NUORET JA PÄIHTEET - Varhaisen puuttumisen neuvoja. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2011

Transkriptio

1 NUORET JA PÄIHTEET - Varhaisen puuttumisen neuvja Suuphjan peruspalveluliikelaitskuntayhtymä 2011

2 SISÄLLYS 1 VANHEMPIEN VASTUU 1 VANHEMIPIEN VASTUU 2 MITÄ LAKI SANOAA 3 TUPAKKA, ALHOKOHOLI JA MUUT RIIPPUVUUTTA AIHEUTTAVAT PÄIHTEET 4 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIHEET 5 NUOREN TUKEMINEN 6 ÄLÄ SULJE SILMIÄSI 7 YHTEISTYÖVERKOSTO NUOREN AUTTAMISEKSI 8 VIRANOMAISTEN TOIMINTA YHTEYSTIEDOT JA LISÄÄ TIETOA SAA Vanhemmilla n päävastuu lastensa kasvattamisesta. Nykyisin, lähinnä vanhempien työssäkäynnin vuksi, lapsen ja nuren elämässä vaikuttavat niin santut heiskasvattajat: muun muassa päivähit, kulut, harrastusprukat, eri viranmaiset, televisi ja tietkne. Ystävillä n erittäin vahva asema lasten ja nurten elämässä ja maailmankuvan mukkautumisessa. Kaiken mninaisuuden keskellä n tärkeää, että vanhemmat ja heiskasvattajat puhaltavat yhteen hiileen ja yhteistyössä pyrkivät turvaamaan lapsen ja nuren riittävän hyvän arjen ja kasvun khti aikuisuutta. Nuren matkalla khti aikuisuutta, vastaan tulee kysymyksiä kuinka suhtautua riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin. Nuri khtaa haastavia tilanteita lähes päivittäin. Nykyään päihteitä n saatavilla jpa internetin kautta. Tavallisesti nuret kkeilevat päihteitä suunnittelematta. Tällöin myös vanhemmat jutuvat kysymään mistä n ikein kysymys. Tämän ppaan tarkituksena n tukea vanhempia ja pettajia nuren mahdllisten päihteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tässä ppaassa lähtökhtana n lainsäädäntö: alaikäisen, alle 18-vutiaan päihteiden käyttö ei le hyväksyttävää. Ikärajan tarkituksena n varjella nuria terveyttä vauriittavilta vaikutuksilta ja varhaisilta riippuvuuksien syntymisiltä. Nurella iällä alitettu päihteiden käyttö ennustaa päihdengelmia myös aikuisiällä. Oppaan sisältöä n lainattu muun muassa Kaustisen kunnan ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmän tekemästä ppaasta, jsta n asiasisältöjä mukkaamalla tehty Suuphjan peruspalveluliikelaitskuntayhtymän näköinen. Tätä pasta n tarkitus jakaa peruspalveluliikelaitskuntayhtymän alueella sana ehkäisevää päihdetyötä.

3 2 MITÄ LAKI SANOO Laki san, että lapsella n ikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainiseen ja mnipuliseen kehitykseen sekä erityiseen sujeluun. (Lastensujelulaki 1 ) Kaikkien n tettava nuria sujeleva lainsäädäntö vakavasti: Alle 18-vutiaille tupakkatutteiden ja tupakintivälineiden myyminen ja luvuttaminen n kiellettyä Alle 18-vutias ei saa pitää hallussa mitään alkhlijumia Alle 20-vutias ei saa pitää hallussa väkeviä alkhlijumia Alle 18-vutiaalle alkhlin välittäminen krvauksetta tai krvausta vastaan n rangaistava tek Kaikki huumausaineisiin liittyvä timinta n rangaistavaa Kaikki alle 18-vutiaiden tupakan, alkhlin ja huumausaineiden käyttö n väärinkäyttöä! Lastensujelulain 25 mukaan lasten kanssa työskentelevät eri viranmaistaht vat velvllisia viipymättä ilmittamaan salassapitsäännösten estämättä kunnan ssiaalihullsta vastaavalle timielimelle, js he tehtävässään vat saaneet tietää lapsesta, jnka hidn ja hulenpidn tarve, kehitystä vaarantavat lsuhteet tai ma käyttäytyminen edellyttää lastensujelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin edellä tarkitettu henkilö vi tehdä tällaisen ilmituksen Raittiustyölain 1 : Raittiustyön tarkituksena n ttuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapihin hjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Päihdehultlain 8 : Päihdehulln palvelut n järjestettävä siten, että niiden piiriin vidaan hakeutua ma-alitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suriutumista tuetaan. Hidn n perustuttava luttamuksellisuuteen. Timinnassa n tettava ensisijaisesti humin päihteiden ngelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Päihdehultlain 9 : Päihdehulln alalla timivien viranmaisten ja yhteisöjen n ltava keskenään yhteistyössä. Erityistä humita n kiinnitettävä päihdehulln ja muun ssiaali- ja terveydenhulln, raittiustimen, asuntviranmaisten, työvimaviranmaisten, kulutimen, nuristimen sekä pliisin keskinäiseen yhteistyöhön. Rikslaki 50 luku 1 : Jka laittmasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee kasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tutannssa, tu tai yrittää tuda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, tiselle luvuttaa tai muulla tavin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, n tumittava huumausainerikksesta sakkn tai vankeuteen enintään kahdeksi vudeksi. Rikslaki 50 2a : Jka laittmasti käyttää taikka maa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, n tumittava huumausaineen käyttörikksesta sakkn tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi Päihdehultlain 5 2 mm.: Ssiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan n seurattava päihteiden ngelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tieta ngelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranmaisille samin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa timiville yhteisöille.

4 3 TUPAKKA, ALKOHOLI JA MUUT RIIPPUVUUTTA AIHEUTTAVAT PÄIHTEET TUPAKKA Tupakkaan syntyy helpsti riippuvuus. Riippuvuus vi lla fyysisesti, psyykkisesti ja ssiaalisesti vimakas. Tupakinti aiheuttaa paljn erilaisia terveysriskejä. Tupakka aiheuttaa maailmassa tiseksi eniten kulemia. Nurten keskuudessa tupakinnin alittamiseen keskeisesti vaikuttaa ystävien tupakinti. Myös vanhempien tupakinnilla n tutkittu levan yhteys nurten tupakintiin. Kaikki aikuiset, jtka timivat nurten kanssa, vat malta saltaan esimerkkejä siinä, miten tupakintiin suhtaudutaan. Tupakan käytön tunnusmerkkejä vat: hengitys ja vaatteet haisevat tupakkayskä srmet ja hampaat alkavat muuttua keltaisiksi ALKOHOLI Alkhli n sumalaisnurten yleisin päihde kuin myös aikuisten. Käyttö n vusikymmenien aikana lisääntynyt paljn. Alkhlin kknaiskulutus li vunna 2008 nin 10,4 litraa asukasta khti. Kun nuret käyttävät alkhlia, niin keskeisenä tekijänä n kkeilunhalu, mutta myös alkhlin rhkaisevalla vaikutuksella n merkityksensä. Alkhlin käytön tunnusmerkkejä vat: alkhlin haju hengityksessä sammaltava puhe puheliaisuus vimakkaassa humalatilassa mahdllisesti aggressiivisuus Nurten runsaaseen kertaluntiseen ja humalahakuiseen jumiseen liittyy mnia erilaisia haittja. Alkhli haittaa nuren fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Terveyshaitat vat kaksinkertaiset aikuiseen verrattuna, sillä nuren elimistö ei kestä alkhlia samalla lailla. Vakavampia haittja vat kulemantapaukset ja myrkytykset. Täytyy