Sisällysluettelo Potilasturvallisuustyön lähtökohdat Potilasturvallisuustyön johtaminen ja vastuuhenkilöt... 3

Transkriptio

1 Ptilasturvallisuussuunnitelma v

2 Sisällysluettel Sisällysluettel Ptilasturvallisuustyön lähtökhdat Ptilasturvallisuustyön jhtaminen ja vastuuhenkilöt Ptilasturvallisuusstrategian mukaiset painpistealueet Ptilas sallistuu ptilasturvallisuuden parantamiseen Ammattilaisten suus ptilasturvallisuudessa ja piskelijiden ja uusien työntekijöiden hjaus Ptilasturvallisuus erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln yhteistyössä Ptilasturvallisuutta hallitaan ennakivasti, raprtintia kehittämällä ja ppimalla Ptilasturvallisuuden parantaminen timinnassa Ptilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen Seuranta ja mittarit Ptilasturvallisuustyö Lviisassa vunna

3 1 1. Ptilasturvallisuustyön lähtökhdat Terveydenhulln timintayksikön n laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpansta (Terveydenhultlaki 1326/2010, 8 ). STM:n asetuksen laadunhallinnasta ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpann suunnitelmasta mukaisesti suunnitelmaan n sisällytettävä kuvaus laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpann vastuuhenkilöistä ja timijista, ptilasturvallisuustyön edellytyksistä, henkilökunnan perehdytyksestä, ptilaan ja henkilökunnan sallistumisesta ptilasturvallisuustyöhön, turvallisuus- ja laatungelmien ennakinnista, vaaratapahtumien raprtintijärjestelmästä ja ptilasturvallisuustyöhön liittyvistä yhteistyön tavista. Ptilasturvallisuus n sa hidn laatua. Se mudstaa yhdessä hidn vaikuttavuuden ja saatavuuden kanssa terveyden- ja sairaanhidn perustan. Ptilasturvallisuudella tarkitetaan niitä periaatteita ja timintja, jiden tavitteena n varmistaa hidn turvallisuus sekä sujata ptilasta vahingittumasta. Ptilaan näkökulmasta hidn hyvä laatu tarkittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa ja lääketieteellisesti ikean hidn, jsta aiheutuu mahdllisimman vähän haittaa ja epämukavuutta: turvallinen hit n vaikuttavaa, se tteutetaan ikein ja ikeaan aikaan. Terveyspalvelujen tuttajan näkökulmasta ptilasturvallisuudessa n kyse ptilaan sujaamiselta vahingittumiselta hittapahtuman yhteydessä. Ssiaali- ja terveysministeriön hyväksymässä kansallisessa ptilasturvallisuusstrategiassa edellytetään, että ptilas sallistuu ptilasturvallisuuden parantamiseen ptilasturvallisuutta hallitaan sairaalassa ennakivasti ja ppimalla vaaratapahtumat raprtidaan ja niistä pitaan ptilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin vimavarin ptilasturvallisuus humiidaan terveydenhulln tutkimuksessa ja petuksessa Ptilasturvallisuus jaetaan usein seuraaviin sa-alueisiin: yleinen hidn turvallisuus, jka sisältää infektiturvallisuuden - Valvira ja aluehallintvirastt (AVI) valvvat saltaan ptilasturvallisuutta ja sairaanhidn laatua. Ptilasturvallisuus tulee ttaa humin tärkeänä tekijänä kiinteistönhidssa, rakentamisessa ja ptilastietjärjestelmissä. Vaikka yleiseen turvallisuusajatteluun sisällytetään usein myös henkilöstön työturvallisuus, työturvallisuuden valvntaa ja edistämistä ei käsitellä tässä ptilasturvallisuussuunnitelmassa. - Terveydenhullssa pyritään riskien minimimiseen ja jpa nllatleranssiin virheiden salta. On kuitenkin selvää, että terveydenhulln päätöksentessa n mukana epävarmuutta ja riskintta, jta ei millään järjestelmällä vida täysin pistaa.

