Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 Etelä Pirkanmaa Hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma Akaan kaupunki Valkeaksken kaupunki Urjalan kunta

2 Sisällysluettel: 1. Tausta ja tavitteet Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta Väestö, asuminen ja palvelut Työttömät työnhakijat Lastensujelu Ssiaalipalveluiden käyttö Timeentultuen saajat Maahanmuuttajien määrät Kulutus Sairastavuus Onnettmuusherkkyys Rikkset Päihteiden käyttö Liikenneturvallisuus Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa Käynnissä levat paikalliseen hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat/timenpiteet/hankkeet ja mahdlliset muut uudet ideat Paikallisen hyvinvinti ja turvallisuustilanteen seuranta Liitteet: Pliisin tulstietjärjestelmän (PlStat) taulukt

3 1. Tausta ja tavitteet Turvallisuussuunnittelusta n määrätty valtineuvstn päätöksellä. Valtineuvst teki periaatepäätöksen klmannesta sisäisen turvallisuuden hjelmasta "Turvallisempi huminen". Ohjelmassa valtineuvst n päättänyt yhteensä 64 timenpiteestä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisen hjelman rinnalla laadittiin ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden alueelliset timeenpansuunnitelmat aluehallintvirastjen jhdlla. Sisäisen turvallisuuden yhteensvittamistyötä tehdään aluehallintvirastjen jhdlla laajassa yhteistyössä kuntien, eri viranmaisten, elinkeinelämän ja järjestöjen kanssa. Kknaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Sisäisen turvallisuuden alueellinen timeenpansuunnitelma, Länsi ja Sisä Sumen kknaisturvallisuusstrategia, valmistui Turvallisempi huminen sisäisen turvallisuuden hjelma (2012): Länsi ja Sisä Sumen aluehallintvirastn kknaisturvallisuusstrategia (timeenpansuunnitelma) (2012): pdf Aluehallintvirast n lähettänyt timenpidepyynnön (LSSAVI/4647/ /2012) kuntiin, jssa kuntia pyydetään päivittämään hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmansa. Suunnitelman mudsta ei le timenpidepyynnössä määrätty. Lisäksi kuntia pyydetään myös käymään läpi kansallisen sisäisen turvallisuuden hjelma ja sitä täydentävän alueellisen kknaisturvallisuusstrategian timenpiteet ja ilmaisemaan mikäli kunta haluaa lla mukana niihin liittyvissä hankkeissa. Kunnilta tivtaan myös tieta j käynnissä levista hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvistä hankkeista tai mahdllisista uusista ideista. Nyt laadittu hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma n yleiskuvan antava katsaus Etelä Pirkanmaan seutukunnan hyvinvinti ja turvallisuustilanteen kehityksestä vusina Tätä edellinen paikallinen turvallisuussuunnitelma n laadittu Etelä Pirkanmaalla vunna Nyt laaditussa hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa n nstettu esiin kunkin teeman khdalla mahdlliset keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit. Hyvinvinti ja turvallisuustilannetta kuvaavissa graafeissa n esitetty vertailun vuksi myös Pirkanmaan sekä kk maan tilanne. Graafien tiedt vat peräisin sähköisestä hyvinvintikertmuksesta (lisätietja: ). Suunnitelmaan n sisällytetty tietyissä teemissa myös kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi. Etelä Pirkanmaalla n syksystä 2012 alkaen timinut kuntien yhteinen hyvinvintikrdinaattri, jnka tehtävänä n krdinida alueella tehtävää hyvinvintikertmustyötä. Uusi terveydenhultlaki (1326/2010, 12) velvittaa kunnat valmistelemaan hyvinvintikertmuksen kerran valtuustkaudessa. Hyvinvintikertmus n tiivis kuvaus jhtpäätöksineen kunnan tteuttamasta hyvinvintiplitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvinnista, terveyteen ja hyvinvintiin vaikuttavien tekijöiden muutksista, palvelujärjestelmän timivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvintitarpeisiin sekä 3