muistaa, että tajuttmuutta aiheuttavan annksen ja tappavan annksen välinen er n varsin pieni. LÄÄKKEET Lääkkeet vat alkhlin ja tupakan jälkeen klmanneksi käytetyin päihde. Alkhlin ja lääkkeiden käyttö, tisin sanen sekakäyttö n hyvin yleistä. Lääkkeiden väärinkäytöksi vidaan lunnehtia tietista lääkkeiden käyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi tai päihtymistilan muuttamiseksi. Tavallisimmin lääkkeistä väärinkäytetään särky- ja kipulääkkeitä, rauhittavia lääkkeitä, unilääkkeitä ja yskänlääkkeitä. Riippuen lääkkeiden käyttötarkituksesta, eri lääkkeiden vaikutukset eravat paljn tisistaan. Lääkkeiden ja alkhlin yhteiskäytön tunnusmerkkejä vat: sammaltava ja kankea puhe väsymys ja sekavuus laajentuneet silmäterät alkhlihumalan tunnusmerkit IMPPAAMINEN Imppaaminen tarkittaa yleensä herkästi haihtuvien liutinaineiden haistelua ja hengittämistä päihtymistarkituksessa. Imppaamista vi verrata alkhlihumalaan. Tavallisimmin käytettyjä aineita vat mm. liima-aineet, maalit, bensiini, tupakan sytyttimen butaani ja puhdistusaineet, jtka vat helpsti saatavilla ktna ja kuluissa. Liutinaineet aiheuttavat hengitettynä vakavia vammja kehn mniin elimiin ja vivat vauriittaa j yhden imppaus kerran jälkeen aivja. Riski saada yliannstus n suuri, sillä n vaikea arviida hengityksen annksen määrää. Imppaamisen tunnusmerkkejä vat: liutinaineiden haju (paitsi hajutn butaanikaasu) tkkuraisuus, uneliaisuus, sekavuus pahinvinti, päänsärky nenäverenvudt, verestävät silmät alkhlihumalan tunnusmerkit ANABOLISET STEROIDIT Anabliset steridit vat amatööriurheilijiden ja kehnrakentajien keskuudessa käytettäviä synteettisiä hrmneja, jita käytetään iktienä lihasten kasvuun. Alkhlin ja anablisten steridien yhteisvaikutuksesta aggressiivisten impulssien kntrllimiskyky heikkenee ja väkivaltainen käyttäytyminen lisääntyy. Muita haittavaikutuksia vat mm. kivesten surkastuminen, eturauhassyöpä, sukupulinen kyvyttömyys, kuukautishäiriöt, lapsettmuus, akne, kasvjen turpaminen, maksavaurit, masennus, unihäiriöt ja jpa psyksi.

5 KANNABISTUOTTEET Kannabis n yleisin laitn huume Sumessa. Kannabis tutteita vat marihuana, hasis ja hasisöljy. Kannabista pltetaan savukkeena tai piippuna, höyrytetään ja sitä lisätään jpa rukaan. Kun kannabista plttaa, niin sen haju tarttuu käyttäjän hengitykseen, vaatteisiin ja hiuksiin useiksi tunneiksi. Hasis muistuttaa ulknäöltään pieniltä krkin palilta ja marihuana näyttää reganlta. Kannabiksen käytön tunnusmerkkejä vat: hasikselle tyypillinen makea imelä haju punaiset silmät ja laikukas ih väsymys, velttus ja välinpitämättömyys lähimuistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen vaikeus kmmunikida ngelmanratkaisukyvyn heikentyminen akuutti päihdetila vi muistuttaa alkhlihumalaa, mutta ilman alkhlin hajua AMFETAMIINI JA KOKAIINI Amfetamiini ja kkaiini lukitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. Amfetamiini vaikuttaa keskushermstn. Amfetamiinit valmistetaan laittmissa labratriissa ja lääketellisuudessa. Amfetamiini ja sen jhdkset vat vaaleita, erisävyisiä tabletteja, kapseleita, jauheita ja liuksia. Amfetamiinia käytetään suun kautta, nuuskaamalla ja sunensisäisesti. Kkaiini valmistetaan kkpensaan lehdistä. Kkaiini n valkista jauhetta, jta käytetään nuuskaamalla sekä ruiskuttamalla ja liuttamalla suneen. Kkaiini