4 2 laiteturvallisuus - Laiteturvallisuutta säädellään lääkintälaitteita kskevassa erityislainsäädännössä (laki terveydenhulln laitteista ja tarvikkeista 629/2010), jka edellyttää mm. laitteiden tarkastusta ja vaaratilanteiden ilmittamista valvvalle viranmaiselle (Valvira). lääkehidn turvallisuus - Lääkehidn turvallisuuteen kuuluvat sekä lääketurvallisuus että lääkitysturvallisuus, jista ensimmäinen termi merkitsee tuteturvallisuutta ja tinen termi hitprsessin turvallisuutta. Lääkkeiden tuteturvallisuutta valv Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

5 3 2. Ptilasturvallisuustyön jhtaminen ja vastuuhenkilöt Kknaisvastuu terveydenhulln timintayksikön ptilasturvallisuudesta n rganisaatin jhdlla. Jhtamiseen kuuluu näkyvä vastuuntt ptilasturvallisuudesta. Lviisan kaupungille ja Lapinjärven kunnalle laaditun ptilasturvallisuussuunnitelman annetaan perusturvalautakunnalle tiedksi. Ptilasturvallisuustyön jht kuuluu terveyskeskuksen jhtavalle lääkärille, jka timii ptilasturvallisuuden hjausryhmän puheenjhtajana. Ptilasturvallisuuden hjausryhmä kkntuu säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vudessa. Ryhmän tehtävänä n edistää ptilasturvallisuutta seurannalla ja kehittämisellä. Ilmitulleet turvallisuusngelmat käsitellään ryhmässä perusteellisesti ja ehdtukset krjaavista timenpiteistä tehdään. Ohjausryhmään kuuluu jhtava lääkäri, jhtava hitaja, ptilasasiamies, hyvinvintikrdinaattri, palveluvastaavat (krniset sairaudet, akuutit sairaudet, lasten ja nurten ), vudesastjen, seniripulen ja ssiaalitimen edustajat. Tietjärjestelmien asiantuntija kutsutaan mukaan ryhmään tarvittaessa. Ohjausryhmä n ptilasturvallisuustyötä hjaava, kantaa ttava ja ptilasturvallisuudesta lausuntja antava tah. Se valmistelee ptilasturvallisuussuunnitelman, laatii vusittaisen raprtin ptilasturvallisuussuunnitelman tteutumisesta ja raprti määräajin ptilasturvallisuustilanteesta perusturvan jhtryhmälle. Ptilasturvallisuuden hjausryhmä antaa susituksia ptilasturvallisuudessa havaittujen ngelmien krjaamiseksi. Se seuraa HaiPr-haittatapahtumajärjestelmän käyttöä ja lu edellytykset sen kehittämiselle sekä arvii uusien ptilasturvallisuustyökalujen käyttömahdllisuuksia ja käyttööntta Lviisan kaupungissa. Vudesastn ylilääkäri/jhtava lääkäri vastaavat mien yksikköjensä ptilasturvallisuustyöstä sekä hidn asianmukaisuudesta, lääkehidn ja laitteiden turvallisuudesta. Palveluvastaava / sastnhitaja vastaa sastnsa hithenkilöstön saamisesta, kulutuksista, asianmukaisista tilista, välineistä ja laitteista sastllaan. Hän vastaa HaiPrn tai muun vastaavan seurantajärjestelmän asianmukaisesta käytöstä, raprtinnista ja käsittelystä sasttunneilla.

