Teemu Raasakka. Kehittämistehtävä. Minustako rehtori? -koulutus

Transkriptio

1 Teemu Raasakka. Kehittämistehtävä. Minustak rehtri? -kulutus Tein uuden perehdyttämiskansin / henkilöstöppaan. Käytin hyväksi löytämieni vastaavien testen sisällysluettelja. Prsessi n llut mielenkiintinen ja pettavainen ja sai minut phtimaan kaikkea mitä itse lisin kaivannut tiedksi alittaessani työpaikassani. Tein perehdyttämiskansin ensin etsimällä hyviä vastaavia ppaita internetistä ja kyselin apua kllegilta sekä yhteistyökumppaneilta. Löysinkin hyviä phjia tämän perehdyttämisppaan laatimiseen. Keskityin perehdyttämisppaassa yleiseen sin ja pettajiin liittyviin asiihin. Haastattelin ja kyselin lennaisia asiita, ja pyrin kkamaan käyttökelpisen henkilöstöppaan, jsta löytyy helpsti tieta ja ktusti yhteystietja ja linkkejä. Myös sellaisia kuka tekee mitäkin asiita. Perehdyttämiskansi kiertää rganisaatimme kaikki sastnjhtajat ja kehitysjhtaja tekee tarvittavia krjauksia. Harkitsemme sitten lpputulsta, että teetämmekö ammattilaisilla kuvitetun versin vai jääkö pas yksinkertaiseen tiedstmutn, jssa sitä n helpp mukata ja kehittää. Phdiskele ja kirjaa hankkeesi: mitkä vat tehtäväsi tärkeimmät tulkset? Saimme uuden kattavan perehdyttämisppaan / henkilöstöppaan. mitä uutta pit, ivalsit, maksuit? Oivalsin työtä tehdessäni, kuinka tärkeää n humiida uudet työntekijät ja useat vanhille työntekijöille itsestään selvät asiat vat utpiaa nuremmille. mitä tulkset sinulle/työllesi merkitsevät? Ken levani mukanana kehittämässä rganisaatitamme parempaan suuntaan. mitä uusia käytäntöjä syntyi? Perehdyttämisppaan avulla löytyy npeasti tieta arkisiin asiihin, mutta myös hankaliin seikkihin kuten lääkärikäynteihin, sairauslmiin ja virkavapaisiin. miten prsessi hyödytti työyhteisöäsi? Prsessi hyödyttää työyhteisöämme paljn, pas tulee yleiseen käyttöön, jta edelleen kehitetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Tämä perehdyttämis / henkilöstöpas liitetaan saksi LaatuMdlea Raahen ammattipistssa, mutta se tulee myös Intraan helpsti löydettävään linkkiin.

2 mitkä asiat vat tärkeitä humiida myös muissa kehittämispyrkimyksissä? Käytännönläheisyys, kehittämispyrkimykset täytyy pystyä jalkauttamaan rganisaatin käytänteiksi. mitkä vat seuraavat askeleesi tai uudet avauksesi kkemuksesi phjalta? Mitä teet tisin kkemuksesi phjalta? Kehitän lisää työtä helpttavia sähköisiä työkaluja. Esimerkiksi yleisen lukuvuden palautekyselyn webprbl hjelmalla. mihin asiihin kiinnität erityistä humita jatkssa? Millaisen palautteen antaisit itsellesi, js lisit auditija? Minun lisi pitänyt humiida muu henkilökunta paremmin. Organisaatissamme n paljn muitakin kuin pettajia.

3 Esimerkkejä työni sisällöstä. Sisällys 1. YLEISTÄ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty ARVOMME... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty VISIO Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TASA-ARVO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty PÄÄTÖKSENTEKO RAAHENKOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. 2. TYÖHÖN TULLESSA LÄÄKÄRINTODISTUS/TYÖHÖNTULOTARKASTUS RIKOSTAUSTAOTE AVAIMET, HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ, LÄMMITYSPISTOKKEET KIRJE- JA SÄHKÖPOSTI TIETOTEKNISET ASIAT (ATK-TUKI, TUNNUKSET, TULOSTAMINEN, KOPIOINTI JA PUHELIN) TOIMISTOTARVIKKEET JA KÄYNTIKORTIT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ JA PALKKAUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. PALKANMAKSU... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty VIRKA- JA TYÖMATKAT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty RAAHEN AMMATTIOPISTON AUTOJEN KÄYTTÖ Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TALOUS (LASKUTUS JA HANKINNAT)Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. LASKUTUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. HENKILÖKUNTA-ALENNUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. TAVARAHANKINNAT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. AMMATTIOPISTON VARASTO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. OSTOLASKUT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. KÄTEISOSTOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty KIERRÄTYS JA ASIAKIRJOJEN TUHOAMINEN... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty RUOKAILU... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TUPAKOINTI... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TYÖTERVEYSHUOLTO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty VIRKAVAPAUS... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty SAIRAUSPOISSAOLOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. FYSIKAALINEN HOITO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty TYÖTURVALLISUUS, TYÖSUOJELU JA TYÖVAATTEET Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty.