muistuttaa vaikutuksiltaan amfetamiinia, mutta kkaiinin vaikutukset vat lyhyt kestisempia ja vimakkaampia. Amfetamiinin ja kkaiinin käytön tunnusmerkkejä vat: laajentuneet pupillit yliaktiivisuus, mnen vurkauden valvetila lihasnykimiset humalaireet ilman alkhlin tai tinnerin hajua ajan mittaan laihtuminen, aliravitsemus. EKSTAASI Ekstaasi n amfetamiinijhds. Ekstaasissa yhdistyy amfetamiinin aikaansaama mtrisen aktiivisuuden lisääntyminen. Ekstaasin käyttö "mutihuumeena" n lisääntynyt ja jnka susi perustuu mielialaa, itsevarmuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja aistielämyksiä khttaviin vaikutuksiin. Ekstaasia n lähinnä tabletteina, kapseleina ja pulverina. Ekstaasin laskukausi eli tuskatila vi kestää useita päiviä. Ekstaasin käytön tunnusmerkkejä vat: laajentuneet pupillit vaikeasti havaittavat, harvin dramaattiset ahdistuneisuus sekä helpsti ärtyvä, vaihteleva mieliala muuttunut vurkausirytmi, nukutaan pitkään/pdetaan unettmuutta vi lla kiinnstus teknmusiikkia ja/tai acid-musiikkia sekä rave-, husejuhlia khtaan HALLUSINOGEENIT Hallusingeeneistä tavallisimmat vat LSD ja PCP. J aineen kkeilulla vi lla hyvin vakavat seuraukset. Hallusingeenit muuttavat aistihavaintja. Ne aiheuttavat sekavuustilja ja psykseja. Mie-lenhäiriötä muistuttava tila saattaa myös jäädä pysyväksi. Erityi-sesti LSD:n käyttöön liittyy kaikkivipaisuuden tunne, nuri esim. kuvittelee saavansa lentää. OPIAATIT Opiaatit vat yleisnimitys piumuniksta saatavista aineista Opiaatit vaikuttavat keskushermstn ja aivjen mielihyväkeskukseen. Kasvista saadaan ppiumia, tebaiinia ja mrfiinia. Mrfiinista vurstaan valmistetaan heriinia. Opiumia myydään tummanruskeina palina tai jauheena. Heriinin väri vaihtelee ruskean ja valkisen eri sävyissä. Kska piaatteja käytetään yleensä sunensisäisesti, liittyy niihin tarttuvien tulehdustautien mm. aidsin vaara. Sumessa markkinilla n esiintynyt myös pltettavaa heriinia. Sen saatavuus n madaltanut heriinin käyttökynnystä. Kun piaatteja käyttää, niin tleranssi kasvaa npeasti eli kerta tisensa jälkeen käyttäjä vaatii suurempia annksia. Opiaatteja käyttävän tunnusmerkkejä vat: pissaleva lemus, liikkeiden ja refleksien hidastuminen puheen sammaltaminen pienentyneet silmän pupillit humalaireet ilman alkhlin hajua pistjäljet, js ainetta n käytetty suraan suneen

6 4 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIHEET KOKEILU Tavallisesti nuret kkeilevat päihteitä suunnittelematta, tsin kavereiden hukuttelulla n mnesti suutta asiaan. Js nuri kkee tilanteen myönteisenä ja miellyttävänä, hän vi alkaa suunnittelemaan uutta kkeilukertaa. Kun nuren päihteiden käyttö n kkeilulunteista, niin sitä vi lla vaikea tunnistaa. Alkhlin, tupakan ja hasiksen käytön vi tunnistaa hajun perusteella. Myös jtain vi kerta punaiset silmät ja väsymys. Keskustele lapsesi/nuresi kanssa ja kerr suraan, miksi epäilet häntä päihteiden käytöstä. Kerr, ettet hyväksy päihteiden käyttöä missään mudssa. Osita puuttumisellasi, että et salli käytön jatkumista. Varhaisvaiheessa puuttuminen vi katkaista ei-tivtun käyttäytymisen kehittymisen. Nuri ymmärtää, että kyse n välittämisestä, vaikka riitja vikin tulla. Seuraa tilannetta. Puhu ja kuuntele. SATUNNAISKÄYTTÖ Nuren myönteiset päihdekkeilut kannustavat jatkamaan päihteiden käyttöä, jllin käyttö muuttuu