6 4 Terveyskeskuksen farmaseutti vastaa siitä, että lääkkeiden hankinta, varastinti, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntn saattaminen, timittaminen, jakelu sekä lääkeinfrmaatin ant tapahtuu asianmukaisesti lääke- ja lääkitysturvallisuutta edistäen. Teknisen keskuksen kiinteistöhitajat yhdessä yksiköiden esimiesten kanssa vastaavat malta saltaan timintayksikön tiljen turvallisuudesta. Ptilaiden/ asiakkaiden asemaa krstetaan ptilasturvallisuuden kehittämisessä. Ptilasasiamies timii tärkeänä yhteyshenkilönä ja neuva antavana pulueettmana tahna ptilaiden ja yksikön välillä. Jkainen timintayksikön työntekijä vastaa man timintansa turvallisuudesta. Ptilasturvallisuus tulee humiida henkilöstösuunnittelussa siten, että henkilöstön määrä ja saaminen vat riittävät turvallisen hidn tuttamiseen. Ptilasturvallisuuden edistämisen kannalta n keskeistä, että yhtenäiset timintahjeet ja kuvaukset käytännöistä vat selkeät ja ajantasaiset ja ne vat kaikkien saatavilla.

7 5 3. Ptilasturvallisuusstrategian mukaiset painpistealueet 3.1 Ptilas sallistuu ptilasturvallisuuden parantamiseen Ptilaan ikeudet mahdllistavat ptilaan hitn sallistumisen. Ptilaalla n myös aina mahdllisuus keskustella saamastaan hidsta henkilökunnan tai jhdn kanssa. Ptilas vi laatia muistutuksen, lmake löytyy kaupungin ktisivuilta. kantelun valvvalle viranmaiselle (Aluehallintvirast). Ptilasasiamies timii tarvittaessa neuvnantajana. avin palaute sähköisesti Lviisan kaupungin ktisivujen kautta Palaute tsikn kautta. Lisäksi käytössä n asiakas/ptilaskhtaiset kyselyt, jita n suraan khdistettu tiettyyn asiakaan/ptilasryhmään. Lviisassa käytetään THL:n kehittämiä valtakunnallisia sähköisiä kyselyjä jtka tehdään jka tinen vusi. Nämä kyselyt vat j käytössä neuvlapulella ja hammashullssa, vastaantttimintaan liittyvä kysely n tulssa mukaan vuden 2016 aikana. Ktihidssa ja laitshidssa n käytössä mat asiakas/ptilaskyselyt. Ptilasturvallisuus tulee ttaa humin yhteistyössä ptilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen ja luden lunnlliset mahdllisuudet ptilaan sallistua hidn suunnitteluun ja tteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdllistaen ptilaan sallistuminen rganisaatin ptilasturvallisuuden kehittämiseen. Ptilaalle annettava tuki Kk henkilökunta kulutetaan siten, että ptilasturvallisuuskysymykset ja haittatapahtumat kuuluvat avimesti käsiteltäviin asiihin ja niihin suhtaudutaan aina vakavasti. Haittatapahtumat ja läheltäpititapahtumat käsitellään työtiimin ja esimiesten kanssa yhdessä ja tapahtumaan jhtaneet timintatavat krjataan. Mikäli tapahtumasta n llut ptilaalle haittaa, kerrtaan se avimesti ilman viivettä asianmaisen timesta. Samalla ptilaalle kerrtaan mahdllisuuksista minimida haittatapahtuman seurauksia. Kerrtaan myös millaisia mahdllisuuksia hänellä n hakea ikeutta ja krvausta. Kk rganisaati situtuu timimaan yllämainitulla tavalla, myös ptilasasiamiehen palveluita käytetään tässä tapauksessa.