4 2.18. VAKUUTUSTURVA... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. 3. OPETTAJAN TYÖHÖN LIITTYVIÄ ASIOITA...Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty OPPILAIDEN MATERIAALIMAKSUT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty ARVIOINTI, TENTTIKÄYTÄNTÖ JA HYVÄKSILUVUT.. Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty OPETUSAIKATAULUT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei le määritetty. 4. TÄRKEITÄ LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA ESIMERKKEJÄ.. TYÖHÖN TULLESSA LÄÄKÄRINTODISTUS/TYÖHÖNTULOTARKASTUS - Työntekijän n palvelukseen tullessaan esitettävä hyväksyttävä lääkärintdistus terveydentilastaan/käytävä työhöntultarkastuksessa työterveyshultpalveluissa. Lääkärintdistuksen/työhöntultarkastuksen tarkituksena n työntekijän terveydentilan, työkyvyn, työlsuhteiden ja työhön sveltuvuuden arviinti. - Ellei tdistusta esitetä määräajassa, raukeaa työspimus määräajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien Ajan työhöntultarkastukseen vi varata työterveyspalveluista. (kts. khta Työterveyshult). RIKOSTAUSTAOTE - Lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämisestä annetulla lailla sujellaan alaikäisen kskemattmuutta ja edistetään henkilökhtaista turvallisuutta. - Lain mukaan työnantajalla n velvllisuus vaatia, että työnhakija/-tekijä esittää itseään kskevan riksrekisteritteen ennen kuin hänen kanssaan tehdään työspimus, taikka annetaan työtehtäviä työssä, jhn: Pysyväluntisesti ja lennaisesti kuuluu ilman hultajan läsnäla tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, petusta, hita tai muuta hulenpita tai muuta työskentelyä henkilökhtaisessa vurvaikutuksessa alaikäisen kanssa. Ote ei saa lla kuutta kuukautta vanhempi. Mikäli em. tehtävät kestävät yhden vuden aikana enintään klme kuukautta, ei tetta tarvitse timittaa. - Riksrekisteritetta vi pyytää ikeusrekisterikeskukselta vain henkilö itse. Pyyntölmakkeen vi nutaa sitteesta

5 AVAIMET, HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ, LÄMMITYSPISTOKKEET - Työssä tarvittavat vien avaimet saa kuittausta vastaan talustimiststa. Osastnjhtaja pastaa tarvittavista avaimista. - Kun n työajan ulkpulella ammattipistn tilissa, n hulehdittava hälytyslaitteiden pis/päälle kytkemisestä. On hulehdittava, että vet ja ikkunat vat lukittuina ja hälytysjärjestelmä kytketty päälle pis lähtiessä. Js mahdllinen hälytys jhtuu virheellisestä timinnasta, n hälytyksen aiheuttaja krvausvelvllinen mahdllisista kuluista. - Lämmityskaudelle (marras - maaliskuu) vi lunastaa lämmityspaikan. Maksu suritetaan pinttimistn, jsta myös saa avaimen pistkekaappia varten. Sisätilanlämmittimen käyttö ei le sallittua. KIRJE- JA SÄHKÖPOSTI - Saapuva psti jaetaan hallinnn käytävällä sijaitseviin pstilkerihin. - Lähetettävä psti timitetaan neuvntaan, jssa psti leimataan ja merkitään pstikirjaan. Pstilähetysten site n kirjitettava selkeästi. - ATK-tukihenkilöt hitavat sähköpstisitteeseen liittyvät asiat. TIETOTEKNISET ASIAT (ATK-TUKI, TUNNUKSET, TULOSTAMINEN, KOPIOINTI JA PUHELIN) Atk tukihenkilöinä timivat Markku Blikst (markku.blikst@raahena.fi, puhelin: ) Tum Kskela (tum.kskela@raahena.fi,puhelin:

