Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 Etelä Pirkanmaa Hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma Akaan kaupunki Valkeaksken kaupunki Urjalan kunta

2 Sisällysluettel: 1. Tausta ja tavitteet Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta Väestö, asuminen ja palvelut Työttömät työnhakijat Lastensujelu Ssiaalipalveluiden käyttö Timeentultuen saajat Maahanmuuttajien määrät Kulutus Sairastavuus Onnettmuusherkkyys Rikkset Päihteiden käyttö Liikenneturvallisuus Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa Käynnissä levat paikalliseen hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat/timenpiteet/hankkeet ja mahdlliset muut uudet ideat Paikallisen hyvinvinti ja turvallisuustilanteen seuranta Liitteet: Pliisin tulstietjärjestelmän (PlStat) taulukt

3 1. Tausta ja tavitteet Turvallisuussuunnittelusta n määrätty valtineuvstn päätöksellä. Valtineuvst teki periaatepäätöksen klmannesta sisäisen turvallisuuden hjelmasta "Turvallisempi huminen". Ohjelmassa valtineuvst n päättänyt yhteensä 64 timenpiteestä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisen hjelman rinnalla laadittiin ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden alueelliset timeenpansuunnitelmat aluehallintvirastjen jhdlla. Sisäisen turvallisuuden yhteensvittamistyötä tehdään aluehallintvirastjen jhdlla laajassa yhteistyössä kuntien, eri viranmaisten, elinkeinelämän ja järjestöjen kanssa. Kknaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Sisäisen turvallisuuden alueellinen timeenpansuunnitelma, Länsi ja Sisä Sumen kknaisturvallisuusstrategia, valmistui Turvallisempi huminen sisäisen turvallisuuden hjelma (2012): Länsi ja Sisä Sumen aluehallintvirastn kknaisturvallisuusstrategia (timeenpansuunnitelma) (2012): pdf Aluehallintvirast n lähettänyt timenpidepyynnön (LSSAVI/4647/ /2012) kuntiin, jssa kuntia pyydetään päivittämään hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmansa. Suunnitelman mudsta ei le timenpidepyynnössä määrätty. Lisäksi kuntia pyydetään myös käymään läpi kansallisen sisäisen turvallisuuden hjelma ja sitä täydentävän alueellisen kknaisturvallisuusstrategian timenpiteet ja ilmaisemaan mikäli kunta haluaa lla mukana niihin liittyvissä hankkeissa. Kunnilta tivtaan myös tieta j käynnissä levista hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvistä hankkeista tai mahdllisista uusista ideista. Nyt laadittu hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma n yleiskuvan antava katsaus Etelä Pirkanmaan seutukunnan hyvinvinti ja turvallisuustilanteen kehityksestä vusina Tätä edellinen paikallinen turvallisuussuunnitelma n laadittu Etelä Pirkanmaalla vunna Nyt laaditussa hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa n nstettu esiin kunkin teeman khdalla mahdlliset keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit. Hyvinvinti ja turvallisuustilannetta kuvaavissa graafeissa n esitetty vertailun vuksi myös Pirkanmaan sekä kk maan tilanne. Graafien tiedt vat peräisin sähköisestä hyvinvintikertmuksesta (lisätietja: ). Suunnitelmaan n sisällytetty tietyissä teemissa myös kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi. Etelä Pirkanmaalla n syksystä 2012 alkaen timinut kuntien yhteinen hyvinvintikrdinaattri, jnka tehtävänä n krdinida alueella tehtävää hyvinvintikertmustyötä. Uusi terveydenhultlaki (1326/2010, 12) velvittaa kunnat valmistelemaan hyvinvintikertmuksen kerran valtuustkaudessa. Hyvinvintikertmus n tiivis kuvaus jhtpäätöksineen kunnan tteuttamasta hyvinvintiplitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvinnista, terveyteen ja hyvinvintiin vaikuttavien tekijöiden muutksista, palvelujärjestelmän timivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvintitarpeisiin sekä 3