8 6 3.2 Ammattilaisten suus ptilasturvallisuudessa ja piskelijiden ja uusien työntekijöiden hjaus Ptilasturvallisuuden parantaminen perustuu ptilaslähtöiseen mniammatilliseen yhteistyöhön, jssa kaikki työskentelevät yhteisössä yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Mniammatillisella työtteella n vakiintunut asema, mutta ptilasturvallisuuden parantaminen asettaa uusiakin saamisvaatimuksia. Ptilasturvallisuustyö kskettaa kaikkia ammattiryhmiä, ja kaikkien pans ptilasturvallisuudessa n yhtä tärkeä. Haluamme kaikki ammattiryhmät aktiivisesti mukaan hyvän ptilasturvallisuuskulttuurin rakentamiseen: vaaratilanteista ilmitetaan HaiPr-raprtintijärjestelmän kautta lääkehaittavaikutuksista ilmitetaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen jtka ylläpitävät lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä. verivalmisteen siirrsta aiheutuneesta uhanneesta vakavasta vaaratilanteesta tai haittavaikutuksesta ilmitetaan Sumen Punaisen Ristin Veripalveluun. rktusten haittavaikutuksista ilmitetaan Terveyden- ja hyvinvinnin laitkselle siihen tarkitetulla lmakkeella (Tartuntatautilaki 583/1986) lääkintälaitteiden haittatapahtumista n myös tehtävä ilmitus Valviralle (Laki terveydenhulln laitteista ja tarvikkeista 629/2010) tartuntatauti-ilmitukset tehdään THL:lle siihen tarkitetulla lmakkeella. Tästä hulehtii tartuntatautilääkäri yhdessä hygieniahitajan kanssa. (Tartuntatautilaki 583/1986) kaikki yllä levat ilmitusvelvllisuudet paintetaan henkilökunnan kulutuksissa Käytössä n myös hitilmitusrekisteri Hilm sekä av-hilm jtka vat THL:n ylläpitämiä lakisääteisiä rekistereitä. Rekistereihin ktaan keskeisiä tietja terveydenhulln timinnan, sisällön ja khdentumisen kannalta.

9 7 3.3 Ptilasturvallisuus erikissairaanhidn ja perusterveydenhulln yhteistyössä Terveydenhultlain 33 :n mukaan sairaanhitpiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikissairaanhidn palvelujen yhteensvittamisesta väestön ja perusterveydenhulln tarpeiden mukaisesti. Sairaanhitpiirin kuntayhtymä n velvllinen yhteistyössä perusterveydenhullsta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikissairaanhita siten, että perusterveydenhult ja erikissairaanhit mudstavat timinnallisen kknaisuuden. lääkäreillä n knsultaatimeetingit kirurgin kanssa lähes viikittain ja psykiatrin kanssa neljä kertaa vudessa psykiatrian knsultaatitilaisuuksiin sallistuu myös päihdelääkäri uudet hitplut laaditaan Lean-periaatteiden mukaisesti yhdessä Prvn sairaalan ja lähikuntien kanssa. Laadinnassa tetaan humin erityisesti ptilasturvallisuusnäkökhdat. Terveydenhulln kknaisvaltainen timivuus ja kustannustehkkuus edellyttävät sujuvaa yhteistyötä perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn välillä. Tähän yhteistyöhön kuuluu myös ptilasturvallisuusnäkökulman huminttaminen erityisesti perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn yhteisillä rajapinta-alueilla. HUS:in ptilasturvallisuuden hjausryhmä n valmistellut HUS:n ja alueen perusterveydenhulln yksiköiden välisen rajapinnan ylittävän vaaratapahtumien raprtintijärjestelmää. Raprtintirajapintja avataan vaiheittain v alusta. (HaiPr).