4 ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdllisista vaikutuksista. Hyvinvintikertmus n käsitelty Valkeaksken valtuustssa ja Urjalan valtuustssa Akaassa hyvinvintikertmustyö n vielä marraskuussa 2013 sin kesken, kska kaupungin lähes kaikki jhtavat viranhaltijat vaihtuivat kevään ja kesän 2013 aikana ja he vat halunneet ttaa aikaa tutustua rauhassa tehtävään työhön ennen kuin asiaa viedään eteenpäin. Hyvinvintikertmustyötä varten Etelä Pirkanmaan kuntiin n perustettu hyvinvintiryhmät. Hyvinvintikertmustyö timii leellisena ja tärkeänä phjana hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmatyölle. Nyt päivitetyn suunnitelman laatimiseksi ei le perustettu erillistä työryhmää vaan n hyödynnetty muita käynnissä levia työprsesseja/timijita. Tässä Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelmassa hyödynnetään mm. kunnissa tehtyä hyvinvintikertmustyötä mahdllisimman paljn. Tulevaisuudessa nämä kaksi suunnitelmaa: hyvinvintikertmus ja hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma tulevat yhdistymään tinen tisiinsa entistä enemmän. 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti ja turvallisuustilanteesta 2.1 Väestö, asuminen ja palvelut Kuntien väkiluvut vunna 2001 ja vunna 2011 sekä väestöennuste vudelle 2030 (lähde: Tilastkeskus) Väkiluku Väkiluku Ennuste Muuts Kunta Muuts % v vuteen 2011 nähden % Akaa , ,6 Urjala , ,4 Valkeakski , ,9 4

5 Indikaattri ilmaisee, kuinka mnta alle 15 vutiasta ja 65 vutta täyttänyttä n sataa vutiasta (työikäistä) khti. Mitä enemmän n lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä krkeampi hultsuhteen arv n. Väestöllinen hultsuhde, nykytila ja ennuste (lähde: Tilastkeskus) Väestöllinen hultsuhde Väestöllinen hultsuhde Muuts Kunta v v. 2030, ennuste v Kk maa 52,9 % 71,2 % + 34,6 % Akaa 58,7 % 74,0 % + 26,1 % Urjala 66,0 % 91,3 % + 38,3 % Valkeakski 59,7 % 73,0 % + 22,3 % 5

6 Indikaattri ilmaisee kuntien välisen nettmuutn tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Nettmuutt saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulmuuttajat) alueelta pis muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettmuutt n psitiivinen, js alueelle n muuttanut enemmän kuin alueelta n muuttanut pis. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Väestön määrä n alueellamme kasvanut maltilliseen tahtiin 2000 luvulla. Yksittäisistä kunnista kasvua n tapahtunut kaikissa muissa paitsi Urjalassa. Kun tarkastellaan väestöennusteita vudelle 2030, Akaassa ja Urjalassa väestökehitys tämän hetkisen tiedn phjalta tarkasteltuna näyttää jatkavan edellisen vusikymmenen sittamaan suuntaan, muutksen vauhdin salta tsin hieman hidastuvana. Valkeakskella väestökehityksessä tapahtunut muuts psitiiviseen suuntaan näyttää vakiintuvan maltilliseksi väestön kasvuksi. Väestöllisellä hultsuhteella mitattuna kaikissa alueemme kunnissa väestön ikärakenne n epäedullisempi kuin valtakunnan keskiarv. Urjalassa väestöllinen hultsuhde muuttuu yleistä kasvua npeammin epäedulliseen suuntaan. Ikääntyvän väestön erityiset turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. tapaturmien ehkäisy, kaatumiset, yksinäisyys, turvattmuuden tunne). Väestörakenteen muuts heijastuu myös yhden ja kahden henkilön asuntkuntien suuden kasvuun, jka n vusina suurentunut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Yhden hengen asuntkuntien suus n Urjalassa ja Valkeakskella yli 40 % kaikista taluksista. Yhden hengen asuntkuntien lisääntymisen vi ennakida mm. naapuriavun tarpeen kasvamista. Muuttliikenne n selvästi muvannut Etelä Pirkanmaan väestörakennetta. Akaa ja Valkeakski vat lleet vahvasti lapsiperheiden muuttvittkuntia. Muuttliikkeen suuntaan vaikuttavat alueiden vet ja työntövaikutukset. Muuttmtiivit liittyvät usein ensisijaisesti asumistarpeisiin ja tissijaisesti työhön tai piskeluun. Lapsiperheiden muutta Akaaseen ja Valkeakskelle selittänee esimerkiksi Tamperetta halvemmat asumiskustannukset ja tnttitarjnta. Lapsiperheiden erityisen hyvinvinti ja turvallisuustarpeet n siis tärkeää muistaa humiida (mm. riittävät ssiaalipalvelut). Aluerakenteen satekijöiden, kuten asutusrakenteen ja väestörakenteen muutkset heijastuvat palvelurakenteeseen. Väestön väheneminen maaseutualueilla, väestön keskittyminen taajamiin ja niiden lievealueille n harventanut palveluverkka ja tisaalta vahvistanut jitakin palvelukeskittymiä. Maaseudun peruspalvelujen säilymisen lisäksi palvelujen keskittymisen ketaan uhkaavan tulevaisuudessa myös pienten kuntakeskusten palveluvarustusta. Tällä n merkitystä kettuun turvallisuuden tunteeseen. 6