4 ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdllisista vaikutuksista. Hyvinvintikertmus n käsitelty Valkeaksken valtuustssa ja Urjalan valtuustssa Akaassa hyvinvintikertmustyö n vielä marraskuussa 2013 sin kesken, kska kaupungin lähes kaikki jhtavat viranhaltijat vaihtuivat kevään ja kesän 2013 aikana ja he vat halunneet ttaa aikaa tutustua rauhassa tehtävään työhön ennen kuin asiaa viedään eteenpäin. Hyvinvintikertmustyötä varten Etelä Pirkanmaan kuntiin n perustettu hyvinvintiryhmät. Hyvinvintikertmustyö timii leellisena ja tärkeänä phjana hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmatyölle. Nyt päivitetyn suunnitelman laatimiseksi ei le perustettu erillistä työryhmää vaan n hyödynnetty muita käynnissä levia työprsesseja/timijita. Tässä Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa hyödynnetään mm. kunnissa tehtyä hyvinvintikertmustyötä mahdllisimman paljn. Tulevaisuudessa nämä kaksi suunnitelmaa: hyvinvintikertmus ja hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma tulevat yhdistymään tinen tisiinsa entistä enemmän. 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta 2.1 Väestö, asuminen ja palvelut Kuntien väkiluvut vunna 2001 ja vunna 2011 sekä väestöennuste vudelle 2030 (lähde: Tilastkeskus) Väkiluku Väkiluku Ennuste Muuts Kunta Muuts % v vuteen 2011 nähden % Akaa , ,6 Urjala , ,4 Valkeakski , ,9 4

5 Indikaattri ilmaisee, kuinka mnta alle 15 vutiasta ja 65 vutta täyttänyttä n sataa vutiasta (työikäistä) khti. Mitä enemmän n lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä krkeampi hultsuhteen arv n. Väestöllinen hultsuhde, nykytila ja ennuste (lähde: Tilastkeskus) Väestöllinen hultsuhde Väestöllinen hultsuhde Muuts Kunta v v. 2030, ennuste v Kk maa 52,9 % 71,2 % + 34,6 % Akaa 58,7 % 74,0 % + 26,1 % Urjala 66,0 % 91,3 % + 38,3 % Valkeakski 59,7 % 73,0 % + 22,3 % 5

6 Indikaattri ilmaisee kuntien välisen nettmuutn tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Nettmuutt saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulmuuttajat) alueelta pis muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettmuutt n psitiivinen, js alueelle n muuttanut enemmän kuin alueelta n muuttanut pis. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Väestön määrä n alueellamme kasvanut maltilliseen tahtiin 2000 luvulla. Yksittäisistä kunnista kasvua n tapahtunut kaikissa muissa paitsi Urjalassa. Kun tarkastellaan väestöennusteita vudelle 2030, Akaassa ja Urjalassa väestökehitys tämän hetkisen tiedn phjalta tarkasteltuna näyttää jatkavan edellisen vusikymmenen sittamaan suuntaan, muutksen vauhdin salta tsin hieman hidastuvana. Valkeakskella väestökehityksessä tapahtunut muuts psitiiviseen suuntaan näyttää vakiintuvan maltilliseksi väestön kasvuksi. Väestöllisellä hultsuhteella mitattuna kaikissa alueemme kunnissa väestön ikärakenne n epäedullisempi kuin valtakunnan keskiarv. Urjalassa väestöllinen hultsuhde muuttuu yleistä kasvua npeammin epäedulliseen suuntaan. Ikääntyvän väestön erityiset turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. tapaturmien ehkäisy, kaatumiset, yksinäisyys, turvattmuuden tunne). Väestörakenteen muuts heijastuu myös yhden ja kahden henkilön asuntkuntien suuden kasvuun, jka n vusina suurentunut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Yhden hengen asuntkuntien suus n Urjalassa ja Valkeakskella yli 40 % kaikista taluksista. Yhden hengen asuntkuntien lisääntymisen vi ennakida mm. naapuriavun tarpeen kasvamista. Muuttliikenne n selvästi muvannut Etelä Pirkanmaan väestörakennetta. Akaa ja Valkeakski vat lleet vahvasti lapsiperheiden muuttvittkuntia. Muuttliikkeen suuntaan vaikuttavat alueiden vet ja työntövaikutukset. Muuttmtiivit liittyvät usein ensisijaisesti asumistarpeisiin ja tissijaisesti työhön tai piskeluun. Lapsiperheiden muutta Akaaseen ja Valkeakskelle selittänee esimerkiksi Tamperetta halvemmat asumiskustannukset ja tnttitarjnta. Lapsiperheiden erityisen hyvinvinti ja turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. riittävät ssiaalipalvelut). Aluerakenteen satekijöiden, kuten asutusrakenteen ja väestörakenteen muutkset heijastuvat palvelurakenteeseen. Väestön väheneminen maaseutualueilla, väestön keskittyminen taajamiin ja niiden lievealueille n harventanut palveluverkka ja tisaalta vahvistanut jitakin palvelukeskittymiä. Maaseudun peruspalvelujen säilymisen lisäksi palvelujen keskittymisen ketaan uhkaavan tulevaisuudessa myös pienten kuntakeskusten palveluvarustusta. Tällä n merkitystä kettuun turvallisuuden tunteeseen. 6