10 8 4. Ptilasturvallisuutta hallitaan ennakivasti, raprtintia kehittämällä ja ppimalla 4.1 Ptilasturvallisuuden parantaminen timinnassa Ptilasturvallisuus n sa timinnansuunnittelua ja päätöksenteka. Vastuu n palveluvastaavalla / sastnhitajalla. Turvallisuusriskejä tulee ennakida esimerkiksi sähköisen tiednhallinnan alueella, jssa n tiedssa ptilastietjärjestelmien yhteenspimattmuuden aiheuttama ptilasturvallisuusriski. Vunna 2014 liityttiin Kela:n ylläpitämään Ptilastietarkistn (terveydenhulln salta). talusarvita ja timintasuunnitelmaa tehdessä humiidaan ptilasturvallisuusasiita (esimerkiksi kulutus, hyvät työvälineet, raprtintimahdllisuudet) riskienhallintakysely tehdään säännöllisesti kk kaupungin työntekijöille, viimeisin vunna Sen phjalta n jkaisessa yksikössä tehty parannuksia riskienhallintaan, mikäli siihen li tarvetta. jkaisessa työyksikössä n lain (Pelastuslaki 379/2011) mukaan ltava pelastussuunnitelma palnja muun nnettmuuden varalta. Suunnitelmia päivitetään jka klmas vusi. (Pelastuslaki 19 ), viimeisin päivitys vunna ssiaalihulln hitlaitksissa pitää lla mavalvntasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään mm laitksessa nudatettavat timintatavat ja niiden tteuttamisen seuranta. Valvira n antanut määräyksen mavalvntasuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. terveydenhulln laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista n aina tehtävä ilmitus Valviraan. Jkaisessa näitä laitteita ja tarvikkeita käyttävässä yksikössä pitää lla hultseuranta, käyttöhjeet saatavilla ja systemaattinen käyttökulutus/perehdytys. hidn laatua (valtimtautien ja muiden kansansairauksia hittulsten laatua) seurataan ja kehitetään jatkuvasti Cnmedic-laatuverkstssa. Vunna 2015 Lviisan terveyskeskus sai Cnmedicin myöntämän laatupalkinnn. hitketjutyö hitketjut perustuvat käypä hit-hjeistukseen ja pyritään mutilemaan lähikuntien kanssa samankaltaisiksi. Vusittain valmistuu tai päivitetään 2-5 hitketjua. Yleisimpien akuuttisairauksien hitketjut n lutu, kansansairauksien hitketjuista n pulet valmiina. kaikista hittapahtumista edellytetään diagnsia tai käyntisyy-merkintöjä ptilasasiakirjjen säilytys- ja salassapitkäytännöt vat valtakunnallisten hjeiden mukaiset

11 9 uusien työntekijöiden ja piskelijiden perehdytys jkaisella yksiköllä n käytössään perusturvan ma perehdytyspas, lisäksi Lviisan kaupungilla n yleinen uuden työntekijän painettu pas. Opiskeluvaiheessa levilla työntekijöillä n henkilökhtainen hjaaja ja knsultaatimahdllisuus. kaikilla työntekijöillä n käytössään internetyhteydet ja Dudecumin päätöksentuki-hjelma vudesta 2016 alkaen käytössä n myös verkkphjainen tietturvakulutus henkilökunnalle. Kulutus n pakllinen perehdyttämisvaiheessa, jatkssa kulutusta uusitaan vusittain. hithenkilökunnan lääkehitkulutus (LOVe) tteutetaan verkkkulutuksena HUS Servisen kautta. Kulutus n pakllinen hithenkilökunnalle, jkainen tulee päivittää lääkehitsaamisensa vähintään viiden vuden välein. hygieniahitajan työhön kuuluu infektiiden trjunta ja valvnta. Hän kuluttaa säännöllisesti henkilökuntaa hygieniaan liittyvissä asiissa. yleisimmissä hitprsesseissa käytetään tarkistuslistja, jista ISBAR-check-in-lista esimerkkinä. Listan tarkituksena n suullisen tiednkulun yhdenmukaistaminen. Perusteellinen ja hyvä dkumentinti lu phjan turvallisuusriskien hallintaan. Tiednkulun katkeaminen tai väärin ymmärtäminen vat yleisiä haittatapahtumien syitä prsessien eri rajapinnissa, esim. ptilaan siirtyessä yksiköstä tiseen. ISBAR-raprtintijärjestelmää tettiin käyttöön sisäisissä ptilassiirrissa vunna lääkintälaitteista, niiden hullsta ja kalibrinnista pitää lla erillinen kunnssapithult ja sen seuranta. Henkilökunnalle annetaan riittävä perehdytys laitteiden käyttöön liittyen. Käyttäjien n velvllisuus hulehtia käytössään levien laitteiden timintakunnsta, käyttöhjeiden saatavuudesta ja käyttökulutuksesta. lääkehitsuunnitelma laaditaan/päivitetään kaikissa yksiköissä, jissa lääkkeitä käsitellään. Lääkitykseen liittyvät virheet dkumentidaan ja seurataan. THL julkaisee vuden 2016 aikana uudet hjeet lääkehitsuunnitelman laatimisesta. verkkphjainen ptilasturvallisuuskulutus (Dudecim/Terveysprtti/Oppiprtti) sekä lääkärit että hitajat surittavat kulutuksen, esimies seuraa kulutuksen tteutumista.