6 Tarvitset tunnukset: Työkneellesi Sähköpstihjelmaan (Micrsf Outlk Webapp) Osite: Wilmaan (arviinti, pissalt, sähköinen päiväkirja) Mdleen (yleistä tieta, sähköinen ppimateriaali) Linkki: Tunnukset: Aija Keskikrsu puhelin: ) Pyydä myös salasana Ammatillisen kulutuksen laatu sin (Osa perehdyttämisppaan linkeistä jhtaa sinne) Jaana Hautamäeltä Wikispaces Tunnukset: Aija Keskikrsu puhelin: ) Kv-timintaan liittyvät tunnukset: Niina Kuusiraati INTRA - Työkneeltasi, taln sisäverksta, pääset Raahen ammattipistn intraan. Intra avautuu, kun siteriville kirjitetaan sitteeksi sana intranet. - Sieltä löytyy erittäin paljn tärkeää tieta. Täältä vit mm. varata autn käyttöösi ja näet työjärjestykset, sekä löydät tärkeät lmakkeet. - Hulehdi, että työkneesi avaa autmaattisesti Intranet-sivustn, jllin pysyt hyvin ajan tasalla. - Sinulla n mahdllisuus saada Intranet myös ktikneellesi, keskustele tästä sastnjhtajan ja atktukihenkilöiden kanssa.

7 WILMA - Wilma n ehkä tärkein sähköinen työkalu pettajalle. Wilma löytyy sitteesta: - Wilma timii sähköisenä päiväkirjana, jhn merkitään pissalt, tentit, arviinnit ja humautukset. - Wilmalla vit pitää yhteyttä ppilaisiin, heidän ryhmänhjaajiin, heidän vanhempiinsa sekä muuhun henkilökuntaan. - Wilman tunnukset saat atk-tukihenkilöiltä. - Oppilaat saavat Wilman tunnukset pinttimiststa (myös vanhemmille) - Wilmaan liittyy myös väärinkäytöksiä, le hulellinen tunnuksien kanssa, erityisesti js käytät yleistä knetta. TULOSTIMET JA KOPIOINTI - Tulstimia löytyy sastilta ja lukkatilista. Vit asentaa malle työkneellesi myös hallintsiiven kpikneen ja yhteisten aineiden pettajien työtilissa levan kpikneen. - Humi muut, kun teet pitkiä sarjja. Tee ne mieluummin iltapäivällä tai laita tulstumaan ppitunnin ajaksi, jttei kpikneille tule ruuhkaa. - Kpiintiin liittyvät luvat ja lainsäädäntö löytyvät kpihuneista, tutustu niihin. PUHELIN - Puhelimen saat timistsihteeri Inga-Nina Luttiselta hallintsiivestä. - Puhelinta käytetään ainastaan työpuheluihin. - Atk-tukihenkilöt asentavat Raahen kulutuskuntayhtymän puhelinluetteln puhelimeesi.

8 ESIMERKKI (Kiits Lapin ammattipist!) TERVEYDENHUOLTO JA TYÖAIKA Erikislääkärissä käynti Fysiterapia /fysikaalinen hit/hiernta Hammaslääkäri Jukkseulnnat (mammgrafia, papa) Sairaalakaynti Lääkärin määräämät tutkimukset Neuvlassa käynti (raskaus tai lapsen käyttäminen) Psyklgilla käynti, psykterapia Terveydenhitajalla käynti (esim. työterveystarkastus) Terveydenhitajalla käynti (muu) Työnantajan määräämät terveydentilan tutkimukset Tutkimus tai hit jnka takia työntekijä n työkyvytön (ei vida hitaa muuna aikana) Työterveyslääkärin määräämä jatktutkimus TYÖAJALLA OMALLA AJALLA