7 2.2 Työttömät työnhakijat Indikaattri ilmaisee työttömien suuden prsentteina työvimasta. Työttömään työvimaan luetaan vutiaat työttömät. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös henkilökhtaisesti lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Indikaattri ilmaisee vutiaiden työttömien suuden prsentteina vutiaasta työvimasta. Nuristyötön n vutias työtön. 7

8 Indikaattri ilmaisee pitkäaikaistyöttömien suuden prsentteina työttömistä. Työttömään työvimaan luetaan vutiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön n työtön työnhakija, jka n llut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Krkea työttömyys n yhä suuri ngelma Etelä Pirkanmaan kunnissa. Työ timii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden khdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö vi myös jhtaa työttömyyteen. Tisaalta työssä kiinni pysyminen vi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdengelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennissa ja huumehidn tietjärjestelmässä. Etelä Pirkanmaalla työttömyyden kasvu kskettaa vahvasti miehiä, suus kaikista työttömistä työnhakijista n 56 %. Nurten työttömyys n hieman laskenut Etelä Pirkanmaan kunnissa viime vusina, mutta n yhä hulestuttavan krkealla. Nuristyöttömyys aiheuttaa helpsti syrjäytymistä. Nurten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi n Etelä Pirkanmaalla tteutettu/tteutetaan useita kehittämishankkeita (mm. Vaateri nurten työpaja, lisätietja sivulla 34. ) 8

9 2.3 Lastensujelu Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut, kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, tahdnvastaisesti hustaan tetut, jälkihullssa levat lapset. Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen nurten suuden prsentteina vutiaasta väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut tai jälkihulln sijituksena levat nuret. 9

10 Indikaattri ilmaisee hustassa viimeisimmän sijitustiedn mukaan lleiden 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, sekä tahdnvastaisesti hustaan tetut lapset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden % suus vastaavanikäisestä väestöstä kk sumessa n vähentynyt Akaassa vudesta 2006 vuteen Valkeakskella suus n sen sijaan kasvanut. Valkeakskella kasvu n llut hulestuttavan suuri. Urjalassa kdin ulkpulelle sijitettujen lasten määrä n tasaantunut viime vusina. Varhainen ennaltaehkäisevään tukeen / avhullllisiin tukitimiin panstaminen vi lla yksi kein vähentää lasten sijituksia kdin ulkpulelle. Valkeakskella n käynnistetty lasten, nurten ja perheiden palveluiden kehittämisprjekti ngelmaan tarttumiseksi (lisätietja sivulla 33). Kknaiskuvan saamiseksi kdin ulkpulelle sijitettujen rinnalla vi tarkastella lastensujelun avhulln piirissä levien lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 11, ssiaalipalveluiden käyttö). Kdin ulkpulelle sijitusten taustalla vivat lla niin vanhemmista kuin lapsistakin jhtuvat syyt. Usein taustalla n päihteiden käyttö. Tämän indikaattrin rinnalla lisi hyvä tarkastella lastensujeluilmitusten pitkän aikavälin tilastja, jissa ilmenevät muutkset heijastuvat myös hustaantttilastihin. Avhulln tukitimien lisääminen vi vähentää sijitusten määrää, mutta samalla se vi lisätä hustaanttjen määrää kun lastensujelullisia timenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. 10