12 Ptilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen HaiPr-ilmituksia käsitellään säännöllisesti kunkin sastn/yksikön sisäisissä kkuksissa. Ohjausryhmä käsittelee ilmituksia vähintään kerran vudessa. Yksiköt käsittelevät ilmituksia sana timinnanarviintiaan. Työntekijöitä kannustetaan tekemään HaiPr-ilmituksia ja tumaan niissä esille myös ptilailta tai heidän läheisiltään tietn tulleita haittatapahtumia. Kulttuurissa krstetaan että vaaratapahtumailmituksia ei käytetä man tai tisen yksikön työntekijöiden syyllistämiseen. Ptilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen n edelleen ptilasturvallisuustyön painpistealue sen kehittämisen laajuuden ja haasteellisuuden vuksi. HaiPr-hjelman käytön tehstaminen kaikissa yksiköissä ja ptilasturvallisuusasiiden systemaattinen käsittely sastkkuksissa ja jhtryhmässä HaiPr-kulutus Runsas ilmitusten määrä ei kuvasta yleensä huna ptilasturvallisuutta, vaan enemmänkin valveutunutta sasta, jssa ptilasturvallisuuden kehittäminen n maksuttu timinnan merkittäväksi saksi. Ilmitusten puuttuminen jiltakin sastilta vi taas kuvata sitä, että ptilasturvallisuutta ei yksikössä le mielletty yhteiseksi kehittäväksi alueeksi. 5. Seuranta ja mittarit Hygieniahitaja seuraa hitn liittyviä infektiita ja raprti niistä säännöllisin väliajin. Lisäksi hygieniahitaja seuraa ja raprti yleisimpien tai merkittävimpien tartuntatautien esiintyvyyttä alueella. Myös käsihuuhteen kulutusta seurataan säännöllisesti. HaiPr-ilmitusten lukumäärää ja käsittelyä seurataan vusittain. Ptilasasiamieheltä saadaan vusittainen tilast ptilasvahinkilmituksista. Kerättyä tieta käytetään timinnan kehittämiseen. Resurssien riittävyyttä seurataan seuraavasti: Akuuttien lääkäri- ja hitaja-aikjen riittävyys varmistetaan päivittäin ensiavun sastnhitajan timesta. Elektiivisten vastaanttaikjen riittävyyttä kartitetaan THL:n timesta säännöllisin kyselyin. Puhelintavitettavuudesta saadaan tieta puhelinvastausjärjestelmän kautta. Järjestelmän ansista vastausprsentti n llut pitkään 100 % terveydenhulln pulella. Puhelimeen vastaamista selvitetään myös THL:n timesta säännöllisesti.

13 11 6. Ptilasturvallisuustyö Lviisassa vunna HaiPr järjestelmän juurruttaminen jatkuu, käsittelyprsessit hitaan. Vuden 2016 aikana HaiPr linkittyy erikissairaanhitn ISBAR käytäntö juurrutetaan mm. kulutuksen kautta ptilasturvallisuussuunnitelma löytyy kaupungin ktisivuilla ptilasturvallisuuskulutus vudesta 2016 lähtien lääkäreille ja hithenkilökunnalle tietturvakulutus kk henkilökunnalle käytetään THL:n lumia asiakaskyselyitä sekä mia kyselyjä asiakaspalautteiden käsittely ja niistä jhtuvat käytännön timenpiteet kehitetään edelleen lääkehitsuunnitelmia päivitetään THL:n uusien hjeistuksien mukaisesti (hjeistukset tulssa vunna 2016) perehdytyskansit ja työhjeet pidetään ajan tasalla henkilöstön tulee tietää timintamallit tietjärjestelmien häiriötilanteissa