satunnaiseksi. Tisin sanen nuri rakastuu päihteisiin. Npeasti nuri ppii päihteiden hankinnan, annstukset ja vaikutukset. Nuri ei pidä itseään käyttäjänä ja hän pysyy säilyttämään elämän kulissit. Satunnaiskäytön vaiheessa päihteiden käyttö alkaa näkyy ensin käyttäytymisessä. Nuri n vi lla väsynyt, ailahtelevainen ja välinpitämätön, nuri vi pinnata kulusta, valehdella ja eristäytyä ja rahanterve kasvaa. Yhteistyö kdin, kulun ja muiden auttavien tahjen kesken n tällöin ensiarvisen tärkeää tilanteen selvittämiseksi. Timenpiteistä tulee spia yhdessä ja nudattaa svittua tinkimättä. Ole rhkea yhteydentissasi, sinun lapsesi/nuresi ei le ensimmäinen eikä viimeinen päihdekkeilija tai satunnaiskäyttäjä. Kun llaan ajissa liikkeellä, aika n auttajien pulella. Hanki lisätietja päihteistä. ONGELMAKÄYTTÖ JA RIIPPUUVUUS Päihdengelmainen nuri n käyttämäänsä päihteeseen riippuvainen. Päihteet haittaavat aluksi elämää, kunnes hallitsevat kk nuren elämää. Elämän pääasia saattaa lla päihteen saaminen ja sen nauttiminen. Nuri usk pystyvänsä lpettamaan päihteiden käytön. Pitkään jatkunut päihteiden käyttö vaikuttaa merkittävästä nuren käytökseen ja ssiaaliseen elämään, jllin myös tunnusmerkit vat selvemmin havaittavissa. 5 NUOREN TUKEMINEN Oman lapsen ja nuren tukeminen hänen matkallaan khti hyvää aikuisuutta n hyvin haastava tehtävä. Täytyy phtia ikärajja, ktiintulaikja, yökylään lähtöjä, ktibileisiin sallistumisia ja niiden järjestämisiä, massa kdissa "ekadrinkin" tarjamista jne. Vanhempien milla asenteilla päihteitä khtaan n nuren ajatuksiin ja timintaan lennainen merkitys. Nuren tupakimiseen vaikutti lennaisesti se, kieltävätkö vai sallivatk vanhemmat tupakinnin. Tutkimukset sittavat myös, että ne lapset eivät alita jumista, jille ei tarjta alkhlia ktna ja että sumalaisten nurten humalajuminen n Eurpan kärkitasa. Vanhempien n hyvä keskustella yhdessä esim. kulun vanhempainillissa eri perheiden käytännöistä ja rajista. Näin saadaan lisävalaistusta lapsen ja nuren "kaikki muut paitsi minä" -väitteisiin. Ktiintulajista, diskista hakemisista ja ktibileistä ilman aikuisten läsnäla vidaan tehdä yhteisiä spimuksia, samin kuin siitä, että vanhemmat reilusti ilmittavat tisilleen, js näkevät lapsen tai nuren humalassa tai epäilevät esim. huumeiden käyttöä. Paras ja lapsen kannalta turvallisin tapa n lla avin ja rehellinen. Miten tukea nurta perheessä? Tue lapsesi itsetunnn vahvistumista. Hyvä itsetunt tarkittaa myönteistä kuvaa masta itsestä. Jkainen n hyvä jssain, ja jkaiselle n tärkeää kkea nnistumisen tunteita. Puhu lapsesi kanssa tupakasta, alkhlista ja huumeista. Arvkeskustelua tarvitaan! Esim. lehtijuttu vi lla hyvä alitus keskustelulle. Anna aikaa ja kuuntele. Ole rehellinen, kerr mista kkemuksistasi, miettikää yhdessä päihteiden myönteisiä ja kielteisiä pulia. Keuhksyöpä vi nuresta tuntua kvin kaukaiselta aiheelta; kannattaa keskustella myös nurelle ajankhtaisemmista haitista kuten ih-ngelmista ja haisevasta hengityksestä (tupakka), yleiskunnn heikkenemisestä, pain-ngelmista, tappeluihin jutumisesta ja seksuaalisen hyväksikäytön riskistä. Muista, että säännöt luvat turvallisuutta ja että kkeillessaan rajjaan lapsi ja nuri haluaa tuntea vankat seinät ympärillään. Sääntöjä tulee pitää spimuksina. Nuri pääsee näin harjittelemaan vastuuntta ja kykyä pitää lupaukset.