11 Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi: Paljnk lastensujeluilmituksia kunnassa tehdään? Millaisia avhullllisia tukitimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutksia niiden järjestämisessä n tapahtunut? Millaista yhteistyötä lastensujelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? Millaiset vat sijaishulln resurssit suhteessa tarpeeseen? Millaiset vat sijaishulln kustannukset kunnassa? 2.4 Ssiaalipalveluiden käyttö Indikaattri ilmaisee vuden aikana lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien 0 17 vutiaiden lasten ja nurten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Avhulln tukitimet käsittävät lapsen ja nuren tukiasumisen, timeentuln, kulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitimet. Avhulln tukitimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntutus. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien lasten määrä n Urjalassa nussut vudesta Näiden tukitimien avulla n kuitenkin pystytty vaikuttamaan kdin ulkpulelle tapahtuvien sijitusten määrään. Akaassa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avhulln tukitimien suus n llut melk alhainen. Valkeakskella lastensujelun avhullllisten tukitimien määrä n llut nusussa. 11

12 Kknaiskuvan saamiseksi avhulln tukitimia kskevien tietjen rinnalla vi tarkastella kdin ulkpulelle sijitettujen lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 9, lastensujelu). 2.5 Timeentultuen saajat Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden vutiaiden pitkäaikaisasiakkaiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden lapsiperheiden suuden kk väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe n perhe, jssa hultajia n jk yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista n alaikäinen (alle 18 vutias). 12

13 Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Timeentultuen piirissä pitkäaikaisesti levien määrä n vuteen 2010 asti kasvanut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Tätä sin selittävänä tekijänä n tellisuuden rakennemuuts. Urjalassa useita vusia jatkunut kasvu n kääntynyt nyt laskuun. Akaassa pitkäaikaista timeentultukea saavien suus työikäisestä väestöstä n krkea. Timeentultukea saaneiden lapsiperheiden määrä n kasvanut Akaassa. 2.6 Maahanmuuttajien määrät 13

14 14

15 Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ulkmaan kansalaisten määrät vat viime vusina kasvaneet Valkeakskella ja Akaassa. Silti Etelä Pirkanmaalla n edelleen melk vähän maahanmuuttajia (nin kaksi prsenttia väkiluvusta). Kk Etelä Pirkanmaan alueella n kasvussa nimenmaan työperäinen maahanmuutt, mutta mni saapuu alueelle myös perhesiteen perusteella tai piskelemaan. Yhteensä Etelä Pirkanmaalla li vuden 2012 lpussa 930 vieraskielistä henkilöä, jista 767:llä li muun kuin Sumen kansalaisuus. Suurimmat ryhmät livat virlaiset ja venäläiset, mutta alueella n edustettuna lähes 69 kansalaisuutta niin Eurpasta, Phjis ja Etelä Amerikasta, Aasiasta kuin Afrikastakin. Lasten ja nuren ktuttamisessa ensisijaista n ngelmien ennaltaehkäisy, erityistarpeiden ja ngelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Maahanmuuttajien ktutuminen edellyttää eri viranmaisten ja maahanmuuttajien yhteistyötä. Etelä Pirkanmaalle laaditaan vuden 2012 aikana seudullinen ktuttamishjelma (lisätietja sivulla 34). 15

