissa. Lisätietoja FITS-ohjelman Internetsivut: LVM:n Internet-sivut: TETRA Liikenteen telematiikan rakenteiden ja palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuraportti. Kulmala, Risto; Roine, Matti Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsinki. 18 p + CD.