7 2.2 Työttömät työnhakijat Indikaattri ilmaisee työttömien suuden prsentteina työvimasta. Työttömään työvimaan luetaan vutiaat työttömät. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös henkilökhtaisesti lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Indikaattri ilmaisee vutiaiden työttömien suuden prsentteina vutiaasta työvimasta. Nuristyötön n vutias työtön. 7

8 Indikaattri ilmaisee pitkäaikaistyöttömien suuden prsentteina työttömistä. Työttömään työvimaan luetaan vutiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön n työtön työnhakija, jka n llut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija n henkilö, jka n ilman työtä ja kkpäivätyöhön käytettävissä tai jka dttaa svitun työsuhteen alkamista, myös lmautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Krkea työttömyys n yhä suuri ngelma Etelä Pirkanmaan kunnissa. Työ timii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden khdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö vi myös jhtaa työttömyyteen. Tisaalta työssä kiinni pysyminen vi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdengelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennissa ja huumehidn tietjärjestelmässä. Etelä Pirkanmaalla työttömyyden kasvu kskettaa vahvasti miehiä, suus kaikista työttömistä työnhakijista n 56 %. Nurten työttömyys n hieman laskenut Etelä Pirkanmaan kunnissa viime vusina, mutta n yhä hulestuttavan krkealla. Nuristyöttömyys aiheuttaa helpsti syrjäytymistä. Nurten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi n Etelä Pirkanmaalla tteutettu/tteutetaan useita kehittämishankkeita (mm. Vaateri nurten työpaja, lisätietja sivulla 34. ) 8

9 2.3 Lastensujelu Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut, kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, tahdnvastaisesti hustaan tetut, jälkihullssa levat lapset. Indikaattri ilmaisee vuden aikana kdin ulkpulelle sijitettujen nurten suuden prsentteina vutiaasta väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kdin ulkpulelle avhulln tukitimena sijitetut tai jälkihulln sijituksena levat nuret. 9