16 2.7 Kulutus Indikaattri ilmaisee väestön kulutustasn, jka n mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suritetun krkeimman kulutuksen keskimääräinen pituus henkeä khti. Väestön kulutustasa sittava mittain kuvaa väestöryhmän kulutustasa kulutuspituudella. Esimerkiksi kulutustasluku 246 sittaa, että tereettinen kulutusaika henkeä khti n 2,5 vutta peruskulun surittamisen jälkeen. Väestön kulutustasa mitattaessa perusjukkna käytetään tavallisesti 20 vutta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 vutiaat vat pääsääntöisesti vielä kulussa eivätkä näin llen le ehtineet surittaa tutkinta. Tutkinnn surittaneella väestöllä tarkitetaan lukiissa, ammatillisissa ppilaitksissa, ammattikrkeakuluissa, ylipistissa ja krkeakuluissa tutkinnn surittaneita sekä näyttötutkintna ammatillisen perustutkinnn, ammattitutkinnn tai erikisammattitutkinnn surittaneita. Pelkästään peruskulun, keskikulun ja kansakulun käyneet eivät kuulu tutkinnn surittaneeseen väestöön. Tutkinnt n lukiteltu henkilön krkeimman, viimeksi suritetun ammatillisen tutkinnn mukaan. 16

17 Indikaattri ilmaisee kulutuksen ulkpulelle jääneiden vutiaiden suuden prsentteina vastaavanikaisesta väestöstä. Kulutuksen ulkpulelle jääneillä tarkitetaan henkilöitä, jtka k. vunna eivät le piskelijita tai jilla ei le tutkintkdia eli ei perusasteen jälkeistä kulutusta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kulutuksen ulkpulelle jääneiden vutiaiden suus vastaavanikäisestä väestöstä n Urjalassa krkea. Myös Akaassa ja Valkeakskella suudet vat Pirkanmaan keskiarva krkeammat. Nuren sujuvat siirtymäkhdat kulutusplulla n ratkaisevan tärkeitä hänen kknaisvaltaiselle hyvinvinnilleen, mistä syystä näihin tulee kaikin tavin panstaa peruspetuksen ppilaan hjauksessa, erityisen tuen antamisessa ja ppilashullssa. Tinen kriittinen khta nuren elämässä kulutusplulla n sillin, kun hän keskeyttää pintnsa. Peruskulun jälkeen syystä tai tisesta kulutuksen ulkpulelle jääneet nuret vat usein muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä kulutuksesta tai laajemminkin nrmaalista elämänkulusta. 2.8 Sairastavuus Indikaattri ilmaisee jkaiselle Sumen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö n suhteessa kk maan väestön keskiarvn (= 100). Luku n laskettu ikävakiituna. Indeksi perustuu klmeen rekisterimuuttujaan: kulleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä levien suuteen työikäisistä ja erityiskrvattaviin lääkkeisiin ikeutettujen suuteen väestöstä. Kukin muuttujista n suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvn, jta merkitään luvulla 100. Lpullinen indeksi n klmen saindeksin keskiarv. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 17

18 Sairastavuusluku kert npeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja sittaa nk kunta etääntynyt maan keskiarvsta vai lähestynyt sitä. Valkeaksken sairastavuusindeksi (100,3) vastaa hyvin kk Sumen keskiarva. 2.9 Onnettmuusherkkyys Indikaattri ilmaisee vuden aikana päädiagnsilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00 T78) sairaalahidssa lleiden ptilaiden suuden kymmentä tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Sairaalahit sisältää sekä julkisen sektrin (kunnat, kuntayhtymät ja valti) että yksityisen sektrin järjestämän sairaalahidn. 18

19 Indikaattri ilmaisee vuden lpussa ktna asuvien 75 vutta täyttäneiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattria laskettaessa ktna asuviksi laskettiin muut kuin sairaalissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishidssa, vanhainkdeissa, vanhusten tehstetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa lleet. Väestötietina käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ktna asuvien ikäihmisten määrä n Valkeakskella ja Urjalassa krkea. Myös vammjen ja myrkytysten vuksi hidettujen määrät vat Valkeakskella ja Urjalassa muita krkeammat. Visi lla syytä tarkastella nk näillä kahdella asialla jnkinlaista vaikutussuhdetta. Olisik ktna asuvien ikäihmisten turvallisuuden edistämiseksi tarve tehdä jtain? Akaassa n mm. keväällä 2013 käynnistetty Akaan seniriturvallisuuskampanja (lisätietja sivulla 35 ) Rikkset Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden maisuusriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset maisuusrikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Omaisuusrikksia vat mm. varkaudet, ryöstöt, petkset ja maksuvälinepetkset. 19