7 6 ÄLÄ SULJE SILMIÄSI Päihteiden käyttöön liittyy aina sekä fyysisiä että psyykkisiä merkkejä ja muutksia. Murrsikä sinällään tu mukanaan mnenlaisia muutksia, mutta vanhemmat tuntevat nurensa parhaiten ja vivat reagida muutksiin npeasti. Parempi puhua liian aikaisin kuin liian myöhään. Js nuren käytös muuttuu, n aina hyvä selvittää, mistä ikein n kyse. Asiaa kannattaa kysyä myös kulusta. 7 YHTEISTYÖVERKOSTO NUOREN AUTTAMISEKSI Muista, että et le kskaan yksin. Vit ttaa yhteyttä muun muassa pettajaan, kulukuraattriin, kuluterveydenhitajaan, nuristyöntekijään, ssiaalityöntekijään, päihdetyöntekijään ja nurisasemaan. Viranmaiset vat Sinua ja lastasi varten. Muista myös lähiverkst, sukulaiset, nuren kaverit ja heidän vanhempansa. Päätä ktiintulajat! Valv, että niitä nudatetaan. Kysy ja tiedä, missä nuri n llut, kenen kanssa ja mitä n tehty. Vaadi vastaukset. Murrsiässä harrastukset saattavat muuttua tai lppua. Js yhtä aikaa ilmenee muita mieltä askarruttavia muutksia, asiaa kannattaa selvittää. Mökki- ja ktibileisiin liittyy usein päihteiden käyttöä. Ota selvää, kenen ktna tai mökillä bileet vat, kuka n vukrannut mökin ja vatk vanhemmat paikalla juhlien aikana / aluksi ja lpuksi. Kun nuri liittyy uuteen kaveriprukkaan, selvitä millaisia uudet kaverit vat. Js prukassa n llut päihteiden käyttöä, timi. Yllättäen lisääntynyt rahan tarve n selvitettävä. Päihteiden käyttö kysyy rahaa, nuri vi lainata sitä, myydä tavarita tai näpistellä. Kulupinnaus n aina vakavasti tettava hälytysmerkki, jllin tulee ttaa yhteys kuluun. Kulupinnaus ei jhda autmaattisesti päihteiden käyttöön, mutta päihteiden käyttö jhtaa usein kulupinnaukseen. Väsymys, välinpitämättömyys ja kulumenestyksen heikkeneminen vaativat aina valppautta ja yhteydentta kuluun. Valehteluun ja epärehellisyyteen tulee aina reagida välittömästi. Nuri haluaa välillä lla missa lissaan ja eristäytyä maan huneeseensa. Js eristäytyminen jatkuu pitkään ja siihen liittyy muita hulestuttavia merkkejä, täytyy selvittää mistä ikein n kysymys. Rikkset vat usein ensimmäinen askel khti pikkeavaa elämäntapaa. Näpistely n aina vakava asia, liittyi siihen päihteet tai ei. Ole kiinnstunut, miten lapsesi tai nuresi käyttää tietknetta. Nykyinen tekniikka ja yhteydet mahdllistavat paljn, niin hyvässä kuin pahassakin. Opeta lastasi/nurtasi sanmaan EI.