10 Indikaattri ilmaisee hustassa viimeisimmän sijitustiedn mukaan lleiden 0 17 vutiaiden lasten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Sisältää kiireellisesti sijitetut, hustaan tetut, sekä tahdnvastaisesti hustaan tetut lapset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kdin ulkpulelle sijitettujen 0 17 vutiaiden % suus vastaavanikäisestä väestöstä kk sumessa n vähentynyt Akaassa vudesta 2006 vuteen Valkeakskella suus n sen sijaan kasvanut. Valkeakskella kasvu n llut hulestuttavan suuri. Urjalassa kdin ulkpulelle sijitettujen lasten määrä n tasaantunut viime vusina. Varhainen ennaltaehkäisevään tukeen / avhullllisiin tukitimiin panstaminen vi lla yksi kein vähentää lasten sijituksia kdin ulkpulelle. Valkeakskella n käynnistetty lasten, nurten ja perheiden palveluiden kehittämisprjekti ngelmaan tarttumiseksi (lisätietja sivulla 33). Kknaiskuvan saamiseksi kdin ulkpulelle sijitettujen rinnalla vi tarkastella lastensujelun avhulln piirissä levien lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 11, ssiaalipalveluiden käyttö). Kdin ulkpulelle sijitusten taustalla vivat lla niin vanhemmista kuin lapsistakin jhtuvat syyt. Usein taustalla n päihteiden käyttö. Tämän indikaattrin rinnalla lisi hyvä tarkastella lastensujeluilmitusten pitkän aikavälin tilastja, jissa ilmenevät muutkset heijastuvat myös hustaantttilastihin. Avhulln tukitimien lisääminen vi vähentää sijitusten määrää, mutta samalla se vi lisätä hustaanttjen määrää kun lastensujelullisia timenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. 10

11 Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi: Paljnk lastensujeluilmituksia kunnassa tehdään? Millaisia avhullllisia tukitimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutksia niiden järjestämisessä n tapahtunut? Millaista yhteistyötä lastensujelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? Millaiset vat sijaishulln resurssit suhteessa tarpeeseen? Millaiset vat sijaishulln kustannukset kunnassa? 2.4 Ssiaalipalveluiden käyttö Indikaattri ilmaisee vuden aikana lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien 0 17 vutiaiden lasten ja nurten suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Lapsella tarkitetaan lastensujelulain mukaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 18 vutta. Nurella tarkitetaan henkilöä, jka ei le täyttänyt 21 vutta. Avhulln tukitimet käsittävät lapsen ja nuren tukiasumisen, timeentuln, kulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitimet. Avhulln tukitimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntutus. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Lastensujelun avhullllisten tukitimien piirissä levien lasten määrä n Urjalassa nussut vudesta Näiden tukitimien avulla n kuitenkin pystytty vaikuttamaan kdin ulkpulelle tapahtuvien sijitusten määrään. Akaassa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avhulln tukitimien suus n llut melk alhainen. Valkeakskella lastensujelun avhullllisten tukitimien määrä n llut nusussa. 11

12 Kknaiskuvan saamiseksi avhulln tukitimia kskevien tietjen rinnalla vi tarkastella kdin ulkpulelle sijitettujen lasten ja nurten määriä ja suuksia (lisätietja sivulla 9, lastensujelu). 2.5 Timeentultuen saajat Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden vutiaiden pitkäaikaisasiakkaiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Indikaattri ilmaisee kalenterivuden aikana timeentultukea saaneiden lapsiperheiden suuden kk väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe n perhe, jssa hultajia n jk yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista n alaikäinen (alle 18 vutias). 12

13 Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Timeentultuen piirissä pitkäaikaisesti levien määrä n vuteen 2010 asti kasvanut kaikissa Etelä Pirkanmaan kunnissa. Tätä sin selittävänä tekijänä n tellisuuden rakennemuuts. Urjalassa useita vusia jatkunut kasvu n kääntynyt nyt laskuun. Akaassa pitkäaikaista timeentultukea saavien suus työikäisestä väestöstä n krkea. Timeentultukea saaneiden lapsiperheiden määrä n kasvanut Akaassa. 2.6 Maahanmuuttajien määrät 13

14 14

15 Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ulkmaan kansalaisten määrät vat viime vusina kasvaneet Valkeakskella ja Akaassa. Silti Etelä Pirkanmaalla n edelleen melk vähän maahanmuuttajia (nin kaksi prsenttia väkiluvusta). Kk Etelä Pirkanmaan alueella n kasvussa nimenmaan työperäinen maahanmuutt, mutta mni saapuu alueelle myös perhesiteen perusteella tai piskelemaan. Yhteensä Etelä Pirkanmaalla li vuden 2012 lpussa 930 vieraskielistä henkilöä, jista 767:llä li muun kuin Sumen kansalaisuus. Suurimmat ryhmät livat virlaiset ja venäläiset, mutta alueella n edustettuna lähes 69 kansalaisuutta niin Eurpasta, Phjis ja Etelä Amerikasta, Aasiasta kuin Afrikastakin. Lasten ja nuren ktuttamisessa ensisijaista n ngelmien ennaltaehkäisy, erityistarpeiden ja ngelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Maahanmuuttajien ktutuminen edellyttää eri viranmaisten ja maahanmuuttajien yhteistyötä. Etelä Pirkanmaalle laaditaan vuden 2012 aikana seudullinen ktuttamishjelma (lisätietja sivulla 34). 15