20 Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden kaikkien huumausaineriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Pliisin tietn tulleet rikkset sisältävät ne rikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Huumausainerikksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikkset, huumausainerikkset sekä törkeät huumausainerikkset. Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden väkivaltariksten eli henkeen ja terveyteen khdistuneiden riksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset väkivaltarikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Väkivaltarikksiin sisältyvät murhat ja tapt sekä henkeen ja terveyteen khdistuneet rikkset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 20

21 Omaisuusriksten määrä li Akaassa alhaisempi kuin muissa kunnissa. Pliisin tietn tulleita huumausainerikksia n Etelä Pirkanmaan kunnissa llut viime vusina selvästi vähemmän kuin Pirkanmaalla tai kk maassa. Henkeen ja terveyteen khdistuvien riksten määrä n llut kasvussa Akaassa. Urjalassa määrä n sen sijaan llut laskussa. Väkivaltarikstilastissa tapahtuvat muutkset heijastavat yleensä suurelta sin päihteiden käytössä tapahtuvia muutksia. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat rikstilastt vat suunnitelman liitteenä (sivut 36 40). Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi Millainen n paikallinen ilmittamisen kynnys? Puututaank itse vai tilataank mieluummin ambulanssi? Kuinka suuri sa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikksista arvilta tulee pliisin tietn? Millainen n alkhlin suus ktihälytyksissä? Mikä suus väkivaltarikksista n alle 18 v. tekemiä? Millainen n sukupulten välinen er? Millaisia erja n lukumäärällisesti pahinpitelytilastissa (lievä pahinpitely, pahinpitely, törkeä pahinpitely) ja mikä n perheväkivaltatapausten suus väkivaltatilastissa? Millainen n kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltariks? Kuinka suuri sa pliisin tietn tulleista väkivaltarikksista tapahtuu ktna, kuinka suuri sa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikissa n nähtävissä? Vaikuttaak väkivaltariksten määrä kuntalaisten kkemaan turvallisuudentunteeseen? Millaisia kustannuksia väkivaltarikkset aiheuttavat kunnalle? Kuinka helpsti/npeasti pliisi n saatavilla paikalle? Kuinka usein riksnimeke ehtii vaihtua ennen pliisin ehtimistä paikalle? Mikä n kunnan katuturvallisuusindeksi? Mitä laittmia huumeita paikkakunnalla liikkuu, millainen n huumausaineiden saatavuus paikkakunnalla? Mistä huumeet alueelle tulevat? Millaisia timenpiteitä n käytetty huumeiden käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 21

22 2.11 Päihteiden käyttö Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleet rattijupumustapaukset tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rattijupumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Indikaattri ilmaisee vuden aikana pliisin tietn tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltariksten syylliseksi epäiltyjen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Rikksista epäiltyjen lukumäärä n eri asia kuin syylliseksi tdettujen lukumäärä. 22

23 Indikaattri ilmaisee vuden aikana kunnan alueella Alkn myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kiskeihin, hultasemille ja anniskeluravintlille timitettujen alkhlijumien määrän 100 %:n alkhlina laskettuna litrina jkaista vastaavalla alueella asuvaa khden. Indikaattri kuvaa alkhlijumien tilastidun myynnin määrää asukasta khden. Indikaattri ilmaisee kuntien kustantamia päihdehulln avpalveluita vuden aikana A klinikilla tai nurisasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta khden. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Asiakkaiden lukumäärään vuden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka mnta kertaa hän n llut asiakkaana. 23

24 Indikaattri ilmaisee vuden aikana päihdehulln katkaisu ja kuntutusyksiköissä laitshidssa lleiden asiakkaiden suuden tuhatta asukasta khden. Tiedt kattavat kunnan päihdepalvelujen man tutannn ja palvelujen stt ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden rattijupumustapauksien määrät vat lleen kknaisuudessaan laskusuunnassa. Rattijupumus indikaattri n kylläkin sittain riippuvainen viranmaisten aktiivisuudesta, sillä paljn rattijupumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakhtaiset ert vivat lla suuriakin riippuen esimerkiksi pliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Alkhlijumien myyntimäärä asukas khti n llut Urjalassa kk tarkasteluajan muita krkeammalla. Valkeakskella päihdehulln avpalveluiden käyttö n selkeästi muita runsaampaa. On kuitenkin humattava, että kuntien tarjamien päihdehulln avpalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä levista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Päihdehulln laitksissa hidssa lleiden määrä suhteutettuna kk väestöön kuvaa saltaan alkhlin ja huumeiden käytön aiheuttamia ngelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Valkeakskella päihdehulln laitksissa hidssa lleiden asiakkaiden määrät vat kasvaneet jka vusi. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt rattijuppjen määristä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 37). Kysymyksiä kuntakhtaisen phdinnan tueksi Millaiset resurssit pliisilla n puuttua rattijupumuksiin kunnan alueella? 24

25 Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijupt kunnan alueella ketaan? Millaista n kuntalaisten suhtautuminen jupuneena ajamiseen? Millä tavalla nurten rattijupumukset näkyvät kunnassa? Minkä verran arviidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista anniskelupaikista autilla reagidaank ilmiöön? Miten nurten alkhlin käyttö näkyy kunnassa? Mistä nuret saavat käyttämänsä alkhlin? Miten alkhlin käytön, hallussapidn ja ikärajjen valvnta timii kunnassa? Millaisia timenpiteitä n käytetty nurten alkhlin käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 2.12 Liikenneturvallisuus Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden liikennerikkmusten sekä liikenteen vaarantamisen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkmukset vat lisääntyneet Akaassa selvästi vuden 2010 aikana. Akaan kaupunki sijaitsee liikenteellisessä slmukhdassa ja yleinen liikennöinti n viime vusina selvästi lisääntynyt. On myös tdettu, että 25

26 Turkuun jhtavan valtatie 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisi paljn tehtävissä (liittymät, hituskaistat, yksityistiejärjestelyt ym.) Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt hirvieläinnnettmuuksien määristä, liikennennettmuuksista ja niiden syistä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 39 40). 3. Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa Indikaattri ilmaisee alkhlia tsi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 26

27 Indikaattri ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heriinia, kkaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kkeilleiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jtka perustuvat Beckin masentuneisuusmittariin. Kahdesta psitiivisesta vaihtehdsta ei saanut pisteitä, klmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattriin tettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat. Indikaattri ilmaisee kulukiusaamisen khteeksi kerran viikssa tai useammin lukukauden aikana jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 27

28 Indikaattri ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee vanhemmuuden puutetta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Vanhemmuuden puute kstuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne ppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viiknlppuiltansa, ppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asiistaan, ppilas ei saa kta apua kuluvaikeuksiin. Indikaattriin n tettu mukaan ne vastaajat, jtka saivat summamuuttujasta enemmän kuin klmassan maksimipisteistä. 28

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Sisäinen turvallisuus Kntilahti 6.5.2013 Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Ville Elnheim Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Maakunnallinen ssiaali- ja terveyspliittinen

Lisätiedot

LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA

LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA LAUSU NTOPYYNTO PARAS-LAIN VELVOITTEI DE N JATKAMISESTA Ssiaali- ja terveysministerid n valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvitteiden jatkamisesta. Kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 3/ (5)

Ohje viranomaisille 3/ (5) Ohje viranmaisille 3/2010 1 (5) Dnr 7043/11.02.04.00.05/2010 Jakelussa mainituille Ulkalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia kskeva tupakintikielt Taustaa Yleiset tilaisuudet Ssiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: OSOITTEET INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: OSOITTEET Suunnitelma Otsikk Päivämäärä Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Mut Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.9.2009 alkaen Vahvistettu hallituksen jastssa 19.8.2009 15 Liite nr 2/2009 2 Sisällysluettel: 1. Timeentultuen

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

Tuloste: Omistajien yhteystietoja

Tuloste: Omistajien yhteystietoja Määrittely (kierrs 1) 1(5) KIOStp/mä-prjekti Versi 0.1 Tulste: Omistajien yhteystietja 1 Yleiskuvaus Tute, jlla luetellaan annettujen kiinteistöjen tai määräaljen mistajien nimet ja sitteet. Tutteen saa

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä

Lisätiedot