8 8 VIRANOMAISTEN TOIMINTA KOULU Kuluilla n mat timintamallinsa, miten timia tilanteessa js nuri tupaki kuluaikana tai tulee päihtyneenä kuluun. Js epäillään, että nuri n kulussa päihtyneenä, niin tällöin jutellaan ppilaan kanssa tdennetaan päihteiden käyttö tetaan yhteys ktiin viranmaisyhteistyö tehdään lastensujeluilmitus tilanteen vaatiessa Rehtri käsittelee asian ppilashultryhmässä, jhn kuuluu: - rehtri - kuraattri - apulaisrehtri - pint-hjaaja - terveydenhitaja - erityispettaja

9 POLIISI Pliisi timii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranmaisten sekä alueella levien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Pliisin n suritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jkaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. (Pliisilaki 1 ) Alkhlirikkset: Js alle kahdeksantistavutiasta epäillään tdennäköisin syin alkhlin hallussapidn rikkmuksesta, pliisi vi laittmasti hallussa pidetyn alkhlijuman etsimiseksi tarkastaa tällaisen henkilön mukana levat tavarat ja päällisin pulin hänen vaatteensa, js se vi tapahtua puuttumatta lukkaavalla tavalla epäillyn henkilökhtaiseen kskemattmuuteen. (Alkhlilaki 60 b) Pliisi vi myös ttaa pis ja hävittää henkilön alkhlijuman, js asianmainen n syyllistynyt alle kahdeksantistavutiaana alkhlin hallussapidn rikkmukseen ja halussa pidetyn alkhlijuman arv n vähäinen. (Alkhlilaki 60 ) Pliisimiehellä n ikeus ttaa kiinni henkilö hänen sujaamisekseen henkeä, ruumiillista kskemattmuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vakavalta vaaralta, js henkilö ei kykene pitämään hulta itsestään eikä vaaraa vida muuten pistaa tai henkilöstä hulehtia muilla keinin. Js 1 mmentissa säädetyssä tarkituksessa kiinni tettu n alle 18-vutias, hänet n viipymättä luvutettava hultajalle tai, jllei se le mahdllista, lastensujeluviranmaiselle. (Pliisilaki 11 ) Nykyisen käytännön mukaan kaikista alle 18-vutiaiden tekemistä rikksista pliisi tekee lastensujeluviranmaiselle ilmituksen. Ssiaalihullsta vastaavan timielimen tulee lla edustettuna lapsen tekemäksi ilmitetun rangaistavan ten esitutkinnassa ja tumiistuinkäsittelyssä, jllei läsnäl le ilmeisen tarpeetnta. (Lastensujelulaki 24 ). Kun alle 18-vutiasta kuulustellaan rikksesta epäiltynä, niin tällöin täytyy aina lla läsnä tdistaja. Kun alle 15-vutiasta kuulustellaan, niin tällöin varataan tilaisuus kuulusteluissa lla läsnä hultajan, edunvalvjan tai muun laillisen edustajan. Alle 15-vutiasta asianmistajaa vidaan kuulla myös rikksen selvittämiseksi. Js tahallaan alle kahdeksantistavutiaana pitää hallussaan laillisesti valmistettua tai maahantutua alkhlijumaa, n tumittava alkhlirikkmuksesta sakkn. (Alkhlilaki 50 a ) Mikä henkilö n vimakkaassa humalassa, sakk annetaan tiedksi myöhemmin. Pliisi vie nuren ktiin ja hänen hallustaan tavatut alkhlijumat hävitetään. Mikäli henkilö n alle 15-vutias eli ikeustimikelvtn, häneen ei vi khdistaa rankaisutimenpiteitä. Alle 15-vutiasta lasta vidaan kuulustella ten jhdsta. Pliisi vie lapsen ktiin ja luvuttaa hänen vanhemmilleen. Yöaikaan vanhemmat herätetään ja heille kerrtaan, mistä n kysymys. Vanhemmille ilmitetaan, että he vivat ttaa yhteyttä pliisiin, mikäli he haluavat pliisin levan mukana asian myöhemmässä käsittelyssä.

10 YHTEISTIEDOT JA LISÄÄ TIETOA SAA: ISOJOKI KARIJOKI KAUHAJOKI TEUVA ISOJOEN YHTEISKOULU KARIJOEN 7-9 LUOKKA KAUHAJOEN YHTEISKOULU TEUVAN YHTEISKOULU Rehtri Rehtri puh. (06) puh Kulukuraattri Opint-hjaaja puh puh Kuluterveydenhitaja Terveydenhitaja puh puh NUORISOTYÖ LIIKUNTASIHTEERI puh. (06) puh LASTENSUOJELU LASTENSUOJELU puh. (06) puh MUITA YHTEISTIETOJA: SEINÄJOEN NUORISOASEMA STEISSI puh. (06) s-psti: SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTA -YHTYMÄN PÄIHDEHUOLTO puh Rehtri Rehtri puh. (06) puh. (06) Kulukuraattri Kulukuraattri puh. (06) puh. (06) Terveydenhitaja Terveydenhitaja puh. (06) puh (06) NUORISOTALO RÄIMISKÄ NUORISOTYÖ puh puh NUORISOTALO SETÄLÄ LASTENSUOJELU puh. (06) puh.(06) puh LASTENSUOJELU puh LISÄÄ TIETOA