16 2.7 Kulutus Indikaattri ilmaisee väestön kulutustasn, jka n mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suritetun krkeimman kulutuksen keskimääräinen pituus henkeä khti. Väestön kulutustasa sittava mittain kuvaa väestöryhmän kulutustasa kulutuspituudella. Esimerkiksi kulutustasluku 246 sittaa, että tereettinen kulutusaika henkeä khti n 2,5 vutta peruskulun surittamisen jälkeen. Väestön kulutustasa mitattaessa perusjukkna käytetään tavallisesti 20 vutta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 vutiaat vat pääsääntöisesti vielä kulussa eivätkä näin llen le ehtineet surittaa tutkinta. Tutkinnn surittaneella väestöllä tarkitetaan lukiissa, ammatillisissa ppilaitksissa, ammattikrkeakuluissa, ylipistissa ja krkeakuluissa tutkinnn surittaneita sekä näyttötutkintna ammatillisen perustutkinnn, ammattitutkinnn tai erikisammattitutkinnn surittaneita. Pelkästään peruskulun, keskikulun ja kansakulun käyneet eivät kuulu tutkinnn surittaneeseen väestöön. Tutkinnt n lukiteltu henkilön krkeimman, viimeksi suritetun ammatillisen tutkinnn mukaan. 16

17 Indikaattri ilmaisee kulutuksen ulkpulelle jääneiden vutiaiden suuden prsentteina vastaavanikaisesta väestöstä. Kulutuksen ulkpulelle jääneillä tarkitetaan henkilöitä, jtka k. vunna eivät le piskelijita tai jilla ei le tutkintkdia eli ei perusasteen jälkeistä kulutusta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Kulutuksen ulkpulelle jääneiden vutiaiden suus vastaavanikäisestä väestöstä n Urjalassa krkea. Myös Akaassa ja Valkeakskella suudet vat Pirkanmaan keskiarva krkeammat. Nuren sujuvat siirtymäkhdat kulutusplulla n ratkaisevan tärkeitä hänen kknaisvaltaiselle hyvinvinnilleen, mistä syystä näihin tulee kaikin tavin panstaa peruspetuksen ppilaan hjauksessa, erityisen tuen antamisessa ja ppilashullssa. Tinen kriittinen khta nuren elämässä kulutusplulla n sillin, kun hän keskeyttää pintnsa. Peruskulun jälkeen syystä tai tisesta kulutuksen ulkpulelle jääneet nuret vat usein muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä kulutuksesta tai laajemminkin nrmaalista elämänkulusta. 2.8 Sairastavuus Indikaattri ilmaisee jkaiselle Sumen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö n suhteessa kk maan väestön keskiarvn (= 100). Luku n laskettu ikävakiituna. Indeksi perustuu klmeen rekisterimuuttujaan: kulleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä levien suuteen työikäisistä ja erityiskrvattaviin lääkkeisiin ikeutettujen suuteen väestöstä. Kukin muuttujista n suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvn, jta merkitään luvulla 100. Lpullinen indeksi n klmen saindeksin keskiarv. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 17

18 Sairastavuusluku kert npeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja sittaa nk kunta etääntynyt maan keskiarvsta vai lähestynyt sitä. Valkeaksken sairastavuusindeksi (100,3) vastaa hyvin kk Sumen keskiarva. 2.9 Onnettmuusherkkyys Indikaattri ilmaisee vuden aikana päädiagnsilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00 T78) sairaalahidssa lleiden ptilaiden suuden kymmentä tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään keskiväkilukua. Sairaalahit sisältää sekä julkisen sektrin (kunnat, kuntayhtymät ja valti) että yksityisen sektrin järjestämän sairaalahidn. 18