9 ESIMERKKIÄ 1.1. OPETTAJAN OIKEUKSISTA JA VELVOLLISUUKSITA RAAHEN AMMATTIOPISTOSSA Opettaja, kuten kuka tahansa kuluyhteisön jäsen n samalla tavalla sujattu henkilökhtaisilta lukkauksilta kuin muutkin kansalaiset. Oppilaitksissa svelletaan nrmeja aivan kuten yhteiskunnassa muutenkin. Tämä n hyvä muistaa niin sanmisten kuin erilaisten viestienkin salta. Kuluissa tapahtuviin slvauksiin tulee sveltaa kulun kurinpitkeinja. Karkeimmissa tapauksissa n perusteltua tehdä tutkintapyyntö tai riksilmitus pliisille. Kunnianlukkaukseen vidaan syyllistyä suullisesti, tekstiviestein, sähköpstilla tai nettiä käyttäen kskien myös pettajia. Js aggressit pettajaa khtaan muuttuvat sanista teiksi pettajan jutuessa väkivallan khteeksi, tulee kysymykseen eri aste0inen pahinpitelyriks tai vammantuttamus, jtka vat virallisen syytteen alaisia rikksia, paitsi lievä pahinpitely ja vammantuttamus, jtka vat asianmistajarikksia. Avainasemassa kululaisen asenteisiin vaikuttamisessa n arvkasvatus kdeissa ja kuluissa sekä kdin ja kulun välisessä yhteistyössä. Tässä ppaassa tehdään pääkhdittain selka kuluyhteisön sapulille hyväksyttävän ja tumittavan käyttäytymisen rajista. Aina, kun pettaja jutuu pahinpitelyn tai vammantuttamuksen khteeksi, n syytä tehdä riksilmitus pliisille ja käydä lääkärissä tteamassa vammat vaikka kyseessä lisi alle 15-vutiaan tek. Laitn uhkaus n pääsääntöisesti asianmistajariks, ellei laittman uhkauksen tekemiseen le käytetty hengenvaarallista välinettä taikka ellei tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nstamista, jllin se muuttuu virallisen syytteen alaiseksi rikkseksi (mm. pmmiuhkaukset yms.). Suurin sa rikksista n ns. virallisen syytteen alaisia eli pliisi vi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka asianmistaja ei vaadikaan niistä rangaistusta. Asianmistajarikksen esimerkiksi ktirauhan rikkminen, kunnianlukkaus pliisi vi ttaa tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, että asianmistaja n ilmittanut pliisille tai syyttäjälle vaativansa rikkseen syyllistyneelle rangaistusta. Js asianmistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa kesken esitutkinnan, pliisi keskeyttää tutkinnan. Syyttäjällä n ikeus nstaa syyte yleisen edun nimissä myös tietyistä asianmistajarikksista esimerkiksi perheväkivallasta sillinkin, kun asianmistaja ei vaadi rikkseen syyllistyneelle rangaistusta. On myös tilanteita, jissa asianmistaja tarvitsee timenpiteen tai etuuden perustaksi lain mukaan näytön siitä, että riks n tapahtunut. Tällöin esitutkinta timitetaan, vaikkei asianmistaja vaadikaan rangaistusta rikkseen syyllistyneelle. Asianmistajarikksista n säädetty rikslaissa Oppilas vidaan tumita myös lähestymiskieltn

10 Lähestymiskielta vi pyytää kuka tahansa, jka perustellusti tuntee itsensä tisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä, pliisi- ja ssiaaliviranmainen vi hakea kielln määräämistä, js uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään. Opettajalla kuten muillakin kansalaisilla n ikeus pulustaa maansa ja tisen henkeä ja terveyttä kuin myös maansa tai tisen maisuutta ikeudettmalta hyökkäykseltä = hätävarjeluikeus. RL:n 4 luvun 4 Hätävarjelu Alitetun tai välittömästi uhkaavan ikeudettman hyökkäyksen trjumiseksi tarpeellinen pulustustek n hätävarjeluna sallittu, jllei tek ilmeisesti ylitä sitä, mitä n pidettävä kknaisuutena arviiden pulustettavana, kun tetaan humin hyökkäyksen laatu ja vimakkuus, pulustajan ja hyökkääjän henkilö sekä muut lsuhteet. Js pulustuksessa n ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liiittelu), tekijä n kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, js lsuhteet livat sellaiset, ettei tekijältä khtuudella lisi vinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun tetaan humin hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Kulun tai ppilaitksen piskeluturvallisuuden ja piskelun häiriöttömän etenemisen takaamiseksi pettajalla tai rehtrilla n ikeus määrätä ppilas pistumaan lukasta jäljellä levan ppitunnin ajaksi. Tämä kskee myös muuta petustilaa tai kulun tilaisuutta. Js ppilas kieltäytyy, pettajalla ja rehtrilla n ikeus käyttää fyysisiä vimakeinja käskyn tteuttamiseksi. Esine, jta ppilas käyttää luvatta ja/tai häiritsevästi, vidaan ttaa ppilaalta tilapäisesti työrauhan palauttamiseksi, js ppilas kiellsta hulimatta jatkaa esineen käyttämistä. Esine n palautettava viimeistään kulupäivän päätyttyä ppilaalle tai tämän hultajalle. Henkilöön khdistuva etsintä. Henkilötarkastus vidaan timittaa takavarikitavan esineen löytämiseksi tai muutin sellaisen seikan tutkimiseksi, jlla vi lla merkitystä rikksen selvittämisessä, js n syytä epäillä, että n tehty riks, jsta säädetty rangaistus n enemmän kuin 6 kk vankeutta taikka lievä pahinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä pets tai mavaltainen käyttöönttaminen. Henkilöön khdistuvalla etsinnällä tarkitetaan mm. sen tutkimista, mitä tarkastettavalla n vaatteissaan tai muuten yllään. Vain pliisi vi päättää ja tteuttaa henkilöön khdistuvasta etsinnästä. On siis humattava, että pettajalla ei le ikeutta surittaa henkilöön khdistuvaa etsintää, esim. taskujen tai laukun tutkimista. Js tällaiseen n tarvetta, tulee ttaa yhteys pliisiin. Js ppilas/ppilaat antavat luvan, vi pettaja tutkia esim. heidän taskunsa ja laukkunsa. Js ppilas jää verekseltä kiinni varkaudesta tai näpistyksestä, n pettajalla kiinnittikeus. Paikalle kutsuttava pliisi vi surittaa henkilöön käyvän tarkastuksen.

11 Opettaja saa ttaa kiinni vaarallista teräasetta hallussaan pitävän, kuin myös hallussaan laittmasti alkhlia ja huumeita pitävän. Pis tettu teräase, alkhli tai huumausaine n heti luvutettava pliisille. Jkaisella kululla tulee lla järjestyssäännöt, jilla ei kuitenkaan saa rajittaa jkaiselle perustuslaissa taattuja ikeuksia. Järjestyssäännöt eivät ultu kulun timinnan ulkpulelle. Kulun kurinpitkeint vidaan jakaa jentamiskeinihin ja kurinpitrangaistuksiin. Ojentamiskein n ppilaan pistaminen lukasta lpputunnin ajaksi ja piskeluikeuden evääminen lppupäiväksi. Kurinpitrangaistuksia vat kirjallinen varitus ja määräaikainen erttaminen. Oppilaan riksikeudellinen vastuu alkaa henkilön täyttäessä 15 vutta. Opettajalla n sama riksikeudellinen vastuu teistaan kuin muillakin ihmisillä. Sen lisäksi pettajan tulee muistaa, että hän n virkamiehenä myös virkavastuussa tekemisistään rikslain mukaisesti. Tisaalta häntä kskee myös virkamiehen suja laillisen virkatimen surittamiseksi. RL:n 16 luku rikksista viranmaisia vastaan ja 40 luku virkarikksista. Opettajan virkavelvllisuuksiin kuuluu pitää tietyt työssään saamansa tiedt salaisina. Ei saa luvattmasti sivullisille ilmaista, mitä he vat kulutukseen liittyviä tehtäviä hitaessaan saaneet tietää ppilaiden tai laissa tarkitetun henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista ja taludellisesta asemasta. (Lähde: OAJ:n pykäläpankki (Kai Kullaa, Erkki Mustnen, Markku Putala ja Kristiina Tuhkiainen)

12 ESIMERKKIÄ. TÄRKEITÄ LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA Ammatillista kulutusta kskevat lait ja säädökset Turvallinen ppimisympäristö, lainsäädäntöön perustuvat suunnitelmat ja asiakirjat Sumalainen kulutus- ja tutkintjärjestelmä (OPH) Ammatillisten perustutkintjen petussuunnitelmien ja tutkintjen perusteet Lisätieta saat Raahen kulutuskuntayhtymän Intrasta ja Raahen kulutuskuntayhtymän LaatuMdlesta. LaatuMdlesta löydät tarkempaa tieta mm. seuraavista aihesisällöistä (tilanne 5/2013): Yleistä ammatillisen kulutuksen laadusta Raahen kulutuskuntayhtymän timintaa hjaavat lait ja säädökset Opetussuunnitelmien ja tutkintjen perusteet Raahen kulutuskuntayhtymän ppilaitsten timintaa hjaavat sisäiset asiakirjat Timinnan tunnuslukuja Olemassa levat sertifiinnit ja laatujärjestelmät Pedagginen kehittäminen