19 Indikaattri ilmaisee vuden lpussa ktna asuvien 75 vutta täyttäneiden suuden prsentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattria laskettaessa ktna asuviksi laskettiin muut kuin sairaalissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishidssa, vanhainkdeissa, vanhusten tehstetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa lleet. Väestötietina käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Ktna asuvien ikäihmisten määrä n Valkeakskella ja Urjalassa krkea. Myös vammjen ja myrkytysten vuksi hidettujen määrät vat Valkeakskella ja Urjalassa muita krkeammat. Visi lla syytä tarkastella nk näillä kahdella asialla jnkinlaista vaikutussuhdetta. Olisik ktna asuvien ikäihmisten turvallisuuden edistämiseksi tarve tehdä jtain? Akaassa n mm. keväällä 2013 käynnistetty Akaan seniriturvallisuuskampanja (lisätietja sivulla 35 ) Rikkset Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden maisuusriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset maisuusrikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Omaisuusrikksia vat mm. varkaudet, ryöstöt, petkset ja maksuvälinepetkset. 19

20 Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden kaikkien huumausaineriksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Pliisin tietn tulleet rikkset sisältävät ne rikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Huumausainerikksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikkset, huumausainerikkset sekä törkeät huumausainerikkset. Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden väkivaltariksten eli henkeen ja terveyteen khdistuneiden riksten suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Kyseessä vat sellaiset väkivaltarikkset, jista n tehty riksilmitus, rangaistusvaatimusilmitus tai annettu rikesakk. Suuri sa rikksista ei tule pliisin tietn. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Väkivaltarikksiin sisältyvät murhat ja tapt sekä henkeen ja terveyteen khdistuneet rikkset. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: 20

21 Omaisuusriksten määrä li Akaassa alhaisempi kuin muissa kunnissa. Pliisin tietn tulleita huumausainerikksia n Etelä Pirkanmaan kunnissa llut viime vusina selvästi vähemmän kuin Pirkanmaalla tai kk maassa. Henkeen ja terveyteen khdistuvien riksten määrä n llut kasvussa Akaassa. Urjalassa määrä n sen sijaan llut laskussa. Väkivaltarikstilastissa tapahtuvat muutkset heijastavat yleensä suurelta sin päihteiden käytössä tapahtuvia muutksia. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat rikstilastt vat suunnitelman liitteenä (sivut 36 40). Kysymyksiä kuntakhtaisen lisäphdinnan tueksi Millainen n paikallinen ilmittamisen kynnys? Puututaank itse vai tilataank mieluummin ambulanssi? Kuinka suuri sa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikksista arvilta tulee pliisin tietn? Millainen n alkhlin suus ktihälytyksissä? Mikä suus väkivaltarikksista n alle 18 v. tekemiä? Millainen n sukupulten välinen er? Millaisia erja n lukumäärällisesti pahinpitelytilastissa (lievä pahinpitely, pahinpitely, törkeä pahinpitely) ja mikä n perheväkivaltatapausten suus väkivaltatilastissa? Millainen n kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltariks? Kuinka suuri sa pliisin tietn tulleista väkivaltarikksista tapahtuu ktna, kuinka suuri sa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikissa n nähtävissä? Vaikuttaak väkivaltariksten määrä kuntalaisten kkemaan turvallisuudentunteeseen? Millaisia kustannuksia väkivaltarikkset aiheuttavat kunnalle? Kuinka helpsti/npeasti pliisi n saatavilla paikalle? Kuinka usein riksnimeke ehtii vaihtua ennen pliisin ehtimistä paikalle? Mikä n kunnan katuturvallisuusindeksi? Mitä laittmia huumeita paikkakunnalla liikkuu, millainen n huumausaineiden saatavuus paikkakunnalla? Mistä huumeet alueelle tulevat? Millaisia timenpiteitä n käytetty huumeiden käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 21

22 2.11 Päihteiden käyttö Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleet rattijupumustapaukset tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rattijupumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Indikaattri ilmaisee vuden aikana pliisin tietn tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltariksten syylliseksi epäiltyjen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Rikksista epäiltyjen lukumäärä n eri asia kuin syylliseksi tdettujen lukumäärä. 22

23 Indikaattri ilmaisee vuden aikana kunnan alueella Alkn myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kiskeihin, hultasemille ja anniskeluravintlille timitettujen alkhlijumien määrän 100 %:n alkhlina laskettuna litrina jkaista vastaavalla alueella asuvaa khden. Indikaattri kuvaa alkhlijumien tilastidun myynnin määrää asukasta khden. Indikaattri ilmaisee kuntien kustantamia päihdehulln avpalveluita vuden aikana A klinikilla tai nurisasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta khden. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Asiakkaiden lukumäärään vuden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka mnta kertaa hän n llut asiakkaana. 23

24 Indikaattri ilmaisee vuden aikana päihdehulln katkaisu ja kuntutusyksiköissä laitshidssa lleiden asiakkaiden suuden tuhatta asukasta khden. Tiedt kattavat kunnan päihdepalvelujen man tutannn ja palvelujen stt ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden rattijupumustapauksien määrät vat lleen kknaisuudessaan laskusuunnassa. Rattijupumus indikaattri n kylläkin sittain riippuvainen viranmaisten aktiivisuudesta, sillä paljn rattijupumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakhtaiset ert vivat lla suuriakin riippuen esimerkiksi pliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Alkhlijumien myyntimäärä asukas khti n llut Urjalassa kk tarkasteluajan muita krkeammalla. Valkeakskella päihdehulln avpalveluiden käyttö n selkeästi muita runsaampaa. On kuitenkin humattava, että kuntien tarjamien päihdehulln avpalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä levista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Päihdehulln laitksissa hidssa lleiden määrä suhteutettuna kk väestöön kuvaa saltaan alkhlin ja huumeiden käytön aiheuttamia ngelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Valkeakskella päihdehulln laitksissa hidssa lleiden asiakkaiden määrät vat kasvaneet jka vusi. Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt rattijuppjen määristä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 37). Kysymyksiä kuntakhtaisen phdinnan tueksi Millaiset resurssit pliisilla n puuttua rattijupumuksiin kunnan alueella? 24

25 Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijupt kunnan alueella ketaan? Millaista n kuntalaisten suhtautuminen jupuneena ajamiseen? Millä tavalla nurten rattijupumukset näkyvät kunnassa? Minkä verran arviidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista anniskelupaikista autilla reagidaank ilmiöön? Miten nurten alkhlin käyttö näkyy kunnassa? Mistä nuret saavat käyttämänsä alkhlin? Miten alkhlin käytön, hallussapidn ja ikärajjen valvnta timii kunnassa? Millaisia timenpiteitä n käytetty nurten alkhlin käyttöön puuttumisessa ja miten ne vat vaikuttaneet? 2.12 Liikenneturvallisuus Indikaattri ilmaisee pliisin tietn tulleiden liikennerikkmusten sekä liikenteen vaarantamisen suuden tuhatta asukasta khti. Väestötietna käytetään vuden viimeisen päivän tieta. Rikkset kirjataan tekpaikan mukaan. Keskeiset hyvinvintiin ja turvallisuuteen liittyvät humit: Pliisin tietn tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkmukset vat lisääntyneet Akaassa selvästi vuden 2010 aikana. Akaan kaupunki sijaitsee liikenteellisessä slmukhdassa ja yleinen liikennöinti n viime vusina selvästi lisääntynyt. On myös tdettu, että 25

26 Turkuun jhtavan valtatie 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisi paljn tehtävissä (liittymät, hituskaistat, yksityistiejärjestelyt ym.) Etelä Pirkanmaan kuntia kskevat tarkemmat pliisin tilastt hirvieläinnnettmuuksien määristä, liikennennettmuuksista ja niiden syistä vat suunnitelman liitteenä (sivulla 39 40). 3. Turvallisempi ja hyvä huminen Etelä Pirkanmaa Indikaattri ilmaisee alkhlia tsi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 26

27 Indikaattri ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heriinia, kkaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kkeilleiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jtka perustuvat Beckin masentuneisuusmittariin. Kahdesta psitiivisesta vaihtehdsta ei saanut pisteitä, klmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattriin tettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat. Indikaattri ilmaisee kulukiusaamisen khteeksi kerran viikssa tai useammin lukukauden aikana jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. 27

28 Indikaattri ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi jutuneiden peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Indikaattri ilmaisee vanhemmuuden puutetta kkevien peruskulun 8. ja 9. lukkalaisten suuden prsentteina kyselyyn vastanneista k. ikälukassa. Vanhemmuuden puute kstuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne ppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viiknlppuiltansa, ppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asiistaan, ppilas ei saa kta apua kuluvaikeuksiin. Indikaattriin n tettu mukaan ne vastaajat, jtka saivat summamuuttujasta enemmän kuin klmassan maksimipisteistä. 28

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua? Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta Johanna Lohtander Muutosagentti I & O

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta Johanna Lohtander Muutosagentti I & O Lääkehidn kknaisuuden hallinta 6.11. 2018 Jhanna Lhtander Muutsagentti I & O I&O kärkihankkeen tavitteet 2 Muutama sana I & O - kärkihankkeista Lapissa Muutsagentti Iäkkäiden yhteen svitettujen palvelujen

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Muutos-pvm Mitä muutettu/tehty Muutoksen tekijä(t) Luotu asiakirjan ensimmäinen Riikka Hytönen

Muutos-pvm Mitä muutettu/tehty Muutoksen tekijä(t) Luotu asiakirjan ensimmäinen Riikka Hytönen ELINVOIMAA TYÖSTÄ Ääneksken kaupungin työllisyyshjelma 219 221 Kaupunginhallitus 3.6.219 liite nr 7 (1/5) Kaupunginvaltuust 1.6.219 liite nr 7 (1/5) Muuts-pvm Mitä muutettu/tehty Muutksen tekijä(t) 29.4.219

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011 Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023 A ryhmä Ryhmä 1 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensujelun työssä / millainen lastensujelun työn tulisi lla vunna 2023 peruspalveluja enemmän ktiin tehtävää työtä lisää vanhempien kanssa enemmän työskentelyä

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI SOITESSA

OMAISHOIDON TUKI SOITESSA OMAISHOIDON TUKI SOITESSA Omaishidn tuen määritelmä Laissa (Laki maishidn tuesta 2.12.2005/937) n määritelty seuraavasti; Omaishit n iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hidn järjestämistä

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Esa Keränen 7.5.2012 Oppijan verkkpalvelut Tdennetun saamisen rekisteri Esiselvityksen yhteenvet Esityksen rakenne Jhdant Tdennetun saamisen rekisteri Tietsisältöjen rajaukset Tteutusmalli Vaikutukset

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä Jhdant laadullistamismduuliin 1. kulutuspäivä Päivän agenda Tervetula, alitussanat Miksi täällä llaan? Miten ensimmäinen päivä menee: Esitesti Sumen maahanmuuttjärjestelmä Sumen työmarkkinat Sumen VTO-markkinat

Lisätiedot

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin

Lisätiedot

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu piia.ruutu@valteri.fi 0295335378 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely Alueellisten aikuiskulutuksen tiet-, neuvnta- ja hjauspalvelujen tilanne 2009 -kysely Helmikuu 2009 (versi 23.2.2009) Aikuishjauksen krdinaatiprjekti 1. Lmakkeen täyttämiseen sallistuneen ryhmän tiedt

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

SIVISTYSVALIOKUNTA LAUSUNTO. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

SIVISTYSVALIOKUNTA LAUSUNTO. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. SIVISTYSVALIOKUNTA LAUSUNTO Helsinki 6.2.2019 Viite: VNS 6/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Asia: Valtineuvstn selntek liikuntaplitiikasta SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry n valtakunnallisten ssiaali- ja

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot